Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 20.10.2011. Hakemusta on täydennetty 1.11.2011 tulleella lisäselvityksellä.

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 32/2012/1 Dnro ISAVI/91/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 ASIA Jätteiden käsittelylaitoksen ympäristöluvan muuttaminen, Joensuu. HAKIJA Itä-Suomen Murskauskeskus Oy Ivontie 5 80260 JOENSUU TOIMINTA JA SIJAINTI Itä-Suomen Murskauskeskus Oy hakee muutosta Maanrakennusliike P. Karttusen nimissä olevaan ympäristölupaan, sekä ympäristöluvan haltijan nimen muuttamista Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:ksi. Ympäristölupa koskee jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa, jonka käytännön toteutuksesta vastaa jo nyt Itä-Suomen Murskauskeskus Oy. Toiminta tapahtuu osoitteessa Ivontie 5 Joensuun Iiksenvaaran kaupunginosassa (kiinteistötunnus 167-23-2301-4). ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 20.10.2011. Hakemusta on täydennetty 1.11.2011 tulleella lisäselvityksellä. Jätteen käsittely toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) nojalla oltava ympäristölupa. Luvan saaneen toiminnan päästöjä ja tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (29.12.2009/1792) 5 :n 1 momentin kohdan 1 e) perusteella. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (20) YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki ja se sijaitsee Joensuun keskustasta koilliseen Ilomantsintien ja Imatrantien risteysalueen itäpuolella. Tontin pinta-ala on 3,0 ha. Alueen eteläpuolella on Kontiosuon jäteasema ja itäpuolella Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema sekä noin 200 metrin päässä Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos. Laitoksen länsipuolella on Pielisen Betoni Oy:n elementtitehdas. Laitoksen alue on asemakaavassa merkitty teollisuusalueeksi (T). Lähimmät asuinrakennukset ja Karsikon Lemmikkihoitola sijaitsevat kiinteistön luoteispuolella Ilomantsintien takana noin 250 300 metrin etäisyydellä. Laitoksen pohjoispuolelle sijoittuvan Ilomantsintien ja laitoksen tontin väliin on rakennettu meluvalli. Alueen maaperä on tasaista, ojituksella kuivatettua kosteikkoa. Maaperä koostuu noin metrin turvekerroksesta, jonka alla on savea. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin viiden kilometrin päässä sijaitsevat Kulhon ja Utranharjun I-luokan pohjavesialueet. Alueen pintavedet valuvat ojia pitkin noin 1,5 km:n päähän pohjoiseen Iiksenjokeen ja siitä edelleen Pielisjokeen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, ympäristövaikutusten arviointi ja kaavoitustilanne Toiminnalla on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Maanrakennusliike P. Karttunen Ky:lle 9.11.2005 myöntämä ympäristölupa PKA-2005-Y-113. Toiminnasta vastaa nyt Itä-Suomen Murskauskeskus Oy, joka on Joensuussa toimiva jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn erikoistunut laitos, joka tarjoaa yrityksille ja teollisuudelle materiaalijätteen käsittelyn. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan jätteenkäsittelylaitoksella vastaanotetaan ja käsitellään ja/tai edelleen toimitetaan jätemateriaaleja (betoni, tiili, puu, kannot, muovi, rakennusvilla ja energiajäte) yhteensä enintään 220 000 m 3 /a. Lisäksi varastoidaan edelleen toimitettavaksi lasia, rautaromua ja vähäisiä määriä kyllästettyä puutavaraa. Kerrallaan laitoksella varastoidaan jätejakeita enintään 105 000 m 3. Alueella murskataan betonia, tiiliä ja asfalttia sekä haketetaan puuta ja muovia. Toiminta tapahtuu ulkona. Myös ruokamullan seulonta tapahtuu ulkona. Eristevillan käsittely ja kuorikkeen valmistus hakkeesta ja turpeesta tehdään sisällä. Toiminta Ympäristöluvan muutosta haetaan energiajakeen, lasin, muovin ja kyllästetyn puun vastaanottomäärien lisäämiselle sekä lasin ja kyllästetyn puun murskaamiselle. Lisäksi haetaan lupaa biojätteen, vaarallisen jätteen pienerien, kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteen sekä rasvan vastaanottamiseen ja välivarastointiin. Muutoksen jälkeen alueella vastaanotettavan jätteen kokonaismäärä kasvaa energiajätteen osalta 5 000 t/a ja muiden jätejakeiden osalta yhteensä 7 000 t/a. Laitoksella työskennellään maanantaista perjantaihin klo 7 18 ja lauantaisin klo 7 13 välisenä aikana. Murskausta tehdään edellä mainittuina aikoina noin 120 päivänä

3 (20) vuodessa. Lauantaisin ei murskata. Poikkeuksellisesti laitoksella voidaan toimia maanantaista perjantaihin klo 20 saakka. Työskentelyaikojen osalta toiminta jatkuu nykyisellään. Laitoksen ulkoalue on perustettu levittämällä savimaan päälle suodatinkangas, eristehiekka, betoni- ja tiilimursketta sekä pinnalle 20 30 cm:n kerros soramursketta. Varasatoalueeksi alueesta on asfaltoitu noin 1,23 ha suuruinen alue. Laitosalueen valumavedet on viemäröity öljynerotuskaivojen kautta alueen ojiin. Toiminnan laajentuessa öljynerotuskaivoja rakennetaan lisää. Laitoksen tontti on aidattu ja varustettu portilla. Alueen rakennukset on lukittu ja piha-alue on vartioitu sekä varustettu tallentavilla kameroilla. Alueella on elementtirakenteinen, nosto-ovellinen hallirakennus, jossa on betonilattia, öljynerotuskaivot ja koneellinen ilmastointi. Jätteiden käsittelyä ja varastointia varten alueelle rakennetaan 30 m:n levyinen ja 52 m pitkä lämmittämätön halli. Lisäksi alueelle rakennetaan pienempi varastohalli. Hallien perustuksissa käytetään kuumasinkittyjä teräspaaluankkureita ja hallit pystytetään noin 100 150 mm korotetulle asfaltille ulkopuolisten valumavesien halliin pääsyn estämiseksi. Halleissa on kuumasinkitty metallirunko ja hallit on mitoitettu standardin SFS-EN ISO 1461 mukaisesti 0,7 kn/m 2 tuulikuormalle ja 2,6 kn/m 2 lumikuormalle. Rungon laskennallinen ikä on vähintään 100 vuotta. Varastohallin katteena on molemminpuolinen PVC -pinnoitettu ja palonestokäsitelty polyesterikangas, jonka vetolujuus on 4 200 N/5 cm ja massa 900 g/m 2. Katteen helmat kiinnitetään asfaltille pikeämällä. Ilmastointia varten halleihin asennetaan potkuripuhaltimet, joiden teho on 9 000 m 3 /h ja 0,85 kwh. Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavien jätejakeiden syntypaikka rekisteröidään ja määrä punnitaan alueelle tuotaessa. Purkupaikka määrätään jätteen laadun perusteella. Tiedot tulevista ja lähtevistä jätteistä tallennetaan jätejakeittain tietokantaan, josta on mahdollisuus tuottaa raportit jätteen määrästä, laadusta ja alkuperästä. Vastaanotettu betoni, tiili ja asfaltti siirretään pyöräkoneella murskattavaksi betonimurskaimeen, joka erottelee raudat magneettierottimella. Pöly sidotaan murskaimessa vesisumulla. Sumutukseen käytetään vesijohtoverkostosta johdettavaa vettä noin 50 l/h. Käytetty vesi sitoutuu murskeeseen ja poistuu haihtumalla. Murskaimen kapasiteetti on 2 500 tonnia vuorokaudessa. Keskimäärin betonia ja tiiltä murskataan 1 000 tonnia vuorokaudessa. Murskattu betoni ja tiili myydään uusiokäyttöön esim. tie- ja kenttärakenteiden pohjamateriaaliksi. Erotettu rauta toimitetaan metallinkeräykseen. Betonin, tiilen ja asfaltin vastaanotto- ja käsittelymäärien osalta laitoksen toiminta säilyy nykyisen ympäristöluvan mukaisena. Vastaanotettu puu murskataan kaksoismurskaimella. Muovin lajittelu tapahtuu hallissa. Murskatun puujätteen ja muovin määrä on keskimäärin 500 m 3 vuorokaudessa. Puujätteen tilavuusosuus on 40 %, kantojen 40 % ja muovin 20 %. Hake toimitetaan polttoaineeksi. Toiminta säilyy nykyisen ympäristöluvan mukaisena. Kerätty rakennusvilla muokataan ja pussitetaan uudelleen puhallusvillaksi. Varastointi ja käsittely tapahtuvat hallissa. Toiminta säilyy nykyisen ympäristöluvan mukaisena.

4 (20) Uutena toimintana laitoksella aloitetaan kaupan, teollisuuden ja palvelujen erilliskerätyn energiajakeen vastaanotto, käsittely ja varastointi. Jae koostuu pakkausjätteestä: puu, kuitujakeet, muovi ja pahvi. Energiajakeen laatuluokka on REF I-II. Alueella saa nykyisen luvan mukaan käsitellä 5 000 t/a ja kerralla saa varastoida 1 000 t energiajätettä. Vastaanottomäärä nostetaan 10 000 tonniin vuodessa ja kertavarastointimäärä 2 000 tonniin (noin 5 000 m 3 ). Energiajätteen varastointi tapahtuu aidatulla, asfaltoidulla alueella ja käsittely hallissa. Valmis REF toimitetaan energiatuotantoon. Puhtaalle pahville ja paperille osoitetaan erillinen vastaanotto- ja paalausalue. Paperia ja pahvia vastaanotetaan 2 000 t/a. Varastointi (enintään 500 t kerrallaan) ja paalaus tapahtuvat alueelle rakennettavassa hallissa. Paalatut pahvi ja paperi toimitetaan uusiokäyttöön. Laitoksella on tarkoitus aloittaa biojätteiden vastaanotto ja varastointi. Biojäte koostuu pääasiassa kaupan pakatusta biojätteestä, joka nyt on mennyt sekajätteenä kaatopaikalle. Biojätteen siirtokuormausasemalle rakennetaan oma asfaltoitu, verkkoseinin ja katoksella varustettu paikka laitosalueelle. Siirtokuormausasemalla säilytetään kerrallaan 1 4 vesitiivistä, hydraulisella katoksella varustettua konttia. Yhden kontin tilavuus on noin 10 m 3. Siirtokuormausaseman konttialue varustetaan altaalla, jolla ehkäistään mahdollisten valumien joutuminen muulle kenttäalueelle. Biojätteen määrä on korkeintaan 2 000 tonnia vuodessa. Kerralla varastoitava määrä on korkeintaan 50 tonnia (40 m 3 ). Siirtokuormauksesta ja välivarastoinnista ei aiheudu hajuhaittoja eikä haittaeläimiä, koska konttien tyhjennysväli on tiheä, kontit ovat vesitiiviitä ja ne pestään jokaisen käyttökerran jälkeen. Syntypaikkalajiteltu, kaupan ja teollisuuden puhdas lasijäte vastaanotetaan erilliseen, asfaltoituun ja betoniseinämin varustettuun keräyspisteeseen. Lasijäte käsitellään metallit erottelevalla, sähkökäyttöisellä murskaimella 0 16 mm kappalekokoon. Murskaimen käyntiääni on hiljainen. Lasimurske toimitetaan jatkojalostukseen samalla teollisuusalueella toimivalle asfalttiasemalle tai vastaavalle. Lasijätettä vastaanotetaan korkeintaan 500 tonnia vuodessa. Varastointimäärä kerrallaan korkeintaan 100 tonnia. Erilliskerätty kauppojen ja teollisuuden kirkas muovijäte vastaanotetaan hallirakennukseen, jossa se paalataan sähkökäyttöisellä paalaimella. Paalaimen melutaso on alle 50 db. Paalit varastoidaan kontissa. Vastaanotettava muovijäte on puhdasta ja kuivaa, pääosin pakkausjätettä. Muovipaalit toimitetaan hyötykäyttöön. Vuosittainen kokonaismäärä on korkeintaan 500 tonnia ja kertavarastointi 100 tonnia. Kyllästettyä puuta on nyt vastaanotettu rakennusjätteen mukana muutamia kuutioita vuodessa. Ympäristöluvan muutosta haetaan painekyllästetyn puun vastaanottomäärän nostamiseen noin 1 000 tonniin vuodessa. Kyllästettyä puuta varastoidaan asfaltoidulla kentällä kerrallaan korkeintaan 500 tonnia. Varastoalueelta kyllästetty puu siirretään hallin murskattavaksi. Murskaus tapahtuu samalla kaksoismurskaimella kuin muu puujäte tai vastaavanlaisella murskaimella. Murskauksessa syntyvä pöly sidotaan vedellä murskaimessa. Mursketta ei varastoida alueella, vaan se siirretään suoraan kuljetusautoon ja toimitetaan luvalliseen polttolaitokseen.

5 (20) Alueella vastaanotetaan ja välivarastoidaan kaupan ja teollisuuden vaarallisten jätteiden pieneriä, esim. loisteputkia, öljyä tai yksittäisiä jääkaappeja. Kaupasta poistettavia kylmälaitteita ei vastaanoteta. Vaaralliset jätteet varastoidaan aluksi olemassa olevaan hallirakennukseen ja myöhemmin alueelle rakennettavaan varastorakennukseen. Halleissa vaarallisille jätteille on varattu oma, muista jätejakeista erillinen keräyspiste. Vaaralliset jätteet toimitetaan niiden käsittelyyn erikoituneille yrityksille. Kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätettä on tarkoitus vastaanottaa 500 tonnia vuodessa. Yhdyskuntajäte sisältää arviolta noin 95 % energiajätettä. Energiajäte lajitellaan yhdyskuntajätteestä sekä koneellisesti että henkilötyönä ja toimitetaan muun energiajätteen kanssa poltettavaksi. Loppu yhdyskuntajäte toimitetaan Kontiosuon kaatopaikalle. Ravintoloiden ja keittiöiden rasvaa vastaanotetaan korkeintaan 100 tonnia vuodessa. Kerralla varastossa on enintään 20 tonnia. Varastointi tapahtuu erilliseen loka-auton säiliövaunuun, joka sen täytyttyä tai vähintään 2 4 kertaa vuodessa tyhjennetään. Säiliö on umpinainen ja vesitiivis, joten hajuhaittoja ei varastoinnista synny. Yhteenveto jätejakeiden vastaanotto- ja varastointimääristä on esitetty oheisessa taulukossa. Aines Vastaanotto kapasiteetti m 3 /a Varastointimäärä m 3 Betoni 50 000 25 000 Tiili 30 000 15 000 Puu 50 000 20 000 Kannot 70 000 30 000 Muovi 10 000 10 000 Rakennusvilla 10 000 5 000 Vastaanotto kapasiteetti t/a Varastointimäärä t/a Energiajäte 10 000 2 000 Paperi ja pahvi 2 000 500 Biojäte 2 000 50 Lasi 500 100 Kirkas muovi 500 100 Kyllästettypuu 1 000 500 Vaarallinen jäte pienerät pienerät Kaupan ja teollisuuden 500 100 yh- dyskuntajäte Rasva 100 20 Asfaltti 10 000 10 000 Työkoneet, energiankäyttö, polttoaineet ja niiden varastointi Polttoaineen jakelupiste sijaitsee alueella, joka on päällystetty tiiviillä asfalttibetonilla. Polttoaine säilytetään siirrettävässä kaksivaippaisessa säiliössä, jonka tilavuus on 500 1 000 litraa. Toiminnan laajentuessa alueelle hankitaan mahdollisesti kiinteä maanpäällinen kaksoisvaippainen tai valuma-altaalla varustettu alle 10 m 3 :n säiliö. Kalustossa tarvittavaa voiteluöljyä säilytetään varastohallissa korkeintaan 2 000 litraa.

Liikennejärjestelyt 6 (20) Kalusto huolletaan hallissa ja jäteöljyt sijoitetaan hallin sisällä olevaan säiliöön, jonka alla on valuma-allas. Laitosalueen liikenne koostuu pääosin kuorma-autoliikenteestä ja kulkee tontin eteläpäästä Ivontien kautta. Laitosalueella käy päivästä riippuen 1 30 rekka-autoa. Alueen kokonaisliikenteen määriin verrattuna toiminnan liikenteen määrä ei ole merkittävä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Yrityksellä on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan osatekijät on selvitetty ja laitoksella käytettävät tekniikat ovat monen osatekijän osalta parasta tekniikkaa. Jätevirtojen seuranta on järjestetty ja hiekan- ja öljynerotuskaivo on varustettu aktiivihiilisuodattimella. Käsiteltävät jätejakeet toimitetaan raaka-aineeksi tai energiana hyödynnettäväksi. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Laitoksen alueelle tulevat vesi- ja viemärilinjat Joensuun Vedeltä. Veden kulutus on noin 200 m 3 vuodessa. Jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelytoiminnassa ei synny prosessivesiä. Vettä käytetään ainoastaan murskattavan materiaalin pölynsidontaan ja siinä vesi sitoutuu materiaaliin ja haihtuu. Huolto- ja pesuhallit ovat varustettu säädösten edellyttämillä öljynerotusjärjestelmillä. Käsittelyalueelta hulevesiä kertyy laskennallisesti noin 7 000 m 3 vuodessa. Vedet ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta alueen ojaverkostoon ja edelleen Iiksenjokeen. Öljynerotuskaivosta otetaan vuosittain näytteet nykyisen ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Laitoksen ilmapäästöt johtuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä sekä murskauksessa syntyvästä materiaalipölystä. Pölypäästöjä ehkäistään suihkuttamalla murskaimessa vettä murskattavaan materiaaliin. Pölyhaitat ovat lähinnä työsuojelullisia ja rajoittuvat laitosalueelle. Vuonna 2011 tehtyjen melumittausten mukaan laitoksen melutasot eivät ylittyneet, eikä uusien toimintojen odoteta lisäävän melutasoa. Käytettävien koneiden ja laitteiden kuntoa seurataan käytön yhteydessä ja mahdolliset meluamista aiheuttavat häiriöt korjataan välittömästi. Melutason mittaus toistetaan tarvittaessa. Uusista toiminnoista aiheutuva melutaso on alhainen, eikä uusien jätejakeiden käsittely lisää melupäästöjä nykyisestä. Toiminnan aiheuttaman liikenteen määrä ei ole merkittävä alueen muuhun liikenteeseen verrattuna.

7 (20) Jätteet Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvä sekajäte toimitetaan kaatopaikalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Kiinteistöllä syntyvä vaarallinen jäte, joka syntyy pääasiassa koneiden ja kuljetuskaluston huollosta, kerätään erikseen ja toimitetaan luvalliseen paikkaan käsiteltäväksi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tontille saapuvan materiaalin laatu tiedetään ennalta ja tarkistetaan saapuessa. Varastointi- ja käsittelytilat on asfaltoitu betonin ja tiilen säilytyspaikkaa lukuun ottamatta. Mahdollisia öljy- ja liuotinpäästöjä varten alue on varustettu öljynerotuskaivoin. Mahdollisten työkoneiden öljyvuotojen varalta laitokselle varataan riittävä määrä öljynimeytysainetta. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, eikä pohjaveteen. Energian kulutus ja energiatehokkuus Lämmintä halli- ja sosiaalitilaa laitoksella on noin 1 100 m 2. Alueen puuhakelaitos kuluttaa noin 150 000 kwh puuhaketta vuosittain. Käyttösähköä laitoksella kuluu keskimäärin 50 000 kwh/a. Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Laitoksen suurin riski on tulipalo. Tulipalon vaara on huomioitu pitämällä palavan aineksen määrä mahdollisimman pienenä ja kastelemalla murskattavaa materiaalia. Tulipaloihin on varauduttu alkusammutuskalustolla (sammuttimet, vesipostit hallien seinissä). Rakentamisen yhteydessä tehdään myös kentälle vesipostipisteitä. Vaaralliset jätteet pidetään erillään muista jätteistä varastoimalla ne halliin. Varastossa on tiivis lattiapinnoite, joka estää mahdollisessa vuototilanteessa valumisen ympäristöön. Mahdollisten öljypäästöjen varalta siirrettävässä öljysäiliössä on kaksinkertainen rakenne ja öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä. Laitokselle on varattu riittävästi öljynimeytysainetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. Hallissa on kiinteä öljyntorjuntakaappi tarvittavine tarvikkeineen. Kentällä on renkailla varustetut öljyntorjuntakaapit. Häiriötilanteista ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteiden syyt ja vaikutukset kirjataan. Laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaisesti henkilökunta on koulutettu onnettomuustilanteiden varalta ja vuosittain pidetään onnettomuustilanneharjoitus. Laitokselle on tehty tarkkailusuunnitelma, jota päivitetään mahdollisten uusien lupamääräysten mukaiseksi. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:ssä on otettu käyttöön standardin ISO 14001:2004 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä sekä standardin ISO 9001:2008 mukainen laadunhallintajärjestelmä. Alueella työskenteleville sekä jätteitä tuoville kuljettajille on laadittu toimintaohjeet, jotka koskevat mm. suojavälineiden käyttöä, alueella liikkumista, sekä jätteiden tuomista.

8 (20) TARKKAILU JA RAPORTOINTI Jätevesi Toiminnasta ei synny prosessijätevesiä. Alueen jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimilla sekä sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon kautta laskuojaan. Laitoksen henkilökunta ottaa vuosittain touko-kesäkuussa näytteenottokaivosta näytteet. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt, sulfaatti ja kloridi. Vesinäytteitä koskevat tutkimustulokset liitetään vuosittain viranomaisille toimitettavaan yhteenvetoraporttiin. Öljynerotuskaivojen kunto ja toiminta tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastuksista pidetään kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivä, kaivojen kunto, mahdolliset huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset. Ilmapäästöt Toiminnan aiheuttamaa pölyämistä tarkkaillaan jatkuvasti silmämääräisesti. Tarvittaessa käytetään kastelua ja laitteiden kotelointia pölyämisen vähentämiseksi. Erityisen pölyävä aines peitetään tai säilytetään sisätiloissa. Käytettävien koneiden ja laitteiden kunto tarkastetaan käytön yhteydessä. Jätteet Melu Vastaanotettavista, käsiteltävistä ja edelleen toimitettavista jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpito sisältää jätteen määrä-, laatu-, alkuperä- ja ajankohtatiedot. Käsiteltävän materiaalin laatua valvotaan aistinvaraisesti. Laitoksen toiminnasta syntyvistä jätteistä kirjataan määrä ja laatu sekä käsittelytapa. Laitokselta käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitettavasta jätteestä kirjataan jätelaji, jätteen määrä, kuljetustapa sekä toimituspaikka. Pyydettäessä kirjanpidon tiedot esitetään valvontaviranomaiselle. Mittauksissa ei ole havaittu melutason ylityksiä, eikä uusien toimintojen odoteta lisäävän melutasoa. Mittaus toistetaan tarvittaessa. Raportointi Toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI): tiedot laitokselle vastaanotetuista jätteistä laitokselta lähteneiden jätteiden määrä, laji, alkuperä ja toimituspaikka jätteiden varastotilanne vuoden vaihteessa Lisäksi toimitetaan kirjallinen raportti, joka sisältää: selvityksen vuoden aikana sattuneista poikkeuksellisista tilanteista, niiden syistä, kestosta sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä tulokset hulevesien tarkkailusta vuoden aikana toteutuneet ja suunnitteilla olevat toiminnan muutokset yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta oleellisista huoltotoimenpiteistä Laitoksen käytöstä ja valvonnasta sekä poikkeustilanteista pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta vaaditut tiedot ilmenevät. Mahdollisista häiriöpäästöistä ilmoitetaan välittömästi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 17.11. 19.12.2011 Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Joensuun kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.11.2011 Karjalainen nimisessä sanoma-

9 (20) lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Joensuun kaupungilta, sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että nykyisessä ympäristöluvassa on toiminnan vakuudeksi määrätty 30 000 euroa siten, että puolet siitä on tullut toimittaa valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista ja loput siinä vaiheessa, kun kiinteistöllä varastoitavan jätteen määrä ylittää 60 000 m 3. Maanrakennus P. Karttunen Ky on toimittanut valvontaviranomaiselle 15 000 euron vakuuden. Vuosina 2006 2010 Itä-Suomen Murskauskeskus Oy on Vahti tietojen mukaan vastaanottanut yhteensä noin 45 000 tonnia luvan mukaisia jätejakeita. Jäteainesten luovuttaminen kiinteistön ulkopuolelle hyötykäyttöön on käynnistynyt kuluvana vuotena. Mikäli vakuutta tullaan toiminnan muutosten vuoksi korottamaan, tulisi mahdollisuus vakuuden porrastamiseen toiminnan laajuuden mukaan edelleen säilyttää luvassa. Koska lupahakemuksessa haetaan myös luvan haltijan nimen muuttamista, tulee Itä- Suomen Murskauskeskus Oy:tä edellyttää antamaan Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vakuus omissa nimissään viimeistään lupapäätöksen saatua lainvoiman. Nykyisessä vakuudessa taattava on Maanrakennusliike P. Karttunen Ky, Y-tunnus 0796115-4. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ympäristöluvan muuttamiselle Maanrakennusliike P. Karttusen nimistä Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:lle ei yhtiön vakavaraisuuden ja toiminnallisen osaamisen huomioiden ole estettä. Sijaintipaikka soveltuu hyvin ympäristöluvan mukaiseen toimintaan. Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja kuljetukset laitokselle ja sieltä edelleen hyödyntämiskohteisiin voidaan hoitaa pääsääntöisesti päätieverkon kautta. Välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta ja samalle alueelle sijoittuu myös muita laitoksia. Toiminnan olennaisimmat ympäristövaikutukset liittyvät eri materiaalien käsittelyyn ja niiden varastointiin. Nykymuotoiseen toimintaan verrattuna eniten pölyämistä ja melua aiheuttavien jätejakeiden, kuten betonin, tiilen puun, kantojen ja muovin käsittely ei lisäänny. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelulle ei ole tullut valituksia nykymuotoisesta toiminnasta. Nykyisen luvan mukaisesti alueella on mahdollisuus murskata myös asfalttia, mutta sitä ei kuitenkaan saa ottaa vastaan. Nyt lupahakemuksessa ei ole mainintaa murskattavan asfaltin määrästä. Näiltä osin hakemusta tulee täydentää. Asfaltin käsittelystä ei aiheudu sellaisia haittoja, että se vaikuttaisi lupamääräyksiin muuten kuin vastaanotettavien määrien suhteen. Uusien jätejakeiden pahvin ja paperin vastaanoton aloittamiselle ei ole esteitä. Vastaanotto, paalaus ja varastointi eivät lisää alueen haittoja. Tarkoitus on myös lisätä ns. energiajakeen vastaanottoa kaksinkertaiseksi. Energiajätettä ei erillisenä jätejakeena ole olemassa vaan se muodostuu lähinnä pakkausjätteestä. Käsittely tapahtuu sisäti-

10 (20) loissa ja jätteen siirtelystä voi aiheutua roskaantumista ellei alueita pidetä siisteinä. Luvassa tulee edellyttää, että ko. jakeen käsittely ja varastointi tapahtuu sisätiloissa. Biojätteen vastaanoton aloittaminen on tapahtuneiden lainsäädäntömuutosten toteuttamiseksi erittäin myönteinen ratkaisu. Sivutuoteasetuksen mukaan kypsentämätöntä elintarvikejätettä ei nykyisin saa poistaa pakkauksesta ennen sen toimittamista käsittelyyn. Olennaista on, että biojätteiden vastaanotto ja varastointi, ennen sen siirtämistä edelleen loppukäsittelyyn esimerkiksi Kiteen BioKymppi Oy:n laitokselle, hoidetaan esitetyn mukaisesti eikä biojätettä varastoida pitempään kuin on kuljetusten järjestämisen kannalta tarpeen. Mahdollisia hajuhaittoja ja valumia vähentää se, että biojäte on pakattua. Lasin, kirkkaan muovin ja kyllästetyn puun käsittelyn osalta ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia nykyisiin ympäristövaikutuksiin. Vaarallisten jätteiden vastaanoton järjestäminen ei aiheuta haittoja kun huolehditaan siitä, että nestemäisille jätteille on riittävä allastus, 100 % varastoitavalle määrälle ja eri aineet pidetään erillään. Kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteen lajittelun ehdoksi tulee asettaa, että lajiteltavan yhdyskuntajätteen joukossa ei saa olla pakattua eikä pakkaamatonta biojätettä. Kyseisen jätejakeen tulee olla esilajiteltua. Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen joukossa tuleva biojäte aiheuttaa sekä hajua että eläinhaittoja, jos sitä pääsee kertymään lajittelupaikalle. Keittiörasvan vastaanoton järjestäminen on kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Rasvan varastointi 20 tonnin säiliössä maksimissaan 3 4 kuukautta ei vaikuta hyvältä ratkaisulta. Talvella rasva hyytyy eikä säiliön tyhjentäminen ole helppoa. Vastaavasti kesäaikana on odotettavissa hajuhaittoja maitohappokäymisen käynnistyessä lämpimässä hapettomassa tilassa. Rasvojen vastaanotto ja varastointi tulisi tehdä pienemmissä astioissa ja toimittaa ne edelleen samassa rytmissä kuin pakattu biojäte. Alueelle on suunnitteilla polttonesteiden jakelupiste. Lupaehtoihin tulee liittää ohjaava määräys siitä, että sen rakentamisessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta jakeluasemista. Toiminnan päästöjä ilmaan voidaan hallita pitämällä koneet ja laitteet mahdollisimman hyvässä kunnossa. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee alueella olla käytettävissä riittävästi vettä pölynsidontaan. Vesijohtoverkoston veden käytön lisäksi voitaisiin varautua käyttämään viereisen Oksojaan laskevan ojan vettä. Alueen sade- ja hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta kuivatusojaan. Tällä hetkellä se tapahtuu yhteisen järjestelmän kautta Lemminkäisen asfalttiaseman kanssa. Jos tontilla tehdään muutoksia jotka edellyttävät omien järjestelmien rakentamista, tulee luvassa edellyttää, että erottimet ovat ns. EN-1 luokan mukaisia. Toiminnan aiheuttamaa melua on mitattu vuonna 2011 valvontamittauksilla eivätkä melutasot ylitä ympäristölupapäätöksen mukaisia raja-arvoja.

Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 11 (20) Toiminnanharjoittajan esittämää tarkkailusuunnitelmaa voidaan pitää pääosin riittävänä. Alueelta lähtevästä vedestä tehtävä näytteenotto tulisi tehdä kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. Melumittaukset olisi syytä tehdä uudelleen siinä tilanteessa kun kaikki uuden luvan mukaiset toiminnat on aloitettu ja laitos on toiminnassa koko laajuudessaan. Vuosiraportti tulee toimittaa myös Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Joensuun kaupunginhallitus yhtyy rakennus- ja ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:n ympäristöluvan muutoshakemukseen. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija vastaa, että uuden luvan mukainen toiminta ei tule lisäämään laitoksen alueella varastoitavan materiaalin määrää. Materiaalien varastokierto nopeutuu, joten lopputuotteiden välivarastointi vähenee. Nykyinen vakuus on riittävä ja hyvä käytäntö. Laitoksella käsitellyistä materiaaleista noin 95 % menee materiaalina hyödynnettäväksi tai uusioraaka-aineeksi. Toiminnassa syntyvä pieni määrä rejektiä toimitetaan viereiselle Kontiosuon kaatopaikalle. Laitosalueelle ei sijoiteta jätteitä pysyvästi. Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen lausuntoon hakija vastaa, että asfaltin vastaanotto ja käsittely lisätään ympäristölupaan. Nykyisin asfalttijätettä otetaan vastaan ja käsitellään laitoksella noin 5 10 000 t/a. Kaikki vastaanotettu asfaltti murskataan ja toimitetaan uusioraaka-aineeksi vuosittain keväällä. Asfalttijätteen vastaanotto- ja hyödyntämismäärät on raportoitu vuosittain Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen VAHTI -järjestelmään. Energiajakeelle tulee oma käsittelyhalli, jossa materiaalit murskataan ja välivarastoidaan ennen toimittamista energiana hyödynnettäväksi. Biojätteen vastaanotolle määritellään erilliset vastaanottoajat, joilla varmistetaan että materiaalit puretaan valvotusti siirtokuormausasemalle. Siirtokuormausaseman konttien tyhjennyksille määritellään tyhjennysvälit siten, että biojätteitä ei jätettäisi siirtokuormausaseman kontteihin viikonlopuiksi. Vaarallisille aineille tulee omat varastointikontit, joissa on tarvittavat valuma-altaat sekä muut lain vaatimat varastointi- ja keräysvälineet.

12 (20) Kaupan ja teollisuuden yhdyskuntajätteen syntypaikkalajittelua ohjeistetaan niin, että yhdyskuntajätteen joukkoon ei saa laittaa pakattua tai pakkaamatonta biojätettä. Rasvojen keräys on pääsääntöisesti kesäaikana ja tyhjennysvälit tullaan asettamaan sille tasolle, ettei siitä aiheudu haju- tai muita haittoja ympäristölle. Talviajan keräysvälineiden säilytykselle toteutetaan lämmin säilytystila, jolla ehkäistään mahdolliset jäätymisen haitat. Materiaalien käsittelyn pölynsidontaa tullaan toteuttamaan uusia vesisuihkutekniikoita ja pölynsidontaa tullaan tehostamaan. Käsittelykentän laajentumisen yhteydessä lisättävät öljynerotuskaivot tulevat täyttämään vaatimukset. Vesien näytteenotot voidaan tehdä kaksi kertaa vuodessa sekä laitoksen uusien käsittelykoneiden käyttöönoton jälkeen uudet melumittaukset. Vuosiraportti voidaan lähettää myös Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:lle ympäristöluvan jätteen käsittelylaitoksen laajentuvaan toimintaan Joensuun kaupungin Iiksenvaaran kaupunginosassa (167-23-2301-4) osoitteessa Ivontie 5. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely 1. Laitoksella saa ottaa vastaan ympäristölupahakemuksessa mainittuja jätejakeita. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Laitokselle vastaanotettavat jätteet on varastoitava niin, etteivät eri jätejakeet sekoitu keskenään, eivätkä ne muutu hyötykäyttöön kelpaamattomiksi varastoinnin aikana. Jätteiden vastaanotosta, varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

13 (20) Jätteiden suurimmat sallitut vastaanotto- ja varastomäärät on esitetty oheisessa taulukossa. Aines Vastaanotto kapasiteetti m 3 /a Varastointimäärä m 3 Betoni 50 000 25 000 Tiili 30 000 15 000 Puu 50 000 20 000 Kannot 70 000 30 000 Muovi 10 000 10 000 Rakennusvilla 10 000 5 000 Vastaanotto kapasiteetti t/a Varastointimäärä t/a Energiajäte 10 000 2 000 Paperi ja pahvi 2 000 500 Biojäte 2 000 50 Lasi 500 100 Kirkas muovi 500 100 Kyllästettypuu 1 000 500 Vaarallinen jäte pienerät pienerät Kaupan ja teollisuuden 500 100 yh- dyskuntajäte Rasva 100 20 Asfaltti 10 000 10 000 2. Jätemateriaaleja saa varastoida alueella enintään kolme vuotta. Sekä murskattavat että murskatut materiaalit tulee varastoida siten, että alueelle kertyvät vedet eivät pääse huuhtomaan varastokasoja. Biojätteiden ja rasvojen toimitus edelleen käsiteltäväksi on toteutettava niin, että varastointiaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Varastoinnista ei saa aiheutua hajuhaittaa. 3. Alueella saa murskata betonia, tiiltä ja asfalttia sekä hakettaa puu-ainesta ja muovia. Käsittely on järjestettävä niin, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle. Tarvittaessa murskauslaitteet on koteloitava tai murskaus on tehtävä sisätiloissa. Kyllästetyn puutavaran murskaus on toteutettava erityisen huolellisesti niin, ettei murskauksesta pääse pölyä ympäristöön. Samalla on huolehdittava siitä, ettei kyllästetyn puun mursketta joudu puhtaan polttohakkeen joukkoon. Kyllästettyä puuta saa varastoida ja murskata vain alueella, jossa on tiivis asfaltti. 4. Betoni- ja tiilimurskeen joukossa ei saa olla ongelmajätteitä, kuten asbestia tai ongelmajätteiksi luokiteltavia saumausmassoja tai eristeitä. Öljyyntynyttä tai muuten likaantunutta betonia ja tiiltä ei saa käsitellä tai varastoida alueella. Vastaanotettavan kierrätysmateriaalin laatu on tarkistettava vastaanotettaessa. Mahdollisista riskikohteista tulevan betoni- ja tiilijätteen puhtaus tulee tarkistaa analyysein.

Toiminta-aika Laitoksen rakenteet Toiminnan valvonta 14 (20) 5. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava ehjiin ja tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, jotka kestävät tavanomaisessa käytössä siirtämisestä ja säilytysolosuhteista aiheutuvan kuormituksen ja rasituksen. Ongelmajätteet on merkittävä jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin. Jäteöljyt on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai suoja-altaallisessa säiliössä ja muut ongelmajätteet lukitussa katetussa varastossa, jossa mahdollisen vahingon sattuessa nesteet voidaan kerätä talteen. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa luvalliseen käsittelyyn Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. 6. Laitoksen toiminta on sallittu arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 sekä lauantaisin klo 7.00 13.00. Lauantaisin ei saa murskata. Laitos voi toimia poikkeuksellisesti arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 20.00 saakka. 7. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 8. Toiminta-alueen vedet tulee kerätä ja johtaa öljynerottimen kautta tarkkailukaivoon, josta ne voidaan johtaa alueelta lähtevään ojaan. Ojaan johdettavan veden öljyhiilivetypitoisuus ei saa ylittää 5 mg/l. 9. Luvan saajan on nimettävä laitokselle sen toiminnasta vastaava hoitaja. Hänen sekä hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Luvan saajan on esitettävä 30.10.2012 mennessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi laadunvarmistusjärjestelmät toimista energiajakeen REF I ja II sekä betoni- ja tiilijätteen laadunvarmistamisesta. Melun torjunta ja päästöt ilmaan 11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa päiväaikaan (klo 7 20) yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa ylittää asuinkiinteistöillä keskiäänitasoa 55 db. Laitoksen aiheuttama melu tulee mitata uudelleen sitten, kun toiminta on tämän luvan mukaisessa laajuudessa. Mittauksia verrattaessa em. raja-arvoon, tulee ottaa huomioon melun mahdollinen iskumaisuus ja kapeakaistaisuus.

15 (20) 12. Pölyn leviäminen toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä mahdollisimman tehokkaasti. Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi alueet ja kulkuväylät tulee pitää siistinä ja tarvittaessa pölyämistä tulee estää kastelemalla. Myös varastokasojen pölyäminen on estettävä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta niin, että alueella on öljyvahinkojen varalle riittävästi imeytysainetta ja tulipalon varalta alkusammutuskalustoa. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että henkilökunnalla on valmiudet vahinkoja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Vuotoina ympäristöön päässeet poltto- ja voiteluaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava niiden laadun edellyttämään hyväksyttyyn käsittelyyn. Vahinkotilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muutokset ja lopettaminen Tarkkailu ja raportointi 14. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois- Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 15. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Samalla on tehtävä suunnitelma lopettamisen yhteydessä toteutettavista ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Suunnitelman tulee sisältää selvitykset mm. varastossa olevien jätteiden määristä ja niiden toimittamisesta käsittelyyn tai hyödynnettäväksi sekä käsittely- ja varastotilojen ja alueiden puhdistamisesta sekä tarkkailusta. Tässä yhteydessä tulee esittää myös suunnitelma siitä, miten maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja kunnostamistarve selvitetään. 16. Alueella tapahtuvaa toimintaa, sen päästöjä, jätteitä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava. Tarkkailua koskeva ohjelma on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30.6.2012 mennessä. Vastaanotetuista, varastoiduista ja muualle toimitetuista jätteistä sekä tarkkailusta on pidettävä kirjaa ja tiedot on raportoitava vuosittain Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Öljynerotuskaivojen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja varmistettava, että asennetut automaattiset hälyttimet ovat toimintakunnossa ja öljynerotin toimii. Öljynerotuskaivojen kautta alueelta poisjohdettavista käsittely- ja varastoalueiden valumavesistä on otettava viiden päivän kokoomanäyte kaksi kertaa vuodessa huhti toukokuussa ja heinä elokuussa. Näytteistä on tutkittava ph, sähkönjohtavuus, öljy-

16 (20) hiilivedyt, sulfaatti ja kloridi. Lisäksi kevään näytteistä on tutkittava kupari-, kromi-, arseeni-, kadmium-, lyijy- ja sinkkipitoisuus. Tulokset on toimitettava niiden valmistuttua Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: vastaanotetun ja käsitellyn sekä varastossa olevan jätteen määrä ja laatu alueelta muualle käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitettujen jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka öljynerottimien tarkkailu ja tyhjennykset toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kirjanpitotiedot tulee olla Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastettavissa toimipaikalla. Yhteenvetoraportissa tulee olla seuraavat tiedot: lyhyt yhteenveto kyseisen vuoden toiminnasta sekä tapahtuneista ja suunnitelluista toiminnan muutoksista yhteenveto vuoden aikana laitoksella syntyneistä sekä laitokselle vastaanotetuista, käsitellyistä ja vuoden lopussa varastossa olevista jätteistä lajeittain (laatu, määrä, toimituspaikat) tarkkailun vuosiyhteenveto kirjanpitotietoihin, mahdollisiin toiminnan sekä jätteiden käsittelykustannusten muutoksiin perustuva selvitys vakuuden riittävyydestä tiedot poikkeuksellisista tilanteista, kuten vahingoista ja onnettomuuksista ja toimenpiteistä niiden johdosta. Paras käytettävissä oleva tekniikka 17. Luvansaajan on oltava selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. Vakuus 18. Luvansaajan on toimitettava kuukauden kuluessa siitä, kun tämä lupa on saanut lainvoiman, 15 000 euron vakuus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi luvansaajan on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle uusi 15 000 euron vakuus kuukauden kuluttua siitä, kun kiinteistöllä varastoitavan, hakemuksessa tarkoitetun jätteen määrä ylittää 60 000 m 3.

17 (20) RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut luvan myöntämiselle Määräysten perustelut Laajentuva toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Toiminta edistää jätteiden hyödyntämistä materiaalina. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnanharjoittajalle on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen määrätty vakuus. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Hakemuksen mukaan toiminta-alue rakentuu maa- ja kallioainesten ottamisen myötä. Tuosta luvasta on valitettu, eikä valituspäätöstä ole annettu. Käsiteltävät jätteet ja niiden määrä sekä maksimi varastomäärät on luvassa hyväksytty hakemuksen mukaisena. Määräyksellä kierrätysmateriaalin puhtaudesta varmistetaan tuotettavan murskeen hyötykäyttökelpoisuus. Varastointiajan rajoittamien on tarpeen sen varmistamiseksi, että kaikki kierrätysmateriaali saadaan hyötykäyttöön, eikä alueelle synny kaatopaikkaa. Biojätteiden ja rasvojen mahdollisimman lyhyet varastoajat ehkäisevät hajuhaittojen syntymistä. Kyllästetty puu sisältää terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita, jotka murskauksen ja varastoinnin yhteydessä voivat päästä ympäristöön, joten käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Kyllästetyn puun haketta voi toimittaa vain paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä haketta. REF:n laadun varmistaminen on tärkeää tuotteen käyttökelpoisuuden takaamiseksi. Betoni- ja tiilimurskeen ympäristökelpoisuuden varmistamiseksi murskeen joukossa ei saa olla asbestia tai muita ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Hyötykäytön edistämiseksi laadunhallinnassa tulisi noudattaa Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa liitteen 2 laadunhallintajärjestelmää.

18 (20) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla nimetty vastaava hoitaja. Valvonnallisista syistä vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille Jätelain mukaan jäte on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Käsittelylaitoksen toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Tällaisena haittana voidaan pitää myös pölyhaittaa. Luvassa määrätty meluraja-arvo vastaa valtioneuvoston päätöksessä asetettua melutason ohjearvoa. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa erillisen suunnitelman perusteella. Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä valvontaa varten. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Toimintaa varten määrätty 30 000 euron suuruinen vakuus on riittävä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan jätehuollon turvaamiseksi. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa vakuuden suuruutta. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä.

19 (20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset Lupa päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 30.4.2022 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 9.11.2005 Maanrakennusliike P. Karttunen Ky:lle myöntämän ympäristöluvan Dnro PKA-2005-Y-113 (121). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 50, 52 56, 81, 83, 90, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 22 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19 ja 51 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 5 10 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/ 1996) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 435 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 870 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.

20 (20) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Itä-Suomen Murskauskeskus Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Joensuun kaupunginhallitus Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Joensuun kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

21 (20) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.5.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran-omaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.