Yhteistyö (M16) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Samankaltaiset tiedostot
Yhteistyötoimenpide M16

Yritystoiminnan kehittäminen hanketuilla. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitusinfo

Elinkeinojen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet; maaseudun hanketuet

Tervetuloa Aamukahville!

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

Maaseuturahaston rahoitusinfo Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija

Maaseuturahaston hankekoulutus ELY-keskuksesta suoraan haettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo

Kehittämishankkeet. Juha Määttä, Kehittämispäällikkö Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kajaani

Laihia Matti Jaskari

Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (M01) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Yleistä maaseutuohjelmasta

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelman kehittämishankkeet :

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet ja yritysryhmät Rahoitusinfo virran Sali. Asiantuntija Kalevi Hiivala

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Valtioneuvoston asetus

YRITYSRAHOITUS

Valtioneuvoston asetus

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Kokemuksia yritysryhmähankkeista Pirkanmaan ELY-keskus

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Voimassa oleva maaseutuohjelman. rahoitusosuus 1) EU:n. % kehyksestä

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät Reijo Martikainen

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Kuggom Heli Tommiska, SILMU ry

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Leaderrahoituksen. yritystuet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Koulutus- ja tiedonvälitys

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus Yritysten verkostoituminen Varjola Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus

2017/TR. Ideat lentoon, investoinnit käyntiin

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Maaseudun yritystuet (teknologia yritykset) Iisalmi

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Tukea yrityksille Maaseuturahastosta

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

Rahoitus ja kehittäminen

Koillismaan Leader ry. Toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen

Tukien hakeminen, hakujaksot ja valintakriteerit

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet. YritysAgro ProAgria Oulu ry

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman yritystuet. KEUKE rahoitusinfo Krapi

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Hankkeiden seurantatietojen merkitys

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013

Maaseudun kehittämishankkeiden valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

Asetuksista/ hanketoiminta

Transkriptio:

Yhteistyö (M16) Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015

Yhteistyöhanke Elinkeinotoimintaa edistävä hanke. Hankkeeseen osallistuu vähintään kaksi toisistaan riippumatonta yhteisöä. Hankkeessa tehdään aitoa, toimintasuunnitelmaan perustuvaa yhteistyötä, joka hyödyttää useampaa kuin vain yhtä yritystä = osapuolet yhdessä määrittelevät hankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteutukseen ja jakavat sen riskit ja tulokset. aitoa yhteistyötä ei ole esim. alihankinta tai sopimustutkimus Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toteuttajalle. Hankkeen tulokset jaettava/levitettävä/oltava yleisesti hyödynnettävissä.

Yhteistyöhanke, julkinen rahoitus 100 % Ei sisällä valtiontukea. Hankitaan tietoa tai kehitetään elinkeinotoiminnan yleisiä edellytyksiä; ei tuota konkreettista hyötyä yrityksille. Esim. Aktivointihankkeet. Koordinointihankkeet. Valtakunnalliset hankkeet. Sivu 3 27.5.2015

Yhteistyöhanke, julkinen rahoitus 80 % Hankkeen tavoitteena on tuottaa osallistuville yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi, prototyyppien rakentamiseksi tai näitä tukevaan pilottihankkeeseen. Hankkeen tuloksia levitettävä laajasti. Hankkeen lopputuloksena ei voi olla valmis tuote tai palvelu. Sivu 4 27.5.2015

Yhteistyöhanke, julkinen rahoitus 60 % Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja, niiden markkinointia edeltävää pilottihanketta, testausta ja esittelyjä. Hankkeen tuloksia levitettävä laajasti. Lopputuloksena voi olla uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palveluiden prototyyppi; se voi olla kaupallisesti hyödynnettävissä oleva. Ei olemassa olevien tuotteiden, prosessien tai palveluiden rutiininomaisiin tai säännöllisiin muutoksiin. Sivu 5 27.5.2015

Yhteistyöhanke, julkinen rahoitus 75 % Yritysryhmähanke, 3-10 yritystä. Tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena. Hankkeessa voi olla yritysryhmän yhteisiä kehittämistoimia sekä yrityskohtaisia toimia, ei kuitenkaan investointeja. Alkutuotantoyritykset eivät voi olla osallisina yritysryhmähankkeessa, jos toiminta kohdistuu alkutuotantoon. Sivu 6 27.5.2015

Yritysryhmän kehittämishanke - 3 9 mikroyritystä - tuki jyvitetään de minimis-tueksi - vapaasti yrityskohtaista kehittämistä - tukitaso 75 % Tuotteiden, palveluiden tai prosessien kehittämishanke - tukitaso 60 % yrityksiä mukana Tiedonhankintahanke - tietoa pienille yrityksille uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi - tukitaso 80 % yrityksiä mukana KOKOAMINEN Valtiontukea sisältämätön hanke - aktivointihankkeet, MASVAt - koordinointihankkeet - kokoavat yritysryhmähankkeita ja muita kehittämishankkeita - tukitaso 100 % yrityksiä ei mukana

Yhteistyöhanke / klusterin perustaminen Klusterilla tarkoitetaan riippumattomien yritysten ryhmittymää, - johon osallistuu uusia yrityksiä, pk-yrityksiä ja suuryrityksiä sekä neuvoa-antavia elimiä ja/tai tutkimusorganisaatioita ja - jonka tarkoituksena on kannustaa taloudellista tai innovatiivista toimintaa edistämällä intensiivistä vuorovaikutusta, tilojen yhteiskäyttöä ja osaamisen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä osallistumalla tehokkaasti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen ja tietojen levittämiseen klusteriin kuuluvien yritysten keskuudessa; Uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamiseen ja toimintaan voidaan myöntää tukea enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana. Sivu 8 27.5.2015

Uudet tuotteet ja menetelmät biotaloudessa 16.2. Pilottihankkeet ja uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa. Tukitaso hankkeen luonteesta riippuen 80 %, 60 % (myös alkutuotantoyrityksiä voi olla mukana) tai 75 % (alkutuotantoyrityksiä ei voi olla mukana).

Mikroyritysten yhteistyö 16.3. Yhteistyö pienten toimijoiden välillä, yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa sekä maaseutumatkailuun liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen ja/tai saattamiseen markkinoille. Hankkeesta hyötyvinä tahoina voivat olla vain mikroyritykset. Menekinedistämistoimet on rajattu matkailualan mikroyrityksiin sekä lyhyisiin jakeluketjuihin. Tukitaso 100 %, 80 %, 60 % (myös alkutuotantoyrityksiä voi olla mukana) tai 75 % (alkutuotantoyrityksiä ei voi olla mukana). Sivu 10 27.5.2015

Elintarvikkeiden lyhyet toimitusketjut 16.4. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi. Menekinedistämistoimet on rajattu matkailualan mikroyrityksiin sekä lyhyisiin jakeluketjuihin. Tukitaso hankkeen luonteesta riippuen 100 %, 80 %, 60 % (myös alkutuotantoyrityksiä voi olla mukana) tai 75 % (alkutuotantoyrityksiä ei voi olla mukana). Sivu 11 27.5.2015

Energian säästö ja ympäristön tilan parantaminen 16.5. Yhteiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä ympäristöhankkeet ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskevat yhteiset lähestymistavat. = Uusien menetelmien ja teknologioiden kehittäminen ilmastonmuutoksen lieventämiseksi. = Hajautetun energian tuotannon kehittämiseksi. = Resurssitehokkuuden kehittäminen. Tukitaso hankkeen luonteesta riippuen 100 %, 80 %, 60 % (myös alkutuotantoyrityksiä voi olla mukana) tai 75 % (alkutuotantoyrityksiä ei voi olla mukana). Sivu 12 27.5.2015

Biomassan tuotanto- ja jakeluketjut 16.6. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla. = Biomassan tarjoaminen kestävällä tavalla. = Logististen rajapintojen kehittäminen. Tukitaso hankkeen luonteesta riippuen 100 %, 80 %, 60 % (myös alkutuotantoyrityksiä voi olla mukana) tai 75 % (alkutuotantoyrityksiä ei voi olla mukana). Sivu 13 27.5.2015

Hyvinvointimaatilojen kehittäminen 16.9. Maataloustoiminnan monipuolistaminen, terveydenhuollon, sosiaalisen integroitumisen, yhteisön tukeman maatalouden sekä ympäristöä ja elintarvikkeita koskevan koulutuksen aloilla toteutettavat toiminnot. = Maatilojen monialaistaminen tarjoamaan hyvinvointipalveluja (GreenCare). = Hyvinvointia lisäävien hoito- ja elämyspalvelujen kehittäminen, tuotteistaminen ja markkinointi. Tukitaso hankkeen luonteesta riippuen 100 %, 80 %, 60 % tai 75 %.

Muut yhteistyöhankkeet 16.0. Muut ohjelman prioriteetteja tukevat toimet, joita ei voida kohdistaa johonkin edellä mainittuun teemaan. = Aktivointi/neuvontahankkeet. = Biotalouden innovaatioyhteistyö korkean jalostusarvon tuotteiden kehittämiseksi. = Koko tuotantoketjun kehittäminen, koordinaaatiohankkeet. = Muihin alatoimenpiteisiin soveltumattomat. Tukitaso hankkeen luonteesta riippuen 100 %, 80 %, 60 % tai 75 %. Sivu 15 27.5.2015

Yhteistyöhankkeen valintakriteerit 1. Missä määrin hanke edistää maaseutuohjelman ja suunnitelman strategian ja tavoitteiden toteutumista? (30 %) 2. Millainen on hankesuunnitelman laatu, kustannustehokkuus, vaikuttavuus ja toteutettavuus? (30 %) 3. Miten hanke edistää elinkeinojen kehitystä hyödyntämällä tietoa ja osaamista (20 %) 4. Miten hyvin hanke edistää kumppanuutta ja sitoutumista (20 %) Jokaisessa kohdassa hanke voi saada 0 3 pistettä. Sivu 16 27.5.2015

Kysymyksiä ja tämänhetkisen tiedon perusteella annettuja vastauksia. Sivu 17 27.5.2015

Etukäteiskysymyksiä Jos julkisyhteisö ostaa ostopalveluja hankkeessa liikelaitoksilta, niin onko tässä jokin ostopalvelujen raja, mikä voisi vaikuttaa tukiprosenttiin? VASTAUS: Periaatteessa ei ole rajoituksia. Jos kysymyksessä kuitenkin tarkoitetaan tilannetta, jossa hanke ikään kuin ulkoistettaisiin eli hankkeen vetäminen hankittaisiin ostopalveluna, niin sellaiseen ELY-keskus suhtautuu kielteisesti. Hankkeen hakijatahon tulee sitoutua hankkeeseen ja lähtökohtaisesti osoittaa hankkeelle kokopäivätoiminen henkilöresurssi. Sivu 18 27.5.2015

Etukäteiskysymyksiä Miltä osin yhteistyöhankkeessa voi tehdä yrityskohtaisia toimenpiteitä? Konkreettisia esimerkkejä. VASTAUS: Yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä saa tehdä melko vapaasti yritysryhmähankkeessa. Ei investointeja. Hankkeeseen, johon ei kohdistu valtiontukea, voidaan sisällyttää lyhytkestoista yrityskohtaista yleistasoista tilannekartoitusta. Muihin yhteistyöhankkeisiin voi sisältyä lyhytkestoista tarkempaa yrityskohtaista tilannekartoitusta. Sivu 19 27.5.2015

Etukäteiskysymyksiä Mitä sopimuksia vaaditaan yhteistyöhankkeen hakuvaiheessa toimijoiden välillä? Riittääkö aiesopimukset? VASTAUS: Aiesopimukset riittävät. Muita sitovia kuin tuensiirtoa koskevia sopimuksia ei edes saa tehdä ennen hakemuksen vireille tuloa, koska ne tulkitaan hankkeen aloittamiseksi. Sivu 20 27.5.2015

Etukäteiskysymyksiä Pitääkö pilotti olla etukäteen määritelty vai voiko se syntyä hankkeen aikana tunnistetuista tarpeista? Voidaanko varata resurssi etukäteen, jos pilotti ei tiedossa? VASTAUS: Hankkeen tulee olla suunniteltu riittävän hyvin. Jos mahdollinen pilotti on hankesuunnitelmassa alustavasti hahmoteltu, niin sellainen voidaan sisällyttää hankkeeseen. Täysin avointa piikkiä ei pilottia varten voida tukipäätöksellä myöntää. Sivu 21 27.5.2015

Etukäteiskysymyksiä / yritystuki Voidaanko investoinnin toteutettavuustutkimusta myöntää alkavalle yrittäjälle, jos ei ole y-tunnusta? Voidaanko myöntää kun on y-tunnus mutta ei ole toimintaa yli vuoden? VASTAUS: Pääsääntöisesti tulee olla y-tunnus. Voidaan hakea aloittavan yrityksen osalta myös ilman y-tunnusta, mutta päätös voidaan tehdä vasta kun yritys on perustettu. Kustannuksia ei saa syntyä ennen yrityksen perustamista. Tuki voidaan myöntää kun on y-tunnus, vaikka toimintaa ei olisi ollut yli vuoteen. Sivu 22 27.5.2015