Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen

Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005

Julkaisun nimi 1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

2 Julkaisun nimi ISSN 1457-991X TIEH 4000485 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000485-v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: asikaspalvelu.prima@edita.fi Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Juha Tervonen, Jukka Ristikartano ja Mira-Maria Penttinen: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005. Helsinki 2005. Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Sisäisiä julkaisuja. 48/2005. 54 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000485. Asiasanat: ajokustannukset, yksikköarvot, ajoneuvokustannukset, aikakustannukset, onnettomuuskustannukset, ympäristökustannukset, hankearviointi Aiheluokka: 02 TIIVISTELMÄ Tässä taustamuistiossa kuvataan tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämistavat ja päivittäminen vuodesta 2000 vuoteen 2005 ja esitetään suositukset uusista yksikköarvoista. Kaikki yksikköarvot päivitettiin indekseillä inflaation huomioimiseksi. Lisäksi useiden ajokustannuslajien määrittelytapaa muutettiin. Myös tyyppiajoneuvojen jako kahteen luokkaan on korvattu jaottelulla kevyeen tyyppiajoneuvoon (henkilöauto ja pakettiauto), raskaaseen tyyppiajoneuvoon (linja-auto ja kuorma-autot) ja yhdistelmätyyppiajoneuvoon (perävaunulliset kuorma-autot). Ajoneuvokustannusten yksikköarvoista jätettiin pois pääomakustannukset ja muut ajosuoritteesta riippumattomat kiinteät kustannukset. Vastedes yksikköarvoihin sisältyy vain ajosuoritteesta riippuvia tekijöitä. Tämän vuoksi suoritteen vähenemisestä hankkeissa saatavat hyödyt pienenevät. Matka-aikasäästöjen arvojen osalta täsmennettiin palkkakustannusten määrittämistapaa ja johdettiin uusi työtunnin kustannus, eli työajan matkaaikasäästön arvo. Koska työajan ulkopuolisten matkojen matka-aikasäästön arvo johdetaan työajan arvosta, vaikutti muutos kaikkien matkaryhmien aikasäästön arvoihin. Matka-aikasäästöjen yksikköarvojen nousu johtaa matka-aikasäästöjen painoarvon nousuun hankkeiden vaikutuksissa. Henkilövahinkojen yksikköarvot muuttuivat kun hyvinvoinnin menetystä kuvaava yksikköarvon osatekijä korjattiin verottomaksi arvoksi. Henkilövahinkojen yksikköarvot alenivat. Onnettomuuksien vakavuusastejakauman seurauksena onnettomuustyyppikohtaisten keskimääräisten yksikköarvojen taso nousi. Turvallisuuden merkitys hankkeiden vaikutuksissa kasvaa. Päästökustannusten taso on tarkistettu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta vuonna 2003. Niiden määrittämistapaan ei tehty muutoksia, joten nyt yksikköarvot muuttuivat vain indeksikorotusten mukaisesti. Aikaisemmin yksikköarvoissa esitetyt suoritekohtaiset päästökustannukset jäävät taustamuistioon, eikä niitä esitetä varsinaisessa yksikköarvojen koosteessa. Meluhaitan yksikköarvo olisi syytä määritellä jatkossa kokonaan uudestaan. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia hankkeiden kannattavuuteen sekä hyötyjen jakaumaan testattiin vertailulaskelmin entisillä ja uusilla yksikköarvoilla. Laskelmissa havaittiin edellä mainitut vaikutusten painotusmuutokset; ajoneuvokustannusten merkitys hieman alenee, mutta matka-aikasäästöjen ja turvallisuuden paranemisen merkitys nousee selvästi. Koko hankejoukosta (12 hanketta) vain yhden hankkeen kannattavuus heikkeni (marginaalisesti) uusilla yksikköarvoilla laskettuna, ja muiden kannattavuus parani hienoisesti tai selvästi.

ESIPUHE Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvoja käytetään tienpidon vaikutusten rahamääräisessä arvioinnissa. Yksikköarvot on muodostettu ajoneuvon käytölle, ajalle, onnettomuuksille, päästöille ja melulle. Yksikköarvoja päivitetään viiden vuoden välein, jolloin tehdään tarvittavat indeksikorjaukset ja mahdolliset määrittämismenetelmien tarkistukset. Tämän päivittämisen yhteydessä ei ole otettu käyttöön uusia yksikköarvojen määrittämismenetelmiä, lähinnä menetelmiin on tehty pieniä tarkennuksia. Tämä selvitys toimii "Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 - julkaisun" taustaraporttina. Selvitykseen on dokumentoitu määrittämismenetelmiin tehdyt tarkistukset sekä nimetty alkuperäiset lähteet. Lisäksi selvityksessä on arvioitu tehtyjen tarkistusten vaikutuksia tiehankkeiden kannattavuuslaskelmien tuloksiin. Selvityksen laatimista on ohjannut ylitarkastaja Anton Goebel Tiehallinnosta. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet KTM Juha Tervonen JT-Con:sta sekä DI Jukka Ristikartano ja DI Mira-Maria Penttinen Tieliikelaitoksesta. Helsingissä marraskuussa 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 9 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Tyyppiajoneuvon muodostaminen 12 2.2.1 Ajoneuvolajit 12 2.2.2 Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet 12 2.2.3 Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus 15 2.2.4 Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot 16 2.3 Kustannustekijöiden päivittäminen 18 2.3.1 Polttoaineen hinta 18 2.3.2 Muut käyttökustannukset 19 2.4 Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset 20 2.5 Raskaan tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset 22 2.6 Yhdistelmätyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset 23 2.7 Suositus ajoneuvokustannusten yksikköarvoiksi 25 2.8 Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 25 3 MATKA-AIKASÄÄSTÖJEN ARVOT 27 3.1 Yleistä 27 3.2 Matka-aikasäästöjen yksikköarvon päivittäminen 28 3.2.1 Palkkakustannukset 28 3.2.2 Matkan tarkoituksen jakaumat ja kuormitusasteet 31 3.3 Suositus matka-aikasäästöjen yksikköarvoiksi 33 3.4 Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 34 4 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 35 4.1 Yleistä 35 4.2 Onnettomuuskustannusten yksikköarvot 36 4.3 Suositus onnettomuuskustannusten yksikköarvoiksi 39 4.4 Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 40 5 YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET 41 5.1 Yleistä 41 5.2 Pakokaasupäästöjen yksikköarvot 43 5.3 Liikennemelun yksikköarvot 44 5.4 Suositus ympäristökustannusten yksikköarvoiksi 45 5.5 Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 46 6 VAIKUTUKSET HANKKEIDEN KANNATTAVUUTEEN 47 7 YHTEENVETO 50 8 LÄHTEET 53

8 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tämä taustaraportti esittää tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämisen lyhyet menetelmäkuvaukset, määritystapaan tehdyt muutokset perusteluineen, yksikköarvojen päivitykset vuoden 2005 hintatasoon sekä päivittämisessä käytetyt tilastolliset tausta-aineistot lähteineen. Ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 esitetään vahvistetut yksikköarvot ja ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten laskenta esitetään suositus tiehankkeiden kannattavuuden arvioimisen laskentamenetelmästä. Tämä taustaraportti ei korvaa aikaisemmin tehtyjä ajokustannuslajikohtaisia taustamuistioita. Ajokustannukset on ensisijaisesti päivitetty vuoden 2005 hintatasoon aiempiin perusselvityksiin nojautuen. Ajokustannuksiin on tosin tehty eräitä rakenteellisia korjauksia, mutta ne määritetään edelleen samoin periaattein kuin aikaisemmin. Siten myös ajokustannusten perusteellinen menetelmäkuvaus löytyy edelleen taustaraporteista. Lähtöaineistoina on hyödynnetty tuoreita tilastotietoja. Tarkan tilastotiedon puuttuessa raportin kirjoittajat ovat määrittäneet lähtötietoja asiantuntijaarviona. Tietojen lähteet ja määrittämisperusteet tuodaan selkeästi esille. Ajokustannusten määrittämiseen on tehty seuraavat merkittävät muutokset: Ajoneuvokustannukset eivät enää sisällä kiinteitä ylläpito- ja pääomakustannuksia, vaan ainoastaan ajosuoritteesta selvästi riippuvat kustannukset (polttoaine- ja muut käyttökustannukset). Matka-aikasäästöjen arvon määrittämisestä on poistettu aiemmin käytössä ollut työssä matkustavien palkkatasoa koskeva korotuskerroin. Sen sijaan palkansaajaryhmä on valittu siten, että se vastaa työssä matkustavien ansiotasojakaumaa. Onnettomuuskustannuksia on korjattu verottoman laskennan mukaisiksi siten, että henkilövahinkoihin liittyvää hyvinvoinnin menetystä on alennettu välillisten verojen korjauskertoimella. Lisäksi on kehitetty materiaalivahinkojen ja hallinnollisten kustannusten esittämistapaa. Pakokaasupäästöjen kustannusten tason määrittäminen perustuu vuonna 2003 tehtyyn liikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen. Meluhaitan kustannusten määrittämistapaan ei ole tehty muutoksia. Lisäksi tyyppiajoneuvoluokitus on muutettu seuraavaksi: kevyt ajoneuvo, raskas ajoneuvo ja yhdistelmäajoneuvo. Jokainen ajokustannuslaji käsitellään pääluvussa, jonka lopussa tehdään suositukset ajokustannusten yksikköarvoiksi vuodelle 2005 sekä kuvataan muutosten vaikutuksia vaikutusarvioinnille. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia ajokustannushyötyjen jakaumiin sekä hankkeiden kannattavuuteen on arvioitu vertaillen entisten ja uusien yksikköarvojen mukaisia tuloksia 12 erityyppisellä tiehankkeella. Tulevista ajokustannusten päivityksistä tehdään erillisiä suosituksia. Tämän taustaraportin rakennetta suositellaan käytettävän ajokustannusten päivittämisten kuvaamisessa myös tulevaisuudessa.

10 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.1 Yleistä Ajoneuvokustannuksilla kuvataan ajosuoritteen mukaan määräytyviä ajoneuvojen käyttökustannuksia. Niihin kuuluvat polttoainekustannukset sekä merkittävimmät muut suoritteista selvästi riippuvat käyttökustannukset, eli korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset. Ajoneuvokustannukset määritellään ajoneuvokantaa edustaville keskimääräisille tyyppiajoneuvoille. Tyyppiajoneuvot muodostetaan eri ajoneuvolajien kantaosuuksien, suoriteosuuksien sekä polttoaineiden (bensiini/diesel) kulutuksen ja käyttöjakauman mukaan. Tyyppiajoneuvokohtaisilla ajoneuvokustannuksilla pyritään käsittelemään ajoneuvokannan ominaisuuksia yleistetysti siten, että hankearvioinnin tulokset kuvaavat tienpidon toimenpiteiden aikaan saamien ajoneuvokustannusvaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa. Ajoneuvokustannusten päivitys koskee kustannustason ja ajoneuvokannan koostumuksen päivittämisen ohella seuraavia määrittämistavan muutoksia: Ajoneuvokustannusten osatekijöitä huomioidaan nyt vähemmän aiempiin yksikköarvoihin nähden. Mukana eivät enää ole ajoneuvojen käytöstä riippumattomat ylläpitokustannukset (vuosiverot tai ammattiliikenteen hallinnolliset kulut), eikä ajoneuvojen arvon alenemista kuvaavat pääomakustannukset. Pois jätetyillä kustannustekijöillä ei ole selkeää yhteyttä tienpidon toimenpiteiden vaikutuksiin. Yleisempiä kustannustarkasteluja varten tietoa yksityisautoilun ja ammattiliikenteen kiinteistä kustannuksista voidaan hankkia etujärjestöiltä. 1 Tyyppiajoneuvoluokitusta on muutettu. Aikaisemmin ajoneuvokustannuksia käsiteltiin kahdessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ja raskaat ajoneuvot. Vastedes ajoneuvokustannuksia käsitellään kolmessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ajoneuvot, raskaat ajoneuvot sekä ajoneuvoyhdistelmät. Määrittämistavan muutokset ja päivitykset kuvataan yksityiskohtaisesti seuraavissa luvuissa. Ajoneuvokustannusten arvottamismenettelyn yleiskuvaus on esitetty kuvassa 2.1. 1 Autoliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Linja-autoliitto.

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 11 AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvokanta Tilastotieto Henkilöautot (ha) Pakettiautot (pa) Linjaautot (la) Kuorma-autot (kaip, kapp, kavp) Keskim. kulutus (l/100 km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Keskim. vuosisuorite (km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Keskihinta: - bensiini - diesel Tilastotieto Käyttökustannukset - huolto, renkaat ja korjaus Kyselytieto Suoriteosuuspainoarvot ha/pa Suoriteosuuspainoarvot la/kaip Suoriteosuuspainoarvot kapp/kavp Ajoneuvokustannus kevyt tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus raskas tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus yhdistelmätyyppiajoneuvo, c/km Kuva 2.1. Ajoneuvokustannusten muodostaminen.

12 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.2 Tyyppiajoneuvon muodostaminen 2.2.1 Ajoneuvolajit Tyyppiajoneuvot muodostetaan seuraavien ajoneuvolajien kanta- ja suoriteosuus- sekä polttoainekäyttötietojen avulla - henkilöauto (ha) bensiini/diesel - pakettiauto (pa) bensiini/diesel - linja-auto (la) - kuorma-auto ilman perävaunua (kaip) - kuorma-auto ja puoliperävaunu (kapp) - kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (kavp). Ajoneuvolajiluokitus edustaa ajoneuvokannan koostumusta varsin hyvin. Ajoneuvokantatilastot eivät tue tätä tarkempaa luokittelua. Ehkä merkittävimmät luokitusten ongelmat liittyvät isojen, usein kuormaautoksi rekisteröityjen, pakettiautojen ja varsinaisten kuorma-autojen välisiin ominaisuuseroihin sekä kaupungeissa liikkuvien bussien ja kaukoliikenteen linja-autojen välisiin ominaisuuseroihin. Todellisuudessa ominaisuuksien hajonta on laaja, eivätkä tyyppiajoneuvolle määritetyt keskimääräiset ominaisuudet (polttoaineen kulutus ja vuosisuorite) edusta hyvin kaikkia tyyppiajoneuvoluokkaan luettavia ajoneuvolajeja. 2.2.2 Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Ajoneuvokannan koostumus ja suoriteosuudet määräävät tyyppiajoneuvojen määrittämisessä käytettävät ajoneuvolajikohtaiset painoarvot. Ajoneuvokannan peruslähde on Tilastokeskuksen ajoneuvokantatilasto, joka perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteröintitietoihin. Täydentäviä tietoja on saatu autoilun ja ammattiliikenteen etujärjestöiltä (Autoalan tiedotuskeskus ja SKAL). Ajoneuvokantaan kuului vuonna 2004 Tilastokeskuksen mukaan 2 727 160 ajoneuvoa. Ajoneuvokannan koostumus oli seuraava - henkilöautoja oli 2 346 726 ajoneuvoa (keski-ikä 10,5 vuotta) 2 - pakettiautoja oli 272 690 ajoneuvoa (keski-ikä oli 10,6) - kuorma-autoja oli 82 492 ajoneuvoa (keski-ikä oli 9,5 vuotta) - linja-autoja oli 10 716 ajoneuvoa (keski-ikä oli 11,4 vuotta). Taulukko 2.1 esittää kuorma-autokantaan lukeutuvien erityyppisten ajoneuvojen koostumuksen vuonna 2004 (SKAL/Airila, 2005). Kuva 2.2 esittää ajoneuvokannan koostumuksen eri ajoneuvolajeina. Taulukko 2.1. Kuorma-autokannan jakauma vuonna 2004. (Lähde: SKAL). Kaip Kapp Kavp Osuus kuorma-autokannasta (%) 70 7 23 2 Keski-ikätietoa ei käytetä ajoneuvokustannusten määrittämisessä, mutta se selittää ajoneuvokannan keskimääräistä polttoaineen kulutusta ja päästötasoa.

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 13 AJONEUVOKUSTANNUKSET Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun (eli vuoden 1997 ajoneuvokantaan) verrattuna on tapahtunut seuraavia muutoksia - henkilöautokanta on kasvanut noin 20 prosenttia - pakettiautokanta on kasvanut noin 28 prosenttia, - kuorma-autokanta on kasvanut noin 52 prosenttia 3 - linja-autokanta on kasvanut noin 27 prosenttia. Suomen ajoneuvokanta vuonna 2004 henkilöautot 86,1 % kavp 0,7 % kapp 0,2 % kaip 2,1 % erikoisautot 0,5 % pakettiautot 10,0 % linja-autot 0,4 % henkilöautot pakettiautot linja-autot erikoisautot kaip kapp kavp Kuva 2.2. Suomen ajoneuvokannan koostumus. Ajoneuvolajien keskimääräiset vuosisuoritteet arvioidaan eri lähteiden avulla. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun keskimääräiset vuosisuoritetiedot määritettiin laajoin kyselyin muilla tietolähteillä (mm. Tiehallinnon suoritearviot) täydentäen. Tässä selvityksessä ei ole tehty suoritekyselyjä. Ajoneuvolajien nykyisten vuosisuoritteiden arvioimiseksi Tiehallinnon liikennelaskentatietoihin perustuvista suoritetilastoista vertailtiin, miten eri ajoneuvolajien keskimääräiset suoritteet ovat muuttuneet edellisen julkaisun laatimisen jälkeen. Kuvassa 2.3 esitetään keskimääräisten vuosisuoritteiden kehitys Tiehallinnon tilastojen mukaan vuodesta 1995 alkaen. Eräillä ajoneuvolajeilla vuotuinen keskisuorite on alentunut runsaasti, mutta se ei välttämättä kuvaa tosiasiallista ajoneuvokohtaisen vuosisuoritteen muutosta. 4 3 Kuorma-autokannan erityisen voimakasta kasvua selittää isojen kuorma-autoksi rekisteröitävien pakettiautojen lisääntyminen. 4 Ajoneuvosuoritteiden tilastointiperusteet ovat muuttuneet Tiehallinnossa vuoden 1997 jälkeen. Myöhemmin tehdyissä liikennelaskennoissa liikennemäärät eroteltiin tarkemmin raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien osalta. Muutosten vaikutus on näkynyt vähitellen yhteenlasketuissa suoritteissa.

14 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 90000 Ajoneuvosuoritteiden kehitys vuosina 1995-2004 80000 Ajoneuvosuorite (km/a) 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vuosi Henkilöautot Kuorma-autot Pakettiautot Linja-autot Kuva 2.3. Ajoneuvolajikohtaisten keskimääräisten ajoneuvosuoritteiden kehittyminen liikennelaskentojen mukaan vuosina 1995-2004. Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräisen vuosisuoritteen muutos on ollut hyvin maltillinen. Pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräinen vuosisuorite näyttää laskeneen hieman henkilöautoja enemmän. Linja-autojen ja kuorma-autojen keskimääräisissä vuosisuoritteissa on tapahtunut merkittävämpiä muutoksia, jotka johtunevat osittain tilastointiperusteiden muutoksesta. Kuvan 2.3 mukaisia vuoden 2004 suoritemääriä ei nyt käytetä suoraan keskimääräisten ajoneuvolajikohtaisten vuosisuoritteiden määrittämisessä, koska ne poikkeavat osin merkittävästi Tieliikenteen ajokustannukset 2000- julkaisun suoritteista. Koska suoritteet määritettiin tuolloin tarkempien tutkimusten perusteella, oletetaan niiden edelleen kuvaavan todellisia keskimääräisiä vuosisuoritteita Tiehallinnon nykyisiä suoritetilastoja tarkemmin. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun ja tämän raportin kirjoittajien tekemän asiantuntija-arvion pohjalta on päädytty taulukon 2.2 kuvaamaan arvioon ajoneuvolajikohtaisista keskimääräisistä vuosisuoritteista. Tietoja käytetään nyt tyyppiajoneuvokohtaisten ajoneuvokustannusten määrittämisessä painotettaessa eri ajoneuvolajien välisiä suoritteita.

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 15 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.2. Eri ajoneuvolajien keskimääräiset vuotuiset ajosuoritteet (arvio). Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Ajosuorite (km/a) 17 500 21 000 68 000 35 000 100 000 100 000 2.2.3 Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Eri ajoneuvolajien keskimääräisen polttoaineen kulutuksen oletetaan nyt olevan samalla tasolla kuin Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa (taulukko 2.3). 5 Henkilö- ja pakettiautojen keskimääräiset kulutustiedot määritettiin alun perin eri kokoluokkien bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuuksia painottaen. Keskikulutus kuvaa siten bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen kulutustiedot yhtenä lukuna. Raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien tiedoissa painotettiin eri liikennöintityyppejä. Bensiiniä ja dieseliä käyttävien henkilö- ja pakettiautojen osuus ajoneuvokannasta sekä suoritteesta päivitetään nyt autokannan hallintamallin (AH- MA) tiedoilla. Henkilöautoista 88 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 12 prosenttia. Pakettiautoista 13 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 87 prosenttia. Henkilöautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 82 prosenttia ja dieselkäyttöisten osuus 18 prosenttia. Pakettiautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 10 prosenttia ja dieselkäyttöisten 90 prosenttia. Linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät käyttävät polttoaineenaan yksinomaan dieseliä. Taulukko 2.3. Eri ajoneuvolajien arvioitu keskimääräinen polttoaineen kulutus sekä bensiini- ja dieselkäytön osuus (Lähteet: Tielaitos, 1999b ja AHMA-malli). Ominaisuus Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Polttoaineen kulutus (l/100 km) 8,0 10,2 30,5 28,7 38,9 47,0 Bensiinikäyttöisten osuus kannasta (%) 88 13 - - - - Dieselkäyttöisiä kannasta (%) 12 87 100 100 100 100 Bensiinikäyttöisten osuus suoritteesta (%) 82* 10** - - - - Dieselkäyttöisten osuus suoritteesta (%) 18* 90** 100 100 100 100 * Henkilöautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin 42 617 miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli 7 654 miljoonaa kilometriä. ** Pakettiautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin 4 024 miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli 3 633 miljoonaa kilometriä. 5 Ajoneuvojen keskikulutus laskee teknisen kehityksen ansiosta, mutta toisaalta ajoneuvojen keskikoko ajoneuvokannassa kasvaa. Tähän viittaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kehitys.

16 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.2.4 Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa tyyppiajoneuvoja oli kaksi; kevyt ja raskas tyyppiajoneuvo. Raskaiden ajoneuvojen osalta tyyppiajoneuvon keskimääräiset ominaisuudet muodostuivat kuitenkin sellaisiksi, etteivät ne vastanneet mitään ryhmään sisällytetyistä ajoneuvoista (linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät), jolloin esimerkiksi polttoaineenkulutusmallien luotettavuutta ei voitu varmistaa mittauksilla. Tienpidon toimenpiteiden ajoneuvokustannusvaikutuksia on sen vuoksi arvioitu raskaalle liikenteelle epätarkasti. Nyt siirrytään käsittelemään kolmea tyyppiajoneuvoa kevyt ajoneuvo (henkilöautot ja pakettiautot) raskas ajoneuvo (linja-autot sekä kuorma-autot ilman perävaunua) ajoneuvoyhdistelmä (perävaunulliset kuorma-autot). Liikennelaskentamenetelmien kehittyminen tukee kolmeen tyyppiajoneuvoon siirtymistä. Nykyiset menetelmät erittelevät raskaat ajoneuvot akselimäärän mukaan. Joidenkin tienpidon toimenpiteiden vaikutusarviointimenetelmien tarvitsemat vanhat tyyppiajoneuvot voidaan tarvittaessa edelleen muodostaa uusien tyyppiajoneuvoluokkien avulla. Kevyt tyyppiajoneuvo Kevyt tyyppiajoneuvo kuvaa henkilö- ja pakettiautoja. Henkilö- ja pakettiautoille määritetään edustavuusosuudet Tiehallinnon niille vuodelle 2003 arvioimien suoritteiden perusteella. Bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuudet on määritetty taulukossa 2.3. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.4. Kuva 2.4. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot.

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 17 AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas tyyppiajoneuvo Raskas tyyppiajoneuvo kuvaa linja-autoja ja perävaunuttomia kuormaautoja. Suoriteosuuksien määrityksessä käytetään linja-autojen osalta Tiehallinnon vuodelle 2003 määrittämiä suoritearvoja ja perävaunuttomien kuorma-autojen osalta Tilastokeskuksen määrittämiä suoritearvoja. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.5. Kuva 2.5. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. Yhdistelmätyyppiajoneuvo Perävaunullisista kuorma-autoista muodostetaan oma tyyppiajoneuvo. Ajosuoritteiden painot sekä puoliperävaunullisille että täysperävaunullisille ajoneuvoille määritetään käyttämällä Tilastokeskuksen suoritetietoja. Ajoneuvoyhdistelmä-tyypin muodostuminen esitetään kuvassa 2.6. 6 6 Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisua vastaava raskas tyyppiajoneuvo voidaan määrittää raskaan ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän avulla. Ajosuoritteiden painot ovat tällöin: raskas ajoneuvo 48 % ja ajoneuvoyhdistelmä 52 %.

18 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Kuva 2.6. Yhdistelmätyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. 2.3 Kustannustekijöiden päivittäminen 2.3.1 Polttoaineen hinta Tyyppiajoneuvojen polttoainekustannusten määrittämisessä käytetään Öljyja kaasualan keskusliiton polttoaineiden myyntihintatilastoja. Taulukossa 2.4 on esitetty bensiinin ja dieselöljyn verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat sekä verojen osuus hinnasta vuonna 2004. Bensiinin tiedot koskevat oktaanilukua 95, koska sen osuus moottoribensiinien kokonaismyynnistä oli vuonna 2004 noin 88 prosenttia. Dieselöljyn tiedot huomioivat kesä- ja talvilaatujen hintaeron. Taulukko 2.4. Polttoaineiden verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat vuonna 2004 (Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto). snt/l Veroton hinta Verojen osuus*** Verollinen hinta Bensiini* 34,9 79,4 114,3 Dieselöljy** 37,7 47,3 85,0 * Oktaanin 95 keskihinta ja verot. ** Myynnissä olevien laatujen (kesä-/talvilaadut) suhteessa. Myydyt laadut ovat käytännössä rikittömiä. *** Polttoainevero, huoltovarmuusmaksu ja arvonlisävero; reformuloitu bensiini ja rikitön dieselöljy. Polttoaineiden verollisen hinnan suurin osatekijä on energiaverotus (taulukko 2.5). Verot esitetään tässä siksi, että verollisten hintojen muodostaminen voidaan tehdä tarvittaessa tämän raportin tiedoilla (ks. luku 2.7). Raakaaineiden hinnan, valmistuksen ja jakeluketjun osuus verollisesta hinnasta on bensiinien osalta vajaa kolmannes ja dieselöljyn osalta noin puolet. Arvonlisäveroa maksetaan sekä valmistus- ja jakelukustannusten että energiaverojen osalta. Tiehankkeiden kannattavuusarvioinnissa käytetään joka tapauksessa verottomia polttoaineiden hintoja.

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 19 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.5. Eniten myytyjen polttoainelaatujen energiaverot 1.1.2003 alkaen (Lähde: kauppa- ja teollisuusministeriö). snt/l Perusvero Lisävero* Huoltovarmuusmaksu Lyijytön bensiini reformuloitu 53,85 4,23 0,68 Dieselöljy rikitön 26,83 4,76 0,35 * Hiilisisällön mukaan määräytyvä vero. 2.3.2 Muut käyttökustannukset Kevyt ajoneuvo Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa kevyiden ajoneuvojen ajoneuvokustannusten osatekijät korjaus, huolto ja voitelu sekä renkaat käsiteltiin erikseen. Nyt ne yhdistetään osatekijäksi korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset kuvaamaan ajoneuvojen muita käyttökustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Kevyen ajoneuvon korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun esittämien tietojen pohjalta. Kustannusindeksinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijää korjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). Tämä kustannusosaindeksi kuvaa ensisijaisesti ammattiliikenteessä olevien kevyiden ajoneuvojen korjaus-, huolto- ja rengaskustannusten kehitystä, mutta nyt oletetaan, että se kuvaa riittävässä määrin myös kotitalouksien käyttämien kevyiden ajoneuvojen käyttökustannusten kehitystä. 7 Tilastokeskuksen mukaan taksi- ja sairaankuljetusliikenteen korjaus-, huoltoja rengaskustannukset ovat nousseet 13 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2004 (taulukko 2.6). Taulukko 2.6. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijäkorjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). 8 Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) 2000 100 2004 113,0 7 Ammattikäytössä olevia ajoneuvoja ajetaan vuosittain keskimäärin enemmän kuin yksityisiä ajoneuvoja, joten ammattiliikenteellä on korkeammat huolto- ja korjauskustannukset. 8 Pois lukien hälytysvalmiuden kustannukset.

20 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas ajoneuvo sekä ajoneuvoyhdistelmä Tieliikenteen ajokustannukset 2000 -julkaisussa käsitelty korjaus, huolto ja voitelu käsitetään vastedes raskaille ajoneuvoille sekä ajoneuvoyhdistelmille kustannustekijäksi korjaus ja huolto. Aikaisemman kanssa yhtenevästi käsitellään erikseen kustannustekijää renkaat. Raskaiden ajoneuvojen sekä ajoneuvoyhdistelmien korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun pohjalta, huomioiden tyyppiajoneuvoluokitusten uusi jaottelu. Kustannusindekseinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä sekä linja-autoliikenteen kustannusindeksiä (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Kuorma-autoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen ammattikäytössä olevien pakettiautojen, kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannuksia. Linjaautoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen liikennelaitosten, sopimusliikenteen, kaupunkiliikenteen, maaseutuliikenteen, pikavuoroliikenteen ja tilausliikenteen kustannuksia. Jokaiselle mainitulle ajoneuvotyypille sekä liikenteen tyypille on olemassa myös erillinen indeksikuvaaja. Kustannusindeksien osatekijät, jotka kuvaavat korjaus- ja huolto- sekä rengaskuluja (ks. taulukko 2.7), eivät tarkalleen vastaa ajoneuvokustannusten kustannusosamäärityksiä, mutta indeksien katsotaan kuvaavaan kustannustason muutoksia riittävästi. Taulukko 2.7. Kuorma-auto- ja linja-autoliikenteen kustannusindeksin osatekijät korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) Kuorma-auto Linja-auto Korjaus ja huolto Renkaat Korjaus ja huolto* Renkaat** 2000 100 100 100 100 2004 115,6 119,5 116,6 110,9 * Ei sisällä voiteluaineita. **Sisältää myös varaosakustannuksia. 2.4 Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Polttoainekustannukset Taulukossa 2.8 esitetään tiedot, joilla lasketaan henkilöauton ja pakettiauton keskimääräiset polttoainekustannukset. Ne lasketaan ajosuoritteen, keskikulutuksen ja polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) suhteessa, käyttäen polttoaineiden verottomia keskihintoja (bensiini 34,9 snt/l ja diesel 37,7 snt/l). Ajoneuvolajikohtaisia polttoainekustannuksia suoriteosuuksilla painottaen määritetään kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannus.

Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 21 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.8. Kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannusten määrittämisessä käytetyt suorite- ja polttoainekäyttötiedot sekä ajosuori-t teen painot. Ominaisuus Ha Pa Ajosuorite (km/a) 17 500 21 000 Polttoaineen kulutus (l/100 km)* 8,0 10,2 Bensiinikäytön osuus (%) 82 10 Dieselkäytön osuus (%) 18 90 Ajosuoritteen painoarvo (%) 92 8 * Huomioitu bensiini- ja dieselkäytön painoarvot. Taulukon 2.9 mukaan vuoden 2004 hinnoilla määritettynä henkilöautojen verottomat polttoainekustannukset ovat keskimäärin 2,83 snt/km ja pakettiautojen 3,82 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset ovat suoriteosuuksilla painotettuna 2,91 snt/km. Polttoainekustannusten nimellinen arvo (hinnan muutos ilman yleisen kustannustason muutoksen huomiointia) nousee kevyelle tyyppiajoneuvolle Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun nähden lähes 30 prosenttia. Tämä on seurausta polttoaineiden raaka-ainehintojen sekä jalostuskustannusten noususta. Yksikköarvojen muutoksiin vaikuttavat myös suoriteosuuspainotusten, polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) sekä polttoaineiden hintasuhteiden muuttuminen. Taulukko 2.9. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset vuosina 2000 ja 2004. Henkilöauto snt/km Pakettiauto snt/km Kevyt ajoneuvo snt/km Polttoainekustannus 2000 2,18 3,03 2,26 Polttoainekustannus 2004 2,83 3,82 2,91 Nimellishinnan muutos 30 % 26 % 29 % Muut käyttökustannukset Henkilöauton ja pakettiauton sekä kevyen ajoneuvon muut verottomat käyttökustannukset päivitetään vuoden 2004 hintatasoon suoraan Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun tietojen pohjalta indeksillä (taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi). Kustannusten nousu on siten 13 prosenttia kaikille yksikköarvoille (taulukko 2.10). Vuoden 2004 hintoihin määritetyt henkilöautojen muut verottomat käyttökustannukset ovat keskimäärin 2,85 snt/km ja pakettiautojen 3,42 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon muut käyttökustannukset ovat uusilla suoriteosuuspainotuksilla määritettynä siten 2,90 snt/km.