Yhteispohjoismaisen taseselvitysmalli ja sen käyttöönoton vaikutukset Suomessa

Muistio 1 (23) Nordic Balance Settlement Yhteispohjoismaisen taseselvitysmalli ja sen käyttöönoton vaikutukset Suomessa Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 2 2 Tausta... 2 3 Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset Suomessa... 3 3.1 Taseselvityksen sidosryhmät ja vastuut... 4 3.1.1 Taseselvitysyhtiö... 8 3.2 Taseselvitystietojen raportointi... 8 3.3 Taseselvitys... 12 3.4 Tasesähkön laskutus... 14 3.5 Vakuuksien hallinta... 16 3.6 Tietojen julkisuus... 16 3.7 Taseselvitysmallin käyttöönotto... 18 4 Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin hyödyt ja kustannukset... 19 4.1 Hyödyt... 19 4.2 Mallin vaikutukset tasesähkön määriin ja kustannuksiin... 20 4.3 Kustannukset... 21

Muistio 2 (23) 1 Yhteenveto 2 Tausta Tämä muistio on laadittu tukemaan Työ- ja elinkeinoministeriön lainvalmistelua ja sen tarkoitus on kuvata tiivistetysti yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin pääperiaatteet sekä käyttöönotosta johtuvat muutokset nykykäytäntöihin suomalaisten sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmasta. Selvitys perustuu Fingridillä olevaan viimeisimpään tietoon yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista ja sen käyttöönoton vaikutuksista Suomessa. Yleisesti siirryttäessä yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin taseselvityksen pääperiaatteet säilyvät vuoden 2009 taseselvityksen harmonisoinnin ansiosta samoina. Uusi malli tuo kuitenkin mukanaan muutoksia nykykäytäntöihin kaikissa maissa. Mallin suunnittelussa on otettu huomioon eri maiden parhaat käytännöt ja yhdistämään nämä, jolloin uuden mallin vaikutukset eri maissa vaihtelevat. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Fingrid, Svenska Kraftnät, Statnett sekä Energinet.dk ovat tukeneet NordREG:n yhteispohjoismaista vähittäismarkkinan kehitysprojektia (Common Nordic End-User Market) ja kehittäneet taseselvityskäytäntöjään tämän asettamien tavoitteiden mahdollistamiseksi. Kantaverkkoyhtiöiden merkittävimpänä kehitystavoitteena on yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttaminen ja liittyvien tasepalveluiden tarjoaminen sähkömarkkinatoimijoille yhdestä pisteestä, huolimatta maasta tai maista, joissa nämä toimivat. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli tuo mukanaan yhteiset säännöt niin taseselvitykselle kuin tiedonvaihdolle. Malli tarjoaa taseselvitysvastaaville samanlaiset toimintaedellytykset alueesta riippumatta ja taseselvityspalvelua yhden luukun periaatteella. Tämä tarkoittaa, että toimijoiden tulokynnys markkinoille madaltuu ja toimintaa voidaan helpommin laajentaa eri markkinatasealueille. Yhtenäisen taseselvitysmallin lisätavoitteena on toimia taseselvityksen ja sen käytäntöjen näkökulmasta edelläkävijänä sekä malliesimerkkinä eurooppalaiselle sähkömarkkinaintegraatiolle. Kehitystyön ensimmäisiä saavutuksia oli pohjoismaisten taseselvityskäytäntöjen harmonisointi, jossa kansallisia käytäntöjä yhtenäistettiin tukemaan tavoitetilaa. Harmonisoitu taseselvitysmalli otettiin käyttöön Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasepalvelujen osalta tammikuussa 2009. Kehitys jatkui vuonna 2010 Fingridin, Svenska Kraftnätin, Statnettin ja Energinet.dk:n käynnistämällä Nordic Balance Settlement (NBS) projektilla, jossa toteutettiin suunnitteluraportti yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttamisesta ja operatiivisen taseselvitystyön ulkoistamisesta yhteispohjoismaiselle taseselvitysyhtiölle (Liite 1). Myöhemmin vuonna 2011 Energinet.dk jättäytyi pois projektista, muun muassa resurssisyistä johtuen, säilyttäen mahdollisuuden palata tulevaisuudessa mukaan uudelleen. Suunnitteluraportin toteuttamisen ja vahvistamisen jälkeen NBS-projekti on jatkunut implementointivaiheeseen, tavoitteenaan yhteispohjoismaisen taseselvityksen toimintaedellytysten luonti lainsäädännöllisten, operatiivisten ja teknisten edellytysten

Muistio 3 (23) näkökulmista, muun muassa kansallisten sähkömarkkinalakien ja asetusten mukauttamisessa. Kantaverkkoyhtiöt ovat perustaneet joulukuussa 2013 tasapuolisesti omistetun taseselvitysyhtiön, esett Oy:n, joka tulee palvelemaan Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkömarkkinoita. Yhtiö on rekisteröity Suomeen ja sen toimipiste tulee olemaan Suomessa. Voimassa olevan järjestelmävastuun mukaisesti vastuu taseselvityksestä säilyy viimekädessä Fingridillä, mutta operatiivinen taseselvitystoiminta ulkoistetaan taseselvitysyhtiölle. Yhteispohjoismaista taseselvitysmallia operoiva tietojärjestelmä on hankittu ja sen käyttöönottoprojekti on nyt käynnissä. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin osalta loput avoinna olevat yksityiskohdat käsitellään ja viimeistellään vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on siirtyä yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen suunnitellusti vuoden 2015 aikana. Ennen siirtymistä tasevastaaville ja muille sidosryhmille varataan aikaa 18 kuukautta valmistautua ja toteuttaa uuden toimintamallin edellyttämät muutokset niin operatiivisen toiminnan kuin IT-järjestelmien osalta. Merkittävänä osatekijänä NBS-projektissa on referenssiryhmä, joka on olennaisena sidosryhmänä mukana kehitystyössä tuomassa projektin käyttöön sähkömarkkinatoimijoiden ja lainsäätäjien näkemykset avainkysymysten käsittelyyn ja päätöksenteon tueksi. Referenssiryhmään on valittu kustakin osallistujamaasta 3 edustajatahoa, käsittäen yhden verkonhaltijan, yhden sähkönmyyjän/tasevastaavan sekä viranomaisen. Referenssiryhmän lisäksi Fingrid on vahvasti läsnä taseselvitysmallin kehitys- ja käyttöönottotyössä sekä käy aktiivista dialogia suomalaisten sähkömarkkinatoimijoiden kanssa, muun muassa säännöllisten info-päivien kautta, edesauttaen muutokseen varautumista. 3 Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset Suomessa Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli perustuu vuonna 2009 käyttöönotettuun harmonisoituun 2-tasemalliin (tuotanto- ja kulutustaseeseen perustuva taseselvitys) eikä muuta taseselvityksen toiminta- tai hinnoitteluperiaatteita nykyisestä. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli toimii seuraavana evoluutioaskeleena suhteessa nykyiseen syventäen ja kehittäen sitä eri osa-alueilla, jättäen kuitenkin vielä kehitysalueita maiden välisen syvemmän harmonisoinnin osalta. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin päätavoitteena on, että taseselvitys tehdään mahdollisimman vastaavin periaattein Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinatasealueilla ja keskitetysti kantaverkkoyhtiöiden omistaman taseselvitysyhtiön suorittamana. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin osa-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa 1, joista tämä luku esittelee merkittävimmät piirteet ja näihin liittyvät muutokset kansallisesta näkökulmasta. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin nykykehityksen perustana on toiminut liitteen 1 Nordic Balance Settlement Design Report suunnitteluraportti ja sen nykytila on kuvattu liitteen 2 Nordic Balance Settlement Handbook for Market Participants dokumentissa.

Muistio 4 (23) Kuva 1. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Uutena piirteenä suhteessa Suomen nykytilaan yhteispohjoismainen taseselvitysmalli lisää taseselvityksen toimivuuden seurannan. Tämä käsittää sähkömarkkinatoimijoiden seurannan suhteessa asetettuihin suorituskykymittareihin, muun muassa raportoidun tiedon laatuun ja ajantasaisuuteen nähden, sekä mittarien julkisen ja sähkömarkkinaosapuolikohtaisen raportoinnin. 3.1 Taseselvityksen sidosryhmät ja vastuut Lähtökohtaisesti taseselvityksen sidosryhmät sekä näiden vastuut säilyvät lähes ennallaan, mutta esimerkiksi verkkoyhtiöiden raportointivastuut kasvavat. Kantaverkkoyhtiöt vastaavat edelleen lain mukaisesti kansallisesta taseselvityksestä. Taseselvityksen operatiivinen toiminta ulkoistetaan kantaverkkoyhtiöiden omistamalle taseselvitysyhtiölle, joka hallinnoi taseselvityssopimukset ja toteuttaa taseselvityksen yllä kuvassa 1 esitetyn mallin mukaisesti. Kantaverkkoyhtiön tehtävien ulkoistamisen, ja yleisesti yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mahdollistamisen, edellyttää muutoksia valtioneuvoston asetukseen sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta (66/2009) sekä Työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta (809/2008).

Muistio 5 (23) Muiden sähkömarkkinatoimijoiden roolit ja vastuut säilyvät ennallaan, mutta toimintamalleja sekä taseselvitystiedon raportointiin liittyviä vastuita yhtenäistetään keskeisiltä osilta. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin sidosryhmät on esitetty alla kuvassa 2. Kuva 2. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen sidosryhmät

Muistio 6 (23) Kukin sidosryhmä on eritelty ja kuvattu keskeisine vastuineen alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen sidosryhmät ja keskeiset vastuut Sidosryhmä Vastuut Taseselvitysyhtiö Vastaa operatiivisen taseselvityksen toteuttamisesta (mm. taseselvitystiedon keruu, seuranta, laskenta, raportointi ja tiedonjako) ja tasevastaavien tasepoikkeamien laskutuksesta. Laatii ja vahvistaa taseselvityssopimuksen sekä vastaa näiden hallinnoinnista. Vastaa taseselvitykseen liittyvästä viranomaisraportoinnista. Asettaa tasevastaavien vakuusvaateita, ylläpitää näitä sekä kerää edellytetyt vakuudet. Asettaa ja kerää tasevastaavilta maksuina taseselvitysyhtiön operatiivisesta toiminnasta ja säätösähköstä aiheutuvat kustannukset. Vastaa sähkömarkkinatoimijoiden suorituskykymittareihin liittyvän tiedon keruusta, mittarien laskennasta ja näihin liittyvästä viestinnästä liittyville sidosryhmille. Operoi ja tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille taseselvitykseen liittyvät palvelut; mm. tietojärjestelmäpalvelut, online-portaali sekä asiakaspalvelu. Toimii tasevastaavien taloudellisena vastapuolena taseselvitykseen liittyvien reservien osalta. Vastaa pohjoismaisen taseselvityksen kehittämisestä. Kantaverkkoyhtiö Vastaa käyttötunnin aikaisesta tehotasapainosta. Laskee ja hinnoittelee tuntitason säätösähkön sekä määrittää tasepoikkeamien hinnoittelun. Toimittaa taseselvitysyhtiölle riittävät tiedot taseselvitykseen mm. tuotantosuunnitelmien ja aktivoitujen reservien osalta. Toimii taloudellisena vastapuolena tasevastaaville käyttötunnin aikaisissa sähkökaupoissa. Verkonhaltija Tasevastaava Hallinnoi, ylläpitää, koostaa ja toimittaa verkkokohtaisen mittaustiedon sähkönmyyjille, tasevastaaville ja taseselvitysyhtiölle. Hallinnoi kuormituskäyrämenettelyyn liittyvän laskennan ja raportoinnin, käsittäen profiloidun kulutusennusteen sekä tasoituslaskennan, kun mittarinluennat on suoritettu. Vastaa tasepoikkeamien selvityksestä sähkönmyyjien kanssa kyseenomaisen taseselvitysjakson sulkeuduttua. Jakeluverkonhaltijoiden määrä Suomessa noin 84 (kevät 2014) Solmii taseselvityssopimuksen taseselvitysyhtiön kanssa. Vastaa tuntitason tuotantosuunnitelmien suunnittelusta ja raportoinnista kantaverkkoyhtiölle. Vastaa osapuolten välisten tehokauppojen raportoinnista Toimii taloudellisena vastapuolena tasepoikkeamille ja aktivoiduille reserveille. Ilmoittaa taseselvitysyhtiölle tasevastaavan tasevastuuseen kuuluvat sähkönmyyjät. Tasevastaavien lukumäärä Suomessa noin 41 (kevät 2014)

Muistio 7 (23) Sähkönmyyjä Laatii sopimuksen tasevastaavan kanssa kulutuksen ja tuotannon osalta verkkoaluekohtaisesti. Vastaa sähkönmyynnistä asiakkaille. Sähkönmyyjien määrä Suomessa noin 230 (kevät 2014) Nord Pool Spot Raportoi osapuoli- ja markkinatasealuekohtaiset Elspot- ja Elbas-kaupat taseselvitysyhtiölle. Raportoi rajasiirrot liittyville sähköpörsseille ja kantaverkkoyhtiöille. Raportoi taseselvitysyhtiölle kuhunkin markkinatasealueeseen liittyvät verkkoalueet. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin sidosryhmien ja vastuiden osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 2. Taulukko 2. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset sidosryhmiin ja keskinäisiin vastuisiin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Tasevastuu Nykytilassa yhdellä sähkönmyyjällä voi olla yksi tasevastaava kulutus- ja tuotantotaseelle markkinatasealuetta kohti. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa yhdellä sähkönmyyjällä voi olla eri tasevastaava tuotanto- ja kulutustaseelle per verkkoalue. Yhdellä osapuolella voi lisäksi olla eri tasevastaava eri verkkoalueilla. Suomessa on taseselvitykseen määritelty yhteensä 560 verkkoaluetta (kanta-, alue-. jakelu-, teollisuus- ja voimalaitosverkot; kevät 2014) Nykytilassa Fingrid ylläpitää tasevastaavien ja sähkömarkkinaosapuolten avointen toimitusten ketjuja ilman lain määräämää velvollisuutta. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitysyhtiö tai kantaverkkoyhtiö ei ylläpidä avointen toimittajien ketjua. Taevastaavan avoimissa toimitusketjuissa oleva sähkönmyyjät mallinnetaan NBS mallissa suoraan kyseisen tasevastaavan taseeseen.

Muistio 8 (23) Taseselvityssopimus Nykytilassa tasevastaavat sähkömarkkinaosapuolet solmivat Fingridin kanssa taseselvityssopimuksen, joka perustuu kansalliseen malliin ja sisältöön. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvityssopimus yhtenäistetään Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Taseselvitysyhtiö tekee ja hallinnoi taseselvityssopimukset suomalaisten tasevastaavien kanssa Fingridin puolesta. Energiavirasto vahvistaa taseselvityssopimuksen sisällön. Taseselvitysyhtiö Nykytilassa Fingridin tasesähköyksikkö vastaa kansalliseen taseselvitykseen liittyvästä operatiivisesta toiminnasta, raportoinnista ja asiakaspalvelusta. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä taseselvityksen operatiivisesta toiminnasta vastaa taseselvitysyhtiö. Taseselvitysyhtiö tarjoaa suomalaisille sähkömarkkinatoimijoille vastaavat palvelut, kuin Fingrid nykytilassa. Fingrid valvoo taseselvitysyhtiön toimintaa. 3.1.1 Taseselvitysyhtiö Taseselvitysyhtiö on organisoitu siten, että suoraan yhtiössä työskentelee yhteispohjoismaisen taseselvityksen operoinnin näkökulmasta olennainen henkilöstö, käsittäen johdon ja taloushallinnon lisäksi taseselvityksen ydinosaamisen. Muut toiminnan näkökulmasta olennaiset palvelut hankitaan palveluina yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä toimivilta kantaverkkoyhtiöiltä. Selvitysyhtiö omistaa ja hallinnoi suoraan taseselvitykseen liittyvät tietojärjestelmät. Kantaverkkoyhtiöistä Fingrid ( Main host ) toimittaa selvitysyhtiöille palveluna henkilöstöhallinnon, kirjanpidon, laskutuksen, juridisen tuen sekä IT-tuen. Tämän lisäksi kukin kantaverkkoyhtiö ( Local host ) toimittaa selvitysyhtiölle palveluna paikalliset taseselvitysasiantuntijat. Taseselvitysyhtiö kykenee näin tarjoamaan suomalaisille sähkömarkkinatoimijoille mahdollisuuden saada palvelua paikallisella kielellä ja paikallisilta asiantuntijoilta. Sähkömarkkinaosapuolella on lisäksi mahdollisuus hoitaa yhdestä pisteestä myös muihin maihin kohdistuvat palvelupyynnöt, tarvittaessa paikallisten asiantuntijoiden avustuksella. Asiantuntijapalveluiden lisäksi selvitysyhtiö tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille nykyiseen nähden lisäpalveluina Fingridin nykyratkaisua vastaavan online-portaalin sekä M2Mtietopalvelun sähkömarkkinaosapuolen oman taseselvitystiedon hakuun suoraan omiin tietojärjestelmiin. 3.2 Taseselvitystietojen raportointi Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa sähkömarkkinatoimijat raportoivat edellytetyt taseselvitystiedot taseselvitysyhtiölle tai toisille sähkömarkkinaosapuolille, jotka edelleen koostavat tiedot ja raportoivat ne edelleen taseselvitysyhtiölle. Taseselvitystiedot raportoidaan tällä hetkellä Suomessa sähkömarkkinaosapuolikohtaisesti

Muistio 9 (23) (sähkönmyyjätasolla) ja tämä käytäntö säilyy myös yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa. Taseselvitykseen liittyvä raportointi voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat 1) raportointi ennen käyttötuntia, 2) raportointi käyttötunnin jälkeen sekä 3) raportointi taseselvityksen jälkeen. Taulukkoon 3 on koostettu yhteenveto raportoitavasta tiedosta sähkömarkkinatoimijoiden välillä ja tarkka kuvaus sähkömarkkinaosapuolittain raportoitavista tiedoista on esitetty liitteessä 2. Taulukko 3. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa raportoitavat tiedot vaiheittain; ennen ja jälkeen käyttötunnin sekä taseselvityksen valmistumisen jälkeen Raportointi ennen käyttötuntia 1. Kuormituskäyrät verkkoyhtiön ja sähkönmyyjien välillä 2. Tuotantosuunnitelmat 3. Primääri-, sekundääri- ja tertiäärireservien tarjoukset ja kaupat 4. Kiinteät toimitukset ja kiinteiden toimitusten vahvistukset 5. Toimijoiden Elspot ja Elbas kaupat sekä kaupat tasealueiden välillä

Muistio 10 (23) Raportointi käyttötunnin jälkeen (2 13 päivää) 1. Reservienergiat (primääri-, sekundääri- ja tertiääri) ja kustannukset sekä säätösähkön hinnat 2. Sitovat tuotantosuunnitelmat 3. Tunneittain mitatut kulutukset per mittaus(käyttö)paikka 4. Verkkoalueiden väliset rajapistemittaussummat 5. Tunneittain mitatut tuotannot per tuotantoyksikkö 6. Tunneittain mitatut osapuolikohtaiset kulutussummat per verkkoalue 7. Alustavat arvioidut osapuolikohtaiset kuormituskäyräkulutukset per verkkoalue 8. Alustavan tasesähkölaskennan tulokset 9. Verkkojen välisen rajapistesumman tulokset Raportointi taseselvityksen valmistumisen jälkeen 1. Lopullisen tasesähkön laskennan tulokset 2. Tasesähkön laskutus 3. Verkon tasevirheet 4. Muu taseselvityksen tarkistamiseen liittyvä informaatio 5. Reservienergioiden laskutus 6. Markkinatase-alueiden välinen taseselvitys TSO:iden kanssa Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin taseselvitystiedon raportoinnin osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 4.

Muistio 11 (23) Taulukko 4. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset tiedon raportointiin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Raportointiaikataulu Nykytilassa taseselvityksen sykli (taseselvitysjakso) on yksi (1) kuukausi. Nykykäytäntöjen mukaisesti taseselvitystiedot (mm. mitatut toimitukset) on raportoitava taseselvitysyksikölle viimeistään 14 vuorokauden kuluessa toimitusajankohdasta. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli muuttaa taseselvityksen aikataulua ja tämä vaikuttaa taseselvitystiedon raportointiin. Uudessa mallissa raportointi tulee perustumaan 13 päivän taseselvitysaikatauluun. Tämä tarkoittaa, että alustavat taseselvitystiedot raportoidaan kahden (2) päivän kuluessa toimituspäivästä ja, että lopulliset tiedot 13 vuorokauden kuluessa toimituspäivästä. Verkonhaltijoilla ja tasevastaavilla on siten 13 vuorokautta aikaa toimittaa mahdolliset korjaukset ja täsmennetyt tiedot, ennen taseselvitysjakson sulkeutumista. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin raportointiaikataulu on kuvattu tämän dokumentin kohdassa 3.3. Rakenteellisen tiedon raportointi Sähkömarkkinaosapuolet ovat velvollisia raportoimaan rakenteellisen tiedon Fingridin tasesähköyksikölle. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ei muuta rakenteellisen tiedon raportointivelvoitetta. Taseselvitystiedon raportointi Nykytilassa verkkoalueen jokaisella rajapistemittauksella on yksi mittausvastuullinen toimittaja, joka toimittaa yksittäiset tuntitason mittaustiedot taseselvitystä varten kaikille tietoon oikeutetuille osapuolille. Nykytilassa verkonhaltijan vastuulla on kuormituskäyrien toimittaminen käyttöpaikkakohtaisesti. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä raportoidaan verkkoalueiden väliset rajapistemittaussummat yksittäisten mittausten sijasta raportoitavan tiedon vähentämiseksi. Raportointivelvoite säilyy verkonhaltijoilla. Tiedonvaihto sähkömarkkinatoimijoiden välillä Nykytilassa taseselvitykseen liittyvä tiedonvaihto sähkömarkkinatoimijoiden ja Fingridin taseselvitysyksikön välillä perustuu Edielsanomaformaattiin ja noudattaa Energiateollisuus ry:n julkaisemia Ediel sanomavälityksen yleiset sovellusohjeet ohjetta sekä Tuntimittaukset periaatteet suositusta. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä taseselvitykseen liittyvä tiedonvaihto sähkömarkkinatoimijoiden ja taseselvitysyhtiön välillä perustuu standardoituihin ebix ja ENTSO-E sanomaformaatteihin. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin yhtenä tavoitteena on vähentää sähkömarkkinatoimijoiden välistä sanomaliikenteeseen perustuvaa tiedonsiirtoa. Tätä tukien taseselvitysyhtiö tarjoaa sähkömarkkinatoimijoille Online-portaalin taseselvitystiedon syöttämiseen ja korjauksiin.

Muistio 12 (23) 3.3 Taseselvitys Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitys tehdään vuonna 2009 Suomessa käyttöönotetun tasemallin mukaisesti (kuva 4). Tämä tarkoittaa, että taseselvitystiedot raportoidaan osapuolikohtaisesti taseselvitysyhtiölle, joka suorittaa taseselvityksen tasevastaavatasolla per markkinatasealue. Kuva 4. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin komponentit Alustavat sähkömarkkinaosapuolikohtaiset taseselvitystiedot (ns. summatoimitustiedot ) raportoidaan verkkoyhtiön toimesta taseselvitysyhtiölle kahden (2) päivän kuluessa toimituspäivästä. Sähkömarkkinaosapuolten summatoimitustietojen, voimalaitosten tuotantotietojen ja verkkoalueiden välisten rajapistesummien raportointiaika on maksimissaan 13 vuorokautta toimituspäivän jälkeen. Taseselvitysyhtiö suorittaa alustavaa taseselvitystä taseselvitysviikolle siitä lähtien, kun alustavat tiedot on raportoitu ja jatkaa tätä lopullisten tietojen raportointiin saakka, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen taseselvitys (kuva 5).

Muistio 13 (23) Kuva 5. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin taseselvitystiedon ja taseselvityksen suorittamisen ja laskutuksen aikajänne. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin tuotanto- ja kulutustaseeseen perustuvat laskentakomponentit, hinnoittelukomponentit sekä näiden laskentaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin taseselvityksen osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 5. Taulukko 5. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset taseselvityskäytäntöihin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Taseselvityksen aikataulu Nykytilassa taseselvityksen jakso on yksi (1) kuukausi. Valtakunnallinen taseselvitys valmistuu viimeistään 14 vuorokauden kuluttua tasevastaavan taseselvitysajan päätyttyä (eli yksi kuukausi toimituskuukauden jälkeen). Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti taseselvitys valmistuu 13 vuorokauden kuluttua ja tiivistää taseselvitysjakson yhteen (1) viikkoon. Taseselvitys laaditaan pohjoismaisen kalenterin mukaisesti noudattaen Nord Pool Spot aikaa. Korjaukset mitattuihin toimituksiin Nykytilassa taseselvitykseen ei ole mahdollista tehdä korjauksia kunkin kuukauden taseselvitysjakson sulkeuduttua. Korjattuja tietoja on mahdollisuus toimittaa taseselvitysjakson ollessa avoinna, eli 14 vuorokauden kuluttua toimitusajankohdasta. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitykseen ei ole mahdollista tehdä korjauksia kunkin viikon taseselvitysjakson sulkeuduttua. Korjattuja tietoja on mahdollisuus toimittaa taseselvitysjakson ollessa avoinna, eli 13 vuorokauden kuluessa toimitusajankohdasta.

Muistio 14 (23) Pientuotannon käsittely Nykytilassa jos voimalaitoksessa on yksikin generaattori, joka on nimellisteholtaan 1 MVA tai sitä suurempi, niin koko voimalaitoksen tuotanto käsitellään tuotantotaseessa. Alle 1 MVA olevan voimalaitoksen tuotanto voidaan käsitellä kulutustaseessa, toisin sanoen se pienentää kulutuksen määrää. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ei muuta pientuotannon käsittelyperiaatteita. Osuusvoimalaitosten käsittely Nykytilassa osuusvoimalaitosten käsittely voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Vaihtoehto A: osuusvoimalaitoksen tasevastaava ottaa koko tuotantosuunnitelman sekä toteutuneen tuotannon taseeseensa. Jako osakkaille tapahtuu kiinteänä toimituksena kulutustaseen kautta. Tuotantomaksusta vastaa tasevastaava. Vaihtoehto B: osuusvoimalaitoksen tasevastaava on vastuussa osuusvoimalaitoksen taseesta. Jako osakkaille tehdään tuotantotaseessa osuusvoimaosapuolta käyttäen. Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä osuusvoimalaitoksen tuotanto kirjataan yhdelle osapuolelle ja osuusvoiman jakaminen tulee tehdä ennakkokirjauksilla ennen käyttötuntia. Tällöin suhteessa nykymalliin edellä esitetty vaihtoehto B ei ole enää käytettävissä, vaan käytäntö perustuu poikkeuksetta vaihtoehtoon A. Voimalaitosverkkojen määrittäminen verkkoalueena Nykytilassa tasevastaavan tuotannosta määritetään voimalaitosverkkoja, jotka käsitellään taseselvityksessä. Voimalaitosverkko voidaan koostaa yhden tai useamman generaattorin käsittämästä voimalaitoksesta tai useammasta voimalaitoksesta, jotka kytkeytyvät samaan sähköasemaan tai alueellisesti lähellä toisiaan oleviin sähköasemiin. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa voimalaitosverkkokäsitettä ei lähtökohtaisesti tunnisteta. Mallissa tuotantolaitoksista on kuitenkin mahdollista koostaa omat verkkoalueensa taseselvityksen tarpeisiin, mikäli tuotantoverkon mittaus- ja raportointivastuut on määritetty lainsäädännössä tai muiden sopimusmenettelyjen avulla. Verkkoalueiden tasevirheiden käsittely Nykytilassa tasevirhe jää verkkoalueen tasevastaavan taseeseen ja on mukana verkkoalueen avoimessa toimituksessa. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa verkkoalueiden tasevirheet lasketaan kyseisen verkkoalueen tasevastaavaan taseselvitykseen. Kuormituskäyrät Vastaavasti verkonhaltija laskee tasoituslaskentaenergiat ja suorittaa tasoituslaskutuksen liittyvien sähkönmyyjien kanssa kerran vuodessa. Kuormituskäyrämenettely, tasoitusenergioiden laskenta ja laskutus toteutetaan Suomessa nykykäytäntöjen mukaisesti. 3.4 Tasesähkön laskutus Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa taseselvitysyhtiö laskuttaa tasevastaavia tasesähköstä sekä aktivoidusta reservienergiasta. Laskutus kattaa kaikki yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen kuuluvat markkinatasealueet.

Muistio 15 (23) Tasesähkö ja aktivoidut reservit laskutetaan tasevastaavilta viikoittain kuvassa 5 esitetyn aikataulun mukaisesti, eli taseselvitysjakson sulkeutumista seuraavana arkipäivänä (13. raportointipäivää seuraavana arkipäivänä). Laskutussykliä on nopeutettu yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa, muun muassa useilla markkinatasealueilla toimivien tasevastaavien vakuusposition parantamiseksi. Tasevastaava voi sopia taseselvitysyhtiön kanssa valuutan, jolla laskutus toteutetaan, ollen oletusarvoisesti Euro. Mikäli tasevastaava valitsee muun kuin Euron, tältä veloitetaan erikseen määräytyvä valuuttamaksu, joka kattaa taseselvitysyhtiölle aiheutuvan valuuttariskin. Suomessa laskutuksessa käytettävä valuutta on Euro. Laskutus perustuu muilta osin nykykäytäntöjen mukaisiin hintakomponentteihin ja erittelyyn ja se toteutetaan nykykäytäntöjen mukaisesti sähköisesti. Nykykäytäntöjen mukaisesti tasevastaavat vastaavat itse tasevastuuseensa kuuluvien sähkömarkkinaosapuolten kanssa tapahtuvasta tasevirheiden selvittämisestä ja keskinäisestä laskutuksesta. Laskutettuun taseselvitysjaksoon liittyviä korjauksia ei suoriteta taseselvitysyhtiön toimesta selvitysjakson sulkeuduttua, mikäli kyseessä ei ole taseselvitysyhtiön toiminnasta aiheutunut virhe. Yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen liittyvä laskutusprosessi, sen vaiheet ja osaalueet sekä hinnoittelukomponentit on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin laskutuksen osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 6. Taulukko 6. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset tasesähkön ja aktivoitujen reservienergioiden laskutuskäytäntöihin Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Tasesähkön laskutusaikataulu Nykytilassa tasesähkön laskutussykli on yksi (1) kuukausi, eli tasevastaavaa laskutetaan yhden (1) kerran kuukaudessa Lasku kattaa yhden (1) kuukauden taseselvitysjakson. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli nopeuttaa laskutussykliä, jolloin tasevastaavaa laskutetaan yhden (1) kerran viikossa. Lasku kattaa yhden (1) viikon taseselvitysjakson. Laskutusvaluutta Nykytilassa tasevastaavan laskutus tapahtuu Euroissa. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa tasevastaavan laskutus tapahtuu tasevastaavan valitsemassa valuutassa. Vaihtoehtoina ovat kaikkien yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen osallistuvien maiden valuutat. Mikäli tasevastaava valitsee toisen valuutan kuin Euro, tältä veloitetaan lisäksi valuuttamaksu, joka kattaa taseselvitysyhtiölle kohdistuvan valuuttariskin.

Muistio 16 (23) Taseselvityksen tietojen oikeellisuuden vahvistus Nykytilassa ennen laskutusta Fingrid lähettää tasevastaavalle sähköpostilla tarkistettavaksi kyseenomaisen taseselvitysjakson taseraportin ja tasevastaava vahvistaa tietojen oikeellisuuden sähköpostitse viimeistään kahden työpäivän kuluessa. Vahvistamatta jättäminen ei estä Fingridiä suorittamasta laskutusta. Taseselvityksen valmistuttua selvitystiedot ovat tasevastaavien sähkömarkkinaosapuolten nähtävillä taseselvitysyhtiön online-portaalista ja haettavissa tietopalvelun avulla. Muihin nykykäytäntöihin ei muutosta. 3.5 Vakuuksien hallinta Yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä kultakin tasevastaavalta edellytetään riittävä taloudellinen vakuus, jonka määrä asetetaan suhteessa tasevastaavan taseen suuruuteen. Vakuuksien tarkoituksena on suojata taseselvitysyhtiön (ja edelleen kantaverkkoyhtiöihin) kohdistuvat taloudelliset riskit tämän ja tasevastaavan välisistä sopimuksellisista velvoitteista johtuen (taseselvityssopimus). Tasevastaavalta edellytetään taseselvityssopimuksen voimassaolon ajalta riittävää vakuutta, joka on talletettu selvitysyhtiön hyväksymään pankkiin. Vakuuksien käsittely, seuranta ja mahdollinen käyttö toteutetaan pääpiirteissään nykymallin mukaisesti. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta johtuvat vaikutukset suhteessa nykykäytäntöihin vakuuksien hallinnan osalta on kuvattu alla olevassa taulukossa 7. Taulukko 7. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset vakuuksien hallintaan Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli Vakuusvaateen asettaminen ja seuranta Nykymallissa vakuudet asetetaan staattisen ja porrastetun mallin mukaisesti ja niitä päivitetään tarvittaessa yhden (1) kuukauden välein. Tasevastaava arvioi taseensa koon tulevan 12 kuukauden tasevastaavan kulutustaseessa olevan toteutuneen kulutuksen ja tasevastuusta samalla tunnilla tapahtuvien kiinteiden toimitusten tuntitason summien suurimmasta kuukausikeskiarvosta (MWh/h). Taseen koko osoittaa tasevastaavan vakuusluokan ja edelleen vaadittavan vakuuden määrän. Sopimuskauden aikana tasevastaavan vakuuden riittävyyttä seurataan taseselvitystietojen perusteella. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa vakuuksien hallinnointi perustuu dynaamiseen malliin. Tällöin tasevastaavan vakuusvaade asettuu suhteellisesti lähemmäksi varsinaista taseen kokoa. Taseselvitysyhtiö päivittää vakuusvaateen säännöllisesti. 3.6 Tietojen julkisuus Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönoton myötä taseselvitystietojen katseluja päivitysmahdollisuuksia harmonisoidaan markkinatasealueiden kesken. Suomalaisten

Muistio 17 (23) sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmasta tämä tarkoittaa rajauksia nykykäytäntöihin nähden. Rajaukset vaikuttavat tasevastaaviin ja verkonhaltijoihin. Taulukko 8 kuvaa esimerkin valossa yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käytännöt tasevastaavien ja verkonhaltijoiden pääsystä ja päivitysmahdollisuuksista taseselvitystietoon. Esimerkki kuvaa tietokohtaisesti olennaiset muutokset nykymallin ja yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin välillä pääsyssä tietoon eri sähkömarkkinaosapuolten välillä. Eli mitä verkkoalueeseen liittyvää tietoa tasevastaavat, ja verkonhaltijat saavat nähdä ja päivittää. Taulukko ei erittele sähkönmyyjää, koska tällä on pääsy ja päivitysmahdollisuudet ainoastaan omaan tietoonsa. Esimerkin mukaisesti Sähkönmyyjä 1 saa nähdä ainoastaan oman kulutuksensa Verkkoalue 1:llä (tieto numero 4). Taulukon esimerkki perustuu seuraaviin oletuksiin: Tasevastaava 1 on tasevastuussa o Sähkönmyyjä 1:n kulutukselle Verkkoalue 1:llä, o Sähkönmyyjä 2:n tuotannolle Verkkoalue 1:llä, o Sähkönmyyjä 3:n häviöille Verkkoalue 1:llä, o tasepoikkeamalle Verkkoalue 1:llä, o Sähkönmyyjä 2:n kulutukselle Verkkoalue 2:lla, o ja Tasevastaava 1:n (sähkönmyyjän roolissa) kulutukselle Verkkoalue 2:lla. Tasevastaava 2 on tasevastuussa o Sähkönmyyjä 4:n tuotannolle Verkkoalue 2:lla, o Sähkönmyyjä 5:n häviöille Verkkoalue 2:lla, o ja tasepoikkeamalle Verkkoalue 2:lla. Taulukko 8. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin vaikutukset tietojen julkisuuteen Esimerkki N = Saa nähdä Nykymalli Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli M = Saa päivittää Tasevastaava 1 Tasevastaava 2 Verkonhaltija 1 Verkonhaltija 2 Tasevastaava 1 Tasevastaava 2 Verkonhaltija 1 Verkonhaltija 2 NM NM NM NM N NM N NM NM

Muistio 18 (23) NM NM NM N NM N NM NM N N NM N NM N NM NM N N N N N NM N NM NM N N NM N NM N NM N N NM N NM NM N N N 3.7 Taseselvitysmallin käyttöönotto Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli ollaan ottamassa käyttöön Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2015 aikana. Käyttöönottoa edeltää testausjakso, jonka aikana sähkömarkkinatoimijoiden tulee varmentaa muun muassa tietojärjestelmiensä yhteensopivuus taseselvitysyhtiön ja osapuolen välisessä viestinnässä. Käyttöönottoa edeltävät seuraavat tehtävät, joiden suorittamisesta vastaa taseselvitysyhtiö yhdessä kantaverkkoyhtiöiden kanssa: Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin yksityiskohtien viimeistely vuoden 2014 kuluessa. Viranomaisten tukeminen taseselvitysmallin käyttöönoton edellyttämien asetusmuutosten laadinnassa alkuvuodesta 2014. Säännöllisten referenssiryhmätapaamisten järjestäminen taseselvitysmallin yksityiskohtien viimeistelyn sekä taseselvitysmallin käyttöönottosuunnitelman ja tähän liittyvien aktiviteettien tueksi. Viestintä- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen suomalaisille sähkömarkkinatoimijoille etenemisen ja tehtyjen päätösten viestimiseksi, sekä muutoksenhallinnan tueksi. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käsikirjan puolivuosittainen päivittäminen muutokseen valmistautumisen tueksi. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin yksityiskohtaisen käyttöönottosuunnitelman laatiminen vuoden 2014 kuluessa. Taseselvityssopimuksen määrittely, vahvistaminen viranomaisten kanssa ja solmiminen sähkömarkkinaosapuolten kanssa. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen operatiivisten tietojärjestelmien toteutus ja käyttöönotto vuoden 2015 alkupuolella. Testijärjestelmän avaaminen sähkömarkkinatoimijoille taseselvitykseen liittyvän tiedonsiirron ja sanomaliikenteen testaamiseksi.

Muistio 19 (23) 4 Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin hyödyt ja kustannukset 4.1 Hyödyt Yhteispohjoismainen taseselvitysmallin käyttöönotto tuo huomattavia hyötyjä sähkömarkkinatoimijoille. Merkittävimpiä hyötyjä ovat erityisesti maiden välisten rajaaitojen madaltaminen sekä useissa maissa toimivien sähkömarkkinaosapuolten operatiivisten kustannusten lasku. Merkittävimmät kustannustekijät ovat mallin käyttöönottoon liittyvät investoinnit, jotka kohdistuvat valtaosin Suomessa Fingridille sekä verkonhaltijoille. Alla oleva taulukko 9 koostaa yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen siirtymisellä saavutettavat merkittävimmät hyödyt. Taulukko 9. Yhteispohjoismaisen taseselvityksen sidosryhmät ja keskeiset vastuut Hyöty Kuvaus Yhteispohjoismainen vähittäismarkkinan mahdollistaminen Yhteinen pohjoismainen vähittäismarkkina lisää kilpailua ja takaa sen, että loppukäyttäjille voidaan tulevaisuudessa taata laadukasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan. Yhteispohjoismaiseen vähittäismarkkinaan tähtäävä, ja pohjoismaisten viranomaisten tukema, projekti on käynnissä NordREG:n johtamana (Common Nordic End-User Market). Yhteispohjoismainen taseselvitys on olennainen edellytys yhtenäiselle vähittäismarkkinalle. Taseselvityksen operatiivisten kustannusten lasku Pitkällä tähtäimellä yhteispohjoismainen taseselvitysmalli alentaa operatiivisia kustannuksia taseselvitysyhtiön ja kantaverkkoyhtiöiden näkökulmasta. Yksinkertaistettuna tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että yksi taseselvitystä operoiva taho, yksi tietojärjestelmä ja yhtenäinen malli on kustannustehokkaampaa kuin hajautettu malli, jossa kukin kantaverkkoyhtiö huolehtii alueellisesta taseselvityksestä. Lisäksi yhdenmukainen taseselvitysmalli edistää yhteensopivien tietojärjestelmien kehitystä, todennäköisesti parantaen tuotepohjaisten ITratkaisujen saatavuutta tasevastaaville. Taseselvitystoiminnan keskittäminen yhteen yhtiöön tuo myös läpinäkyvyyttä taseselvitykseen liittyvissä kustannuksissa. Tästä läpinäkyvyydestä hyötyy ennen kaikkea markkina ja sähkömarkkinatoimijat, muun muassa palveluhinnoittelun kautta. Nopeampi laskutussykli kuin tällä hetkellä vaikuttaa myös myönteisesti sähkömarkkinatoimijoiden likviditeettitarpeeseen. Markkinatasealueiden välillä toimimisen helpottaminen ja liittyvien kustannusten lasku Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli luo sähkömarkkinaosapuolille (sähkönmyyjät, tasevastaavat) mahdollisuuden toimia samoilla käytännöillä kaikissa yhteispohjoismaiseen taseselvitykseen kuuluvissa maissa. Tasevastaava pystyy täten suorittamaan kaiken taseselvitykseen liittyvän toiminnan yhdestä pisteestä ja yksin käytännöin, markkinatasealueesta huolimatta. Sähkönmyyjälle malli tarjoaa monipuoliset vaihtoehdot valita tasevastaavat verkkoaluetasolla ja tasekohtaisesti, mahdollistaen osapuolen toiminnan näkökulmasta parhaiten soveltuvat tasevastaavat ilman tarvetta sitoutua yhteen tasevastaavaan per markkinatasealue.

Muistio 20 (23) Taseselvitystiedon laadun parantuminen Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa verkonhaltijat ovat vastuussa mittaustiedon laadusta, myös taselaskennan jälkeen. Nämä tekijät tähtäävät raportoidun tiedon laadun parantamiseen sekä sen aikataulun mukaiseen raportointiin, vähentäen laskutukseen liittyviä virheitä koko tuotantoketjussa, loppukäyttäjiin saakka. Taseselvitystä parhaiden käytäntöjen mukaisesti Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli on laadittu kiinnittäen huomiota, tällä hetkellä alueellisiin, parhaisiin käytäntöihin yhdistäen ja kehittäen näitä edelleen. Uusi yhteispohjoismainen taseselvitysmalli on siten kokonaisuutena toimivampi ja tehokkaampi, kuin nykyiset maakohtaiset käytännöt. Esimerkkinä tästä toimii kehitettävä taseselvitysportaali (ns. Online-palvelu), jonka kautta sähkömarkkinatoimijoille tarjotaan kattavat toiminnot oman taseselvitystietonsa seurantaan ja raportointiin. Lisäksi sidosryhmille tarjotaan nykyaikainen tietopalvelu, jonka avulla taseselvitystietoja voidaan hakea tehokkaasti suoraan taseselvitysyhtiön tietojärjestelmistä omiin järjestelmiin. Vakuuksien hallinnassa otetaan käyttöön dynaaminen malli, jonka avulla vakuuksia voidaan hallita nykyistä joustavammin. Yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa hyödynnetään tiedonsiirrossa (sanomaliikenteessä) eurooppalaisia standardeja, joihin siirtyminen edesauttaa mahdollista tulevaa syvempää integraatiota eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Toimimalla yhdessä ja yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti, mahdollistetaan tehokkaampi panostus tulevaisuuden kehitykseen, muun muassa keskittämällä kehitysinvestointeja, ja innovaatioihin sekä näiden käyttöönottoon koko alueen laajuisesti. EU-kehitykseen vaikuttaminen Toimimalla yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa, Suomen mahdollisuus vaikuttaa integroitujen markkinoiden kehitykseen EU-tasolla, paranee huomattavasti. Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli tulee näyttämään esimerkkiä siinä miten taseselvitys voidaan yhtenäistää eri maiden ja hinta-alueiden välillä. Näin pohjoismaat ovat jatkossakin sähkömarkkinakehityksen edelläkävijä. 4.2 Mallin vaikutukset tasesähkön määriin ja kustannuksiin NBS malli pohjautuu vuonna 2009 Pohjoismaissa yhteisesti käyttöönotettuun kahden taseen malliin eikä muuta taseselvityksen pääperiaatteita tai laskutuskomponentteja. Siten mallilla ei ole vaikutuksia tasesähkön määriin tai kustannuksiin verrattuna tämän hetken tilanteeseen. Poikkeuksen yllä olevaan tuo taulukossa 5 kuvattu osuusvoimalaitosten käsittely. Suunnitellussa mallissa osapuolet kirjaavat osuusvoimaosuutensa ennakkoon ennen käyttötunnin alkua kiinteällä toimituksella. Käyttötunnin aikana osuusvoimalaitoksen osapuoli ei pysty muilla tuotantoresursseillaan 'paikkaamaan' vikaantunutta tuotantoosuutta. Muutos voidaan tehdä kiinteiden toimitusten raportointiperiaatteiden mukaisesti seuraavalle tai sitä seuraavalle käyttötunnille. Tästä mahdollisesti aiheutuu osuusvoimalaitoksen tasevastaavalle tasesähkökustannuksia. Kustannuksia on mahdoton arvioida, koska laitoksen vikaantumistaajuutta tai tasesähkön hintaa kyseisellä tunnilla ei tiedetä.

Muistio 21 (23) 4.3 Kustannukset Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönotosta aiheutuu sähkömarkkinatoimijoille investointikustannuksia ja operatiivisia kustannuksia. Vuonna 2014 Suomessa toimii 84 jakeluverkonhaltijaa sekä 41 tasevastaavaa. Investointikustannuksiin lasketaan kertaluontoiset kustannukset, jotka liittyvät nykytoiminnan muutoksesta yhteispohjoismaiseen taseselvitysmalliin sopivaksi. Nämä kustannukset liittyvät pääosin toimintamallin muuttamiseen uuden taseselvitysaikataulun ja raportointivaateiden mukaiseksi sekä tietojärjestelmien sovittamiseen muun muassa uuden tiedonsiirtoformaatin mukaiseksi. Operatiivisiin kustannuksiin lasketaan ne jatkuvat kustannukset, jotka liittyvät taseselvitystoiminnan operointiin yhteispohjoismaisessa taseselvitysmallissa. Sähkönmyyjiin ei yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen kohdistu suoria kustannuksia. Muutoksesta aiheutuvia kustannuksia on arvioitu vuonna 2011 laaditussa suunnitteluraportissa (liite 1) ja niistä on laadittu arvio taulukoon 10. Taulukko 10. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin liittyvät ylätason investointikustannukset ja operatiiviset kustannukset Kustannukset Verkonhaltija Tasevastaava Kantaverkkoyhtiö

Muistio 22 (23) Investointikustannukset Verkonhaltijoiden kustannukset liittyvät tietojärjestelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen mukauttamiseen uuteen selvitysmalliin. Muutostarve liittyy ennen kaikkea uusiin käytäntöihin mittaustiedon summaamisessa ja raportoinnissa. Muuttunut raportointija taseselvityssykli voivat lisäksi edellyttää toimintamallin mukauttamista. Kustannuksiin vaikuttavat verkonhaltijan koko, nykyiset järjestelmät sekä miten verkonhaltija on organisoinut toimintansa asettuen arviolta välille 15 000 150 000 EUR. Suomalaisten verkkohaltijoiden kokonaiskustannuste n arvioidaan siten olevan noin 7 meur. Tasevastaavien kustannukset liittyvät tietojärjestelmien mukauttamiseen uusiin raportointi- ja taseselvityskäytäntöihin siten, että järjestelmät tukevat uutta sanomaformaattia ja kykenevät koostamaan taseselvitystiedon edellytetyssä muodossa. Muuttunut raportointija taseselvityssykli voivat lisäksi edellyttää toimintamallin mukauttamista. Tasevastaavan koosta riippuen kustannusten on arvioitu asettuvan 10 000 50 000 EUR välille. Suomalaisten tasevastaavien kokonaiskustannuste n arvioidaan siten olevan noin 1,5 meur. Merkittävimmät kustannukset kohdistuvat yhteispohjoismaisen taseselvityksen toteuttaviin kantaverkkoyhtiöihin. Yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin toteuttamiseen ja käyttöönottoon on varattu 14 meur budjetti, jakautuen kolmelle kantaverkkoyhtiölle (Fingrid, Svenska Krafnät and Statnett). Operatiiviset kustannukset Tiedon raportointisyklin nopeutumisesta johtuen (päivittäinen raportointi), tämä on kuitenkin linjassa olemassa olevien AMR-vaatimusten kanssa, jolloin kustannus ei johdu yksinomaan yhteispohjoismaisesta taseselvitysmallista. Merkittävin kustannustekijä on kuitenkin taseselvitysjakson lyheneminen, jolloin verkkoyhtiöllä on vähemmän aikaa taseselvityksen edellyttämien mittaustietojen toimittamiseen, 13 vuorokautta nykyisen 14 sijasta. Tasevastaavien operatiiviset kustannukset laskevat nykyisistä, erityisesti useissa maissa toimivien tasevastaavien osalta, koska taseselvitysyhtiö pystyy tarjoamaan kaikki palvelut yhdestä pisteestä ja toisaalta taseselvityksen näkökulmasta tasevastaavalla on ainoastaan yksi vastapuoli ja yhdet käytännöt. Tällöin tasevastaava tulee toimeen yhdenmukaisella toimintamallilla ja tietojärjestelmällä koko alueella. Kantaverkkoyhtiöiden operatiiviset kustannukset laskevat nykymalliin nähden pitkällä tähtäimellä, koska erillisiä kansallisia järjestelyjä ei tarvita ja toiminnan kustannukset jakautuvat yhteispohjoismaisessa taseselvityksessä olevien kantaverkkoyhtiöiden kesken.

Muistio 23 (23) Liitteet 1. Nordic Balance Settlement Design Report (22.12.2012) 2. Nordic Balance Settlement Handbook for Market Participants (luonnos, 17.12.2013) Jakelu Tiedoksi [Kirjoita jakelu] [Kirjoita kenelle tiedoksi]