utta iedekirjassa 6/02 66 semakaava-alueen kiinteistötekniikka uomen kuntatekniikan yhdistys. uomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 17. orvoo 2002. 2. p., 211 s. BN 952-9710-05-4 id. R 35 (FM 208) Käsikirja on tarkoitettu kuntien palveluksessa oleville kiinteistö- ja maanmittausalan tehtäviä hoitaville sekä yrityksille, joiden toimiala käsittää mm. maankäyttöön, rakentamiseen, rakennuttamiseen ja kiinteistöhallintoon kuuluvia tehtäviä. eos soveltuu myös oppikirjaksi. Bell, Marjatta & ietala, Marjatta elsinki. he nnovative City. istorical erspectives. Finnish Literature ociety & City of elsinki rban Facts. Finnish Literature ociety ditions 857. Jyväskylä 2002, 447 s. BN 951-746-359-6 N 0355-1768 ard R 49 (FM 291) Czaika, Otfried David Chytræus und die niversität Rostock in ihren Beziehungen zum schwedischen Reich Luther-gricola-Gesellschaft. chriften der Luther-gricola-Gesellschaft 51. aarijärvi 2002, 538 s. BN 951-9047-60-3 N 1236-9675 Nid. R 27 (FM 160) letty ja muistettu tila istoriallinen rkisto 215. elsinki 2002, 356 s. BN 951-746-374-X N 0073-2540 Nid. R 27 (FM 160) oim. aina yrjämaa & Janne unturi. letty ja muistettu tila tuo tilaa koskevaan keskusteluun ajallisen näkökulman. eoksessa usean tieteenalan edustajat tarkastelevat tilan ja ajan yhteyttä. Lähtökohtana on pohtia tilassa elävän ja sitä tulkitsevan ja luovan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan. ilan kokemista, hahmottamista ja rakentamista voidaan tulkita myös muistamisen, menneisyyden vaikutuksen ja erilaisten traditioiden näkökulmasta. Kokemukset ja merkitykset ovat samanaikaisesti sekä henkilökohtaisia että kulttuurisesti määrittyneitä, yhteisöllisiä. Feedback to the Future. ystems, Cybernetics and rtificial ntelligence. he 9th Finnish rtificial ntelligence Conference elsinki niversity of echnology, spoo, 28 30 ugust 2000. Finnish rtificial ntelligence ociety & Finnish ociety of utomation. ublications of the Finnish rtificial ntelligence ociety 15. elsinki 2002, 194 s. BN 951-22-5116-7 N 0782-0089 oft R 16 (FM 95) ditor eikki yötyniemi. is. artikkelit: Jouko eppänen, Feedback: Conceptions in cultural history, philosophy, science, and technology; Raimo Ylinen, General systems theory of feedback; eikki yötyniemi, Control engineering the heavy machinery of feedback; uomas Raivio, On dynamic games and optimal strategies; eikki yötyniemi, Complex behavior from simple nonlinear feedback; Matti Bergström, he brain as a system; Kai akkarainen, Learning as interaction; Kari Lagerspetz, Feedback in biology; ia Koskenoja & Osmo Kuusi, Critical masses in social dynamics; Markku erkola, ystem dynamics: Closed feedback loops in industrial markets. aittajyrsijöiden tasapainoinen torjunta elintarvikkeiden tuotantoketjussa Kasvinsuojeluseura. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja 96..l. s.a., 22 s. BN 952-5272-51-6 N 0355-0850 Nid. R 5,90 (FM 35) eksti ja piirroskuvat rvo Myllymäki. ässä oppaassa keskitytään uomen oloissa tärkeimpiin haittajyrsijöihin, rottaan ja kotihiireen, jotka ovat pahimmat tuotteiden verottajat, likaajat sekä tautien ja loisten levittäjät tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Kirjasessa painotetaan haittajyrsijöiden elinmahdollisuuksien kaventamista estämällä niiden pääsy tilalla varastoituihin tuotteisiin tai elintarviketeollisuuden raaka-aine- ja tuotevarastoihin. Oppaassa pyritään antamaan peruseväät myös jyrsijöiden torjunta-aineiden, rodentisidien, asianmukaiseen ja turvalliseen käyttöön.
autamäki, Veli-ekka erustuslain auktoritatiivinen tulkinta. Oikeusvertaileva tutkimus perustuslain tulkinnan auktoritatiivisista instituutioista ja niiden käyttämästä argumentaatiosta uomessa ja Norjassa. uomalainen Lakimiesyhdistys. uomalaisen Lakimiesyhdistyksen Julkaisuja. -sarja 232. Jyväskylä 2002, 32 + 291 s. BN 951-855-195-2 N 0356-7206 id. R 45 (FM 267) utkimuksessa tarkastellaan perustuslain auktoritatiivista tulkintaa oikeusvertailun menetelmin vertailumaina uomi ja Norja. uomessa auktoritatiivisimman perustuslain tulkitsijan asema on keskittynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnalle ja Norjassa korkeimmalle oikeudelle. Mainittuja perustuslain tulkitsijoita tarkastellaan historiallisessa kontekstissa, niiden toimivaltaan, tehtäviin ja kokoonpanoon liittyvissä seikoissa, sekä niiden tulkintakäytännön osalta. utkimuksen tuloksena syntyy kuva kahdesta perustehtäviltään erilaisesta orgaanista, joilla kuitenkin on sama funktionaalinen tehtävä perustuslain auktoritatiivisena tulkitsijana ja normihierarkian ylläpitäjänä. elsinki erspectives on the ranslation echnique of the eptuagint. roceedings of the OC Congress in elsinki 1999. Finnish xegetical ociety / Vandenhoeck & Ruprecht. ublications of the Finnish xegetical ociety 82. Vammala 2002, 307 s. BN 951-9217-37-1 (), BN 3-525-53620-8 (Vand. & Rupr.) N 0356-2786 oft R 22 (FM 131) dited by Raija ollamo & eppo ipilä. istoriska och litteraturhistoriska studier 77 venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 643. kenäs 2002, 341 s. BN 951-583-079-6 N 0073-2702 (L), N 0039-6842 (LF) ft. R 26 (FM 154) Redigerade av ia Forssell & John trömberg. nnehåll: John Vikström, tt säga det outsägliga. Några tankar om det religiösa språket i dag;. K. Riikonen, stetiken i Finland under orthans tid. Några huvudlinjer; Mattias Legnér, Geografin i nyttans och fosterlandets tjänst. De ekonomiska ortsbeskrivningarna i verige cirka 1740 1790; Georg enrik von Wright & Vesa Oittinen, G.. artmans Kunskapslära. tt ofullbordat filosofiskt systembygge; Margareta Björkman, Läsning för nytta och nöje. Något om gamla och nya läsvanor; ven irn, Jacob Johan von Bilang elfenbenssnidare och original; Kajsa Wikman, Kulturarv och historiskt återupplivande i en småstad av idag; Kristina Malmio, Om konsten att byta kläder. Klass, sexualitet och litteratur i. G. ngelius gotiska roman Det gråa slottet; rik Kruskopf, vad jag håller af Krohn. Om lbert delfelts vänskap med ietro Krohn; George C. choolfield, Rainer Maria Rilkes Ode till Bellman ; rik tenmark, kelöf, Brancusi och de återkommande bilderna. tt konsthistoriskt perspektiv. Jumalan kuvasta geenikartaksi? hmiskuvien galleria. K:n symposiumissa marraskuussa 2001 pidetyt esitelmät. uomalainen eologinen Kirjallisuusseura. uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran Julkaisuja 233. Vuosikirja 2002. Vammala 2002, 152 s. BN 952-9791-47-X N 0356-9349 Nid. R 17 (FM 101) oim. Lassi Larjo. ämän artikkelikokoelman kirjoituksissa tarkastellaan ihmiskäsityksiä modernin luonnontieteen alkuajoista nykypäivään. hmistä lähestytään biologian, lääketieteen, kulttuuritutkimuksen, filosofian ja teologian näkökulmista. eoksen artikkelit valaisevat sekä ihmiskäsityksemme historiaa että nykykeskustelua. eos antaa lukijalle myös välineitä pohtia teologisen antropologian mahdollisuuksia nykytilanteessa. rtikkeleista piirtyy ajankohtainen ja informatiivinen katsaus ihmiselle ominaiseen taipumukseen käsitteellistää itseään. Järnefelt, rvid Veljekset uomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Jyväskylä 2002, 16 + 445 s. BN 951-746-368-5 Nid. R 13,80 (FM 82) is. myös: Juhani Niemi, ata vuotta aikaansa edellä? Kantele- ja jouhikkosävelmiä 67
68 euran oimituksia 863. uomen Kansan ävelmiä 5. Jyväskylä 2002. 2, uud. p., 93 + 145 s. BN 951-746-365-0 N 0355-1768 id. R 27 (FM 160) oim.. O. Väisänen. Jo teoksen ensimmäisen painoksen (v. 1928) ilmestymisen jälkeen todettiin arvosteluissa, että siinä on koossa kaikki se, mitä uomessa tiedetään kansanomaisen kanteleen ja jouhikon soitosta. Vanhan perinteen jo ollessa katoamassa teoksen toimittaja. O. Väisänen keräsi talteen sen, mitä 1900-luvun alkupuolella vielä oli saatavissa. Kirja sisältää kaksi ja puolisataa kantele- ja jouhikkosävelmää, jotka Väisänen tallensi fonografia käyttäen Karjalassa ja unuksessa. ämän aineiston lisäksi teokseen sisältyy ennen Väisästä tallennettu kantele- ja jouhikkosävelmistö, kaikkiaan 280 sävelmää. Kerttula, eija nglish Colour erms. tymology, Chronology, and Relative Basicness. ociété Néophilologique. Mémoires de la ociété Néophilologique de elsinki 60. elsinki 2002, 364 s. BN 951-9040-17-X N 0355-0192 oft R 45 (FM 267) Kurki, uulikki eikki Meriläinen ja keskusteluja kansanperinteestä euran oimituksia 880. elsinki 2002, 297 s. BN 951-746-397-9 N 0355-1768 Nid. R 27 (FM 160) eikki Meriläinen (1847 1939) oli sotkamolainen talonpoika, joka ryhtyi 1880-luvulla keräämään kansanperinnettä uomalaisen Kirjallisuuden euran opastamana ja kirjoittamaan kaunokirjallisia kansankuvauksia. ässä tutkimuksessa eikki Meriläisen keruu- ja kirjoitustyötä on tarkasteltu kansanperinteestä neuvottelemisena, jossa neuvotteluihin osallistuu Meriläisen lisäksi kansan ja oppineiston sekä suullisen ja kirjallisen kulttuurin edustajia. äilyneiden dokumenttiaineistojen avulla on jäljitetty mahdollisia keskusteluja siitä, mikä kansa on, ketkä ovat kansanihmisiä, millainen perinne on tallettamisen tai kuvaamisen arvoista, kuinka esittää kansanperinnettä teksteissä ja kuka voi kuvata kansaa uskottavasti. Kuronen, ira nkerin keittiö. Ruokaperinnettä- ja ohjeita. euran oimituksia 862. ollola 2002, 175 s. BN 951-746-364-2 N 0355-1768 id. R 35 (FM 208) Kirja tarjoilee nkerin ruokakulttuuria tarinoin ja reseptein. nkerinsuomalaisessa ruokataloudessa yhdistyy suomalais-karjalainen ja venäläinen vaikutus. nkerikot ja vatjalaiset ovat nkerin alkuperäisväestöä, ja heidän ruokakulttuurinsa on kehittynyt paikallisten olojen pohjalta. aito tehdä tuttuja ruokia on inkeriläisillä kulkenut mukana mitä erilaisempiin asuinympäristöihin. Kirjan tiedoista muodostuu ainutlaatuinen kuva nkerin perinteisestä ruokakulttuurista. Kuurne, Jouni Mathilda Rotkirch. Konstnärinna och resenär. venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 641. avastehus 2002, 206 s. BN 951-583-077-X N 0039-6842 ft. R 36 (FM 214) Mathilda Rotkirch (1813 1842) har kallats Finlands första konstnärinna i modern mening. on utbildade sig till konstnär i tockholm, eftersom konstutbildning inte stod att få i Finland i början av 1800-talet, i synnerhet inte för kvinnor. Jouni Kuurnes studie över Mathilda Rotkirchs liv, hennes konstnärsgärning och eftermäle i konsthistorien är den första på årtionden, den föregående levnadsteckningen utgavs 1926 av elena Westermarck. Mathilda Rotkirchs produktion kom att omfatta ett sextiotal verk, de flesta porträtt av släktingar och vänner. boken ingår också en utförlig, kommenterad förteckning över alla hennes kända verk. Kylmä sota istorian Ystäväin Liitto & uomen historiallinen seura. istoriallinen ikakauskirja 2,2002. Vammala 2002, 110 s. N 0018-2362 R 9 (FM 53) äätoim. Juha ihvola. is. artikkelit: eppo entilä, uomi, aksan-kysymys ja Berliinin kriisit; Juhana unesluoma, akaovi länteen. Kekkonen, noottikriisi ja länsivallat; Kimmo Rentola, uomi liu ussa? Neuvostoliiton uomen-politiikan kiristyminen 1968 70; atjana ndroso-
va, Kauppapolitiikka uomen ja Neuvostoliiton suhteissa vuoden 1944 jälkeen; appo Kähönen, Veteen piirretty viiva. Neuvostoliiton ja uomen suhteet esimerkkinä kylmästä sodasta; Katalin Miklóssy, nternationalismin vaatimus vai kansalliset intressit? nkarin ja Romanian selviytymisstrategiat 1968 72; Kimmo honen, ollywoodin ristiretki kommunismia vastaan. ieteiselokuva unainen planeetta antikommunismin manifestina. Laamanen, ilkka Kenen koulu, sen kansa. Lehdistökeskustelu kansakoulun muodosta ja sisällöstä kansakouluasetuksesta piirijakoasetukseen (1866 1898). uomen Kouluhistoriallinen uomen Kouluhistoriallisen euran julkaisuja. aarijärvi 2002. 2. p., 240 s. BN 952-91-1972-0 N 0780-7694 Nid. R 24,70 (FM 146) Vakiintunut käsitys kansakoulun perustamishankkeesta koko kansakunnan yhteisenä, yksimielisenä sivistysja tasa-arvoprojektina kyseenalaistuu kun sitä tarkastellaan 1800-luvun jälkipuoliskon sanomalehdistössä ilmestyneiden aikalaiskommenttien kautta. Yksimielisyyden tilalle nousee näkymä valtataistelusta, jossa kansanopetuksen sisällön määrittäjät nähtiin voittajina. Voitosta kilvoittelivat niin kirkolliset kuin maalliset intressiryhmät, sillä voittajien oletettiin vastaisuudessa hallitsevan kansaa, sen käsityksiä ja arvomaailmaa Martikainen, eva unnistamisesta reseptioon. postolisen uskon ajankohtainen tulkinta KMN:ssa. uomalainen eologinen Kirjallisuusseura. uomalaisen eologisen Kirjallisuusseuran Julkaisuja 231. Vammala 2002, 200 s. BN 952-9791-45-3 N 0356-9349 Nid. R 19 siallisesti kysymys apostolisesta uskosta ja sen yhteisestä ilmaisusta on yhtä vanha kuin koko ekumeeninen liikekin. itä on kuitenkin tutkittu varsinaisesti vain noin 15 vuoden ajan KMN:n erityisessä tutkimusprojektissa, jota kutsuttiin nimellä postolic Faith oday. rojektin alkuperäisenä lähtökohtana oli vakaumus, että kirkot ovat kerran tässä onnistuneet, ja vanhan kirkon uskontunnustukset ovat siksi edelleen ekumeenisen symbolin malleja. unnistamisen ja tulkinnan, mutta varsinaisesti vasta kirkkojen reseption kautta syntyy apostolisen uskon ekumeeninen symboli. Matikainen, Olli Verenperijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä uomessa 1500 1600-luvulla. Bibliotheca istorica 78. elsinki 2002, 238 s. BN 951-746-268-9 N 1238-3503 Nid. R 25 (FM 148) Olli Matikaisen 1600-luvun itäsuomalaiseen tuomiokirjaaineistoon paneutuva tutkimus perustuu lähteiden lähiluvulle ja tuo tietoa ajattelutavoista, joiden juuret olivat vielä huomattavasti kauempana menneisyydessä. 1600- luvulla sosiaalisten muutosten ja oikeuselämän valtiollistumisen myötä sukukeskeinen maailma väistyi uomen syrjäseuduiltakin vähitellen. hmisyyden, yhteisöllisyyden ja valtasuhteiden perusteisiin paneutuva tutkimus hahmottaa kuvan väkivallan maailmasta, joka kulttuurin eroista huolimatta on meille jokapäiväisesti tuttu. Mattila, alvikki Citizens of the Kingdom. Followers in Matthew from a Feminist erspective. Finnish xegetical ociety / Vandenhoeck & Ruprecht. ublications of the Finnish xegetical ociety 83. Vammala 2002, 208 s. BN 951-9217-38-X (), BN 3-525-53622-4 (Vand. & Rupr.) N 0356-2786 oft R 22 (FM 131) Mikone, ve Deskriptiiviset sanat. Määritelmät, muoto ja merkitys. euran oimituksia 879. elsinki 2002, 156 s. BN 951-746-395-2 N 0355-1768 Nid. R 25 (FM 149) utkimuksessa pyritään ensimmäistä kertaa itämerensuomalaisten kielten tutkimushistoriassa selvittämään, mille tasolle deskriptiiviset sanat leksikon kuvauksessa kuuluvat ja mitkä ilmiöt tekevät deskriptiivisestä sanasta deskriptiivisen. arkasteltavina kielinä ovat suomi ja viro. Kirjassa esitetään näkemys, että kielihistoriallisesti omaperäiset deskriptiivisanat kuuluvat leksikon perustasoon siinä missä omaperäiset neutraalit sanatkin. utkimuksessa deskriptiivisanojen muodon tarkasteluun sovelletaan uutena vaihtoehtona tunnusmerkkisyyden käsitet- 69
70 tä. oinen keskeinen tutkimuskohde on äännesymboliikka, jota on aiemmin käytetty deskriptiivisanojen itseoikeutettuna määrittelykriteerinä. Mittoja, muotoja, merkityksiä euran oimituksia 868. Vaasa 2002, 628 s. BN 951-746-378-2 N 0355-1768 Nid. R 27 (FM 160) oim. Liisa ainio et al. elsingin yliopiston suomen kielen professori entti Leino on vuosien mittaan kirjoittanut paljon. Leinon tutkimusaloina ovat olleet kielentutkimuksen lisäksi folkloristiikka ja metriikka, ja näiltä aloilta ovat myös hänen mittavan tuotantonsa painavimmat kirjoitukset. Leino on monipuolinen keskustelija, jonka terävä kynä ja rohkeat näkemykset ovat muuttaneet opetuksen ja tieteen tottumuksia. Leinon tekstit käyvät esimerkeiksi siitä, miten maailmaan voi vaikuttaa. ämän teoksen lukijalle on tiedossa matka suullisen perinteen, runouden ja kielen sydämeen. Myth and Mentality. tudies in Folklore and opular hought. Finnish Literature ociety. tudia Fennica. Folkloristica 8. ampere 2002, 317 s. BN 951-746-371-5 N 1235-1946 oft. R 27 (FM 160) dited by nna-leena iikala. Nummi, Jyrki ika ariisissa. Juhani hon ranskalainen kausi 1889 1890. euran oimituksia 864. elsinki 2002, 447 s. BN 951-746-375-8 N 0355-1768 Nid. R 27 (FM 160) Juhani ho matkasi syksyllä 1889 ariisiin, jonne monet suomalaistaiteilijat olivat suunnanneet kulkunsa jo vuosisadan puolivälistä lähtien. Näiden ranskalaisten opintoretkien tuliaiset olivat suomalaisen kulttuurin kannalta pitkävaikutteisia kosketuksia modernisoituvan maailman uutta etsivään taiteelliseen muodonantoon. Nummen tutkimus on innovatiivinen ja tuore näkökulma Juhani hon pariisilaiskauden teksteihin, jotka tutkimuksen myötä yhdistyvät osaksi aikansa eurooppalaista kirjallisuutta. utkimuksen ytimessä on modernin maanpakolaisen omakuva. Oikeustiede : Jurisprudentia uomalainen Lakimiesyhdistys. uomalaisen Lakimiesyhdistyksen Vuosikirja 35. Jyväskylä 2002, 473 s. BN 951-855-196-0 N 0355-8215 id. R 50 (FM 297) oim. Mika emmo. is. artikkelit: Jussi htola, Kovenanttien käyttö sekä siihen liittyvät yhtiöoikeudelliset ja sopimusoikeudelliset ongelmat; imo Kaisanlahti, Julkinen ostotarjous ja osakkeen käypä hinta; apo Kiviniemi, Konsignaatiosta myyjän vakuuskeinona; ekka Koponen, ahallisuudesta talousrikoksissa; Roope Lenkkeri, estamentin kielifilosofisesta tulkinnasta; Olli Rekola, Vahingonkorvausvastuu siementavaran kaupassa. Onerva, L. Mirdja uomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Jyväskylä 2002, 17 + 364 s. BN 951-746-369-3 Nid. R 13,80 (FM 82) is. myös: irjo Lyytikäinen, Naisen elkeet miesten maailmassa. eltokasvien taudit ja tuholaiset kasvukaudella. Viljat, heinien ja apilan siemenviljelykset, peruna, öljykasvit. Kasvinsuojeluseura. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja 95. asapainoinen kasvinsuojelutunnistusopas 2. ämeenlinna 2001, 48 s. BN 952-5272-52-4 N 0355-0850 Nid. R 11,80 (FM 70) Koonnut ari eltonen. ässä peltokäyttöön tarkoitetussa kuvastossa on esitelty haitallisimmat viljojen, heinien ja apilan siemenviljelysten, perunan sekä öljykasvien taudit ja tuholaiset, joita voidaan torjua kemiallisesti tai mekaanisesti kasvukaudella ja joiden tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa on siten tärkeää. rillisille sivuille on koottu tuhoojat, jotka aiheuttavat kasvusto-oireita mutta joiden torjumiseksi kasvukaudella ei ole tehokkaita menetelmiä, vaan tilanne on huomioitava lähinnä seuraavalla kasvukaudella kasvivalintaa lohkolle tehtäessä tai siementä käsiteltäessä. iilitien tarinat. Kirjoituksia kaupunkielämästä. Kansanelämän kuvauksia 58. elsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuja.
Jyväskylä 2002, 126 s. BN 951-746-390-1 N 0453-2201 Nid. R 22 (FM 131) oim. Juha Kesänen. Millaisia tarinoita iilitie, yksi uomen vanhimmista lähiöistä, kätkee taakseen? ässä elämänmakuisessa kirjassa 50 erinäköistä ja -pituista tarinaa avaa uusia näkökulmia iilitiehen. Ne kertovat elämästä iilarilla alkaen 1950-luvun puolivälistä, jolloin iilitien ensimmäiset talot rakennettiin. arinat kiinnostavat kaikkia kaupunkihistoriasta ja -kulttuurista innostuneita. Kirjaa voi lukea myös yhtenä kertomuksena Kulttuurikaupunkivuodesta elsingissä vuonna 2000. osiaalisen kadottaminen. ikuiskasvatus ja hyvinvointiyhteiskunta. ikuiskasvatuksen utkimusseura & Kansanvalistusseura. ikuiskasvatus 2,2002. ori 2002, 95 s. N 0358-6197 R 7 (FM 42) äätoim. nja eikkinen. is. artikkelit: eppo Niemelä, Kansansivistyksen kadottaminen; Veli-Matti Värri, Kasvatus ja ajan henki tulkintoja psykokapitalismin armottomuudesta; Risto konen, yrjäytyminen vai ympäristöllä kasvattaminen. Osuustoiminta ja 1800-luvun loppupuolen köyhälistön ongelma; sko uikkanen, Ritva Linnakangas & irpa Martti, alkkatyön tulevaisuus ja koulutus; ia ilvennoinen, kääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja ohjaava koulutus. tark, Laura easants, ilgrims, and acred romises. Ritual and the upernatural in Orthodox Karelian Folk Religion. Finnish Literature ociety. tudia Fennica. Folkloristica 11. ampere 2002, 229 s. BN 951-746-366-9 N 1235-1946 oft. R 27 (FM 160) uutari, Minna Nuorten sosiaaliset verkostot palkkatyön marginaalissa Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 26. elsinki 2002, 232 s. BN 951-98433-9-6 Nid. R 22 (FM 130) Kirja valottaa palkkatyön marginaalissa elävien nuorten henkilökohtaisia sosiaalisia verkostoja. Kirjassa tehdään näkyväksi nuorten sosiaalisen kiinnittymisen ehtoja ja edellytyksiä yhteiskunnan reunalla. mpiiristen aineistojen kautta rakennetaan hienosyinen kuva siitä, mitä on olla nuori palkkatyön marginaalissa, kun nuorten elämää tulkitaan sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Kirjassa puretaan auki suomalaisen syrjäytymiskeskustelun yksinkertaistettua oletusta, jonka mukaan työmarkkinoilta syrjään jääneet ja jättäytyneet nuoret elävät irrallisuudessa, vailla merkityksellisiä sosiaalisia suhteita. ola, Mikko au-de-vie de la able Ronde de t. Michel 1942. Marskin ryyppy. Marsalkkamme juomakulttuuria chevalierkaartista ylipäällikön ruokapöytään. euran oimituksia 873. ämeenlinna 2002, 165 s. BN 951-746-385-5 N 0355-1768 id. R 29 (FM 172) uomen marsalkka Mannerheimin tunnettuihin kulinaarisiin harrastuksiin liittyy hänen omaleimainen juomakulttuurinsa. Marskin ryypystä tuli aikanaan käsite, jonka tuntevat nimeltä useimmat suomalaiset, mutta jonka syntyvaiheet ovat kuitenkin jääneet vaille historiallista selitystä. ämä kirja antaa monipuolisesti dokumentoidun sisällön Marskin ryypylle ja täydentää samalla Mannerheimin-kuvaamme pikantilla kulttuurihistoriallisella yksityiskohdalla. Varhainen elokuva. lokuva ja kritiikki. uomen lokuvatutkimuksen eura et al. Lähikuva 1,2002. Jyväskylä 2002, 114 s. N 0782-3053 R 5,90 (FM 35) oim. Kimmo Laine. is. artikkelit: om Gunning, ttraktioiden elokuva varhainen elokuva, katsoja ja avantgarde; Juha Kindberg, rkiston vanhin rulla; Kimmo Laine, Kaksikymmenluvun primitismiä: Kiljusen pojat koulussa; arri Kilpi, istorian melodramaattiset kuvat: yhteiskuntaluokkien representaatio ja Kaukana mielettömästä maailmasta (1967); Mervi antti, lokuvakritiikki verkkojournalismin aikakaudella. Vesterinen, rvo Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka. otta ja tarua kartanolinnan vaiheilta. euran oimituksia 840. ämeenlinna 2002, 120 s. 71
72 BN 951-746-295-6 N 0355-1768 id. R 25,50 (FM 152) Minne hävisivät Louhisaaren kartanon marmoriportaat, kuinka katosi kuparikatto? Keitä olivat Flemingit, Louhisaaren entiset valtiaat, skaisten uskomustarinoiden kiintotähdet, jotka yhä tempaavat mielen toiseen maailmaan? Mikä on pirunkamarin salaisuus, murhasiko erman Fleming vaimonsa? Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka on tallennettuihin tarinoihin ja historian dokumentteihin perustuva kiehtova teos Louhisaaren kartanon vaiheista. Vierautta kohtaamassa ulevaisuuden tutkimuksen seura. Futura 1,2002. Vammala 2002, 101 s. N 0785-5494 R 9 (FM 54) äätoim. apio amminen. is. mm.: irkko Lahti, hminen kohtaamassa vierautta vuonna 2010; apio amminen, ntialaisen kulttuurin kohtaaminen vuonna 2030; Marjo Mela, Maahanmuuttajat suomalaisten koulujen haasteena; ertti Rannikko, Miten uomen eri alueilla asuvat ovat vieraita toisilleen vuonna 2010? imo Kopomaa, oisilleen vieraat syrjäytyneet ja hyväosaiset vuonna 2010? Merkintöjä urbaanista juoppokulttuurista ja sen kohtaamisesta; Osmo Kuusi, Vieraan teknologian kohtaaminen pelätä vai hurmioitua vuoden 2030 teknologioista? Mika Mannermaa, Bio ge bioyhteiskunnan mahdollisuuksia tulevaisuudentutkijan näkökulmasta. Wiik, Barbro tudier i de österbottniska dialekternas fonologi och morfologi venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 642. tudier i nordisk filologi 80. kenäs 2002, 374 s. BN 951-583-078-8 N 0356-0376 (NF), N 0039-6842 (LF) ft. R 32 (FM 190) De österbottniska dialekterna är förhållandevis välbevarade och uppvisar en omfattande variation sinsemellan. Den gamla sockenindelningen har därför fortfarande relevans för beskrivningen, som innefattar trettio österbottniska sockendialektar. dagens föränderliga Österbotten sker en viss dialektutjämning, som antas bli allt tydligare. Få barn växer upp i en språkligt homogen miljö, och både i skolan och i hemmet kommer barnen i kontakt med olika dialekter och varieteter av standardspråket. Dialekterna förändras således till större likhet med varandra, samtidigt som de närmar sig standardspråket. tandardspråket har ändå inte något starkt fotfäste på den österbottniska landsbygden. narare har dialektens domän utvidgats. Vuosikirja : Year Book 2001 uomalainen iedeakatemia. Vammala 2002, 192 s. BN 951-41-0914-7 N 0356-6927 Nid. R 14 (FM 83) oimittaja ditor Matti aarnisto. isältää :n toimintakertomuksen vuodelta 2001, muistokirjoitukset ja seuraavat esitelmät: Risto elkonen, Kuolema puhuttaa; Matti altia, rionit ja prionitaudit; ertti esonen, Kansalaiset muuttuvassa poliittisessa järjestelmässä; Jouko Vahtola, avolaiset ohjois-uomen asuttajina; Michael tolleis, Reluctance to Glance in the Mirror he Changing Face of German Jurisprudence following 1933 and since 1945. Ylioppilasaineita 2002 eura & Äidinkielen opettajain liitto. Jyväskylä 2002, 214 s. BN 951-746-396-0 N 0355-1784 Nid. R 8,50 (FM 50) oim. Ritva Falck & ilkka Lamberg. Ylioppilasaineita on tänäkin vuonna suunniteltu opiskeluja harjoittelumateriaaliksi ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeeseen valmistautuville. Kirjassa on aineita, artikkeleita ja tehtäviä sekä pakollisille että kirjoittamisen syventäville kursseille. Zilliacus, Kurt Forska i namn venska litteratursällskapet i krifter utgivna av venska 640. elsingfors 2002, 290 s. BN 951-583-076-1 N 0039-6842 ft. R 34 (FM 202) tt ta till vara och studera de svenska ortnamnen i Finland har från början varit centrala uppgifter för venska litteratursällskapet och dess arkiv. den här boken har sällskapets f.d. namnarkivarie Kurt Zilliacus samlat texter som han åren 1966 96 har skrivit i ämnet. boken ingår också Kurt Zilliacus aldrig i bokform utgivna Onomastik från 1975, en systematisk namnteori som har öppnat nya vägar för forskningen.