KUULUTUS VARELY/ 166/5723/

KUULUTUS VARELY/ 166/5723/2017 17.2.2017 Asia Kyrönjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen. Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle hyväksyttäväksi 13.1.2017. Ohjelmaesityksen on laatinut tarkkailuvelvollisten puolesta Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ohjelmaesityksen sisältö Kyrönjoen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2017-2020 (optio 2021) on tämän kuulutuksen liitteenä. Kalataloudellinen osuus on käsitelty yhteistarkkailuohjelman kappaleessa 5 sekä ohjelman liitteissä. Tarkkailuun sisältyy verkko- ja sähkökoekalastuksia sekä kalastustiedustelu. Kalataloustarkkailuun osallistuu alueen jätevedenpuhdistamoja, pohjavedenottamoja sekä turvetuottajia. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus ja tarkkailuohjelmaesitys pidetään nähtävänä 20.2.2017 23.3.2017 Seinäjoen, Kauhajoen, Ilmajoen, Kurikan, Isokyrön, Vaasan ja Mustasaaren kuntien ilmoitustauluilla sekä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Internet-sivustolla: www.ely-keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 23.3.2017 ensisijaisesti sähköisesti osoitteella kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi tai postitse ELY-keskuksen Turun toimipaikkaan PL 236, 20101 Turku. Lisätietoja Kalastusbiologi Perttu Tamminen, puhelimitse 050 3963322 tai sähköpostilla perttu.tamminen@ely-keskus.fi VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

4.1.2017 Joni Virtanen ja Eeva-Kaarina Aaltonen KYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMA 2017 2020 (optio 2021) 1. KYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILUN OSAPUOLET 1.1 Viemäriin liittynyt teollisuus 1.2. Muut tarkkailuun osallistuvat tahot 1.3. Alueen muiden toimijoiden tarkkailut 2. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TARKKAILU 2.1 Yleistä puhdistamoiden tarkkailusta 2.2 Käyttötarkkailu 2.3 Kuormitustarkkailu 2.3.1 Näytteenotto 2.3.2 Jätevesistä tehtävät määritykset 2.3.3 Lietteestä tehtävät määritykset 2.3.4 Puhdistamokäynnillä tehtävät mittaukset ja muut toimenpiteet 2.3.5 Seinäjoen jätevedenpuhdistamo 2.3.6 Vaskiluodon voima (Sevo) 2.3.7 Haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailu 3. TEOLLISUUSLAITOSTEN TARKKAILU 4. VESISTÖTARKKAILU 4.1 Yleistä vesistötarkkailusta 4.2 Havaintopaikat 4.3 Näytteenottoajankohdat 4.4 Virtaamatiedot 4.5 Näytteenotto 4.6 Määritykset 4.7 Jurvan jätevedenpuhdistamo 4.8 Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen vesistötarkkailu 4.9 Pohjavedenottamoiden pohjaeläintarkkailu 5. KALATALOUSTARKKAILU 5.1 Kalataloustarkkailuun osallistuvat tahot 5.2 Kalastustiedustelu 5.3 Koekalastukset 5.3.1 Menetelmät 5.3.2 Jätevedenpuhdistamoiden koekalastukset 5.3.3 Pohjavedenottamoiden koekalastukset 5.3.4 Turvetuotantoalueiden koekalastukset 5.4.5 Vaskiluodon Voiman (Sevon) koekalastukset 6. TULOSTEN RAPORTOINTI JA VUOSIYHTEENVEDOT 6.1 Tarkkailutulokset 6.2 Vuosiyhteenvedot 6.2.1 Kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 6.2.2 Vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 7. YHTEYDET MUIHIN OHJELMIIN 8. MENETELMÄT JA LAADUNVARMISTUS 9. KUSTANNUSTEN JAKO 10. TARKKAILUSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISMENETTELY Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf pl 87 68601 PIETARSAARI puh 06 724 4848

KYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMA 2017 2020 (optio 2021) 1 1. KYRÖNJOEN YHTEISTARKKAILUN OSAPUOLET Kauhajoen, Kurikan, Ilmajoen, Seinäjoen asukkaiden jätevedet käsitellään kunkin kunnan omissa puhdistamoissa. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kauhajoella. Kurikan, Jalasjärven ja Jurvan jätevedet käsitellään Kurikan Vesihuolto Oy:n puhdistamoilla, jotka sijaitsevat Jalasjärvellä ja Kurikassa. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ilmajoella ja Seinäjoen Energia Oy:n, Seinäjoen Veden puhdistamot sijaitsevat Seinäjoella ja Ylistarossa. Isonkyrön kirkonkylän ja Tervajoen sekä Vähänkyrön (Vaasa) Hyyriän ja Merikaarron jätevedet johdetaan Kyrönmaan Jätevesi Oy:n Hyyriän puhdistamolle. Mustasaaren kunnan Koivulahden taajaman jätevedet käsitellään omassa puhdistamossa ja Raippaluodon jätevedet omassa. Kaikkien jätevedenpuhdistamoiden on lupamääräysten perusteella tarkkailtava jätevesien laatua, määrää ja vaikutuksia vesistössä. Kaikkiin lupiin sisältyy myös kalataloustarkkailumääräys. Kyrönjokilaakson kuntien jätevedenpuhdistamoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailut on toteutettu vuodesta 1979 alkaen yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuun liitettiin jaksolla 2006-2010 kalataloustarkkailu, joka korvasi aiemmin erillisinä osioina hoidetut jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailut. Jaksolla 2012 2015 (optio 2016) Vapo Oy:n Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailut liitettiin yhteistarkkailuohjelmaan. Seinäjoen Voiman (Sevo) turvevoimalan kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailut toteutetaan omaa ohjelmaa noudattaen osana Kyrönjoen yhteistarkkailua. Lakeuden Vesi Oy:n ja Jalasjärven kunnan Kihlakunnankankaan pohjavedenottamoiden kalataloustarkkailut ja Lakeuden Vesi Oy:n pohjaeläintarkkailu toteutetaan niin ikään yhteistarkkailun yhteydessä. Vapo Oy osallistuu tarkkailuun turvetuotantoalueidensa kalataloustarkkailun osalta. Myös Vaskiluodon Voiman sekä EPV Bioturve Oy:n Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailut kalastustiedustelun osalta liitetään jakson 2017 2020 (optio 2021) alusta yhteistarkkailuun. Perustiedot tarkkailuun osallistuvista kuntien jätevedenpuhdistamoista on koottu liitteeseen 1a ja perustiedot kalataloustarkkailussa mukana olevista turvetuotantoalueista (pinta-alat, purkuvesistöt, luvat ja luvan tarkistusvaihe) on koottu liitteeseen 1 b ja 1 c. Kartta Kyrönjoen vesistöalueesta, jätevedenpuhdistamoiden ja näytteenottopisteiden sijainnista on liitteenä 2a. Vapon turvetuotantoalueiden sijainti ilmenee liitteestä 2b. 1.1. Viemäriin liittynyt teollisuus Yleisiin viemärilaitoksiin on liittynyt teollisuuslaitoksia, joiden jätevesiä tulee tarkkailla valtioneuvoston asetuksen 888/ 2006 mukaisesti. Tämän ohjelman mukainen näytteenotto tapahtuu yhteistarkkailun yhteydessä ja kukin tarkkailuun osallistuva puhdistamo/ teollisuuslaitos vastaa vastaanottamiensa teollisuusvesien tarkkailun kustannuksista. Tulokset esitetään osana yhteistarkkailun raportointia (vrt kohta 5.1). Kyrönjoen alueella on viemäriverkostoihin liittyneitä teollisuuslaitoksia, joista osalla on näytteenottovelvollisuus (lihavoidut laitokset). Jalasjärvellä on Juustoportti Oy, Juustoportti Food Oy, Urho Viljanmaa, Jalasjärven Lämpö Oy, Lakan Betoni Oy. Kauhajoen viemäriverkostoon ovat liittyneet A-Pihvi Kauhajoki Oy, ja Kometos Oy. Kurikassa toimivat Relicomp, Panfur 2000 Oy, Ruukki Engineering, ja FCP Finish Steel Painting Oy, Ilmajoella Altia Oyj, ja Lakeuden Etappi Oy. Seinäjoella ovat viemäröinnin piirissä Valio Oy, Atria Oyj, Ruukki Construction sekä Lakeuden ympäristöhuolto Oy. Isokyrö ja Vähäkyrö eivät ole ilmoittaneet laitoksia ja Koivulahdesta on ilmoitettu Palosaaren metalli Oy, Logset Oy ja UH-koneistus. Teollisuuslaitosten tarkkailusta tarkemmin kohdassa 3.

2 Viemärilaitoksen tulee olla myös selvillä jätevedenpuhdistamolle mahdollisesti tulevista vaarallisista ja haitallisista aineista, joiden tarkkailusta säädetään valtioneuvoston asetuksella 1022/ 2006, jota muutettu asetuksella 868/2010. Kyrönjoen yhteistarkkailussa tehtiin alkuvuodesta 2011 vaarallisten ja haitallisten aineiden kartoitussuunnitelma (Välikangas 2011), jonka perusteella tehtiin kartoituksen ensimmäinen vaihe (Välikangas ja Aaltonen 2011). Vuonna 2013 Seinäjoen jätevedenpuhdistamo osallistui VVY:n valtakunnalliseen vaarallisten ja haitallisten aineiden kartoitukseen (Vieno, N., 2014). Seinäjoen tulevasta ja lähtevästä vedestä tutkitaan vuosittain sekä metalleja että orgaanisia yhdisteitä. Ks tarkemmin kohta 2.3.7. 1.2. Muut tarkkailuun osallistuvat tahot Lakeuden Vesi Oy - osallistuu kalataloustarkkailuun, johon sisältyy myös pohjaeläintarkkailu noudattaen Rambollin (2004/2005) laatiman ohjelman sisältöä. - Lakeuden Vesi Oy on aloittanut pohjavesitutkimukset myös Karvialla. Syksyllä 2010 haettu vedenottolupa on ratkaistavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Karvian vedenoton mahdolliset kalataloudelliset tarkkailut varaudutaan yhdistämään yhteistarkkailuun. Kurikan Vesihuolto Oy, Kihlakunnankankaan pohjavedenottamo (Jalasjärvi) - osallistuu kalataloustarkkailuun noudattaen Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n (2004) laatiman tarkkailuohjelman sisältöä Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoen voimalaitos - Viivästysaltaan tarkkailu sekä vesistö- ja kalataloustarkkailu toteutetaan yhteistarkkailun osana ja tulokset raportoidaan yhteistarkkailun vuosiyhteenvedoissa. Tarkkailun toteutus noudattaa Vaskiluodon Voiman tarkkailusuunnitelmaa. Vapo Oy - Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevien (noin 31) turvetuotantoalueen kalataloustarkkailu toteutetaan osana yhteistarkkailua ja ohjelmaa päivitetään tarkkailujakson aikana tarpeen mukaan lupakäsittelyssä olevien hankkeiden saatua lainvoimaiset luvat. Vaskiluodon Voiman ja EPV Bioturve Oy - Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueen (liite 1 c) kalataloustarkkailuun lukeutuvan kalastustiedustelun toteutus liitetään soveltuvin osin osaksi yhteystarkkailua. 1.3 Alueen muiden toimijoiden tarkkailut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (tarkkailusuunnitelma 2011-2020) Kyrönjoen vesistötöiden velvoitetarkkailusuunnitelma vuosina 2011 2020 (Tolonen ja Latvala 2011) perustuu kuuteen vesioikeudelliseen päätökseen ja kattaa kaikki valtion tarkkailuvelvoitteet Seinäjoen, Kyrönjoen pääuoman ja tekojärvien osalta sekä Rintalan pengerrysalueen ja kuuden pumppaamon tarkkailun. Tarkkailu sisältää vedenlaadun lisäksi kasvillisuuden, pohjaeläinten, rapujen, kalojen ja nahkiaisten tarkkailua. Vedenlaatutulokset raportoidaan vuosittain suppeasti ja määrävuosin tehdään laajempia yhteenvetoja. Valtion vesistötöiden vedenlaatutarkkailun tulokset raportoitiin jaksolla 2012 2015 yhteistarkkailun vuosiyhteenvedoissa. Kalataloustarkkailun puolella kalastustiedustelu toteutettiin yhteistyössä vuodenvaihteessa 2012/2013. Jaksolla 2017 201 (2021) Ely palauttaa vedenlaatutarkkailun raportoinnin itselleen ja toteuttaa myös kalastustiedustelun omana työnä, koska vesistötöiden lupamääräysten tarkistushakemus on jätettävä kyseisen jakson aikana, vuonna 2018.

3 Lakeuden Vesi Oy Pohjavedenoton vaikutuksia on yhteistarkkailun yhteydessä toteutettavien pohjaeläin- ja kalastotarkkailun lisäksi tarkkailtava vaikutuksia pohjaveden pintaan, kasvillisuuteen, vedenottamoihin ja kaivoihin sekä vesistöjen virtaamiin ja pinnankorkeuksiin ja pohjaveden virtausnopeuksiin (Ramboll 2004). Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Etapilla on oma, ympäristölupaan perustuva tarkkailu, joka sisältää kuormitustarkkailun, oja- ja pohjavesien tarkkailun sekä Tuomiluoman tarkkailun. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain erillisissä vuosiyhteenvedoissa. Turvetuottajat - Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailu on järjestetty yhteistarkkailuna ELYkeskuksittain. Kalataloustarkkailut on liitetty vesistöaluekohtaisiin yhteistarkkailuihin. - Vaskiluodon Voiman ja EPV Bioturve Oy:n Kyrönjoen alueen (Liite 1 c) turvetuotantoalueet liitetään yhteistarkkailuun kalataloustarkkailun kalastustiedustelun osalta. - Yksityiset tuottajat ovat hoitaneet tarkkailunsa itsenäisesti. Myös yksityisten tuottajien on mahdollista liittyä yhteistarkkailuun kalataloustarkkailun osalta. Kaatopaikkojen yhteistarkkailu: Seinäjoenseudun suljettujen kaatopaikkojen tarkkailut on koottu yhteistarkkailuohjelmaan (Aaltonen 2008/ päivitetty 22.5.2015), jota toteutetaan 3 vuoden jaksotuksella vuoteen 2024 asti. Yhteistarkkailussa ovat mukana: Seinäjoen (Nurmo, Lellunneva, Peräseinäjoen Haukineva, Ylistaron Varrasjärvi kaatopaikat sekä Pelmaannevan lietealtaat), Ilmajoen, Kurikan (Kiimaneva ja Jurvan kp), Jalasjärven (Korvakangas), Lapuan (Hahtomaa), Kuortaneen, Alavuden ja Ähtärin kaatopaikat. 2. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TARKKAILU 2.1 Yleistä puhdistamoiden tarkkailusta Jätevesitarkkailu koostuu käyttö- ja kuormitustarkkailusta. Käyttötarkkailu on puhdistamolla tehtävää päivittäistä puhdistusprosessin tarkkailua. Sen avulla puhdistamon hoitoa voidaan ohjata siten, että jätevesien käsittelyssä saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Käyttötarkkailu palvelee myös kuormitustarkkailua mm. ohijuoksutusten mittauksen ja kirjaamisen osalta. Kuormitustarkkailun tavoitteena on selvittää mahdollisimman luotettavasti vesistöön johdettava kuormitus ja lupaehtojen toteutuminen. Kuormitustarkkailu tapahtuu pääosin tutkimusta suorittavan konsultin toimesta 4-24 kertaa vuodessa. 2.2 Käyttötarkkailu Jokaisella puhdistamolla suoritetaan puhdistamon omistajan toimesta ja tarvittaessa konsultin ohjeiden mukaan käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden ja kemikaalien kulutuksen yms. seuraamiseksi ja dokumentoimiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään puhdistamolla päiväkirjaa. Yhteistarkkailun konsultin tulee käyttää käyttötarkkailun tietoja hyväksi myös vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Otteita käyttötarkkailun päiväkirjasta voidaan tarvittaessa toimittaa tarkkailun suorittajalle. Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet toimitetaan tarkkailun suorittajalle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kohdan 6.1 mukaisesti. Konsultin on tarkkailukäyntiensä yhteydessä tarvittaessa annettava puhdistamoiden henkilökunnalle kehotuksia ja käytännön neuvoja esim. havaitsemiensa toimintahäiriöiden poistamiseksi.

4 2.3 Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun tuloksia verrataan ensisijaisesti kunkin laitoksen ympäristöluvan määräyksiin (liite 1). Lisäksi tuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) asetettuihin ylimpiin sallittuihin rajaarvojen ylityskertoihin: 4 7 tarkkailukertaa vuodessa (Koivulahti 6): sallitaan 1 ylitys, 8 16 krt (Jalasjärvi 12, Kurikka 12, Kauhajoki 12, Ilmajoki 12, Ylistaro 12 ja Kyrönmaan Jätevesi Oy 12) sallitaan 2 ylitystä ja 17 24 krt ja (Seinäjoki 24 krt) sallitaan 3 ylitystä. Tässä vertailussa tuloksista rajataan pois ne näytteet, jotka on otettu poikkeuksellisten olosuhteiden aikana (sovittava erikseen valvovan viranomaisen kanssa). Tarkkailutuloksia verrataan ympäristöluvassa asetettujen raja-arvojen lisäksi Vna 888/2006 raja-arvoihin. Jos ylityksiä on liikaa, lisätään seuraavan vuoden tarkkailukertoja. Jos asetuksen kohdan A taulukon 1 (biologisen) ja taulukon 2 (ravinteiden poiston) mukaiset jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimukset eivät joiltakin osin täyty, on tarkkailuvelvollisen ilman eri kehotusta otettava lisää näytteitä siten, että vuoden lopussa on riittävä määrä hyväksyttäviä näytteitä. Kuormitustarkkailun tiheys ja näytteenoton ajoittuminen kunkin puhdistamon osalta on esitetty liitteessä 7. Vaarallisesti ja haitallisten aineiden tarkkailua käsitellään erikseen luvussa 4. 2.3.1 Näytteenotto Näytteenoton ajoituksessa pyritään siihen, että kohdan 4 mukaisten vesistötarkkailukierrosten yhteyteen tulee mahdollisimman täydellinen puhdistamotarkkailukierros. Näytteenotto suunnitellaan siten, että eri viikonpäivät tulevat mahdollisimman hyvin edustetuiksi. Tässä tarkoituksessa näytteenoton tulee jakautua 4 eri arkipäivälle ja mahdollisuuksien mukaan kerran vuodessa myös viikonlopulle. Näytteenoton aloitus ajoitetaan siten, että viive analysoinnin aloitukseen on mahdollisimman lyhyt. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 24 h kokoomanäytteinä puhdistamoilla olevilla automaattisilla näytteenottimilla tulevasta (T) ja lähtevästä (L) jätevedestä. Konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto. Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhteydessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt, arvioidaan virtaamamittarin näytön oikeellisuus ja kemikaaliannostusten sopivuus. Näytteenoton yhteydessä täytetään tarkkailuviikon tapahtumalomake, johon kirjataan näytteenottoa edeltävän viikon tapahtumat. Poikkeavista tarkkailutuloksista on ilmoitettava puhdistamolle välittömästi tulosten valmistuttua. 2.3.2 Jätevesistä tehtävät määritykset a. Tuleva jätevesi, perusvalikoima: lämpötila C ph johtokyky ms/m kiintoaine (GF/A) BOD 7ATU mg O 2 /l COD Cr mg O 2 /l kok - P kok - N alkaliniteetti mmol/l

5 b. Lähtevä jätevesi, perusvalikoima: lämpötila C ph johtokyky ms/m kiintoaine (GF/A) BOD 7ATU mg O 2 /l COD Cr mg O 2 /l kok - P kok - N alkaliniteetti mmol/l NH 4 -N NO 2 -N + NO 3 -N liukoinen fosfori saostuskemikaalien jäännöspitoisuus (Fe ja/ tai Al) Escherichia coli suolistoperäiset enterokokit kpl/ 100 ml kpl/100 ml c. Tuleva jätevesi, suppea valikoima ph BOD 7ATU mg O 2 /l kok - P kok - N kiintoaine d. Lisämääritykset tulevasta ja/tai lähtevästä jätevedestä kohdan 3 mukaan rasvat ja öljyt (SFS 3010/ISO 11349 pohjautuva) kok- Cr (märkäpoltto tms esikäs) sulfidi (S 2- ) 2.3.3 Lietteestä tehtävät määritykset Puhdistamoilla syntyvän lietteen laatu tutkitaan 1-4 kertaa vuodessa. Lietteestä määritetään: kuiva-aine TS % ja g/kg hehkutusjäännös % /TS ja g/kg ka ph typpi N % /TS ja g/kg ka fosfori P %/TS ja g/kg ka kalium %/TS ja g/kg ka kalsium Ca %/TS ja g/kg ka magnesium Mg %/TS ja g/kg ka arseeni mg/kg ka kadmium mg/kg ka kromi Cr mg/kg ka kupari Cu mg/kg ka mangaani Mn mg/kg ka elohopea Hg mg/kg ka nikkeli Ni mg/kg ka lyijy Pb mg/kg ka sinkki Zn mg/kg ka Analyysit on tehtävä sellaisilla menetelmillä, että tulosten vertailu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/11 raja-arvoihin on mahdollista. Puhdistamoilla syntyvän lietteen laatu tutkitaan Seinäjoen puhdistamolla neljä kertaa ja Kauhajoen, Jalasjärven, Kurikan, Ilmajoen sekä Kyrönmaan puhdistamoilla 2 kertaa vuodessa (vna 179/2012, Liite 5). Ylistaron, Koivulahden ja raippaluodon puhdistamoilla tarkkailukertoja on yksi vuodessa. Mikäli laitoksella on vuodessa useampi tarkkailukerta, lietenäytteet aikataulutetaan eri kvartaaleille.

2.3.4 Puhdistamokäynnillä tehtävät mittaukset ja muut toimenpiteet 6 Puhdistamolla tulee jokaisella näytteenottokerralla, kullekin puhdistamolle soveltuvalla tavalla selvittää seuraavat tekijät, jotka tulee esittää taulukoituna myös vuosiyhteenvetoraportissa: näytteenottovuorokauden virtaama m 3 /d näytteenottovuorokauden maksimituntivirtaama m 3 /h tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötila o C Ilmastusaltaiden - happipitoisuus mgo 2 /l (Konsultti määrittää kenttämittarin avulla) - viipymä q kesk h - lietteen laskeutuvuus (1/2 h) ml/l - kiintoainepitoisuus SS (Analyysi laboratoriossa) - lieteindeksi SVI cm 3 /g - lietekuorma kg BOD 7 /kg MLSS x d - tilakuorma kg BOD 7 /m 3 x d Selkeytysaltaiden - näkösyvyys cm - viipymä q kesk h - lietetilavuuskuorma q max S MLSS - pintakuorma q max m/h Palautuslietteen - lietteen laskeutuvuus (1/2 h) ml/l - kiintoainepitoisuus SS (Analyysi laboratoriossa) - lieteindeksi SVI cm 3 /g - palautuslietteen määrä m 3 /h - palautussuhde % Ylijäämälietteen - määrän arviointi m 3 /d Lieteikä - arviointi mahdollisuuksien mukaan d Virtausmittari - tarkistetaan virtausmittarin näytön oikeellisuus Kemikaalien annostus - tarkistetaan ja raportoidaan tutkimusraportissa 2.3.5 Seinäjoen jätevedenpuhdistamo Seinäjoen puhdistamon tulevasta että lähtevästä vedestä määritetään metallit (elohopea, kadmium, lyijy, sinkki, kromi, nikkeli, kupari, arseeni) kaksi kertaa vuodessa sekä lisäksi lähtevästä vedestä määritetään kerran vuodessa fenolit, dikloorimetaani, TOC ja di-2-etyyliheksyyliftalaatti. 2.3.6 Vaskiluodon voima (Sevo) Sevon viivästysaltaan kuormitustarkkailunäytteet otetaan 6 kertaa vuodessa (parittomat kuukaudet) ja niistä määritetään: lämpötila, ph, johtokyky, happi + kyllästys, COD Mn, väri, sameus, kiintoaine, kok-p, kok- N, Fe, Cl, SO 4, Al, Na.

2.3.7 Haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailu 7 Kyrönjoen yhteistarkkailussa käynnistettiin asetuksen (VnA 868/2010) mukainen haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailu talvella 2011. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi viemäriin liittyneet teollisuuslaitokset ja muut potentiaaliset liittyjät vesihuoltolaitoksittain ja laadittiin suunnitelma vaarallisten ja haitallisten aineiden kartoittamiseksi (Välikangas 2011). Suunnitelman mukaiset näytteet otettiin helmikuussa 2011 tulevasta jätevedestä ja tulosten perusteella laadittiin raportti, jossa arvioitiin tarkkailun jatkotarvetta (Välikangas ja Aaltonen 2011). Vuonna 2013 Seinäjoen jätevedenpuhdistamo osallistui VVY:n valtakunnalliseen vaarallisten ja haitallisten aineiden kartoitukseen (Vieno 2014). Haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailut esitetään tulevalla tarkkailujaksolla toteutettavaksi kartoittamalla vuonna 2018 yhteistarkkailun kaikilta puhdistamoilta laitokselta lähtevästä jätevedestä alla luetellut aineet. Taulukko 1. Vaarallisten ja haitallisten aineiden analyysit aineryhmittäin: Alkyylifenolit ja alkyylifenolietoksylaatit Ftalaatit (erityisesti DEHP) 4-kloori-2-metyylifenoksietikka-happo (MCPA) Metallit (mm. Hg, Ni, Pb, Cd ja Zn) Analyysivalikoima noudattaa soveltuvin osin YMra15/2012 ohjeistuksia aineista, joiden esiintymistä >10 000 AVL:n jätevedenpuhdistamoilla oli selvitettävä 30.9.2014 mennessä. Mikäli jakson aikana toteutetaan vuoden 2013 kaltainen valtakunnallinen kartoitus, osallistuvat laitokset laajemman selvityksen toteutukseen oman tarveharkinnan mukaan. Yhteistarkkailun haitallisten ja vaarallisten aineiden kartoituksen sisältöä tarkennetaan tarvittaessa valtakunnallisten ohjeistusten päivittyessä. Vaarallisten ja haitallisten aineiden analyysit (2018) sisältyvät syksyn 2016 tarjouskilpailuun erikseen pyydettyinä optioina. 3. YHTEENVETO JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN JA TEOLLISUUSLAITOSTEN TARKKAILUSTA Taulukkoon 2. on koottu tiedot kultakin laitokselta otettavista tulevan (T) ja lähtevän (L) jäteveden näytteistä ja analyysivalikoimista sekä teollisuuslaitoksilta otettavista näytteistä ja analyysivalikoimista. Näytteet ovat pääsääntöisesti noudettavissa näytteenottopäivänä jätevedenpuhdistamoilta. Teollisuusjätevesistä mitataan aina virtaama ja taulukossa mainitut muuttujat sekä lasketaan kuormat. Kustannukset osoitetaan suoraan mainituille laitoksille/ kunnille.

8 Taulukko 2. Kuormitustarkkailunäytteiden erittely ja analyysivalikoimat laitoksittain. Näytenimikkeet (T perus, L perus ja T suppea) viittaavat kohdan 2.3.2 tekstiin. Nouto- Tiheys Analyysivalikoima paikka krt/vuosi T perus L perus T Suppea Rasvat Kromi Sulfidi Met Hait Kauhajoki Tuleva (T) JVP 12 x Lähtevä (L) JVP 12 x Tuleva teoll (Atria) JVP 12 x x Biotorni JVP 12 x x A-Pihvi T+ L JVP 12 x x T+L Jalasjärvi Tuleva (T) JVP 12 x x Lähtevä (L) JVP 12 x Juustoportti Food näytteenottokaivo JVP 12 x x Juustoportti Catering jv-pumppaamo JVP 4 x x Kurikka Tuleva (T) JVP 12 x x x Tuleva teoll, Panttila JVP 12 x x x Lähtevä (L) JVP 12 x x x Ilmajoki Tuleva (T) JVP 24 x Lähtevä (L) JVP 12 x Altia JVP 24 x Etappi JVP 12 x Seinäjoki Tuleva (T) JVP 24 x Tuleva (T) *)metallit JVP 2 x Tuleva teoll (Valio) JVP 24 x x Lähtevä (L) JVP 24 x x Lähtevä (L) *) JVP 2 x Lähtevä (L) *) JVP 1 x Ylistaro Tuleva (T) JVP 12 x Lähtevä (L) JVP 12 x Kyrönmaa Tuleva (T) JVP 12 x Lähtevä (L) JVP 12 x Koivulahti Tuleva (T) JVP 6 x Lähtevä (L) JVP 6 x Raippaluoto Tuleva (T) JVP 4 x Lähtevä (L) JVP 4 x *) Lisämäärityksinä Seinäjoen jvp:lta 2 kertaa vuodessa metallit tulevasta ja lähtevästä jätevedestä sekä 1 kerran vuodessa orgaaniset haitalliset aineet lähtevästä jätevedestä (ks kohta 2.3.5)

9 4. VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistötarkkailun periaatteet Vesistötarkkailussa otetaan huomioon vesienhoidon suunnittelun ja ekologisen tilan luokittelun edellyttämät aineistotarpeet (Aroviita ym 2012). Kyrönjoen vesistö on ekologista luokittelua varten jaettu tyyppeihin, joille on määritelty vertailuolot. Kyrönjoen pääuoma on tyypiltään suuri turvemaiden joki (St), Jalasjoki, Kauhajoki ja Seinäjoki ovat keskisuuria turvemaiden jokia (Kt) ja pienemmät joet kuuluvat pieniin turvemaiden jokiin (Pt). Ekologisessa luokituksessa on pääpaino biologisissa parametreissä kuten koskien pohjaeläin- ja päällyskasvustojen piileväyhteisöissä sekä kalastossa. Luokittelua tukevina vedenlaatuparametreinä käytetään koko vuoden ph-minimiä sekä kokonaisfosforin ja kokonaistypen mediaanipitoisuuksia. Kyrönjoen vesistötarkkailun avulla selvitetään jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä. Tämän tarkkailusuunnitelman mukainen vesistötarkkailu, jossa mitataan veden laatua puhdistamojen ylä- ja alapuolelta, suoritetaan lähtökohtaisesti vuosittain. Vedenlaatutarkkailu voidaan korvata tarkkailujakson yhden vuoden (2018 tai ) osalta biologisella tarkkailulla, johon käytetään enintään sama resurssi ( ) kuin yhteistarkkailuohjelman mukaiseen vedenlaatutarkkailuun. Ohjelma laaditaan yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa ja se voi sisältää esim suvantojen pohjaeläinyhteisöjä kuvaavia menetelmiä (esim Raunio 2010). Biologisen seurantavuoden taustaaineistona toteutetaan suppea vedenlaatuselvitys. Yhteistarkkailun vesistötarkkailuohjelmassa ehdotetaan jaksolla 2017 2021 tehtäväksi biologisia selvityksiä, joiden tulokset palvelevat mahdollisuuksien mukaan myös vesienhoidon suunnittelun mukaista ekologista luokitusta. Vuonna 2009 tehdyn piileväkartoituksen (Miettinen ja Albert 2009) tulosten mukaan nykyisin ekologisen luokituksen osana käytettävät piileväindeksit eivät sovellu Kyrönjoen kaltaisen joen luokitteluun. Mahdollisten biologisten tarkkailujen ohjelmat suunnitellaan viimeistään kevättalvella 2018 yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa. Tarkkailun vuosille 2018 tai pyydetään vedenlaadusta vain optiot jolloin vesistötarkkailun resurssit voidaan käyttää biologiseen selvitykseen tai purkupaikkakartoitukseen erillisen suunnitelman mukaan. Kyrönjoelta kertyy biologista seuranta-aineistoa valtion vesistötöiden, pohjavedenoton ja turvetuotannon vesistövaikutusten tarkkailuista. Valtion vesistötöiden velvoitetarkkailu sisältää pohjaeläin- tai vesikasvillisuuskartoituksia, joiden tietoja voidaan tarvittaessa hyödyntää myös yhteistarkkailun tarpeisiin. Pohjavedenottamoiden ja turvetuotannon tarkkailut sisältävät biologisia osioita täsmäkohteissa (ks kohta 4.8). 4.2 Havaintopaikat Vedenlaatutarkkailun painopiste on jätevedenpuhdistamoiden ylä- ja alapuolisissa havaintopaikoissa. Lisäksi yhteistarkkailussa otetaan näytteet Jalasjoesta (J1) ja Kauhajoesta (K16) ennen kuin ne yhtyvät Kyrönjoen pääuomaan. Lisäksi voidaan hyödyntää vesistötöiden velvoitetarkkailun tuloksia. Vesistötarkkailun havaintopaikkoja on Kyrönjoen pääuomassa ja sen sivujoissa yhteensä 17 kpl + Koivulahden alapuolinen havaintopaikka Vassorinlahdella sekä Raippaluodon puhdistamon havaintopaikat purkuojassa. Pisteet on merkitty liitteen 2 karttaan ja niiden koordinaatit liitteen 7 havaintopaikkaluetteloon. 4.3 Näytteenottoajankohdat Vesistönäytteet otetaan koko vesistöstä 2-3 päivän sisällä. Kunkin purkupaikan ylä- ja alapuolinen näyte on otettava samana päivänä. Näytteet tulisi ottaa eri vuosina ajallisesti mahdollisimman vertailukelpoisesti (esim. sama näytteenottoviikko 1 viikko).

Näytteet otetaan ekologisen luokituksen edellyttämällä tavalla neljä kertaa vuodessa seuraavasti: - talvinäytteet maaliskuussa - alkukesän näytteet kesäkuussa - loppukesän näytteet elokuussa - loppusyksyn näytteet lokakuussa. 10 Lisäksi poikkeusolosuhteissa (puhdistamon pitkäaikainen häiriö tms.) otettaan ao. puhdistamon kustannuksella ylimääräisiä vesistönäytteitä haitan laajuuden selvittämiseksi. Laskutus tapahtuu tällöin tarjouksessa ilmoitetulla vesistötutkimuksen yksikköhinnalla. 4.4 Virtaamatiedot Ainevirtaamatarkasteluja varten on selvitettävä näytteenottovuorokauden virtaama ympäristöhallinnon kulloinkin käytössä olevilta virtaamanhavaintopaikoilta seuraavasti: - Pitkämö - Kalajärvi+ Seinäjoki - Hanhikoski ja - Skatila. 4.5 Näytteenotto Jokinäytteet otetaan Limnos-tyyppisellä noutimella, mikäli mahdollista 1 m syvyydestä jokiuoman keskeltä. 4.6 Määritykset Kaikista näytteistä määritetään - näkösyvyys dm - lämpötila o C - happi, kyll. % - ph - johtokyky ms/m - alkaliniteetti mmol/l - väri mg Pt/l - COD Mn mg O 2 /l - kiintoaine - kok - P g/l - kok - N g/l - E. coli kpl/100 ml - Suolistoperäisiet enterokokit kpl/ 100 ml Avovesinäytteistä (3 kertaa vuodessa) määritetään lisäksi - klorofylli-a g/l. - PO 4 - P g/l - NH 4 -N g/l - NO 2 -N + NO 3 -N g/l 4.7 Jurvan jätevedenpuhdistamo Jurvan jätevedenpuhdistamon jätevedet on johdettu vuoden 2014 alusta siirtoviemärillä Kurikan kaupungin keskuspuhdistamolle ja sen jälkeen on jälkitarkkailun vesistötarkkailunäytteet otettu puhdistamon ylä- ja alapuolisista havaintopaikoista kaksi (2) kertaa vuodessa. Jurvan puhdistamon jälkitarkkailusta laaditaan loppuraportti vuoden 2016 jälkeen.

4.8 Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen vesistötarkkailu 11 Sevon vesistötarkkailussa on 3 havaintopaikkaa P1 (näytteet 1-4 m), P2 (näytteet 1 + 3 m) sekä P3 (näytteet 1 + 2 m) Kyrkösjärvestä, joista otetaan näytteet 3 kertaa vuodessa (yhteensä 24 kpl), tammi-helmikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. Analyysit: - näkösyvyys, lämpötila, happipitoisuus ja kyllästysaste, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kok-n, kok-p, Fe, kloridi, Al, sulfaatti, Na. Kesäkuun ja syyskuun näytteistä määritetään lisäksi a-klo (0-2 m), kok-p ja PO 4 -P, Kok-N, NH 4 -N ja NO 2+3 -N. Vuodesta 2013 alkaen määritetään viiden vuoden välein havaintopaikalta P3 (1 m ja 2 m) asetuksen 868/2010) Cd, Ni, Pb ja Hg. Näytteet otetaan samaan aikaan kuin vedenlaatunäytteet (I-II, VI ja IX). Jos havaitaan ympäristölaatunormeja ylittäviä pitoisuuksia, määritetään samat metallit myös viivästysaltaan vedestä. Metallit määritetään liukoisina pitoisuuksina suodatuksen jälkeen. Sevon jäähdytysvesien vaikutusta purkuvesistön veden lämpötiloihin seurataan syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana neljänä mittauskertana ja lisäksi kesä- ja elokuussa, mikäli voimalaitos on käynnissä. Mittaukset tehdään 3 järvi- ja 2 jokihavaintopaikassa. Järvipaikat ovat samat kuin vedenlaatupaikat ja mittauslämpötilat 0,5 m välein aina metriin pohjan yläpuolelle saakka. Jokipaikoilta (Upan silta ja Sahalammen silta) lämpötila mitataan 1 m syvyydestä. Jäähdytysveden vaikutusta jään kantokykyyn sekä sulan alueen muotoon ja laajuuteen seurataan Lämpötilamittausten yhteydessä em esitetyiltä havaintopaikoilta. Havaintopaikoilla mitataan lumen ja jään paksuus. Jäältä tehtävien mittausten edellytyksenä on turvallinen liikkuminen jäällä jalan tai suksin. Jään ja avoveden välinen raja piirretään samalle karttapohjalle mahdollisimman tarkasti. Lisäksi Kyrkösjärvestä otetaan pohjaeläinnäytteet kahdelta (2) paikalta viiden (5) vuoden välein (3 Ekmannostoa/ näyte), seuraavaksi v 2018. Näytteet seulotaan 0,5 0,6 mm seulalla ja näytteistä määritetään lajit ryhmittäin, ja jos mahdollista, lajeittain yksilömäärä ja biomassa pinta-alayksikköä kohti. Tulokset tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään POHJE-rekisteriin. 4.9 Pohjavedenottamoiden pohjaeläintarkkailu Lakeuden Vesi Oy:n pohjaeläintarkkailu Kauhajoesta ja Nummijoesta tehdään joka viides vuosi varsihaavimenetelmällä (SFS 5077), seuraavan kerran vuonna. Edellinen tarkkailu on raportoitu vuoden 2014 kalataloustarkkailun vuosiyhteenvedon yhteydessä (Sundell ja Hynynen 2015) viideltä hiekka/ hiesupohjalta Kauhajoesta ja kolmelta kivikkopohjalta (sähkökoekalastuspaikalta) Nummijoesta Näytteet otetaan niin, että näytteeseen tulee sekä rannan että keskiuoman eläimistöä. Näytteet yhdistetään kolmesta yhden minuutin haavinnasta. Näytteet otetaan loka-marraskuussa ja niistä määritetään eri taksonien runsaussuhteet. Koskikorennot, päiväkorennot ja vesiperhoset määritetään lajilleen.

12 5. KALATALOUSTARKKAILU 5.1. Kalataloustarkkailuun osallistuvat tahot Kalatalouden yhteistarkkailuun osallistuvat seuraavat tahot: - Kauhajoen Vesihuolto Oy, Kurikan Vesihuolto Oy ja Seinäjoen Veden jätevedenpuhdistamot - Ilmajoen ja Mustasaaren (Koivulahti) kuntien vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamot - Kyrönmaan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamo - Lakeuden Vesi Oy: Pahalähteen, Nummikangas A:n, Iso Nummikankaan, Heikinkankaan ja Autionmaan pohjavedenottamot - Kurikan Vesihuolto Oy:n Kihlakunnankankaan pohjavedenottamo - Vapo Oy; noin 32 tuotantoaluetta - Vaskiluodon Voima Oy, Seinäjoen voimalaitos - Vaskiluodon Voima & EPV Bioturve Oy; noin 13 tuotantoaluetta (ainoastaan kalastustiedustelu) Kyrönjoen yhteistarkkailussa käytetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisussa (21/2014) kuvattuja menetelmiä. 5.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelu tehdään yhden kerran viiden vuoden tarkkailujakson aikana ja siihen osallistuvat kaikki kohdassa 5.1 mainitut tahot. Seuraavaksi tiedustellaan vuoden 2017 tietoja vuoden 2018 alussa. Mustasaaren kunta on toteuttanut Raippaluodon osalta kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet vuosina 2016 2017, eikä osallistu yhteistarkkailun kalastustiedustelun toteutukseen tarkkailujakson 2017 2020 osalta. Tiedustelu tehdään postitiedusteluna 4 000 talouteen ja 3 kontaktikerran menetelmällä. Tavoitteena on 70 % vastausprosentti. Otanta tehdään kuntien väkiluvun (elokuu 2016) suhteessa väestörekisteristä siten, että otokseen valitaan jokivarren talouksiin suuntautuvat postinumerot. Kunta Väkiluku Otantasuhde Otos (noin kpl) Kauhajoki 13 746 11 % 455 Kurikka (Kurikka) 14 073 (v 2015) 12 % 466 Kurikka (Jalasjärvi) 7 831 (v 2015) 6 % 259 Ilmajoki 12 202 10 % 404 Seinäjoki (Sjk + Ylistaro) 61 819 51 % 2046 Isokyrö 4 752 4 % 157 (Vaasa) Vähäkyrö 4 751 (v.2012) 4 % 157 Mustasaari (Koivulahti) 1 700 1 % 56 Yhteensä n. 120 900 100 % 4 000 Tiedustelun avulla selvitetään lajistoa, kutualueita, sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen pyyntialueita, kalastuspäivien määrää, pyyntivälineitä, saaliita ja saaliin käyttöä sekä kalastusta haittaavia tekijöitä. Tiedustelu toteutetaan siten, että tiedot ovat mahdollisimman vertailukelpoisia vuosien 2007 (Salo 2009) ja 2012 (Sundell 2014) kalastusta koskeneiden tiedusteluiden kanssa.

13 5.3 Koekalastukset 5.3.1 Menetelmät Järvien ja isompien uomien koekalastukset tehdään verkkokoekalastuksina Nordic-verkkosarjoilla. Koekalastuspaikoilla sovelletaan vähintään kuuden verkkovuorokauden pyyntiponnistusta, mikä on RKTL:n ohjeessa (RTKL 21/2014) esitetty minimi. Saatu aineisto käsitellään RTKL:n ohjeita noudattaen. Saaliista määritetään kustakin havaskoosta erikseen lajikohtaiset painot ja kappalemäärät, sekä mitataan kalojen pituus 1 cm tarkkuudella. Verkkokalastukset tehdään pääsääntöisesti heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Pienemmissä uomissa koekalastukset tehdään sähkökoekalastuksina. Koekalastuspaikat valitaan siten, että ne edustavat tyypillisintä kyseisen virtajakson elinympäristöä. Purkupaikan ylä- ja alapuolelta pyritään löytämään mahdollisimman vertailukelpoiset alueet (1 yp ja 1 ap). Koekalastukset tehdään elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana siten, että veden lämpötila on yli 5 C. Sähkökoekalastuksen kohteiden tulee mahdollisuuksien mukaan toistaa vuosien 2014 koekalastuksia. Mahdolliset uudet koekalastuspaikat valitaan siten, että ne edustavat tyypillisintä elinympäristöä kyseiselle virtajaksolle. Sähkökalastuksissa käytetään yhden poistopyynnin menetelmää. Sulkuverkkoja ei käytetä. Saaliista määritetään yksilöittäin laji, pituus ja paino. Sähkökoekalastuksissa noudatetaan RKTL:n ohjeistuksia (RKTL 21/2014). Koekalastuskohteista määritetään koordinaatit, laaditaan kohdekuvaukset ja kohteet merkitään kartalle, jotka liitetään raporttiin. Kaikki saaliiksi saadut kalat mitataan (mm). Biomassa-arviota varten tarvitaan myös tieto kalojen painosta joko punnitsemalla kaikki kalat tai edustava otos sekä yhteispaino. Lohikalat mitataan, punnitaan ja kirjataan yksilökohtaisesti. Myös kalojen merkinnät (esim. eväleikatut) sekä vammat, vauriot ja haavaumat raportoidaan. Joen kalataloudellista tilaa arvioitaessa hyödynnetään lisäksi valtion vesistötöiden velvoitetarkkailun vuosittain tehtävien koekalastusten tuloksia. 5.3.2 Jätevedenpuhdistamoiden koekalastukset (verkot) Jätevedenpuhdistamoiden koekalastuksia jatketaan 6 verkkovuorokauden pyyntiponnistuksella kunkin puhdistamon alapuolisella verkkokoekalastuspaikalla, joita on yhteensä kahdeksan (8) kohdetta. Verkkokoekalastukset tehdään yleiskatsausverkoilla (Nordic). Poikkeuksena Vassorinlahti, missä verkkokoekalastukset toteutetaan Coastal-verkoilla. Koekalastukset toteutetaan joka viides vuosi, heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Vuosien 2009 ja 2014 koekalastusten tulokset on raportoitu Kyrönjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailun yhteenvedoissa (Sundell 2013 sekä Sundell ja Hynynen 2015). Seuraava koekalastusvuosi on 2017. Koekalastukset tehdään jätevedenpuhdistamoiden purkupaikkojen alapuolisissa vesistönosissa seuraavasti: Jalasjärven jvp: Jalasjärvi (jossa myös Vapon koekalastuspaikka) (6937988 279000) Kauhajoen jvp: Turjanrinta (6935863 253957) Kurikan jvp: Tuiskulan silta (6956378 266207) Ilmajoen jvp: Saarakkalanrinta (6967518 275426) Seinäjoen jvp: Kitinoja (6983045 287368) ja Kirkkolahti (6987570 272888) Ylistaron jvp: jätevedenpuhdistamon alapuoli (6986756 271225) Kyrönmaan jvp: jätevedenpuhdistamon alapuoli (7002041 251484) Koivulahden jvp: Vassorinlahti (7014888 247112)

14 5.3.3 Pohjavedenottamoiden koekalastukset Pohjavedenottamoiden koekalastukset tehdään 2 tai 5 vuoden välein erikseen niille määritellyillä paikoilla Rambollin ja E-PV Oy:n laatimien ohjelmien mukaisesti. Vuoden 2014 koekalastukset on raportoitu yhteistarkkailun kalataloustarkkailuyhteenvedoissa (Sundell 2015). Lakeuden Vesi Oy, 5 vuoden välein seuraavaksi v (ohjelma Ramboll 2004/ 2005/ 2007): Kauhajoki/ Pahalähteen vedenottamon tarkkailu - katiskapyynti touko-kesäkuussa neljällä alueella, pyyntiponnistus /paikka: 5 katiskaa vähintään 7 vrk ajan, katiskat koetaan viikon aikana yhteensä 3 kertaa - lisäksi sähkökoekalastus elokuussa neljältä paikalta. - Koekalastukset tehdään viiden vuoden välein, seuraavaksi Rauhaluoma - taimenkannan seuranta - sähkökoekalastukset neljältä alueelta 5 v välein, seuraavaksi v Nummijoki (Karvianjoen vesistöalue) - katiskapyynti touko-kesäkuussa kolmella paikalla, pyyntiponnistus /paikka: 5 katiskaa vähintään 7 vrk ajan - lisäksi sähkökoekalastus elokuussa kolmelta paikalta. - Koekalastukset tehdään viiden vuoden välein, seuraavaksi. Ikkelänjoki - sähkökoekalastukset kuudelta alueelta - koekalastukset tehdään 5 vuoden välein, seuraavaksi v - taimenkannan rakenteen selvittämiseksi taimenista määritetään pituus, paino ja ikä Kurikan Vesihuolto Oy, Kihlakunnankangas, 2 v välein, seuraavaksi v 2018 ja 2020 (ohjelma E-PV 2004). Sähkökoekalastukset tehdään Mustaluomassa loppukesällä kahdella paikalla Kovaskoski Hautavuori, B-alueella 5.3.4 Turvetuotantoalueiden koekalastukset Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden verkkokoekalastuksia tehdään Kyrönjoen valuma-alueella yhteensä kuudessa (6) kohteessa: Kalajärvi, Juupajärvi, Kurjenjärvi, Mustalampi, Hirvijärvi, Jalasjärvi (yht 71 verkkoyötä). Sähkökoekalastuksia tehdään 39 kohteessa. Kohdevesistöt ilmenevät liitteestä 9a. Vaskiluodon Voima Oy:n ja EPV Bioturve Oy:n kalataloustarkkailun kalastustiedustelu toteutetaan yhteistarkkailun yhteydessä. 5.3.5 Vaskiluodon Voiman (Sevon) koekalastukset Sevon koekalastuksissa noudatetaan Sevon omaa ohjelmaa (27.10.2015), jonka mukaisesti Kyrkösjärvessä (Perämäki-saaren kaakkoispuoli) verkkokoekalastetaan 3 krt/vuodessa kahdeksan verkkovuorokauden laajuudella (touko/kesä-, heinä- ja syyskuu) joka kolmas vuosi. Seuraavat koekalastukset tehdään vuosina ja 2022. Lisäksi tehdään kalanpoikasten kasvuselvitys viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018. Selvityksessä vertaillaan ensisijaisesti ahvenen poikasten kasvua jäähdytysvesien laskupaikan läheisyydessä ja kahdella muulla Kyrkösjärven ranta-alueella: Perämäki-saaren rannasta ja altaan eteläosasta. Toissijaisena lajina ovat särjenpoikaset. Kalanpoikaset (30 yksilöä/ havaintopaikka/pyyntikerta) pyydetään heinäkuun ja elokuun välisenä aikana sähkökalastuslaitteistolla kolmelta kivi/hiekkapohjaiselta alueelta, joilla kasvillisuutta on niukasti. Saaliiksi saaduista poikasista määritetään pituus ja paino ja lisäksi mitataan veden lämpötila.

15 6. TULOSTEN RAPORTOINTI JA VUOSIYHTEENVEDOT 6.1 Tarkkailutulokset 6.1.1 Kuormitustarkkailun tulokset ja jaksokohtaiset raportit Kuormitustarkkailun tutkimustulokset lähetetään sähköisesti lupaparametrien osalta (ilman BOD:ta) puhdistamoille/tilaajille viikon kuluessa näytteenotosta ja kaikki tulokset kahden viikon kuluessa. Tarkkailukerran kuormituslaskelmat sekä kaikki tarkkailutulokset (sähköisesti allekirjoitettuna) lähetetään viimeistään kuukauden kuluttua tilaajalle, ELY-keskukselle, asianomaisille yhteisöille ja asianomaisen kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Kunkin tarkkailukerran kuormituslaskelmissa huomioidaan kaikki tarkkailun analyysit sekä teollisuuslaitosten tarkkailutulokset. Tutkimustuloksissa tulee olla kuvaus puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä, käyttöhäiriöiden syyt yms. sekä mahdolliset toimenpidesuositukset puhdistamon toiminnan tehostamiseksi. Kiireelliset toimenpidesuositukset tulee lisäksi ilmoittaa laitoskohtaisesti välittömästi esim puhelimitse tai sähköpostitse. Tarkkailusta vastaava konsultti toimittaa kuormitustarkkailun jaksokohtaiset tulokset VAHTI-tietojärjestelmään viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailun/ laskentajakson päättymisestä. Laskennassa noudatetaan ympäristöhallinnon suosituksissa (Hyvien menettelytapojen kuvaus, Syke 2011) esitettyjä periaatteita. Kuormitustiedot ilmoitetaan kahdella merkitsevällä numerolla. Seuraavat tiedot toimitetaan Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle sähköisesti ympäristöhallinnon käyttämän tyvi-operaattorin välityksellä (tallennus Vahtiin): - Tarkkailutulokset (kuukauden sisällä laskentajakson päättymisestä) - Kuormitustarkkailun jaksokohtaiset tulokset (kuukauden sisällä laskentajakson päättymisestä) - Viikkovirtaamatiedot, ks. liite 5 (kuukauden sisällä laskentajakson päättymisestä) - Jätehuoltotiedot vuosittain (sis. vastaanotetut ja laitokselta tai pumppaamoilta poistetut lietteet, hiekka-, välpe- ja muut jätteet) - Puhdistamolietteen analyysitulokset vuosittain (myös sähköisesti valvojalle kuukauden sisällä) - Metallien ym harvoin tehtävien aineiden kuormitus vuosikuormituksena (vuosittain) - Sähkön sekä kemikaalien kulutus (vuosittain) - Prosessi-/ympäristösuojeluinvestoinnit (vuosittain) Puhdistamonhoitaja toimittaa laskentajakson päätyttyä kuukauden kuluessa konsultille sekä ympäristökeskukselle seuraavat lomakkeet laskentajaksosta riippuen 1, 2 tai 4 kertaa vuodessa: - käyttötarkkailun yhteenveto (liite 3) - päivittäisten ohitusten yhteenveto (liite 4) - viikkovirtaamat (liite 5). Kaikista lupamääräysten ylittävistä tuloksista tai muista häiriöistä (esimerkiksi laitoksen tai pumppaamon ohitukset) on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle TYVI-palvelun kautta (häiriöilmoitus). Päästöraja-arvon ylitystä koskevassa häiriöilmoituksessa ilmoitetaan laskentajaksolla saavutettu pitoisuusarvo ja puhdistustehokkuus sekä laitoksen raja-arvo tarkasteltavalla laskentajaksolla. Ohijuoksutusten aiheuttama vesistökuormitus lasketaan vuorokautisiin ohijuoksutuksiin perustuen (Hyvien menettelytapojen kuvaus, Syke 2011) ja ohituksien osalta selvitetään millainen päästö on syntynyt suhteessa tavanomaiseen tilanteeseen. Tarvittaessa tulee ottaa lisänäyte tai näytteitä. 6.1.2 Vesistötarkkailun tulokset ja lausunnot Vesistötarkkailun tulokset lähetetään välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta yhdistelmätaulukkona Ely-keskuksille, tarkkailuun osallistuville ja muille kohdassa 6.3 luetelluille tahoille. Tuloksiin liitetään lyhyt lausunto, jossa luonnehditaan tuloksia. Vesistötulokset toimite-

16 taan Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle puolivuosittain lisäksi sähköisesti erikseen sovittavalla tavalla (tallennus ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin. Pohjaeläintulokset tallennetaan POHJE-rekisteriin. 6.2 Vuosiyhteenvedot Yhteistarkkailusta laaditaan vuosittainen yhteenveto erikseen kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta. Näitä laadittaessa sekä tutkimuksia suoritettaessa on noudatettava ympäristöhallinnon suosituksissa (Hyvien menettelytapojen kuvaus, Syke 2011) esitettyjä periaatteita. Vesistökuormitus lasketaan jakson kokonaisvirtaamaan perustuen. Kuormitustarkkailun yhteenvedon tulee olla valmis helmikuun loppuun mennessä ja vesistötarkkailun yhteenvedon toukokuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvetoihin liitetään vuosittain päivitetty menetelmäluettelo määritysrajoineen ja mittausepävarmuuksineen. 6.2.1 Kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Kuormitustarkkailun vuosiyhteenvedossa tulee tarkastella puhdistamokohtaisesti erityisesti lupamääräysten toteutumista ja puhdistamon kuormitusastetta. Tuloksia verrataan lisäksi valtioneuvoston asetuksen (888/2006) raja-arvoihin (vrt kohta 2.3). Vuosiyhteenvedossa tulee käsitellä taulukoituina kaikki kohdissa 2.3.2 2.3.7 mainitut tiedot. Mitatuista ja lasketuista suureista esitetään myös laskentajakson ja vuoden keskiarvot. Laskentataulukko laaditaan soveltuvin osin ympäristöhallinnon suosituksissa (Hyvien menettelytapojen kuvaus, Syke 2011) esitettyjen periaatteiden mukaisesti (vrt liite 6). Vuosiraportin liitteeksi kootaan erillinen yhteenvetotaulukko kaikista vuoden analyysituloksista. Lisäksi tavanomaisesta kuormitustarkkailusta poikkeavien määritysten tulosten (metallit, ym) tutkimustodistukset kootaan yhteenvetoraportin liitteisiin. Liitteenä tulee esittää myös käyttötarkkailun yhteenvetolomake (vrt liitteet 3-5) sekä kunkin kunnan/ laitoksen toimittama lyhyt yhteenveto tarkkailuvuonna toteutetuista viemäriverkostojen saneeraustöistä. Raportissa tulee kuvata mahdollisesti toteutetut puhdistamon ajotapa- ja prosessimuutokset, koetoiminnat, puhdistuskapasiteetin muutokset, merkittävät laitehankinnat, viemäriverkon merkittävät muutostyöt, liittyjämäärien tai teollisuusvesien osuuden muutokset sekä vastaavat muut puhdistamon käyttöön, toimintaan tai kuormitukseen vaikuttavat seikat. Tarvittaessa on annettava riittävän yksityiskohtaiset toimenpidesuositukset puhdistustuloksen parantamiseksi. Trendikuvana on esitettävä ainakin puhdistamon viikkovirtaamat ja trenditaulukkona vuotovesikertoimet ja käyttöasteet. Jätevesilietteen laatu, määrä ja sijoitus. Vuosiyhteenvedossa esitetään sijoitus-, käsittelytapa- ja laatukohtainen yhteenveto puhdistamolietteen ja puhdistamolle toimitetun saostuskaivolietteen vuotuisista kokonaismääristä kuutiometreinä ja kuiva-ainemäärinä laskettuna. Puhdistamolta pois kuljetetun lietteen ja puhdistamolla käsitellyn saostuskaivolietteen kuukausittainen määrä ilmenee käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeesta (liite 3). Myös lietteen laatua koskevat tarkkailutulokset raportoidaan ja niiden perusteella annetaan käyttömääräohjeet siten, että voimassa olevat raskasmetallisuositukset eivät ylity. Jos puhdistustulos ei vastaa lupaehtoja, on vuosiyhteenvedossa esitettävä mahdolliset syyt ja toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Tarvittaessa on annettava riittävän yksityiskohtaiset toimenpidesuositukset puhdistustuloksen parantamiseksi. Erityisesti tulee soveltuvin osin kiinnittää huomiota puhdistamon laajennusja tehostustarpeeseen, saostuskemikaalien annostukseen, ylijäämälietteen poistoon, ilmastustehoon, viemäriverkon kunnostustarpeeseen, teollisuusjätevesien esikäsittelyyn sekä puhdistamon käytön ja hoidon asianmukaisuuteen. Viemäriverkkoon liittyneiltä, kohdassa 3 mainituilta teollisuuslaitoksilta tulevasta jätevesikuormituksesta tulee esittää vuosiraportissa puhdistamoittain tarkkailun virtaama, BOD 7, fosfori, typpi, kiintoaine ja COD Cr ja rasvan tulokset sekä ko. kuormitustekijöiden osuus puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta.

17 6.2.2 Vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Vesistötarkkailun vuosiyhteenveto laaditaan pääsääntöisesti valvontaohjeen nro 26 mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa tarkastellaan erityisesti pistekuormituksen vaikutuksia joessa ja sen merkitystä joen kokonaisravinnevirtaaman osana, ravinnesuhteita ja minimiravinnekysymystä. Vuosittaisen yhteenvedon tulee sisältää: - tulokset tarkoituksenmukaisesti jatkokäsittelyä (perusteellinen yhteenveto) varten taulukoituina - kuormitustiedot - hydrologiset tiedot (sadanta- ja virtaamatiedot) - fosforin ja typen ainevirtaamat vesistön eri osissa - pistekuormituksen aiheuttama teoreettinen ravinnepitoisuuksien (kok-p ja kok-n) nousu purkupaikoilla ali-, keski- ja ylivirtaamatilanteessa - kuvaus veden laadusta ja sen käyttökelpoisuudesta vesistön eri osissa - vedenlaadun perusteella tehty arvio vesistön ekologisesta tilasta havaintopaikoittain (Aroviita ym. 2012) Perusteellinen yhteenveto tehdään viiden (5) vuoden välein ja siinä tulee tarkastella vesistön tilaa ja sen kehittymistä sekä siihen vaikuttavia syy-seuraussuhteita. Aineisto tulee käsitellä keskeisiltä osin yhteistarkkailun alusta eli vuodesta 1979 lähtien, pääpaino kuitenkin vuosilla 2017 2021. Vesistötöiden velvoitetarkkailun vedenlaatutulosten raportointi Vesistötöiden velvoitetarkkailun tulosten raportointi ei sisälly yhteistarkkailun yhteenvetoon jaksolla 2017-2020. 6.3 Kalataloustarkkailun raportointi Kalataloustarkkailun yhteenvedot laaditaan mahdollisuuksien mukaan siten, että kalastustiedustelun ja koekalastusten tulokset raportoidaan samassa raportissa. Kalastustiedustelun (vuodenvaihde 2017/2018) tulokset raportoidaan ensisijaisesti vuosien 2017 ja 2018 koekalastusten tulosten kanssa vuoden tammikuun loppuun mennessä. Myöhemmin tehtävien koekalastusten tulokset raportoidaan kenttätyövuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kaikki koekalastustulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin kenttätyövuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kalataloustarkkailun raporttien jakelu kuten kohdassa 6.4. 6.4 Tarkkailutulosten, vuosiyhteenvetojen ja muiden raporttien jakelu Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset Tilaajat: Kauhajoen Vesihuolto Oy, Kurikan Vesihuolto Oy, Ilmajoen kunta, Seinäjoen Energia Oy, Kyrönmaan jätevesi Oy, Mustasaaren kunta, Lakeuden Vesi Oy, Sevo Oy. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Kuntien ympäristöviranomaiset: Seinäjoki, Kauhajoki, Kurikka, Isokyrö, Vaasa ja Mustasaari Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Vuosiyhteenvedot ja muut raportit toimitetaan seuraaville tahoille: Tilaajat: Kauhajoen Vesihuolto Oy, Kurikan Vesihuolto Oy, Ilmajoen kunta, Seinäjoen Energia Oy, Kyrönmaan jätevesi Oy, Mustasaaren kunta, Lakeuden Vesi Oy, Sevo Oy, Vaskiluodon Voima/EPV Bioturve Oy ja Vapo Oy Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Y- vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut Kuntien ympäristöviranomaiset: Seinäjoki, Kauhajoki, Ilmajoki, Kurikka, Isokyrö, Vaasa ja Mustasaari Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry

18 Kaikki raportit ja vuosiyhteenvedot toimitetaan sähköisesti pdf-tiedostoina em jakelulla. Lisäksi lähetetään paperiversiot tilaajille kolmena (3) kappaleena, valvoville viranomaisille kahtena (2) kappaleena ja muille yhtenä (1) kappaleena. 7. YHTEYDET MUIHIN OHJELMIIN Kohdassa 1.4 mainituista tarkkailuista pyritään saamaan raportti/ julkaisuviitteet yhteistarkkailun vuosiyhteenvetoihin. Lisäksi vesistötarkkailun vuosiyhteenvetoon kootaan seuraavat tiedot: Kyrönjoen vesistöalueen uimavesivalvonnan tulokset kootaan mahdollisuuksien mukaan vesistöyhteenvedon liitteeksi ja kommentoidaan lyhyesti (täyttivätkö vaatimukset vai eivät). Kyrönjoen vesistöalueen levähavaintotiedot (Skatila ja Seinäjärvi) kootaan mahdollisuuksien mukaan vesistöyhteenvedon liitteeksi ja kommentoidaan lyhyesti. 8. MENETELMÄT JA LAADUNVARMISTUS Tarkkailua suorittavan tutkimuslaitoksen on osoitettava pätevyytensä kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailujen alalla. Näytteenotossa ja kaikissa analyyseissä tulee käyttää standardisoituja tai muutoin luotettavaksi osoitettavia menetelmiä. Kuormitustulosten laskennassa noudatetaan ympäristöhallinnon suosituksissa (Hyvien menettelytapojen kuvaus, Syke 2011) esitettyjä periaatteita. Laboratorion laatujärjestelmän tulee täyttää SFS/ISOstandardien vaatimukset. Näytteenottajilla tulee olla sertifikaatti, riittävä koulutus tai kokemus jätevesi- ja vesistönäytteenotosta. Kalataloustarkkailun toteuttajilla tulee olla sähkötyöturvallisuus- ja ensiapukoulutus. Näytteiden säilytys ja kuljetukset tulee hoitaa voimassa olevien ohjeiden mukaisesti ja siten, että analyysitulosten luotettavuus ei vaarannu. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että näytteiden on oltava laboratoriossa näytteenottoa seuraavana päivän. Määritysrajojen tulee vastata kulloinkin kyseessä olevien jätevesien, lietteiden ja vesistövesien alimpia pitoisuustasoja. Raportoinnin vastuuhenkilöiden tulee olla jätevesi- ja luonnon/kalatalouden ylemmän korkeakoulun suorittaneita asiantuntijoita. 9. KUSTANNUSTEN JAKO Konsultti laskuttaa tilaajia erikseen toimitettavan kustannusjakotaulukon mukaisesti. 10. TARKKAILUSUUNNITELMAN HYVÄKSYMISMENETTLY Tämä tarkkailuohjelma esitetään puhdistamo- ja vesistötarkkailun osalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja kalataloustarkkailun osalta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikön hyväksyttäväksi ja sitä voidaan muuttaa näiden hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailuun voi liittyä uusia toimijoita yhteistarkkailutyöryhmän ja Ely-keskusten hyväksymällä tavalla.

19 LÄHDELUETTELO Aaltonen, E-K. 2012: Kyrönjoen yhteistarkkailuohjelma 2012 2015. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari. Aroviita, ym. Ympäristöhallinnon ohjeita. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. 7/2012. Välikangas, R. Aaltonen, E-K. 2011: Haitallisten aineiden kartoitus Kyrönjoen yhteistarkkailuun kuuluvilla jätevedenpuhdistamoilla vuonna 2011. Seinäjoki. Vaskiluodon Voima. 2015: Seinäjoen voimalaitos tarkkailusuunnitelma. RKTL:n työraportteja 21/2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita. 2011: Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus. LIITTEET Liite 1a Kyrönjoen yhteistarkkailuun liittyneet kuormittajat 1.1.2017 Liite 1b Kyrönjoen yhteistarkkailuun liittyneet Vapon turvetuotantoalueet Liite 1c Kyrönjoen yhteistarkkailuun liittyneet Vaskiluodon Voiman / EPV Bioturve Oy:n turvetuotantoalueet Liite 2a Kyrönjoen yhteistarkkailun havaintopaikat kartta Liite 2b Kyrönjoen yhteistarkkailun Vapon tuotantoalueet - kartta Liite 3 Käyttötarkkailun yhteenvetolomake Liite 4 Päivittäisten ohitusten yhteenvetolomake Liite 5 Viikkovirtaamalomake Liite 6 Kuormituslaskentamalli (esimerkkipohja) Liite 7 Kuormitus- ja vesistötarkkailun näytteenoton tiheys ja aikataulu Liite 8 Vesistötarkkailun havaintopaikkaluettelo Liite 9 Kyrönjoen yhteistarkkailun koekalastuspaikat 2017 2021

20 Liite 1a Kyrönjoen yhteistarkkailuun liittyneet kuormittajat 25.10.2016 TOIMIJA PURKU- LUPA LUPARAJAT ILM.LINJO- JEN VESISTÖ pvm BOD7ATU Kok - P SS CODCr NH4-N ja muut LMK pitoisuus teho jakso pit teho jakso pit. tai teho jakso pit teho jakso pit teho jakso mg O2/l % kk % kk tai % kk % kk % kk Kauhajoki Kyrönjoki 2 LSSAVI 12 95 3 0,5 95 3 20 ja 90 3 85 90 3 4 90 12 Rinnakkaissaostus 27.1.2014 0,4 95 3 N-red 55 <12 C 12 (70) (>12 C) 12 Jalasjärvi Jalasjoki 1 LSSAVI 15 95 6 0,5 95 6 20 ja - 6 90 85 6 4 12 Jälkisaostus 11.3.2014 Kurikka Kyrönjoki 2 LSSAVI 12 95 3 0,4 95 3 95 3 80 90 3 6 80 12 Jälkisaostus 12.10.2010 kok-cr 0,05 Ilmajoki Kyrönjoki 2 LSSAVI 15 95 6 0,5 95 6 20/90 6 90 90 6 5 90 12 Rinnakkaissaostus 13.6.2013 Seinäjoen Vesi Seinäjoki 2 LSY 30.11.2005 10 95 3 0,3 95 3 35/ 90 60 90 3 4 12 Rinnakkaissaostus VHO 8.11.2007 N-red 60 (>12 C) 12 Ylistaro Kyrönjoki 2 LSSAVI 20 95 6 0,5 95 6 35/ 90 85 6 Cr 0,2 / 0,3 Rinnakkaissaostus 8.9.2011 Kyrönmaan Kyrönjoki 2 LSSAVI 15 95 6 0,3 95 6 20 ja 90 6 90 90 6 4 90 12 Jätevesi Oy 11.4.2013 Jälkisaostus Koivulahti Kyrönjoki 2 LSSAVI 10 90 6 0,5 92 6 35/ 90 90 90 6 6 12 Rinnakkaissaostus 9.10.2012 Raippaluoto Merialue 3 LSU 15 90 12 0,8 90 12 30 ja 90 90 90 12 Bioroottori 18.6.2004 Lakeuden Vesi Oy Pohajvedenotto Jalasjärvi Kihlakunnaankangas Pohajvedenotto VV / SeVo Kyrkös- ESAVI Vaskiluodon Voima järvi 26.6.2016 Jäähdytysvesien joht. VV ja EPV Kyrönjoen LSY Turvetuotantoalueet vesistö VHO Vapo Oy Kyrönjoen LSY Turvetuotanto vesistö VHO (1.1.2018 alkaen) Osallistuu vesistö- ja kalataloustarkkailuun Osallistuu kalataloustarkkailuun Osallistuu kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailuun Osallistuu kalataloustarkkailuun Kalastustiedustelun osalta Osallistuu kalataloustarkkailuun

Kyrönjoen yhteistarkkailu, kalataloustarkkailu Vapon turvetuotantoalueet Liite 1 b Tuotantoalueen nimi/ kunta Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Jalasjoen valuma-alue 42.04 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Koirainneva/ Jalasjärvi (137,5 ha, luvitus meneillään) Iso-Korvaneva (271,1 ha) (I-K)/ Jalasjärvi + Korvajärvenneva (11,9 ha) (K) Kontioneva/ Jalasjärvi (99 ha) Palloneva/ ks Kauhajoki (Kontioneva/ Jalasjärvi) + Palloneva/ Kauhajoki (250 ha) LSY-2002-Y-386 8.12.2005 VHO 5.3.2007 07/0088/1 Nro 135/2015/1 Dnro LSSAVI/5124/04.08/2014 Nro 129/2011/1 Dnro LSSAVI/190/04.08/2010 LSY-2002-Y-376 10.11.2005 VHO 5.3.2007 07/0086/1 Matoluoma Jalasjoki Jukaluoma Jalasjärvi Koronoja Mustajoki Jalasjoki Jalasjärvi Korvaluoma Liikaluoma Ilvesjoki Mustajoki Jalasjoki Jalasjärvi Pettuluoma Jalasjoki Jukaluoma Jalasjärvi Pettuluoma Jalasjoki Kyrönjoki Ikkelänjoki Kauhajoki Kyrönjoki lupa voimassa toistaiseksi, lupaehtojen tarkastushakem us jätetty ennen 31.12.2014 lupa on voimassa toistaiseksi. Korvajärvennevan lupa voimassa 31.12.2025. Lupa voimassa toistaiseksi. LO 1 osalta 31.12.2011 asti sekä osa LO 3:sta 31.12.2012 asti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Mustajoen valuma-alue 42.05 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Alkkia (yht 485 ha) LSY-2002-Y-381 21.12.2004 Kärkiluoma Ilvesjoki 30.11.2013 (osa Kokemäenjokeen) Mustajoki Pikku-Vasikkaneva/ Jalasjärvi Nro 99/2015/1 Vasikkaluoma Liikaluoma Lupa on (yht 25,9 ha) DnroLSSAV1/4729/04.08/2014 Ilvesjoki Mustajoki voimassa Vasikkaneva/ Jalasjärvi 4.6.2015 Jalasjoki Jalasjärvi 31.12.2035 saakka. Iso-Korvaneva (271,1 ha) (I-K)/ Jalasjärvi + Korvajärvenneva (11,9 ha) (K) Sompaneva (317 ha) (suurin osa Kokemäenjokeen) Nro 135/2015/1 Dnro LSSAVI/5124/04.08/2014 LSY-2002-Y-380 21.12.2005 Jukaluoma Jalasjärvi Koronoja Mustajoki Jalasjoki Jalasjärvi Korvaluoma Liikaluoma Ilvesjoki Mustajoki Jalasjoki Jalasjärvi Mustaluoma Mustalampi Mustajoki Lupa on voimassa toistaiseksi. Korvajärvennevan lupa voimassa 31.12.2025. 30.11.2013 Seinäjoen valuma-alue 42.07 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Pirjatanneva/ Seinäjoki (75,2 ha) Nro 100/2011/1 Dnro LSSAVI/156/04.08/2010 Juupajärvi Juupaluoma Seinäjoki Kalajärvi Lupa voimassa 31.12.2022 Juupa-Jäkälänneva/ Seinäjoki LSY 19.7.2005 LSY-2002-Y- Juupaluoma Seinäjoki (Lupa rauennut (110,9 ha) 391 VHO 20.10.2006 Kalajärvi 31.12.2015) hakemus vireillä 06/0298/4 Amerikanneva/ Seinäjoki (49 ha) Hietasalonneva 2/ Virrat (44,1 ha) LSSAVI-515-04.08-2010 LSSAVI/512/04.08/2010 VHO 4.2.2014, 14/0011/1 Isonnevanlasku/ Peränevanlasku Kalajärven täyttökanava Kalajärvi Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Seinäjoki Kalajärvi Lupa voimassa 31.12.2025 Toistaiseksi

Kyrönjoen yhteistarkkailu, kalataloustarkkailu Vapon turvetuotantoalueet Liite 1 b Tuotantoalueen nimi/ kunta Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Tuuraneva/ Virrat (107 ha) LSSAVI/4506/2015 Kurjenjoki Seinäjoki Toistaiseksi Kalajärvi Peuraneva/ Seinäjoki (377,8 ha) LSY-2002-Y-395 19.7.2005 VHO 26.10.2006 06/0302/4 Kihniänjoki Seinäjoki 30.6.2015 / Toistaiseksi (lupa vireillä 271 ha alueelle) Sammattineva / Seinäjoki (141,9 ha) LSY-2002-Y-396 19.7.2005 VHO 26.10.2006 06/0303/4 Kihniänjoki Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki Toistaiseksi voimassa Näätäneva/ Seinäjoki (108,8 ha) LSSAVI/4728/2014 10.9.2015 Näätänevanoja Liikaluoma Kihniänjoki Toistaiseksi voimassa Valkianeva/ Seinäjoki (285 ha) LSY-2002-Y-373 7.4.2006 VHO 23.1.2008; 08/0012/1 (LO 3 osalta = LSY-2008-Y74 20.10.2008) Linnus-Lainesneva / Jalasjärvi (242 ha) Linnus-Lainesneva / Kurikka (213,6 ha) Haukineva/ Seinäjoki (42.07 Seinäjoen va 811,1 ha 1113 ha:sta) Haukineva lohko 30 / Seinäjoki (20,6 ha) Osa Haukinevan kokonaisuutta. Vedet johdetaan Haukinevan vesienkäsittelyrakenteisiin. Hautakankaanneva/ LSY-2002-Y-374 7.4.2006 VHO 23.1.2008 08/0011/1 LSY-2008-Y-352 13.5.2009 laskuojan 4 vs-suunnitelman tehostaminen dnro LSSAVI/4562/2016 lupahakemus jätetty 27.9.2016 LSY-2002-Y-372 7.4.2006 VHO 08/0011/1, LSSAVI/198/04.08/2010 LSSAVI/47/04.08/2012 Lupahakemus vireillä Haasoja Seinäjoki Ojaluoma Seinäjoki Ojaluoma Seinäjoki LO 1 ja LO4 2 Ojajärvi Linnusluoma Ojaluoma- Seinäjoki. LO3 Ojaluoma Seinäjoki Haasoja Seinäjoki Kihniänjoki Seinäjoki Lyöjysluoma Ylimysjärvi Ylimysluoma Haasoja Seinäjoki Kihniänjoki Seinäjoki Kyrkösjärvi Kyrönjoki 31.10.2014 Lupa voimassa 31.12.2016 asti lupahakemus vireillä 27.9.2016 lupa voimassa toistaiseksi, lupaehtojen tarkastaminen vireille 20.10.2014 ei vielä ratkaistu 31.12.2024 Hirvijoen valuma-alue 42.08 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Liikaneva/ Jalasjärvi (41 ha) LSSAVI/106/04.08/2010 Liikaluoma Hirvijoki Lupa on 28.12.2010 Hirvijärvi voimassa 31.12.2021 (LO 2 lupa on voimassa 31.12.2016.) Madesneva (189 ha) ja Vähä-Hautanevan (62 h)/ Jalasjärvi LSY-2002-Y-389 31.12.2004 VHO 26.4.2006 06/0128/4 LSSAVI/3654/2014 7.9.2016 Madesluoma Hirvijoki Hirvijärvi Löyhinkineva/ Jalasjärvi (193 ha) LSSAVI/1/04.08/2013 9.6.2014 Paulaoja Äyrännesoja Hirvijoki Hirvijärvi Leväjoki Jalasjoki Jalasjärvi Kyrönjoki Löyhinginoja Hirvijoki Hirvijärvi Leväjoki Jalasjoki Jalasjärvi Kyrönjoki Lupa voimassa toistaiseksi Toistaiseksi

Kyrönjoen yhteistarkkailu, kalataloustarkkailu Vapon turvetuotantoalueet Liite 1 b Tuotantoalueen nimi/ kunta Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Haukineva/ Seinäjoki (825,6 ha) - suurin osa Seinäjokeen LSY-2002-Y-372 7.4.2006 VHO 08/0011/1, LSSAVI/198/04.08/2010 Pesäneva/ Jalasjärvi (38,5 ha) ESAVI 69/2010/3 25.11.2010 VHO 12/0224/1 9.7.2012 Lyöjysluoma Haasoja Seinäjoki Kihniänjoki Seinäjoki Liikaluoma Hirvijoki Hirvijärvi Jalasjoki Kyrönjoki Someroluoma Sanasluoma Hirvijoki Hirvijärvi lupaehtojen tarkastaminen vireille 20.10.2014 (kesken) Tarkistushakemus 30.11.2020 Kainastonj valuma-alue 42.09 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Isoneva/ Kurikka ja Kauhajoki (171,2 ha) Lammasneva/ Teuva (386,6 ha) Mustaisneva/ Kauhajoki (noin 500 ha) 310,3 ha Kainastonjoen va:lla (n. 193,8 ha Karijokeen) (Kontioneva/ Jalasjärvi +) Palloneva/ Kauhajoki (220 ha) osa Jalasjokeen LSY-2005-Y-313 14.11.2008 LSY-2005-Y-314 14.11.2008 LSY-2004-Y-406 7.12.2007 VHO 08/0710/3 LSY-2009-Y-36 1.9.2009 LSSAVI/190/04.08/2010 18.10.2011 LSY-2002-Y-376 10.11.2005 VHO 5.3.2007 07/0086/1 Lohiluoma Kyrönjoki Hirviluoma Kainastonjoki Kyrönjoki Kainastonjoki Kyrönjoki Lo5: Vehkaluoma Kainastonjoki Kyrönjoki Lo1: Mustaisluoma Päntäneenjoki Kainastonjoki Kyrönjoki Pettuluoma Jalasjoki Kyrönjoki Ikkelänjoki Kauhajoki Kyrönjoki Lupa voimassa toistaiseksi Lupa voimassa toistaiseksi Lupa voimassa toistaiseksi Tarkistushakemus 31.10.2014

Liite 1 c Kyrönjoen yhteistarkkailu, kalataloustarkkailu Vaskiluodon Voiman (VV) / EPV Bioturve Oy:n (EPV) turvetuotantoalueet Tuotantoalueen nimi/ kunta Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Jalasjoen valuma-alue 42.04 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Peurainneva(VV)/Kurikka-Ilmajoki (71,9 ha) Ohjelman hyv.päätös: Dnrot 3600/5723/2006 ja Dnrot 3353/5723/2007 LSSAVI/279/2015, 4.8.2016 LSSAVI/309/2015, 4.8.2016 n. 302 ha Ohoonluoma Jalasjoki n.25ha Kruunuoja Jalasjoki n.33 ha Tuoresluoma Kyrönjoki (42.03) Toistaiseksi Kyrönjoen keskiosa 42.02 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Jaurinneva (EPV) / Isokyrö (78 ha) Ohjelman hyv.päätös: VARELY/2479/5723/2015, 3.8.2015 Hangasneva (EPV)/Lapua (310 ha) Ohjelmaesitys: 5.1.2016 Harri Hutri Voitonneva (EPV) / Seinäjoki (107,9 ha) Ohjelmaesitys: 19.5.2016 Harri Hutri Halkoneva (EPV)/Seinäjoki (79 ha) Ohjelmaesitys: 1.8.2016 Harri Hutri Läntinneva (VV) / Seinäjoki (108,2 ha) Ohjelman hyv.päätös: VARELY/2440/5723/2015, 6.8.2015 LSSAVI/181/04.08/2012 10.1.2014 LSSAVI/47/04.08/2011 27.3.2013 LSSAVI/27/04.08/2013 31.3.2014 LSSAVI/172/04.08/2012 5.2.2014 LSSAVI/104/04.08/2011 9.12.2013 Laskuoja Jaurinkanava Kiviojaan Kyrönjoki Laskuoja (2x) Kyrönjoki Laskuoja Kainastonluoma Kyrönjoki Laskuoja Kyrönjoki Lo Taipaleenluoma Kainastonluoma Kyrönjoki Toistaiseksi / 31.12.2023 Toistaiseksi / 31.3.2023 Toistaiseksi / 31.3.2024 Toistaiseksi / 31.1.2024 Toistaiseksi / 31.12.2023 Kyrönjoen yläosa 42.03 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Saarikkoneva (VV) / Ilmajoki (131 ha) Tuulianneva (VV)/Kurikka-Ilmajoki (161 ha) Ohjelman hyväksymispäätös: Dnrot 3600/5723/2006 ja Dnrot 3353/5723/2007 Kortesneva-Salvianneva (VV) / Ilmajoki (79,5 ha) Ohjelman hyväksymispäätös: Dnrot 3600/5723/2006 ja Dnrot 3353/5723/2007 Iso-Kerusnevan (VV) / Ilmajoki ja Jalasjärvi (106 ha) Ohjelman hyväksymispäätös: POHELY/4317/5720/2014, 13.8.2015 Pikku-Kerus (VV)/ Ilmajoki (64 ha) Ohjelman hyväksymispäätös: POHELY/4317/5720/2014, 13.8.2015 Mahlaneva (VV) / Ilmajoki ja Jalasjärvi (78,3 ha) Ohjelman hyväksymispäätös: VARELY/6204/5723/2015, 9.9.2016 ESAVI/268/04.08/2010 8.2.2010 LSSAVI/72/04.08/2011 27.9.2013 LSY-2002-Y-296 LSY-2006-Y-380 KHO 2525/1/05 ESAVI/378/04.08/2010, 24.9.2010 LSY-2006-Y-41, 18.11.2008 LSSAVI/309/04.08/2010, 20.3.2013 Pahanperänluoma Tieksinluoma Kyrönjoki LO1 ja 2: Tuoresluoma Kyrönjoki LO3 ja 4: Härkiluoma Kyrönjoki Toistaiseksi / 31.1.2020 Toistaiseksi / 31.10.2023 Härkiluoma Kyrönjoki 31.12.2016 Tuomiluoma Kyrönjoki Tuomiluoma Kyrönjoki n. 73 ha Kehroolanoja Pojanluoma Tuoresluoma Kyrönjoki n. 30 ha Järviluoma Matoluoma Jalasjoki (42.04) Toistaiseksi / 30.9.2022 Toistaiseksi / 30.9.2018 Toistaiseksi / 31.3.2023 Hirvijoen valuma-alue 42.08 Lupa Purkuvesistö Lupatilanne Leppineva (VV)/Kurikka-Ilmajoki (32 ha) Ohjelman hyv.päätös: Dnrot 3600/5723/2006 ja Dnrot 3353/5723/2007 LSSAVI/279/2015, 4.8.2016 LSSAVI/309/2015, 4.8.2016 n. 302 ha Ohoonluoma Jalasjoki n.25ha Kruunuoja Jalasjoki n.33 ha Tuoresluoma Kyrönjoki (42.03) Toistaiseksi Vaskiluodon Voima ja EPV Bioturve Oy osallistuvat Kyrönjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun jaksolla 2017 2020 (optio 2021) kalastustiedustelun osalta. Tarkkailun koekalastuksien toteutuksesta pyydetään optio.

Liite 2a Kyrönjoen yhteistarkkailun jätevedenpuhdistamot ja havaintopaikat 2017 2021 havaintopaikkojen koordinaatit liitteessä 7 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ry Österbottens vatten och miljö rf PL PB 87 68601 PIETARSAARI JAKOBSTAD 06 724 4848

Liite 2b Lammasneva Mustaisneva Lehtineva Isoneva Palloneva Näätäneva Uitonneva Kyrön-Koiraanneva Linnus-Lainesneva Valkianeva Haukineva Kontioneva Korvaneva Löyhinkineva Liikaneva Madesneva Vähä-Hautaneva Näätäneva Vasikkaneva Peuranneva Pesäneva Vähäjärvenneva Alkkia Sompaneva Amerikanneva Juupa-Jäkäläneva Pirjatanneva Hietasalonneva 2 Hietasalonneva Sammattineva Tuuranneva