WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

Samankaltaiset tiedostot
WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) Hidden terminal -ongelma ISM. IEEE standardi. Ratkaisu piilolähettäjän ongelmaan

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)

samankaltainen kuin Ethernetissä

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja

Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/17/2002 1

Erilaisia verkkoja 10/17/ SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Eetteriverkon rakenne. Ethernet-lähiverkko. Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Laajaverkot (WAN) T1 Carrier CCITT PCM. E1 (2.048 Mbps)

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Paljon erilaisia verkkoja! 6.1 Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin

Tiedon koodaus signaaliin

6. Erilaisia verkkoja

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Tietoliikenteen perusteet

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Tietoliikennesignaalit & spektri

Erilaisia verkkoja. Paljon erilaisia verkkoja! Eetteriverkon rakenne. Ethernet-lähiverkko. Lähiverkkostandardi IEEE 802: LAN, MAN ja WAN LAN MAN WAN

Erilaisia verkkoja SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP

Erilaisia verkkoja. LAN,, MAN ja WAN

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

Kotikarjalan IPTV:n asetukset ja ohjeet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko Data siirretään energiana

Langattomat verkot ja liikkuvuus

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Chapter 5 Link Layer and LANs

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki

Virheen kasautumislaki

Signaalien generointi

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

Eetteriverkon rakenne

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

Langattoman verkon spektrianalyysi

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

Eetteriverkon rakenne

Langattomat verkot. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Kanavointi (multiplexing)

Radioamatöörikurssi 2016

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

1. Tietokoneverkot ja Internet

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki. Syksy 2014, Tiina Niklander

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ KONSERNINLAAJUISEN WLAN-VERKON SUUNNITTELU

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Transkriptio:

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) IEEE 802.11-standardi IEEE 802.11: 1 ja 2 Mbps IEEE 802.11a: 6, 12, 24, 54 Mbps IEEE 802.11b: 5.5, 11 Mbps ETSI: HiperLAN HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps HiperAccess: 25 Mbps HiperLink: 155 Mbps HomeRF 23.11.2001 47 IEEE 802.11-standardi Ratifioitu 1997 7 vuoden kehitystyön jälkeen nopeus 1 tai 2 Mbps 2.4 GHz:n lisenssivapaa alue MAC-kerros ~ Ethernetin kaltainen CSMA/CA (Collision Avoidance) piilolähettäjäongelma (hidden terminal ) fyysinen kerros kaksi eri ratkaisua radioaalloille hajaspektritekniikkoja (Spread spektrum), jotka hajauttavat lähetyksen laajalle taajuusalueelle 23.11.2001 infapuna-aallot 48 1

ISM (Industrial, Scientific, and Medical) Radiotaajuudet ovat säänneltyjä ja luvanvaraisia rajallinen luonnonvara: UMTS-lisenssit ISM: Vapaassa käytössä olevia radiotaajuuksia mm. : 902-928 MHz, 2.4-2.483 GHz, 5.15-5.35 GHz, 5.725-5.875 GHz. Eri maissa alueiden rajat ja säännökset ovat erilaisia yleensä paljon häiritseviä muita laitteita esim. 2.4 GHz:n taajuudelle toimivat monet mikroaaltouunit hyvin korkeiden taajuuksien käyttö teknisesti vaativaa 23.11.2001 49 Hidden terminal -ongelma Lähettäjä ei kuule C:n lähetystä. Jos A lähettää B:lle, niin tapahtuu törmäys! A Vastaanottaja B Lähettäjä Este C Piiloasema A:lle (hidden terminal) 2

exposed station problem: B:n lähetys A:lle estää turhaan C:tä lähettämästä D:lle A B C D CSMA/CA (Collision avoidance) RTS (Request to send) lähettäjä kysyy vastaanottajalta lähetyslupaa CTS (Clear to send) vastaanottaja antaa luvan lähettää RTS A B C D CTS 23.11.2001 52 3

Datan lähetys B --> C B lähettää C:lle RTS-kehyksen (Request To Send) kehyksessä datalähetyksen pituus => A:n naapurit osaavat varoa C lähettää B:lle CTS-kehyksen (Clear To Send) datalähetyksen pituus => B:n naapurit osaavat varoa Lähetyksen koordinointia IFS (Interframe space) erilaisia aikavälejä mitä lyhyempi aika sitä suurempi prioriteetti DIFS (Distributed IFS) määrää kuinka pitkään aseman on kuunneltava ennenkuin se voi valmistautua lähettämään tavallista dataa SIFS (short IFS) PIFS määrää kuinka pitkään on kuunneltava ennen kuittauksen lähettämistä 23.11.2001 54 odotusaika ei -kilpailevile lähetyksile 4

SIFS < PIFS < DIFS Voi lähettää vapaasti, jos kanava vapaa DIFSajan DIFS DIFS PIFS CSMA/CA: lähettäminen kilpailuikkuna Busy medium SIFS Next frame aikaviipaleita Odotetaan kanavan vapautumista Valitaan satunnainen aikaviipale ja vähennetään sitä kun kanava on vapaa. Satunnaisperääntyminen (Random backoff) Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee kun lähetys onnistuu törmäys aina kaksinkertaistaa ikkunan ikkunasta valitaan satunnainen odotusaika aikaa vähennetään, jos kukaan muu ei ala lähettää samankaltainen kuin Ethernetissä 23.11.2001 56 5

Lähetysten kuittaukset Lähettäjä DIFS data Vastaanottaja ACK kilpailuikkuna SIFS DIFS Muu asema Odottelee perääntyy Jos lähettäjä ei saa kuittausta, niin sanoma lähetetään uudestaan RTS, CTS ja NAV SIFS Lähettäjä RTS CTS data ACK Vast.ottaja Asema i RTS RTS CTS data SIFS SIFS NAV (Net Allocation Vector) ACK Asema j CTS NAV NAV = muiden odotusaika RTS:n ja CTS:n jälkeen (osataan laskea) DIFS 6

Fyysinen kerros: hajaspektri FHSS taajuushyppely (frequency hopping) koko käytössä oleva taajuuskaista on jaettu useaan alikaistaan maksimissaan 79 alikaistaa a 1 MHz lähetyksessä käytettävä ainakin 6 eri alikaistaa lähettäjä vaihtaa alikaistaa koko ajan tietyn kuvion mukaan => vähentää häiriöiden vaikutusta DSSS suorasegvenssi (direct sequence ) lähettää datan yhdessä satunnaisen bittisekvenssin kanssa eli useana siruna (vrt. CDMA) 23.11.2001 59 IEEE 802.11a Nopeudet 6->54 Mbps Käyttää 5 GHz:n kaistaa herkkä monenlaisille häiriöille USA:ssa 300 MHZ vapaa-alue (UNII) Euroopassa varattu HiperLAN2:lle fyysinen kerros OFDM (Orthoganal Frequency Division Multiplexing) useita alikanavien eri taajuuksia, jotka keskenään ortogonaalisia laitteita vuoden 2001 lopussa 23.11.2001 60 7

IEEE 802.11b Yhteensopivuus perusversion kanssa 2.4 GHZ:n alue samankaltainen fyysinen kerros nopeudet 5.5 tai 11 Mbps (~10 Mbps perus Ethernet) nopeutus perustuu suurelta osin kehittyneempään modolointitekniikkaan yhtä signaalimuutosta kohden enemmän bittejä sopeutuu automaattisesti lähetyskanava ominaisuuksiin nopeus voi olla vain 1 tai 2 Mbps! 23.11.2001 61 ETSI:n Hiperlan-standardit HiperLAN-tavoitteita suuret nopeudet (> IEEE:llä) turvallisuuspiirteet priorisointi yhteensopivuus 3G-mobiililaitteiden kanssa Standardeja HiperLAN1: 20 Mbbps HiperLAN2: 25-54 Mbps HiperAccess: 25 Mbps HiperLink: 155 Mbps 23.11.2001 62 8

HiperLAN2 Nopea: fyysisellä tasolla 54 Mbps, verkkokerroksella 25 Mbps) Fyysinenb kerros lähes samanlainen kuin 802.11a:ssa OFDM (Orthogonal Frequency Digital Multiplexing) 5 GHz MAC-kerroksella dynaaminen aikajako (TDD, Time-Division Duplex) MAC-kehys 2 ms Resource Request -pyyntö ennen lähetystä tässä kilpailua muiden lähettäjien kanssa lähetysvuorot jaetaan ja lähetys tapahtuu ilman kilpailua Yhteydellinen ja keskitetty valvoja => QoS Sovituskerros: sovittaa erilaisten linkkikerrosten palvelut solu- tai pakettiliikenteelle (atm tai Ethernet), UMTS, PPP,.. 23.11.2001 63 HiperAccess ja Hiperlink Hiperaccess langaton laajakaistayhteys koteihin vrt. xdsl-yhteys ja kaapelimodeemi 25 Mbps max. 5 km:n etäisyydellä Hiperlink kiinteä kaksipisteyhteys 17 GHz:n taajuusalueessa 155 Mbps nopeus atm-yhteensopivuus 23.11.2001 64 9

HomeRF Korvaamaan kotiympäristössä 802.11b:n 802.11b tarkoitettu yritysten käyttöön kallis ratkaisu jos laitteita tiiviisti kuten kotona 802.11b edellyttää keskitettyä valvontaa ei sovi hyvin äänensiirtoon siirtoetäisyys n. 50 metriä ääni + data 23.11.2001 65 Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi X.25, Frame Relay Atm-verkko 23.11.2001 66 10

Peruskerros Bittien generointi ja lähettäminen linjalle miten bitit esitetään ja koodataaan esim. voltteina ja ampeereina, taajuuksina ja vaiheina Manchesterin koodaus ajoitukset kauanko yhden bitin lähetys kestää? miten yhteys muodostetaan millaiset liittimet 23.11.2001 67 Lainalaisuudet valonnopeus informaatioteorian teoreemat maksimaalinen nopeus, jolla kanavalla voidaan siirtää dataa riippuu kanavan kaistan leveydestä Nyquist: kohinattomalle kanavalle Shannon: kohinaiselle kanavalle teoreettiset raja-arvot täysin kohinaton kanava, jossa pystytään erottamaan ääretön määrä tasoja 23.11.2001 68 11

Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t) = A sin (2p f t + q) A maksimiamplitudi f taajuus q vaihe 23.11.2001 70 12

Fourier-sarja (Tanenbaum ss.78-82) jaksollinen funktio voidaan esittää Fourier-sarjana g(t) = c/2 + S ( An sin (2 pii n f t ) + Bn cos (2 pii n f t ) ) summassa n saa arvot 1:stä äärettömään f = 1/T An, Bn = Fourier-kertoimet (harmonics) 23.11.2001 71 Fysikaalinen tulkinta mielivaltainen jaksollinen signaali generoidaan tarpeellinen määrä eritaajuisia siniaaltoja siniaaltoja on helppo generoida määrä voi olla myös ääretön käytännössä mukaan vain äärellinen määrä signaali vääristyy spektri signaalin siniaaltojen taajuuksien kokoelma 23.11.2001 72 13

Esimerkki: b -kirjain b = 01100010 tästä saadaan jaksollinen funktio, kun ajatellaan b:n lähetyksen toistuvan 01100010 01100010 01100010 jakso T jakso T jakso T T = 8; f =1/T = 1/8 23.11.2001 73 g(t) = 0, 0 <= t < 1 1, 1 <= t < 2 1, 2 <= t < 3 0, 3 <= t < 4.. 1, 6 <= t < 7 0, 7 <= t < 8 23.11.2001 74 14

Kun integroidaan lausekkeet An, Bn ja Cn käyttäen b :n jaksollista funktioita, saadaan b -funktion Fourier-kertoimet. b -signaalin tarkkaan esittämiseen tarvitaan ääretön määrä Fourier-sarjan kertoimia signaali voidaan approksimoida äärellisellä määrällä termejä äärellisellä määrällä sinifunktioita mitä enemmän kertoimia sitä tarkempi approksimaatio Kaistanleveys (bandwidth) signaalin kaistanleveys f2 - f1, missä f1 on pienin ja f2 suurin signaalin siniaaltokomponentin taajuus kanavan kaistanleveys väli [ f1, f2 ], jolla alueella olevia taajuuksia kanava pystyy välittämään 23.11.2001 76 15

Kaistanleveys ja tiedonsiirto mitä suurempi kaistanleveys, sitä suuremmat taajuudet mahdollisia, sitä useampi Fourier-termi kaistaan mahtuu ==> signaalin muoto säilyy paremmin signaalilla voi olla useita tasoja kaksi tasoa: 0 ja 1 useampia tasoja : esim. 0, 1, 2 ja 3 23.11.2001 77 Kanavan siirtokyky siirtonopeus ja siirrettävän tietoyksikön koko ( signaalin pituus bitteinä ) ==> tietoyksikön siirtoaika eli sen jaksonpituus T 1. Kertoimen taajuus = 1/T rajallisessa kanavassa voi lähettää vain rajallisen määrän harmonic-termejä termien määrä ==> signaalin laatu 23.11.2001 78 16

Esimerkki kanavan nopeus 9600 bps tietoyksikön koko 8 bittiä ( b ) tietoyksikön siirtoaika T = 8/9600 = 0.833 ms 1. termi = 1/T = 9600/8 = 1200 Hz 23.11.2001 79 Esimerkki jatkuu Jos kanavan kapasiteetti on 3000 Hz (~puhelinlinjalla ) => kanavaan mahtuu 3000/1200 eli 2 termiä lähetyksen laatu on huono 23.11.2001 80 17

Esimerkki jatkuu yhä tiedonsiirtonopeus 38400 bps ja kanavan kaista 3000 Hz => 1. termi = 4800 Hz => binääritietoa ei voida lähettää, sillä kaistaan ei mahdu yhtään tämän taajuisen signaalin termiä! 23.11.2001 81 Nyquistin kaava maksimaalinen tiedonsiirtonopeus häiriöttömällä kanavalla C = 2 H log2 V bps C = tiedonsiirtonopeus (bps) H = kaistanleveys V = tasojen lukumäärä 23.11.2001 82 18

Näytteiden otto Nyquist => Jos kanavan kaistanleveys on H, niin kaikki kanavan informaatio saadaan ottamalla kanavasta 2H näytettä sekunnissa tiuhempi näytteiden otto ei enää tuota lisää informaatiota 23.11.2001 83 Esimerkki Modeemi yleisessä puhelinverkossa käyttää 8 tasoa. Verkon kaistanleveys on 3100 Hz. Mikä on tiedonsiirtonopeus? Nyquistin kaava: C = 2H log2 (V) bps C = 2*3100* log2 (8) bps = 6200 * 3 bps = 18600 bps 23.11.2001 84 19

Kohina Kohinaksi kutsutaan johtimessa aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä vahvistamaton signaali vaimenee kohinaksi signaali-kohina -suhde SNR SNR = 10 log10 ( S/N ) db S = signaalin teho N =kohinan teho ilmoitetaan desibeleinä suuri SNR => hyvä signaalin laatu 23.11.2001 85 Shannonin kaava maksimaalinen tiedonsiirtonopeus kohinaisessa kanavassa C = H log2 (1+ S/N) bps H kaistan leveys S signaalin teho wateissa N kohinan teho wateissa 23.11.2001 86 20

Esimerkki Yleisessä puhelinverkossa H = 3000 Hz ja SNR = 20 db. Mikä on (teoreettinen) maksiminopeus C? SNR = 20 = 10 log10 (S/N) 2 = log10 (S/N) eli S/N = 10**2 = 100 C = H log2 (1+S/N) = 3000 log2 (1+100) = 3000 log10(101) / log10(2) = 19974 bps 23.11.2001 87 Esimerkki jatkuu Tyypillisesti SNR = 30 DB ==> 3000 Hz:n kanavalla teoreettinen maksimi aina < 30000 käytettiin koodauksessa kuinka monta tasoa tahansa 23.11.2001 88 21

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi X.25, Frame Relay Atm-verkko 23.11.2001 89 22