KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN OHJAUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Anita Lehikoinen 19.11.2008
SISÄLTÖ Yliopistolakiluonnoksesta annetut lausunnot Ammattikorkeakoululakiluonnoksesta annetut lausunnot Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015 Korkeakoulujen ohjaus ja rahoitus 2010 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteet 2010 Korkeakoulujen strategiat Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2010-2012 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrälliset tavoitteet 2010-2012 Tiedelaitosten ohjaus ja rahoitus 2010 Kansalliskirjaston ohjaus ja rahoitus 2010 2
YO-LAKILUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT Lausuntojen määräaika 15.10., ruotsinkielisille lausunnonantajille 15.11. Kaikkiaan 147 lausuntoa Valtaosa lausunnonantajista pitää yliopistolain uudistuksen tavoitteita ja lähtökohtia oikeina ja uudistusta välttämättömänä. Kaikkiin lakiluonnoksen pykäliin kohdistuu lukuisia erisuuntaisia muutosehdotuksia. Muutosehdotuksia esitettiin muun muassa: Julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksen kokoonpanoon Säätiöyliopiston perustuslainmukaisuuteen Henkilöstön aseman muuttumiseen Valtuutettujen tehtäviin/tarkoituksenmukaisuuteen Yliopiston perustehtävän täydentämiseen elinikäisen oppimisen edistämistehtävällä Yliopistokeskusten ja niiden rahoituksen sisällyttämiseksi lakiin Valtaosa lausunnonantajista katsoi, että uudistuksen onnistunut toteutus edellyttää riittävien taloudellisten toimintaedellytysten turvaamista Pääomittaminen, maksuvalmiuden turvaaminen, julkisen rahoituksen laskennalliset perusteet, kiinteistöt 3
AMK-LAKILUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT Lausuntojen määräaika 7.11. Kaikkiaan 77 lausuntoa Yliopistolakiin liittyvistä ehdotuksista lausuttu kuten yo-lain yhteydessä; erityisesti yhteistyövelvoite, laadunarviointi ja koulutusohjelman maksullisuus Tutkintojen asemoinnista ristikkäisiä näkemyksiä, yliopistot huolissaan erityisesti duaalimallin hämärtymisestä Maahanmuuttajille suunnattavaan koulutukseen edellytetty erillisrahoitusta Ammattikorkeakoulujen henkilöstön nimittämissäännöksestä näkemykset erilaisia ylläpitäjämuodosta riippuen Mm. opiskelijakuntien erilainen asema yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla koetaan epätasa-arvoiseksi 4
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 1/3 Korkeakoulujen kansainvälistymisen nykytila Valtioneuvoston ja korkeakoulujen strategioiden ytimessä 1990-luvulta Suomessa aiempaa enemmän kansainvälisiin tutkimus- ja osaamisverkostoihin kuuluvia huippututkijoita, tutkimusryhmiä ja laitoksia EU:n Erasmus-ohjelma ollut menestys Suomesta lähteneiden opiskelijoiden määrä nelinkertaistui/10 v opettajavaihdossa Suomi kärkimaita Opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuudessa Suomi jäljessä sekä suuria tiedemaita että kehittyviä pieniä maita Korkeakoulujen henkilökunnassa vähän kansainvälistaustaisia henkilöitä Maahanmuuttajat eivät korkeakouluttaudu Korkeakoulut eivät päässeet mukaan nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille osaamisen vienti ja ammattimainen markkinoiminen alussa 5
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2/3 Kansainvälistymisstrategian valmistelu ja seuranta Opetusministeriö yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa Asiantuntijatyöpajat Avoin konsultaatio Lausuntokierros päättyi 17.11.08 Julkistamisseminaari 8.12.08 Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla Kansainvälistymisen tavoitteet huomioitava korkeakoulujen strategioissa sisällytetään korkeakoulujen ja OPM:n välisiin sopimuksiin tunnuslukuina Tavoitteiden toteutumisen väliarviointi 2011 Kansainvälistyminen on asenne, toimintatapa ja luonteva osa korkeakoulun toimintaa 6
KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 3/3 Kansainvälistymisstrategian 2009-2015 päätavoitteet Koskevat sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö Vetovoiman lisääminen Osaamisen tunnetuksi tekeminen ja vienti Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen Globaali vastuu 7
KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että vuodesta 2013 alkaen siirryttäneen nelivuotisiin sopimuksiin Tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle (välivuosien neuvottelut vain poikkeustapauksessa) Sopimuksesta tehdään aiempaa strategisempi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin ja tavoitteisiin rajoittuva Korkeakoululaitokselle yhteiset tavoitteet Korkeakoulujen profiilit, jonka lisäksi muita korkeakoulukohtaisia indikaattoripohjaisia tavoitteita OPM ottaa strategiatyön huomioon rahoituksen kohdentamisessa Sopimuskauden aikana korkeakouluille annetaan kirjallinen palaute niinä vuosina, jolloin ei käydä varsinaisia neuvotteluja Toiminnan kehitystä seurataan vuosittain tulosindikaattoreilla ja avainluvuilla Opetusministeriö varmistaa riittävän yhteistyön korkeakoulujen ja alueiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa 8
YLIOPISTOJEN RAHOITUS 2010 Perusrahoituksen lähtökohtia Kannusteita koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiselle Taloudellisen autonomian vahvistaminen - strateginen ote Toiminnan laadun ja tuloksellisuuden vahvempi huomioon ottaminen Havaittuihin kehittämistarpeisiin reagointi Selkeys, läpinäkyvyys Tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen 9
YLIOPISTOJEN RAHOITUS 2010 - PERUSRAHOITUS, (hahmotelma 19.11.2008) Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet 30% Toiminnan laatuun ja laajuuteen liittyvä laskennallinen perusrahoitus 70% Tutkimus ja tutkijankoulutus 45% Koulutus 55% Strateginen kehittäminen 25% Koulutus- ja tieteenalarakenne 75% Laatu ja vaikuttavuus 30% Toiminnan laajuus 70% Laatu ja vaikuttavuus 15% Toiminnan laajuus 85% 10
AMMATTIKORKEAKOULUJEN OHJAUKSEN JA RAHOITUKSEN MUUTOKSIA Määrällinen mitoitus tutkintotavoitteiden kautta Tutkintotavoitteet koulutusaloittain amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa Ammattikorkeakoulutasolla ylempiin amk-tutkintoihin johtavassa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä sovittaisiin uudessa tutkintotavoitteisiin perustuvassa mitoituksessa kokonaisopiskelijamäärinä koulutusaloittain. Koulutusaloittaisissa opiskelijamäärät sisältäisivät kaiken valtionrahoituksen piirissä olevan koulutuksen tutkintoon johtava nuorten ja aikuisten koulutus opettajankoulutus erikoistumisopiskelijat uusi maahanmuuttajien valmentava koulutus avoin amk-opetus. 11
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUS Valtionosuusrahoitus (yksikköhinta x opiskelijamäärä) 849 M v. 2009 22 M v. 2009 70 % (594 M ) laskennallisen opiskelijamäärän mukaan opiskelijamäärä määräytyy koulutusaloittain Yksikköhinnan harkinnanvarainen korotus 30 % (255 M ) suoritettujen tutkintojen mukaan 2 vuoden keskiarvo Hankerahoitus 19 M Valtionavustus Tuloksellisuusrahoitus 3 M 12
OPM:N LÄHTÖKOHTIA KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖLLE Vuoden 2009 neuvotteluissa valmistelun tulee olla jo pitkällä Valmistelu edellyttää korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta alueen ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa Korkeakoulujen profiilit muodostavat valtakunnallisen kokonaisuuden Otetaan huomioon valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan tavoitteet Strategioista tulee ilmetä mm. Profiili, tehtävä ja painoalat Konkreettiset kehittämistavoitteet Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Menettelytavat ja indikaattorit strategian toteutumisen seuraamiseksi 13
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET 1/5 YO:t ja AMK:t edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kehitystä Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä YO:t ja AMK:t ovat innovaatiojärjestelmän perusta. Korkeakoulut toimivat aktiivisena osana yhteiskuntaa Yritykset, työyhteisöt ja viranomaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan korkeakoulujen kehittämiseen ja hyödyntävät niiden tarjoamaa osaamista Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa 14
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET 2/5 Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon Rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena tiiviimpi korkeakouluverkko, vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt 15
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET 3/5 Yliopistot Vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä Turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden Ammattikorkeakoulut Vahvistavat työelämään ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä Turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman saatavuuden ja osallistuvat aktiivisesti yritysten ja työyhteisöjen kehittämiseen 16
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET 4/5 Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista sekä monipuolistamalla avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa YO:t ja AMK:t uudistavat opiskelijavalintaansa sellaiseksi, että siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen nopeutuu Opintoprosessien kehittämisellä vähennetään keskeyttämistä sekä nopeutetaan tutkintojen suorittamista ja sen jälkeistä siirtymistä työelämään YO:t ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän AMK:t jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä 17
KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET 5/5 YO:t ja AMK:t lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa Alueiden muuttuviin koulutustarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen Korkeakoulut tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia 18
MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2010-2012 Tausta Hallitusohjelma ja kehittämissuunnitelma Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat Alakohtaiset selvitykset Ikäluokkakehitys ja aikuiskoulutustarpeet Sovitut koulutuslaajennukset ja aiemmat sisäänotot Opintojen läpäisyn parantamiseksi ja keskeyttämisen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet Toteutuneet tutkinnot Tutkijakoulupäätökset 19
YLIOPISTOJEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTET 2010-2012 Toteuma 2007 Tavoite 2007-2009 OPM alustava 2010-2012 Alemmat kk-tutkinnot 5 879 10 170 13 800 Ylemmät kk-tutkinnot 13 884 14 518 14 900 Tohtorin tutkinnot 1 526 1 594 1 600 Harjoittelukoulujen oppilasmäärä 7 848 7 900 7 900 Harjoittelukoulujen ohjatussa harjoittelussa suoritetut opintopisteet 41 352 42 318 42 000 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 5 897 7 921 8 500 Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3kk) 9 254 11 325 10 500 20
AMMATTIKORKEAKOULUJEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTET 2010-2012 Toteuma 2007 Tavoite 2007-2009 OPM alustava 2010-2012 Ammattikorkeakoulututkinnot (sopimuksessa sovitaan koulutusaloittain) Ammatillinen opettajankoulutus Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3kk) 20 275 1 564 (aloittaneet) 362 5 299 7 182 21 800 1 650 1 700 8 500 8 500 21
TIEDELAITOSTEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Tiedelaitokset (Suomen Akatemia, Arkistolaitos, Kotus, Varastokirjasto) noudattavat valtion virastojen tulosohjauskäytäntöjä Opetusministeriön ja tiedelaitosten tulosneuvottelut vuosien 2010 2012 tulossopimuksesta käydään keväällä 2009 Neuvottelussa sovitaan toiminnan tavoitteet ja tulosindikaattorit sopimuskaudeksi sekä vuoden 2010 valtion talousarvioon esitettävät voimavarat Tulossopimuksesta käydään tarkistusneuvottelut keväällä 2010 ja 2011. Näissä neuvotteluissa tarkistetaan tavoitteiden voimassaolo raportoinnin ja indikaattoriseurannan pohjalta sekä sovitaan seuraavan vuoden talousarvioesityksestä Tuottavuusohjelma Opetusministeriö antaa vuosittain 15.6. kirjallisen tilinpäätöskannanoton edellisen vuoden toiminnasta 22
KANSALLISKIRJASTON OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Kansalliskirjasto kuuluu edelleen Helsingin yliopistoon Kansalliskirjastolla on valtakunnallinen tehtävä tarjota palveluja kaikille kirjastoille Kansalliskirjaston tavoitteista, tulosindikaattoreista ja opetusministeriön rahoituksesta sovitaan opetusministeriön, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston yhteisessä neuvottelussa ja sopimus sisällytetään Helsingin yliopiston sopimuksen liitteeksi Kansalliskirjaston asemaa tarkastellaan korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmässä 23