PÄÄTÖS Nro 70/2013/1 Dnro ISAVI/92/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2013 ASIA HAKIJA Niiralan lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kuopio Kuopion kaupunki, Kuopion Energia Liikelaitos PL 105 70101 Kuopio TOIMINTA JA SIJAINTI Laitoksen kaksi 40 MW:n kevytpolttoöljykattilaa tuottavat kaukolämpöä Kuopion kaupungin verkkoon varalämpölaitoksena kovilla pakkasilla sekä Haapaniemen voimalaitoksen ja/tai kaukolämpöverkon toimintahäiriötilanteissa. Polttolaitos sijaitsee Kuopion kaupungissa Niiralan kaupunginosassa osoitteessa Pyöräkatu 3, 70100 Kuopio, kiinteistöllä 297-7-56-4. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille 3.12.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Aluehallintovirasto käsittelee polttoaineteholtaan yli 50 MW:n voimalaitoksen tai kattilalaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Niiralan lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 22.2.2002 antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro 0601Y0884-111 annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 31.12.2012 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Lämpökeskus sijaitsee Kuopion kaupungin keskustan läheisyydessä. Lähin asuinkerrostalo sijaitsee 25 metrin etäisyydellä Pyöräkadun vastakkaisella puolella. Noin 100 metrin säteellä lämpökeskuksesta on seitsemän kerrostaloa. Lähin koulu on 150 metrin päässä eteläpuolella, välittömästi lämpökeskuskiinteistön itäpuolella ja 250 metrin päässä pohjoispuolella on urheilualueita. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (16) Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenne ja etenkin keväisin katupöly. Niiralan lämpökeskusta lähin Kuopion kaupungin ilmanlaadun mittausasema on Kasarmipuistossa noin 400 metrin päässä lämpökeskuksesta. Siellä typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 15 μg/m 3. Typpidioksidin vastaava raja-arvo on 40 μg/m³. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 13 64 μg/m³. Raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Kasarmipuistossa 4 vuorokautena. Hakija on selvittänyt ympäristölupamääräyksen mukaisesti lämpökeskuskiinteistön maaperän kuntoa historiatietojen perusteella sekä maaperänäytteistä. Näytteistä määritettiin öljyhiilivetyjen kokonaismäärä. Öljyllä pilaantuneita alueita ei todettu selvityksessä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut 22.2.2002 Niiralan varalämpökeskuksen toiminnalle ympäristöluvan Dnro 0601Y0884-111. Luvassa on seuraavat lupamääräykset: 15.3 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 15.3.1 Polttoaineen rikkipitoisuus Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,20 painoprosenttia ja 1. päivästä tammikuuta 2004 alkaen enintään 0,10 painoprosenttia. 15.3.2 Päästöt vesiin ja viemäriin Sadevedet ja alueen muut pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien saastumisvaaraa. Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. 15.3.3 Päästöt ilmaan Niiralan lämpökeskuksen kunkin kattilan hiukkaspäästö kevyttä polttoöljyä käytettäessä saa olla enintään 40 mg/mj. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoja ei lueta tähän kuuluviksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. 15.3.4 Melu Niiralan lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella ei saa ylittää tasoa 50 db (L Aeq ). 15.3.5 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja puujäte, soveltuvin osin pakkausjätteet sekä metalli-, teräs- ja rautaromu) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä haitallisia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteeksi. Ongelmajätteet (kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivonliete ja öljyinen osa, öljynsuodattimet, öljyiset rievut ja imeytysaine, öljykattiloiden vesipitoiset puhdistuslietteet sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet, akut ja
3 (16) raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket sekä muut ongelmajätteeksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet ja jätevedet) on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. 15.3.6 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. 15.3.7 Maaperän pilaantuneisuuden selvittäminen Lämpökeskuksen tontin maaperän pilaantumisen mahdollisuutta on selvitettävä historiatietojen avulla. Selvitys, josta ilmenee tontilla sijaitsevat riskialueet kartalle merkittynä, tiedot mahdollisesti maahan joutuneista aineista, syystä, ajankohdasta, tehdyistä puhdistustöistä ja tietolähteistä, tulee esittää Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 28.2.2003 mennessä. 15.3.8 Toiminnan lopettaminen Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. 16.4. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 16.4.1 Päästöjen tarkkailu Niiralan lämpökeskuksen hiukkaspäästöt tulee mitata kertaluonteisesti puolen vuoden kuluessa uuden kattilan käyttöönotosta. Mittaukset on tehtävä laitoksen toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin laitoksen normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun, määrän ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä arvio tulosten edustavuudesta. Mittaustulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausten perusteella Pohjois-Savon ympäristökeskus määrää tarvittaessa hiukkaspäästöjen jatkotarkkailusta. Mikäli kattilan käyttöaika ylittää 750 tuntia vuodessa, on mittaukset kyseisen kattilan osalta suoritettava aina myös ylitysvuotta seuraavan vuoden aikana. 16.4.2 Melutason selvittäminen Lämpökeskuksen aiheuttama ekvivalenttimelutaso on mitattava kertaluonteisesti lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla puolen vuoden kuluessa uuden kattilan käyttöönotosta. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Melumittausten tulokset on toimitetta-
4 (16) va Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Tehtyjen mittausten perusteella Pohjois-Savon ympäristökeskus päättää tarvittaessa melun vähentämistoimenpiteistä. 16.4.3 Ilmanlaadun tarkkailuun osallistuminen Niiralan lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava osana Kuopion alueella järjestettyä ilmanlaadun tarkkailua. Toiminnan harjoittajan on osallistuttava tarkkailusta aiheutuviin kustannuksiin Kuopion kaupungin ja muiden toiminnan harjoittajien keskenään sopimalla tavalla. 16.4.4 Kirjanpito ja raportointi Lämpökeskuksen toiminnasta, käytetyistä polttoaineista, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa myöhemmin esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset) sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Kirjanpito koskee myös öljynerotuskaivon tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on oltava viranomaisen saatavilla. Kuopion Energian on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat Niiralan lämpökeskusta koskevat tiedot: Lämpökeskuksen tuotantotiedot ja kattiloiden käyntiajat, polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt vesiin ja viemäriin sekä ilmaan, ominaispäästötiedot (mg/mj) (rikkidioksidi-, hiukkas- ja typenoksidipäästöt sekä hiilidioksidipäästöt), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksella muodostuneet jätteet ja ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä, varastointi ja edelleen toimittaminen. Vuosiraportissa on esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä, mittalaitteiden kalibroinneista ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päätöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Laitoksen liittämisestä viemäriverkkoon on tehty liitosilmoitus vuonna 1999. Laitoksen sijaintipaikka on asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Ympäröivä alue on asuin-, liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueita, virkistys, ulkoilu- ja puistoalueita sekä autopaikkojen korttelialueita. Toiminta Lämpökeskuksen kattilarakennus ja kevytöljysäiliö on saneerattu sekä savupiippu uusittu vuonna 2000. Toinen nimellisteholtaan 40 MW:n kuumavesikattila on otettu käyttöön vuonna 2001 ja toinen vuonna 2003. Lämmöntuotanto jaetaan lämmöntarpeen mukaan tasaisesti kummallekin kattilalle. Kummankin kattilan arvioitu käyttöaika on 100 tuntia vuodessa lämmityskauteen 2013 2014 saakka. Sen jälkeen kattiloiden käyttöaika on 50 tuntia vuodessa. Niiralan lämpökeskuksen käyttötarve pienenee, kun Haapaniemen voimalaitoksen toisessa yksikössä käytettävän polttotekniikan muutos valmistuu. Piipun korkeus on 50 metriä maanpinnasta. Vuonna 2012 laitoksen käyttöaika on ollut ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan 538 tuntia, polttoöljyä on käytetty 900 tonnia ja tuotettu kokonaisenergiamäärä
5 (16) on ollut 38,4 TJ. Lämpöä on tuotettu 10,05 GWh. Vuosina 2004 2011 käytetyn polttoaineen kokonaisenergian määrä on ollut 0,2 9,8 TJ vuodessa ja keskimääräinen polttoöljyn kulutus 300 tonnia vuodessa. Laitoksen lämmöntuotannon maksimikapasiteetti on 700 GWh vuodessa. Laitos käynnistetään kerran kuukaudessa. Kesäaikaan käyntiaika on lyhyimmillään 1 2 minuuttia ja talvella käyntiaika riippuu lämmöntarpeesta. Käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 0,10 %. Polttoöljy varastoidaan 980 m³:n terässäiliössä, jossa on 230 m³:n betoninen katettu suoja-allas. Öljyputket ovat betonisen suojaelementin sisällä. Öljysäiliön täyttöalueen vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta sadevesiviemäriin. Öljynerottimessa on hälytysjärjestelmä. Erottimet tyhjennetään noin kerran vuodessa. Laitokselta johdetaan viemäriin satunnaisesti lämmintä paisuntavettä, saniteettivesiä noin 2 m³ vuodessa ja nuohousvettä noin 1 m³ kerran kymmenessä vuodessa. Kattilavesi valmistetaan normaalitilanteessa Haapaniemen voimalaitoksella. Niiralan lämpökeskuksella on 25 m³:n vesisäiliö ja säiliö kattilakemikaaleja varten varajärjestelmänä. Nuohoukset tehdään käyttötuntien tai kattilan likaantumisen perusteella. Laitoksella varastoidaan natriumhydroksidia noin 30 litraa nuohousveden ph:n säätöä varten. Nuohousvesi varastoidaan laskeutusaltaassa. Tuhkaliete poistetaan ja toimitetaan vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Veden viemäröintikelpoisuus varmistetaan ennen viemäriin johtamista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan arvion mukaan vuonna 2000 saneerattu laitos on edelleen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Kuopion Energia on mukana elinkeinoelämän energiankäytön tehostamista koskevassa puitesopimuksessa vuosille 2008 2016. Järjestelmä on toteutukseltaan joustava normeihin verrattava energiansäästökeino. Toiminnasta aiheutuvat päästöt, niiden rajoittaminen ja vaikutukset Hakija arvioi, että käytetystä polttoainetyypistä, toiminnan vähäisestä määrästä ja nykyaikaisesta tekniikasta johtuen ympäristöön kohdistuvat rasitukset ovat erittäin vähäiset. Hakemuksen mukaan laitoksen vuosipäästöt ilmaan ovat seuraavat: hiukkaset 0,04 tonnia, rikkidioksidi 0,5 tonnia, typen oksidit (NO 2 :na) 0,8 tonnia ja hiilidioksidi (foss) 800 tonnia. Häiriötilanteiden päästöjen osuus päästömääristä on 20 % ja ne ovat samaa suuruusluokkaa kuin laitoksen ylösajosta syntyvät päästöt. Kattilanvalmistajan antama takuuarvo kattiloiden hiukkaspäästölle on 10 mg/mj. Takuumittauksissa vuosina 2001 ja 2003 hiukkaspäästö oli enintään 6 mg/mj. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan vuosina 2004 2012 laitoksen vuosittaiset hiukkaspäästöt ovat olleet 0,01 0,12 tonnia (3 5 mg/mj), rikin oksidien päästöt 0,01 1,8 tonnia ja typen oksidien päästöt 0,01 2,9 tonnia. Nykyisessä ympäristöluvassa on lupamääräyksessä annettu hiukkaspäästöraja 40 mg/mj. Liikennemäärä laitosalueelle on 15 30 käyntiä kuukaudessa.
6 (16) Laitoksen käydessä syntyvä melutaso vaihtelee välillä 45 55 db (A). Se ei ylitä ympäristön taustamelua. Melua syntyy savukaasu- ja ilmapuhaltimista sekä kaukolämpöpumpuista. Satunnaisia melulähteitä ovat liikenne ja huolto- tai korjaustyöt. Yhdyskuntajäte kerätään laitoksella astioihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Paperit ja pahvit kerätään erilleen. Hyödyntämiskelpoiset öljyt toimitetaan kierrätykseen ja muut öljyt sekä vaaralliset jätteet niille tarkoitettuun keräykseen. Vaarallisista jätteistä laaditaan siirtoasiakirja. Selvitys päästöjen vähentämismahdollisuuksista Tarkkailu Laitoksen savukaasun typenoksidipitoisuutta olisi mahdollista vähentää hieman palamisteknisin muutoksin. Muutos heikentäisi palamisen laatua ja laitoksen toimintavarmuutta ja nostaisi vastaavasti hiukkaspäästötasoa. Laitos on käytössä lyhyitä jaksoja pakkaskauden aikana tai poikkeustilanteissa. Hiukkaspäästöt ovat nykyisin erittäin pienet. Laitoksen käyttö tulee todennäköisesti entisestään vähenemään. Hiukkaserottimen käyttö varalämpökeskuksessa on teknisesti haastavaa lyhyiden käyntijaksojen vuoksi. Hiukkaserottimilla ei saavutettaisi sellaista ympäristönsuojelullista etua, että niiden hankinta olisi perusteltua. Käyttötarkkailu Lämpökeskuksella olevaan käyttöpäiväkirjaan kirjataan merkittävimmät tapahtumat, muun muassa käyttöhäiriöt ja nuohoukset. Eri käyttötarkkailun toiminnoille on määritelty vastuutahot. Päälaitteiden pysäytys- ja käynnistysajankohdat, polttoaineiden kulutus ja vikahälytykset tallentuvat kaukokäyttöjärjestelmään. Laitosta (kattilat, polttimet, automatiikka) käytetään ja huolletaan laitetoimittajien suositusten mukaisesti sekä omiin käyttökokemuksiin perustuen. Laitteet tarkistetaan viikoittain. Palamista valvotaan savukaasun lämpö-, happi- ja tummuusmittauksilla. Suureille on asetettu raja-arvot, joiden alittuessa tai ylittyessä tulee hälytys. Mittalaitteet kalibroidaan tarvittaessa. Öljysäiliöiden valuma-altaat tarkistetaan päivittäisillä tarkastuskäynneillä. Öljynerottimet tarkistetaan silmämääräisesti viikoittaisilla päivystyskäynneillä. Öljynerottimien hälytysten toiminta tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa. Alueen viemäröinti, kallistukset ja päällysteiden kunto tarkistetaan vuosittain. Päästötarkkailu Lämpökeskuksen päästöt määritetään laskennallisesti polttoaineen kulutuksen perusteella. Päästöt mitataan hyväksytyn mittaussuunnitelman mukaisesti kertamittauksena minimi-, 50 %:n ja täydellä teholla. Kattiloille on tehty takuumittaukset käyttöönoton jälkeen vuosina 2001 ja 2003. Käyttöhenkilöstöllä on käytössään äänenpainetasomittari. Ulkopuolisen tekemät melumittaukset tehdään tarvittaessa päästömittausten yhteydessä. Kuopion Energia osallistuu alueelliseen ilman laadun seurantaan.
7 (16) Raportointi Toiminnasta tehdään kuukausi- ja vuosiraportit, jotka kertovat laitoksen polttoaineen kulutuksen, päästöt ja jätemäärät laajemmin ja eritellysti. Päästöraportti (VAHTI) toimitetaan vuosittain Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskus) ja Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle. Päästöjen raportointi perustuu viimeksi tehtyihin laitoskohtaisiin mittauksiin, energiaraportteihin ja kansallisesti sovittuihin päästökertoimiin. Energiaraporttiin kootaan laitoksien käyttötiedot. Se sisältää muun muassa polttoaineen kulutuksen, laadun ja varastotilanteen, tuotetun energianmäärän ja lämmönhankinnan kokonaiskustannukset. Raportti tallennetaan 10 vuodeksi. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Jokaisella lämpökeskuksella on omat ohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Palamisen häiriöistä menee ilmoitus Haapaniemen voimalaitoksen keskusvalvomoon ja kaukokäyttöpäätteille. Kattila sammuu automaattisesti 30 sekunnin kuluessa säädettyjen raja-arvojen alittuessa tai ylittyessä. Öljyvuodosta lattialle ja lattiakaivoon menee myös hälytys keskusvalvomoon. Kaukolämpöpäivystäjä käy laitoksella korjaamassa vian ja sulkee tarvittaessa viemärissä olevan sulkuventtiilin. Lisäksi hän hälyttää tarvittaessa öljyntorjunta-apua ja ilmoittaa ympäristöviranomaisille. Tavanomaisesta poikkeavista päästöistä ilmoitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle sekä tarvittaessa jätehuollon vastuutaholle. Jatkotutkimuksia edellyttävistä häiriöistä ilmoitetaan kaukolämpöjohtajalle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 20.12.2012 täydentänyt hakemustaan selvityksellä päästöjen vähentämismahdollisuuksista ja lämpökeskuskiinteistön maaperän tilasta sekä päästö- ja melumittaustuloksilla. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kuopion kaupungissa 11.1. 11.2.2013 sekä kirjeitse asianosaisille. 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen mukaan laitoksen ympäristövaikutukset ovat varsin pieniä. Toiminnasta ei ole tehty asiakasvalituksia tai toiminnanharjoittajan ilmoituksia häiriötilanteista. Laitoksen merkittävimmät ympäristöpäästöt ovat kevyen polttoöljyn polttamisessa syntyvät hiukkas-, typpidioksidi-, rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt. Lisäksi syntyy vähäisessä määrin öljynerotuskaivon jätettä, nuohousvettä sekä yhdyskuntajätettä. Jätteiden käsittely on asianmukaista.
Hakijan vastine 8 (16) Laitoksen toimintaan tulee soveltaa ns. LCP-asetusta (VNa 1017/2002), jonka mukaan laitokselle on määrättävä päästörajat hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöille. Mikäli laitosta käytetään hakemuksessa ilmoitetusti 100 tuntia lämmityskaudella 2013 2014 ja sen jälkeen 50 tuntia vuodessa, ei päästöjä voida mitata mainitun asetuksenmukaisesti kuuden kuukauden välein. Niin sanotun PINO-asetuksen (VNa 445/2010) mukaan vara- ja huippulaitoksissa tulee päästömittaukset tehdä 2 500 käyttötunnin välein. Vaikka Niiralan lämpölaitokseen ei sovelleta PINO-asetusta, mainitut päästöt tulee mitata molemmista kattiloista kerran ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamispäätöksen antamisen jälkeen. Mittausmenettelyistä tulee sopia erikseen ELY-keskuksen kanssa. Muutoin mittaustaajuuteen voisi soveltaa PINOasetuksen periaatteita mittausten toistovälistä. Tarkkailusuunnitelman kohdassa 1.1 on virheellisesti mainittu melurajoiksi 55 db klo 7 22 ja 50 db klo 22 7. Nykyisessä luvassa melurajaksi on määrätty 50 db kellonajasta riippumatta. Tarkkailusuunnitelma tulee korjata vastaamaan lupamääräysten tarkistamisessa annettavia lupamääräyksiä. Melurajat tulee määrätä erikseen päivä- ja yöajalle valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti, että ne olisivat yhteneväiset muiden vastaavien Kuopion Energian lämpölaitosten kanssa. Lisäksi Niiralassa on laitoksen läheisyydessä mm. koulu ja virkistykseen käytettäviä toimintoja. 2) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, ettei Niiralan lämpökeskuksen toiminnassa ole tapahtunut oleellisia muutoksia luvan myöntämisen jälkeen, eikä muutoksia ole hakemuksen mukaan odotettavissa. Laitoksen toiminta on vähäistä eikä sen päästöillä ole oleellista merkitystä Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun tai muuhun ympäristön tilaan. Laitoksen viereen jäähallin ympäristöön on vireillä täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaavamuutos. Alueelle suunnitellaan harjoitusjäähallia sekä asuin-, majoitus-, liikunta-, liike-, virasto- ja pysäköintitiloja. Kaavatyön yhteydessä tulee varmistettavaksi lämpökeskuksen vaikutukset uudisrakentamiselle sekä se, onko laitoksen nykyinen savupiippu riittävä pitkä, jos kaava-alueelle tulee nykyistä korkeampia rakennuksia. Lämpökeskuksen savukaasuille tulee asettaa seuraavat päästöraja-arvot: SO 2 350 mg/m³ (n) (3% O 2 ) NO 2 450 mg/m³ (n) (3% O 2 ) Hiukkaset 30 mg/m³(n) (3 % O 2 ) Laitoksen hiukkas- ja typenoksidipäästöt tulee mitata lupakaudella kertaluonteisesti vuonna 2014. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnossaan esittämä meluraja on lisätty tarkkailusuunnitelmaan. Hakija kuitenkin huomauttaa, että alueen taustamelu (tiet, rautatie ja muu kaupunkiympäristö) peittää alleen laitoksesta aiheutuvan melun sen käydessä. Valmiustilassa ollessaan laitoksesta ei aiheudu melua. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hakija vastaa, että Niiralan olemassa olevalla lämpökeskuksella käytetään vähärikkistä kevyttä polttoöljyä. Laitos
9 (16) saavuttaa valtioneuvoston asetuksessa 96/2013 asetetut päästörajat. Lausunnossa on rikkidioksidin raja-arvoksi esitetty 350 mg/m³(n), vaikka se valtioneuvoston asetuksessa on olemassa oleville laitoksille, joiden käyntiaika on enintään 1 500 tuntia vuodessa, 800 mg/m³(n). Hakija esittää vähäiseen käyntiaikaan vedoten, että rikkidioksidin päästörajaksi asetetaan 800 mg/m³(n). Päästö tulee olemaan nykyisellä polttoaineella huomattavasti alhaisempi ja päästömäärät vähäisistä käyntiajoista johtuen pieniä. Hakija sitoutuu mittamaan päästöt Niiralan lämpökeskuksen molemmilta kattiloilta lausuntojen esitysten mukaisesti valvojien kanssa yhteisesti sovitulla aikataululla. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto on tarkistanut Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Kuopion Energialle 22.2.2002 myöntämän Niiralan lämpökeskuksen ympäristöluvan 0601Y0884-111 lupamääräykset. Laitos sijaitsee Kuopion kaupungissa Niiralan kaupunginosassa kiinteistöllä 297-7-56-4. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Polttoaineen rikkipitoisuus 1. Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan 2. Sadevedet ja alueen muut pintavedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen käsittelylle. 3. Laitoksen savukaasut johdetaan ilmaan maanpinnasta 50 metriä korkean piipun kautta. 4. Kattiloiden ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 3 %:n happipitoisuudessa poltettaessa kevyttä polttoöljyä ovat seuraavat: Rikkidioksidi Typenoksidit (NO 2 ) Hiukkaset 850 mg/m 3 (n) 450 mg/m 3 (n) 30 mg/m 3 (n) Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulokset eivät ylitä raja-arvoja. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.
Melu ja tärinä 10 (16) Toiminnanharjoittajan on esitettävä Niiralan lämpökeskuksen 1.1.2016 alkaen voimassa olevat käynnistys- ja pysäytysjaksojen määritelmät hyväksyttäväksi Itä- Suomen aluehallintovirastolle 1.6.2015 mennessä. Määritelmät on tehtävä Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU tarkoitettujen käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelemisestä (C(2012) 2948, 7.5.201 2) mukaisesti. Itä-Suomen aluehallintovirasto voi antaa asiasta tarkentavia määräyksiä. 5. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuinalueilla, virkistysalueilla tai hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla päiväaikaan klo 7 22 A-painotettua keskiäänitasoa 55 db eikä yöaikaan klo 22 7 keskiäänitasoa 50 db. Melurajojen alittuminen tulee tarvittaessa todentaa melumittauksin, jos laitoksen toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat melutasoon tai laitoksen ympäristössä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat melun leviämiseen tai alueelle tulee uusia häiriintyviä kohteita. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely Toiminnan tarkkailu 6. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, palovaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7. Toiminnoissa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava luvalliseen käsittelypaikkaan. 8. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa vaaralliset jätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteistä laadittava siirtoasiakirja. 9. Kattilalaitoksen toimintaa sekä päästöjä ja vaikutuksia ympäristössä on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelman jätteitä koskeva kohta tulee päivittää vastaamaan nykyistä jätelainsäädäntöä. Päivitetty suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 10. Hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava kertaalleen hyväksytyn mittaajan toimesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Savukaasujen päästömittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava viimeistään kuukautta ennen mittauksia Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 11. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua päästöjensä vaikutusalueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailun järjestäjän kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
11 (16) 12. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - laitoksen vastuuhenkilön yhteystiedot - käytetyn polttoaineen laatu ja määrä (t/vuosi) - energiantuotantoyksiköiden käyntiajat - polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvat kokonaispäästötiedot hiukkasista, rikkidioksidista, typenoksideista sekä hiilidioksidista (CO 2foss ) - tiedot tehdyistä päästö- ja seurantamittauksista - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - toiminnasta syntyneiden jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka luokiteltuna valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla - jätevesien laatu ja määrä - käytetyt kemikaalit (t/vuosi) - poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimet - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 13. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä viemäriin johdettavista poikkeuksellisista päästöistä myös Kuopion Vedelle. Poikkeuksellisen tilanteen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava Pohjois-Savon ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen ehkäisemiseksi. 14. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle lämpökeskuksen toiminnan lopettamisesta ja esitettävä suunnitelma energiantuotantoyksiköiden, niiden rakenteiden, kemikaalien ja jätteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Suunnitelma on esitettävä viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Pohjois-Savon ELY-keskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Hakemus koskee ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 22.2.2002 antamalla ympäristölupapäätöksellä. Toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan lupamääräykset on selkeyden vuoksi korvattu kokonaisuudessaan tämän päätöksen määräyksillä. Osa määräyksistä on ollut tarpeen korvata nykyistä lainsäädäntöä ja ympäristönsuojeluvaatimuksia vastaavilla määräyksillä. Maaperän
12 (16) pilaantuneisuutta koskeva määräys on poistettu, koska siinä määrätty kertaluonteinen selvitys on toteutettu. Toiminnassa on huomattava, että jätteiden ja vaarallisten jätteiden jätekirjanpitoa, pakkaamista, merkitsemistä kuljetusta ja siirtoasiakirjan laatimista koskevat yleiset säädökset ovat 1.5.2012 muuttuneet ja tarkemmat säännökset asioista ovat muun muassa uuden jäteasetuksen (179/2012) 8, 9, 22, 23, 24 :ssä. Jätteiden luokittelua koskeva ympäristöministeriön asetus (1129/2001) on kumottu ja sen korvaa uuden jäteasetuksen liitteen 4 jäteluettelo yleisimmistä jätteistä sekä vaarallisista jätteistä. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu polttoöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. Rikkipitoisuuden rajoituksella ehkäistään rikkidioksidipäästöistä aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Lupamääräyksessä 2 ei ole muutoksia. Savukaasut on johdettava laitoksessa olevassa piipussa riittävän korkealle, että ne sekoittuvat riittävän suureen ilmamäärään eikä niistä siten aiheudu terveyshaittaa. (Lupamääräys 3) Kattiloiden hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöille annetut päästörajat on annettu teollisuuspäästödirektiivin 2010/75/EY mukaisesti ja ovat polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvostona asetuksen liitteen 2 vanhoja olemassa olevia energiantuotantoyksiköitä koskevien taulukoiden 8, 11 ja 14 mukaiset. Asetuksen mukaan päästörajoja sovelletaan vuoden 2016 alusta alkaen. Kyseiset päästörajat on kuitenkin annettu Niiralan lämpökeskukselle tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta alkaen, koska laitos sijaitsee asutuksen läheisyydessä ja pääsee raja-arvoihin jo nykyisin. Päästöjen rajoittamisella ehkäistään terveyshaittoja. Luvan saaja on velvoitettu esittämään laitoksen käynnistys- ja pysäytysaikojen määritelmät suuria polttolaitoksia koskevan teollisuuspäästödirektiivin noudattamiseksi. (Lupamääräys 4) Melumääräys koskee kattilalaitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheutuvan melun rajoittamista terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Melun raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset. Melumittausten tekeminen ja melupäästöjen vähentäminen voi olla tarpeen tulevalla lupakaudella, jos laitoksen ympäristöön sijoitetaan uusia toimintoja. (Lupamääräys 5)
13 (16) Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä sekä kuljetuksia koskeva määräys 6 on annettu toiminnan järjestämiseksi rakenteellisin ja käyttö- ja puhdistusteknisin toimenpitein siten, että aineiden pääsy maaperään ja muualle ympäristöön estetään ja haitalliset vaikutukset minimoidaan. Jätehuoltoon liittyvällä määräyksellä 7 edistetään jätteiden hyötykäyttöä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 13 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Määräyksissä ja perusteluissa käytetään uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte, joka vastaa vanhan jätelain termiä ongelmajäte. Näiden jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten kuin on säädetty uuden jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 :ssä vaarallisia jätteitä koskien. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty uuden jätelain 121 :ssä ja uuden jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan seurata jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Lupamääräys 8) Tarkkailua koskevat määräykset 9 11 ovat tarpeen laitoksen aiheuttaman kuormituksen selvittämiseksi, päästörajojen noudattamisen seuraamiseksi ja raportointivaatimusten täyttämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Ilmapäästöjen tarkkailua koskevat määräykset on annettu suuria polttolaitoksia koskevien valtioneuvoston asetusten (31.12.2015 saakka 1017/2002 ja 1.1.2016 alkaen 96/2013) noudattamiseksi. Mittauksiin liittyvä laadunvarmennus on tarpeen päästö- ja vaikutusmittausten tulosten luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Tarkkailutietojen raportointia koskevat määräykset on annettu lupamääräysten valvonnan toteuttamiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arvioimiseksi. (Lupamääräys 12) Häiriö- ja poikkeustilanteisiin liittyvät määräykset ovat tarpeen, koska toimintaan liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara sekä näiden seurausten vähentäminen. Kyseisiin tilanteisiin tulee varautua, varmistaa viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten viranomaisohjeiden antaminen enempien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 13) Toiminnanharjoittaja on vastuussa toimipaikkansa ympäristön tilasta vielä toiminnan päättymisen jälkeen, kunnes vaikutuksia ei todeta enää olevan. Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Lupamääräys 14) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa on viitattu mahdolliseen uudisrakentamiseen vireillä olevan kaavamuutoksen vuoksi ja siitä johtuvaan Niiralan lämpökeskuksen piipun korottamistarpeeseen. Piipun korottaminen käsitellään tarvittaessa luvan tai lupamääräyksen muutoksena. Siitä ei ole annettu määräystä tässä luvassa.
14 (16) Muutoin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan lupamääräyksiä noudattaen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 31.7.2023 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto laitoksen päästö- ja vaikutustarkkailun tuloksista ja arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristösuojeluasetuksen 8 11 :n mukaiset selvitykset tarvittavassa laajuudessa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41, 43, 45 47, 52, 55, 56, 90, 96, 100, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 22, 30, 36, 36 a ja 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 16, 17, 121 Jäteasetus (179/2012) 7, 8, 9, 20, 24 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (96/2013) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan 50 150 MW:n voimalaitoksen toiminnan ympäristöluvan käsittelymaksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 prosenttia taulukon mukaista maksua pienempänä, kun kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus.
15 (16) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kuopion kaupunki, Kuopion Energia Liikelaitos Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuopion kaupunginhallitus Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Kuopion kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
16 (16) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Ahti Itkonen Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.9.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faksina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faksina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 faksi: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.