Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta

Samankaltaiset tiedostot
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

TOUTAIMEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SEURANTA KULO- JA RAUTAVEDELLÄ SEKÄ KOKEMÄENJOELLA JA LOIMIJOELLA RAPORTTI VUODEN 2009 TULOKSISTA

TOUTAIMEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SEURANTA KULO- JA RAUTAVEDELLÄ SEKÄ KOKEMÄENJOEL- LA JA LOIMIJOELLA RAPORTTI VUODEN 2013 TULOKSISTA

TOUTAIMEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SEURANTA KULO- JA RAUTAVEDELLÄ SEKÄ KOKEMÄENJOELLA JA LOIMIJOELLA RAPORTTI VUODEN 2010 TULOKSISTA

TOUTAIMEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SEURANTA KULO- JA RAUTAVEDELLÄ SEKÄ KOKEMÄENJOELLA JA LOIMIJOELLA VUONNA Anna Väisänen & Heikki Holsti

TOUTAIMEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SEURANTA KULO- JA RAUTAVEDELLÄ SEKÄ KOKEMÄENJOELLA JA LOIMIJOELLA VUONNA Heikki Holsti Anna Väisänen

TOUTAIMEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SEURANTA KULO- JA RAUTAVEDELLÄ SEKÄ KOKEMÄENJOEL- LA JA LOIMIJOELLA RAPORTTI VUODEN 2011 TULOKSISTA.

MUISTIO Kalatalousjohtaja Kari Ranta-aho (Varsinais-Suomen TE-keskus) avasi seurantaryhmän kokouksen

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Toutaimen istutukset ja niiden tulokset

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 5. kokous

Istutusrekisteri - Kappalemäärät (laajempi) 1(5)

35 Kokemäenjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala km 2 Järvisyys 11,0 %

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Karhijärven kalaston nykytila

Meritaimen Suomenlahdella

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kokemäenjoen ankeriaasta

Näsijärven muikkututkimus

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 136/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-41

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINNON JULKAISUJA- sarja A JUSSI T. PENNANEN TOUTAIN KOKEMÄENJOEN KESKIOSAN JA LOIMIJOEN JARJESTELYN VAIKUTUSALUEELLA

Beat 1 Rostad ja Sanden

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Kalakantojen hoito ja kalastus toimenpidesuositukset

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Toutain ( Aspius aspius) Kymijoen alajuoksulla ja lajin hyödyntäminen kalastusmatkailussa 77(1-2006)

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Ankeriaskannan nykytilasta

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Loimijoen alueen veden laatu

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Saarijärven koekalastus 2014

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Transkriptio:

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta J. T. Pennanen, M. Salminen ja A. Saura RKTL 28.11.2008, 13 s. + liitteet

Luontaisen lisääntymisen seuranta - onnistuminen eri vuosina (vakaus) - luonnonpoikasten määrä (taso) - alueellinen laajuus Tupurlanjärvi SASTAMALA Luonnonkanta ja kalastus - kutukannan koko ja ikärakenne - millaista saalistasoa luonnonkutu voi pitää yllä? Ο Emokalojen pyyntipaikka Vaelluseste (vesivoimala)

Toimeksianto: Kulovesi, Rautavesi ja Tupurlanjärvi 1. Nuorten toutainten koekalastus 15, 19, 25 ja 30 mm pintaverkoilla viidellä paikalla kaksi pyyntikertaa loppukesällä alkusyksyllä suomunäytetavoite 20 50 yksilöstä tiedot muista saalislajeista 2. Poikasnuottaukset kaksi vetoa kuudella paikalla (Kv 3, Rv 2, Tj 1) loppukesällä Lisäksi kerätään suomunäytteitä saaliskaloista (Siuronkoskelta ym.) Kokemäenjoki Poikasnuottaukset/ 8 paikkaa Loimijoki 1. Alaosalla poikasnuottaus/ 1 paikka 2. Loiman ja Rutavan välillä nuorten koekalastus 15, 19, 25 ja 30 mm verkoilla kaksi pyyntikertaa kahdella paikalla loppukesällä alkusyksyllä

2008 pyynnit 16. 24.7.; Kesäniemen (yksit. vesialue) sijasta Sorvansilta Toinen pyyntikerta vasta 13.10. vain Karkussa ja Tupurlanjärvessä: ei toutaimia

3+ Tupurlanjärvi 18.7. Kulo- ja Rautavedestä eri silmäkokojen verkoilla saatujen toutainten ikäjakauma Ikäryhmä 2+ 3+ 5+ 6+ 5+ Kutalan alap. 24.7. 6+ 15 mm 4 19 mm 4 1 25 mm 1 3 30 mm 2 1 2 Yht. 18: 9 6 1 2 Vlk 2006-05 -03-02 (kaikki luonnonkaloja) Ei havaintoja vuosiluokkien 2004 (4+) ja 2007 (1+) toutaimista Tupurlanjärvestä 8, Kutalanv. alap. 1 ja Karkun rannasta 9 toutainta; näistä vain yksi jäi henkiin

16. 24.7. järvissä yht. 11 vetoa; Kesäniemen Kuljun alueella ei nuotattu

Kulovesi, Lukkilansalmen alapuoli, Alasenlahti 16.7. illalla Isosorsimon valtaamat rannat hankalia Ainoat 0+ toutaimet tästä: 26 ja 27,5 mm (säilöttyinä)

Rautavesi, Karkku 22.7. 0+ toutaimia ei löydetty Kulovesi & Rautavesi: alue laaja nuotta pienikokoinen => vetoja tarvitaan moninkertaisesti 0+ toutainten seurantaan Aiempaa tietoa toutaimenpoikasten elinpaikoista ei ollut <=> edeltävä peruskartoitus olisi tarpeen

Kokemäenjoen ylä- ja keskiosa ja Mommolan alapuol. Loimijoki: poikasnuottaukset 5.-8.8.2008 Loimijoessa Loimankosken ja Rutavan välillä koekalastukset verkoilla 6.8. (vain Loimassa) ja 13.-14.10.

0+ toutaimet: 46, 48, 51, 54 mm toisella vedolla Kokemäenjoen yläosa 1980-l. alueelta ei saatu 0+ toutaimia nuottausalue KMJ 2 Kilpikosken alasuvanto 8.8.

Kokemäenjoen keskiosa, Villilänvuolle Vedot vuolteen alapuolelta 5.8. toisessa vedossa 0+ toutaimet 38 ja 43 mm (säil.) vrt. havaittu myös 1980-luvulla

KMJ 4, Karhiniemen sillan yläp. ranta 5.8. Vesi korkealla, kova itätuuli Ei 0+ toutaimia, mutta saaaliina 1+ toutain 13,3 cm

Kokemäenjoen keskiosa, Karhiniemi 5.8. KMJ 5 Isosorsimo riesana Vedot joen vastap. rannoilta, kummallakin yksi 0+ toutain Voimakas juoksutus!

Isosuon ranta (KMJ 6) 6.8. 3 lähekkäistä vetoa, 0+ toutaimia yhdessä vedossa 3 (41...50 mm) Vesikasvillisuus muuttunut verrattuna 1980-lukuun? Samoin juoksutuskäytäntö? 0+ kaloja tässä vähän!

Kokemäki/Riste, Niskakosken yläpuoli 7.8. 1980-l. alueelta ei havaittu 0+ toutaimia nuottausalue KMJ 8 2 vierekkäistä vetoa, 0+ toutaimia yht. 6 (41...50 mm)

Kokemäenjoki: poikasnuotalla 16 vetoa/ 0+ toutaimia 23/ nollatulos vain kahdelta alueelta; toutaimilla jokseenkin normaali kasvunopeus Loimijoki: 2 vetoa/ ei havaittu 0+ toutaimia Myös Kyttälänhaarasta (KMJ 7, kuvan keskikohdan taustalla) saatiin toisella vedolla 6 toutainta (41...47 mm)

Loimankosken niska 6.8.2008 iltapäivä Verkoista 7 toutainta (3+ ja 5+/luonnonvlk:t 2005 ja 2003), vain yksi kuoli; myös havaintoja saalistuksesta Rankkasade seur. päivänä keskeytti pyynnin

Ehdotukset seurannaksi Kokemäenjoki & Loimijoen alaosa: kesänvanhojen esiintyminen poikasnuottaus vuosittain 25.7. 15.8. 8 koealuetta (yksi Loimijoessa), kullakin kolme vetoa Loimijoki välillä Rutava Loima nuorten koekalastus vuosittain/joka toinen vuosi 12/15, 19, 25 ja 30 mm pintaverkoilla; 2 paikkaa Järvialue: nuorten koekalastus vuosittain/joka toinen vuosi 12/15, 19, 25 ja 30 mm pintaverkoilla; 5 paikkaa (yksi Tupurlanjärvessä) kaksi pyyntikertaa loppukesällä alkusyksyllä (ennen 30.9.); lyhyet pyyntijaksot suomunäytetavoite noin 20 30 yksilöstä/seurantavuosi Lisäksi vuosittain suomunäytteitä Kv:n & Rv:n muun pyynnin saalistoutaimista (iänmääritykset)

Siuronkoski ja Kutalanvuolle näytekalat, kevät 2008 VLK yks. painot kg 1989/90? 3 4,4-4,6 1991/92 2(3) 3,5-4,0 1992/93 4 3,3-4,1 1994 1 3,6 1995 3 2,8-3,5 1996 6(7) 2,7-3,4 1997 1 n. 3 1998 3 2,2-2,5 1999 3(4) n. 2,0 2000 0... 2001 1 1,2 2002 1 n. 1,1???? 1 4,0 Yht. 42 Kiitokset J. Pulakka ja P. Mälkönen! Rautaveden näytekalat, kevät 2008/ Kalevi Vekon verkot VLK yks. painot kg 1991 1 4,3 1992 1 3,8 1993 1 2,9 1995 1 2,2 1996 1 2,8 1998 3 1,8-2,2 1999 4 1,65-2,18 2000 0... 2001 6 1,30-1,75 2002 13 0,80-1,55 Rautavedessä nuorilla toutaimilla nopea kasvu!

Suomen nykyiset toutainkannat alkuperäinen, istutuksin vahvistettu kanta uusi kanta, jossa todettu luontaista lisääntymistä istutustenvarainen kanta kalastusmatkailu- tai lupakalastuskohde Åland

Lohjanjärv e n arv ioitu toutainsaalis v v. 1990...2006 1400 1200 1000 kg 800 600 400 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lohjanjärvi, Maikkalanselkä 60 mm/60 m verkosta 21.1.2009 VLK Yks. Painot kg 1994 7 3,85-6,18 1995 1 5,05 1999 1 4,18 2002 4 2,00-2,16 2003 3 1,61-2,00 2004 3 1,05-1,34 2005 5 0,54-0,85 Yht. 24 n. 65 kg 1994 istukkaita, joita oli 8 000; saalista 2009

Academiskt Försök til en Physico-Oeconomisk Beskrifning öfver Hwittis Sokn af Ephraim Carenius. Åbo 1759.