TERVEYDENSUOJELUJÄRJESTYS

TERVEYDENSUOJELUJÄRJESTYS Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksynyt 7.4.2009 Voimaantulopäivä 1.6.2009 Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta antaa tässä terveydensuojelujärjestyksessä määräyksiä terveydensuojelulain (763/1994) 51 :n nojalla. Määräyksiä on noudatettava Rauman kaupungin alueella terveydensuojelulain ja asetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ohella. Terveydensuojelujärjestyksen antamisesta on päätetty Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaoston kokouksessa 18.8.2005. Jos terveydensuojelujärjestyksen jokin määräys on ristiriidassa lain tai lain nojalla annetun säännöksen kanssa, noudatetaan kyseistä säännöstä. Terveydensuojelujärjestyksessä on määräysten lisäksi annettu joitakin suosituksia, jotka on syytä ottaa huomioon etenkin uusia huoneistoja suunniteltaessa ja perustettaessa. Suositukset on kirjoitettu kursiivilla, eivätkä ne ole sitovia. 1 Määritelmät Tässä terveydensuojelujärjestyksessä tarkoitetaan: sosiaali- ja terveyslautakunnalla Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa terveysvalvonnalla Rauman kaupungin terveysvalvontaa 2 Terveydensuojelulain mukaiset ilmoitukset Terveydensuojelulain 13 :ssä mainittujen toimintojen ja huoneistojen perustamisesta, käyttöönotosta ja olennaisesta muuttamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus terveysvalvontaan viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan ennen kuin uusi toiminnanharjoittaja aloittaa toiminnan. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan. Kirjalliseksi ilmoitukseksi katsotaan myös sähköpostilla tai faksilla toimitettu ilmoitus. Terveydensuojelulain 13 :ssä tarkoitettuja huoneistoja ja toimintoja ovat Julkinen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneisto Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, uimaranta taikka uimala tai kylpylä Työtilan, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittaminen asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja. Tällainen tila on esimerkiksi rakennuksen kellarissa toimiva autokorjaamo tai kirjapaino. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittaminen asemakaava-alueelle tai käyttöönotto asemakaava-alueella Koulu tai oppilaitos

Päivä-, lasten- tai vanhainkoti Parturi, kampaamo tai kauneushoitola tai muu huoneisto, jossa harjoitetaan ihonkäsittelyä tai hoitoa Sellainen kuntosali tai muu liikuntatila, jonka käyttöoikeutta ei ole rajoitettu Hautausmaa tai hautapaikka Muu vastaava laitos tai huoneisto, jossa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa 3 Partureita, kampaamoita, kauneushoitoloita ja muita huoneistoja, jossa harjoitetaan ihonkäsittelyä tai hoitoa, sekä kouluja, päiväkoteja, lastenkoteja, vanhainkoteja ja muita niihin rinnastettavia huoneistoja koskevat määräykset on annettu liitteissä 1, 2 ja 3. 4 Kuntosaleja koskevat määräykset Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että toiminta täyttää terveydensuojelulaissa ja sen nojalla asetettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset: 1. Huoneiston tulee olla helposti puhtaana pidettävissä. Asiakkaan ihon tai hiusten kanssa kosketukseen joutuvien pintojen tulee olla ehjiä, hyväkuntoisia sekä helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia. 2. Siivousvälineiden sekä puhdistus- ja desinfiointiaineiden varastointia varten tulee olla muusta huoneistosta erillinen säilytystila. Suositus: Siivousvälineiden säilytystilassa on poistoilmanvaihto, vesipiste kaatoaltaineen sekä kuivauspatteri tai vastaava siivousvälineiden kuivausmahdollisuus. 3. Huoneistossa tulee olla käymälä, jossa on mahdollisuus pestä kädet juoksevalla kuumalla ja kylmällä tai sopivan lämpöiseksi sekoitetulla vedellä ja pesuaineella sekä mahdollisuus kuivata kädet. 4. Huoneiston ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas. Huoneistossa tulee olla vähintään koneellinen poistoilmanvaihto. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus ei kuormitushuippujenkaan aikana saa ylittää 1 500 ppm. Ohje: Ilmanvaihto on suunniteltava Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 -ohjeen mukaisesti. 5. Huoneisto tulee pitää puhtaana ja siistinä. Asiakkaan ihon tai hiusten kanssa kosketukseen joutuvat pinnat tulee puhdistaa huolellisesti vähintään kerran päivässä ja desinfioida säännöllisesti tartuntojen siirtymisen estämiseksi. 5 Yleistä uimarantaa koskevat määräykset Terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisella yleiseen käyttöön tarkoitetulla uimarannalla tarkoitetaan yleisölle ilman ajanvarausta avoinna olevaa uimarantaa, jossa suurehko määrä ihmisiä käy uimassa ja jonka ranta-alueen haltija on tarkoittanut yleisenä uimarantana käytettäväksi. Yleisenä uimarantana pidetään myös leiritoimintaan käytettävää tai leirintäalueen

yhteydessä olevaa uimarantaa, yleisen rantasaunan yhteydessä olevaa uimarantaa sekä muuta uimarantaa, josta on tehty terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus. Yleisenä uimarantana ei kuitenkaan pidetä ulkoilulain tarkoittaman tilapäisen leirintäalueen yhteydessä olevaa uimarantaa. Tilapäisen leirintäalueen yhteydessä olevan uimarannan tulee täyttää soveltuvin osin kohdissa 1, 2, 5 ja 6 annetut vaatimukset. Yleisen uimarannan haltijan tulee huolehtia, että uimaranta täyttää terveydensuojelulaissa ja sen nojalla asetettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset: 1. Yleisen uimarannan käyttäjien käytettävissä tulee olla käymälä. Jos käymälää ei ole liitetty viemäriverkkoon, se tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja sen tulee olla rakenteeltaan muutenkin sellainen, ettei valumia ympäristöön tai maaperään synny. Käymälän riittävän usein tapahtuvasta tyhjennyksestä tulee huolehtia, ja käymälän kunto ja tiiviys tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa ennen uimakauden alkua. Käymälä ei saa aiheuttaa hajuhaittaa ympäristöön. Käymälässä tulee olla uimakauden aikana wc-paperia. Käymälän siisteydestä tulee huolehtia, ja se tulee tarkastaa säännöllisesti. Jos käymälä ei ole uimarannalta helposti havaittavissa, uimarannalle tulee järjestää selkeät käymälän sijainnin osoittavat opasteet. 2. Uimarannalla tulee olla riittävä määrä jäteastioita uimarannan käyttäjien käytettävissä. Roska-astioiden tulee olla kannellisia ja tiiviitä. Astiat tulee merkitä selvästi. Roskaastioiden riittävän usein tapahtuvasta tyhjentämisestä tulee huolehtia, ja niiden kunto tulee tarkastaa vuosittain. 3. Yleisellä uimarannalla tulee olla selvästi havaittavalla paikalla ilmoitustaulu tai muu ilmoitusten kiinnittämiseen sopiva paikka. Jos uimarannan suurin kävijämäärä on vähintään sata henkilöä yhden päivän aikana, tulee ilmoitustaululla uimakauden aikana pitää jatkuvasti nähtävänä viimeisimmät uimavedestä tehdyt valvontatutkimuksen tulokset sanallisine arvosteluineen sekä yhteenveto edellisen uimakauden valvontatutkimustuloksista. 4. Koirien pääsy uimarannalle tulee kieltää koirakieltomerkein. Kieltomerkkien kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. 5. Uimarannan siisteydestä tulee huolehtia, ja se tulee tarkastaa säännöllisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lasinsirujen, muovisten kertakäyttöastioiden, pullonkorkkien ja muiden viiltävien tai pistävien roskien sekä tupakantumppien riittävän usein tapahtuvaan siivoamiseen. Vähintään kerran vuodessa tulee tarkastaa, ettei laiturin päässä, hyppytelineen kohdalla tai muussa hyppäämiseen sopivassa paikassa ole järven- tai merenpohjassa tapaturmavaaraa aiheuttavia suuria kiviä, puunkappaleita, jätteitä tai muita vastaavia esineitä. 6. Uimarannan varusteiden, kuten laiturien ja leikkivälineiden, tulee olla hyväkuntoisia ja rakenteeltaan sellaisia, että tapaturmariski niitä käytettäessä on mahdollisimman pieni. Varusteiden kunto tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa. 6 Yleistä saunaa, uimahallia, uima-allasta, uimalaa tai kylpylää koskevat määräykset Yleisellä saunalla, uimahallilla, uimalalla ja kylpylällä tarkoitetaan laitosta, joka on yleisesti kunnan asukkaiden käytettävissä joko ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta. Majoitusliikkeen yhteydessä oleva uima-allas tai sauna katsotaan yleiseksi, jos sen käyttäminen on mahdollista myös henkilöille, jotka eivät ole majoittuneet kyseiseen majoitusliikkeeseen.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että toiminta täyttää terveydensuojelulaissa ja sen nojalla asetettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset: 1. Sauna-, uima- ja kylpytilojen pintojen tulee olla ehjiä ja helposti puhtaana pidettäviä. 2. Kiukaan ja muiden kuumien rakenteiden tulee olla siten sijoitettu ja suojattu, että palovammojen syntyminen mahdollisimman tehokkaasti estetään. 3. Sauna-, kylpy- ja uimatilojen puhtaudesta ja siisteydestä tulee huolehtia. Asiakkaan ihon tai hiusten kanssa kosketukseen joutuvat pinnat, kuten lauteet sekä pesu- ja uimatilojen lattiat, tulee desinfioida säännöllisesti tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Suositus: Pintojen puhtautta seurataan säännöllisesti otettavin mikrobiologisin pintapuhtausnäyttein. 7 Leirintäalueet ja leiritoiminta Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että toiminta täyttää terveydensuojelulaissa ja sen nojalla asetettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset: 1. Leirintäalueella tulee olla riittävästi vesipisteitä, joista saatava vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset. Muunlaiset vesipisteet tulee selvästi merkitä elintarvikekäytön ja juomisen kieltävillä merkeillä. Tilapäisistä kesävesijohdoista saatavan veden laatu tulee tutkituttaa vuosittain ennen vesipisteiden käyttöön ottoa. 2. Jos leirintäalueelle tuleva talousvesi ei ole verkostovettä, tulee veden laatu tutkituttaa säännöllisesti. Tarvittava tutkimustiheys riippuu toiminnan laadusta ja laajuudesta sekä veden laadusta. Vesi tulee kuitenkin aina tutkituttaa vähintään kerran kolmessa vuodessa. 3. Jos leirintäalueen yhteydessä on uimaranta tai uimapaikka, tulee siitä tehdä terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus. Uimarannan tulee täyttää 5 :ssä asetetut vaatimukset, ja sen veden laatu tulee tutkituttaa säännöllisesti sosiaali- ja terveysministeriön yleisille uimarannoille asettamien vaatimusten mukaisesti. 4. Leirintäalueella tulee alueen toiminta-aikana olla toiminnan laatu ja laajuus huomioiden riittävästi käymälöitä. Käymälät eivät saa aiheuttaa hajuhaittaa ympäristöön. Käymälöissä tulee olla wc-paperia, ja käymälöiden yhteydessä tulee olla mahdollisuus käsien pesuun juoksevalla vedellä ja pesuaineella. Käymälöiden siisteydestä tulee huolehtia, ja se tulee tarkastaa säännöllisesti. Jos käymälät eivät ole helposti havaittavissa, alueelle tulee järjestää selkeät käymälän sijainnin osoittavat opasteet. Jos käymälöitä ei ole liitetty viemäriverkkoon, ne tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja niiden tulee olla rakenteeltaan muutenkin sellaisia, ettei valumia ympäristöön tai maaperään synny. Käymälöiden riittävän usein tapahtuvasta tyhjennyksestä tulee huolehtia, ja käymälöiden kunto ja tiiviys tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa. 5. Leirintäalueella tulee olla riittävä määrä jäteastioita. Roska-astioiden tulee olla kannellisia ja tiiviitä. Astiat tulee merkitä selvästi. Roska-astioiden riittävän usein tapahtuvasta tyhjentämisestä tulee huolehtia, ja niiden kunto tulee tarkastaa vuosittain. 6. Leirintäalueen pesu- ja saunatilojen tulee täyttää 6 :ssä asetetut vaatimukset.

8 Eläinsuojat Terveydensuojelulain 13 :n kohdan 5 mukainen ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle tulee tehdä seuraavista asemakaava-alueella sijaitsevista eläinsuojista: Sian, naudan, hevosen, vuohen, lampaan, poron tai vastaavan eläimen pitoon käytettävä eläinsuoja Siipikarjan pitoon käytettävä eläinsuoja, jos eläinsuojassa pidetään enemmän kuin kuutta yksilöä Koira- tai kissatarha, jossa pidetään enemmän kuin viittä yli viiden kuukauden ikäistä koiraa tai kissaa Mehiläispesät Muut vastaavat eläinsuojat Ilmoituksessa on selvitettävä eläinten laji ja lukumäärä jätehuollon järjestäminen, erityisesti lannan ja virtsan käsittely kuolleiden eläinten hävittäminen rehujen laatu ja varastointi Ilmoitukseen tulee liittää asemapiirros tai kartta, josta ilmenevät eläinsuojan, rehuvarastojen, eläinten ulkoilualueiden ja lannan käsittelyyn varattujen alueiden sekä lähimpien naapureiden sijainti. Lisäksi ilmoitukseen tulee liittää eläinsuojan piirustukset. 9 Poikkeaminen terveydensuojelujärjestyksestä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta voi erityisestä perustellusta syystä myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa tästä terveydensuojelujärjestyksestä, jos voidaan todeta, ettei poikkeuksen myöntämisestä aiheudu terveyshaittaa. Lupaa poikkeamiseen tulee hakea lautakunnalta kirjallisesti. 10 Seuraamukset terveydensuojelujärjestyksen rikkomisesta tai laiminlyönnistä Terveydensuojelujärjestyksen rikkomisen seuraamuksista säädetään terveydensuojelulain 13 luvussa. 11 Voimaantulo Terveydensuojelujärjestys on tullut voimaan 15.10.2005. Terveydensuojelujärjestystä on muutettu Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaoston päätöksellä 17.8.2006 kumoamalla elintarvikehygieniaa koskevat määräykset. Muutettu terveydensuojelujärjestys tuli voimaan 1.9.2006. Terveydensuojelujärjestystä on muutettu sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 7.4.2009. Muutokset tulivat voimaan 1.6.2009. Liitteen 1 kohdissa 2.1 2.6 ja liitteen 2 kohdissa 2.1 2.12 sekä 2.14 ja liitteen 3 kohdissa 2.1-2.12 annettuja rakenteellisia vaatimuksia ei sovelleta ennen 15.10.2005 toimintansa aloittaneisiin huoneistoihin, jos näillä huoneistoilla on terveydenhoitolain (469/1965) mukainen hyväksyminen tai niistä on ilmoitettu ja ilmoitukset on käsitelty terveydensuojelulain (763/1994) mukaisesti.

Vaatimukset tulevat kuitenkin sovellettavaksi myös näihin huoneistoihin, kun huoneistosta tehdään toiminnanharjoittajan vaihtumisen, toiminnan olennaisen muuttamisen tai muun syyn vuoksi terveydensuojelulain 13 :ssä tarkoitettu ilmoitus tai ilmoittaminen.

LIITE 1 PARTURIA, KAMPAAMOA, KAUNEUSHOITOLAA JA MUUTA HUONEISTOA, JOSSA HARJOITETAAN IHONKÄSITTELYÄ TAI HOITOA, KOSKEVAT VAATIMUKSET Otsikossa mainituille huoneistoille asetettavista vaatimuksista on säädetty terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla. Tässä liitteessä annetaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi terveydensuojelulain 51 :n nojalla yleisiä otsikossa mainittuja huoneistoja koskevia määräyksiä. Näitä määräyksiä tulee terveydensuojelusäännösten lisäksi noudattaa Rauman kaupungin alueella. Huoneistoja koskevien määräysten lisäksi on annettu joitakin niitä koskevia suosituksia, jotka on syytä ottaa huomioon etenkin uusia huoneistoja suunniteltaessa ja perustettaessa. Suositukset on kirjoitettu kursiivilla, eivätkä ne ole sitovia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että toiminta täyttää säädöksissä ja tässä liitteessä sille asetetut vaatimukset. 1 Ilmoitus 1.1 Parturin, kampaamon ja kauneushoitolan lisäksi terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus tulee tehdä huoneistosta, jossa harjoitetaan tatuointia, lävistysten tekemistä, kuppausta tai muuta vastaavaa toimintaa. Ohje: Ilmoitusta ei tehdä - huoneistosta, jossa harjoitetaan yksinomaan hierontaa - huoneistosta, jossa harjoitetaan ainoastaan korvien lävistystä ja jossa varsinainen toiminta on muu kuin tässä liitteessä tarkoitettu - huoneistosta, jota käytetään vain meikkaamiseen ja jossa ei harjoiteta ihonkäsittelyä tai -hoitoa 1.2 Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus huoneiston perustamisesta tai käyttöönotosta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä kirjallisesti Rauman kaupungin terveysvalvontaan viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan ennen kuin uusi toiminnanharjoittaja aloittaa toiminnan. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti terveysvalvontaan. Kirjalliseksi ilmoitukseksi katsotaan myös sähköpostilla tai faksilla toimitettu ilmoitus. 1.3 Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus tulee tehdä myös tilapäisestä tai lyhytaikaisesta toiminnasta. 1.4 Kodin yhteydessä harjoitettavasta vähäisestä toiminnasta tulee tehdä ilmoitus, jos toimintaa markkinoidaan ilmoittamalla siitä esimerkiksi puhelinluettelossa, lehdessä tai huoneiston ulkopuolelle näkyvässä kyltissä. Tällöin toiminnan tulee täyttää säädöksissä ja tässä terveydensuojelujärjestyksessä asetetut vaatimukset. Tarvittaessa terveysvalvonnan johtaja päättää tapauskohtaisesti, kuinka laajamittaista toimintaa voidaan pitää vähäisenä. Ohje: Toiminta katsotaan vähäiseksi, jos käytössä on vain yksi asiakaspaikka.

2 Rakenteelliset vaatimukset 2.1 Huoneiston tulee olla helposti puhtaana pidettävissä. Asiakkaan ihon tai hiusten kanssa kosketukseen joutuvien pintojen ja välineiden tulee olla ehjiä, hyväkuntoisia sekä helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia tai vaihtoehtoisesti kertakäyttöisiä. 2.2 Siivousvälineiden ja puhdistus- ja desinfiointiaineiden varastointia varten tulee olla muusta huoneistosta erillinen säilytystila. Suositus: Siivousvälineiden säilytystilassa on poistoilmanvaihto, vesipiste kaatoaltaineen sekä kuivauspatteri tai vastaava siivousvälineiden kuivausmahdollisuus. 2.3 Huoneistossa tulee olla riittävästi vesipisteitä ja pesualtaita. Hiusten pesemiseen tarkoitettua pesuallasta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Huoneistossa on oltava mahdollisuus puhdistaa asiakkaan hiusten tai ihon kanssa kosketuksiin joutuvat välineet juoksevalla lämpimällä vedellä ja pesuaineella sekä laitteet tai desinfiointiaineet näiden välineiden desinfiointia varten. Siivousvälineiden puhdistusta ja siivouksessa käytettävien vesien kaatamista varten tulee olla käytettävissä vesipiste ja pesuallas, jota ei käytetä asiakkaiden hiusten tai ihon pesuun tai asiakkaiden hiusten tai ihon kanssa kosketukseen joutuvien välineiden puhdistamiseen. Jos huoneistossa harjoitetaan erityistä tartuntavaaraa aiheuttavia toimintoja kuten jalkahoitoja, tulee tässä toiminnassa käytettäviä vesiä varten olla erillinen kaatoallas ja tarvittaessa vesipiste. Tällaisessa toiminnassa käytettävien välineiden puhdistamisen tulee olla järjestetty siten, että siihen ei käytetä muuhun toimintaan tarkoitettua eikä muussa toiminnassa käytettävien välineiden puhdistukseen tarkoitettua pesuallasta. 2.4 Huoneistossa tulee olla toimintaan nähden riittävä ilmanvaihto. Jos huoneistossa permanentataan tai värjätään hiuksia tai tehdään muuta vastaavanlaista runsaasti epäpuhtauksia sisäilmaan tuottavaa toimintaa, tulee huoneistossa olla vähintään koneellinen poistoilmanvaihto. 2.5 Huoneistossa tulee olla käymälä, jossa on mahdollisuus pestä kädet juoksevalla kuumalla ja kylmällä tai sopivan lämpöiseksi sekoitetulla vedellä ja pesuaineella sekä mahdollisuus kuivata kädet. 2.6 Jos kyseessä on kohdassa 1.4. tarkoitettu, kodin yhteydessä sijaitseva huoneisto, jossa harjoitettava toiminta on vähäistä, voidaan siivousvälineiden säilytykseen käyttää myös asunnon tiloihin kuuluvaa asianmukaista varastotilaa. Varastotilan tulee sijaita riittävän lähellä tässä tarkoitettua huoneistoa. Huoneiston siivouksessa käytettäviä siivousliinoja, moppeja ja vastaavia siivousvälineitä ei saa käyttää asunnon siivoukseen. Siivousvälineiden puhdistukseen ja siivouksessa käytettävien vesien kaatamiseen voidaan kodin yhteydessä tapahtuvan vähäisen toiminnan kyseessä ollen hyväksyä asunnon tiloissa sijaitseva asianmukainen vesipiste. Kohdassa 1.4. tarkoitetussa huoneistossa voidaan käymälänä käyttää asunnon käymälää.

3 Toiminnalle asetettavat vaatimukset 3.1 Asiakkaiden suojaamattoman ihon tai hiusten kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat ja välineet, jotka eivät ole kertakäyttöisiä, on pestävä tai pyyhittävä huolellisesti ja tarvittaessa desinfioitava aina asiakkaiden välillä siten, että tartuntojen siirtyminen asiakkaiden välillä estetään. Erityistä tartuntavaaraa aiheuttavat välineet, kuten jalkahoitovälineet sekä ihon tai limakalvon lävistävät välineet tulee aina desinfioida asiakkaiden välillä, elleivät ne ole kertakäyttöisiä. 3.2 Huoneisto tulee pitää puhtaana ja siistinä.

LIITE 2 PÄIVÄKOTEJA, RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTEJA, KOULUJA SEKÄ LASTEN- JA VANHAINKOTEJA JA MUITA NIIHIN RINNASTETTAVIA HUONEISTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Otsikossa mainituille huoneistoille asetettavista vaatimuksista on säädetty terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla. Tässä liitteessä annetaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi terveydensuojelulain 51 :n nojalla yleisiä otsikossa mainittuja huoneistoja koskevia määräyksiä. Näitä määräyksiä tulee terveydensuojelusäännösten lisäksi noudattaa Rauman kaupungin alueella. Huoneistoja koskevien määräysten lisäksi on annettu joitakin niitä koskevia suosituksia, jotka on syytä ottaa huomioon etenkin uusia huoneistoja suunniteltaessa ja perustettaessa. Suositukset on kirjoitettu kursiivilla, eivätkä ne ole sitovia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että toiminta täyttää säädöksissä ja tässä liitteessä sille asetetut vaatimukset. 1 Ilmoitus 1.1 Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus huoneiston perustamisesta tai käyttöönotosta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä kirjallisesti Rauman kaupungin terveysvalvontaan viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan ennen kuin uusi toiminnanharjoittaja aloittaa toiminnan. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti terveysvalvontaan. Kirjalliseksi ilmoitukseksi katsotaan myös sähköpostilla tai faksilla toimitettu ilmoitus. Ohje: Ilmoitusta ei tehdä perhepäivähoitoon tai perhehoitoon (esim. sijaishuolto)käytettävästä asunnosta. 1.2 Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus tulee tehdä myös tilapäisestä tai lyhytaikaisesta toiminnasta. 1.3 Elintarvikkeiden tarjoilu-, käsittely- ja varastointitiloista tulee tehdä erillinen ilmoitus (ilmoitus elintarvikehuoneistosta). Näiden tilojen tulee täyttää elintarvikehuoneistolle asetetut rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset. Tämän liitteen kohdassa 2.2 on kuitenkin annettu ryhmäperhepäivähoitokodeille joitakin poikkeuksia näistä vaatimuksista. 2 Huoneistoille asetettavat vaatimukset 2.1 Huoneiston tilojen tulee olla riittävän väljät. Päivä- ja lastenkodeissa ja muissa vastaavissa tiloissa lattiapinta-alaa tulee yli 3-vuotiaiden ryhmissä olla vähintään 6 m 2 lasta kohti ja alle 3-vuotiaiden ryhmissä vähintään 8 m 2 lasta kohti. Pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon leikki- ja lepotilojen lisäksi myös ruokailu-, eteis-, pesu- ja wc-tilat sekä muut vastaavat tilat, jotka ovat hoidettavien lasten käytössä.

2.2 Elintarvikkeiden tarjoilu-, käsittely- ja varastointitilat tulee sijoittaa siten, ettei niiden läpi tapahdu läpikulkuliikennettä. Elintarvikkeiden käsittelytiloja varten tulee varata erilliset siivousvälineet ja erillinen siivousvälinevarasto. Jos huoneiston henkilökunta valmistaa ruokaa ja huoneistossa on yli 12 hoito- tai opiskelupaikkaa, tulee henkilökuntaa varten olla erillinen käymälä, jossa on mahdollisuus pestä kädet juoksevalla lämpimällä vedellä ja pesuaineella sekä kuivata kädet hygieenisesti. Edellisessä kappaleessa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta ryhmäperhepäivähoitokoteihin, joiden keittiötiloja käytetään ainoastaan muualla valmistettujen ruokien säilytykseen, kuumentamiseen ja jakeluun sekä yksinkertaisten aamu- ja välipalojen valmistukseen ja tarjoiluun ryhmäperhepäivähoitokodin toimintaan liittyen. 2.3 Huoneistossa tulee olla riittävä ilmanvaihto. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tulee suurimman kuormituksen aikanakin olla alle 1 500 ppm (2 700 mg/m 3 ). Sisäilmassa ei saa esiintyä kemiallisia epäpuhtauksia, hiukkasia, kuituja tai radonia sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa asettamat raja-arvot ylittäviä määriä. Huoneistossa ei saa esiintyä mikrobikasvuston aiheuttamaa terveyshaittaa. 2.4 Huoneiston lämpötilojen tulee täyttää vähintään sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa välttävälle tasolle annetut vähimmäisvaatimukset. Jos kyseessä on päivä- tai lastenkoti tai muu vastaava huoneisto, jossa hoidetaan alle 3-vuotiaita lapsia, tulee lattian pintalämpötilan kuitenkin olla vähintään 20 C. 2.5 Huoneiston sisätilojen melutason tulee alittaa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa asetetut raja-arvot. 2.6 Huoneistossa tulee olla riittävästi käymälöitä, joissa on mahdollisuus pestä kädet juoksevalla kuumalla ja kylmällä tai sopivan lämpöiseksi sekoitetulla vedellä ja pesuaineella sekä mahdollisuus kuivata kädet. 2.7 Päiväkotien kokopäiväryhmien tiloissa ja lastenkodeissa tulee olla vähintään yksi wc-istuin ja käsienpesuallas jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti. Pienten lasten ryhmissä voidaan pottia käyttämällä korvata osa wc-istuimista. Tällöin on huolehdittava siitä, että pottia varten on riittävästi wc-tilaa tai muuta tarkoitukseen sopivaa, muusta toiminnasta erillistä tilaa, ja että myös potan käytön yhteydessä on mahdollisuus käsien pesemiseen. Osapäiväryhmien tiloissa, ryhmäperhepäivähoitokodeissa, kerhoissa ja kouluissa voidaan katsoa yksi wc-istuin ja pesuallas riittäväksi 15 lasta kohti. 2.8 Jos huoneistossa hoidetaan alle kolmivuotiaita lapsia, huoneistossa tulee olla riittävästi asianmukaisia vaipan vaihtamiseen tarkoitettuja työpisteitä. Vaipanvaihtopisteessä tulee olla erillinen suihkuallas tai vastaava alapesupaikka vaipan vaihdon yhteydessä tapahtuvaa alapesua varten. Alapesua ei saa suorittaa käsien pesuun tarkoitetussa vesipisteessä. 2.9 Jos huoneistossa käytetään pottia, tulee niiden pesua varten olla asianmukainen vesipiste. Potta voidaan pestä vaipanvaihtopisteen yhteydessä olevassa pesualtaassa. Pottaa ei saa pestä käsien pesuun tarkoitetussa vesipisteessä. 2.10 Huoneistossa tulee toiminnan laatu ja laajuus huomioiden olla riittävästi peseytymistiloja, jotka ovat pinnoiltaan ehjiä ja helposti puhtaana pidettäviä. Huoneistossa tulee olla vähintään yksi suihku, ellei se toiminnan luonteen vuoksi ole ilmeisen tarpeeton. Pesutilat tulee pitää puhtaana ja siistinä. Ihon tai hiusten kanssa kosketukseen joutuvat pinnat tulee desinfioida tarvittaessa tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi.

2.11 Huoneistossa on oltava asianmukaiset, hyväkuntoiset välineet sekä sopivat aineet puhtaanapitoa varten. Siivousvälineiden ja siivouksessa käytettävien aineiden varastointia varten tulee olla siivousvälinevarasto. Päivä- ja lastenkodeissa varaston tulee olla lukittava. Siivousvälinevarastossa tulee olla poistoilmanvaihto, vesipiste kaatoaltaineen sekä kuivauspatteri tai vastaava siivousvälineiden kuivausmahdollisuus. Tätä vaatimusta ei sovelleta ryhmäperhepäivähoitokoteihin. Ryhmäperhepäivähoitokodissa tulee kuitenkin olla siivousvälineiden puhdistukseen soveltuva vesipiste, jota ei käytetä käsien pesuun, sekä asianmukainen siivousvälineiden kuivausmahdollisuus. 2.12 Päivä- ja lastenkodeissa tulee olla mahdollisuus kuivata märät ulkovaatteet siten, että kuivaus ei aiheuta oleskelutilojen ilmankosteuden nousua liian korkeaksi. 2.13 Huoneiston vesipisteistä saatavan veden tulee täyttää talousveden laatuvaatimukset. Jos talousvesi otetaan huoneistoon muualta kuin vesijohtoverkostosta, tulee veden laatu tutkituttaa säännöllisesti. Tarvittava tutkimustiheys riippuu mm. veden laadusta ja käyttäjämäärästä. Tutkimus tulee kuitenkin aina tehdä vähintään kerran kahdessa vuodessa. 2.14 Päiväkodin piha-alueen tulee olla aidattu. 2.15 Varusteiden, kuten leikkivälineiden, tulee olla hyväkuntoisia ja rakenteeltaan sellaisia, että tapaturmariski niitä käytettäessä on mahdollisimman pieni. Varusteiden kunto tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa.

LIITE 3 KOULUJA KOSKEVAT VAATIMUKSET Kouluille asetettavista vaatimuksista on säädetty terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla. Tässä liitteessä annetaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi terveydensuojelulain 51 :n nojalla yleisiä kouluhuoneistoja koskevia määräyksiä. Määräyksiä sovelletaan myös sellaisiin esiopetustiloihin, joissa ei esiopetuksen lisäksi harjoiteta päivähoito- tai kerhotoimintaa. Näitä määräyksiä tulee terveydensuojelusäännösten lisäksi noudattaa Rauman kaupungin alueella. 1. Ilmoitus 1.1. Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus huoneiston perustamisesta tai käyttöönotosta ja toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä kirjallisesti Rauman kaupungin terveysvalvontaan viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on uuden toiminnanharjoittajan ilmoitettava kirjallisesti terveysvalvontaan ennen kuin uusi toiminnanharjoittaja aloittaa toiminnan. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti terveysvalvontaan. Kirjalliseksi ilmoitukseksi katsotaan myös sähköpostilla tai faksilla toimitettu ilmoitus. 1.2. Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus tulee tehdä myös tilapäisestä tai lyhytaikaisesta toiminnasta. 1.3. Elintarvikkeiden valmistus-, käsittely-, tarjoilu- ja varastointitiloille tulee hakea elintarvikelain mukainen hyväksyminen erillisellä hakemuksella ennen huoneiston käyttöönottoa. Näiden tilojen tulee täyttää elintarvikehuoneistolle asetetut rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset. 2. Koulu- ja opetustiloille asetettavat vaatimukset 2.1. Huoneiston tilojen tulee olla oppilasmäärään nähden riittävän väljät. Koulussa tulee olla opetustilaa vähintään 2 m 2 oppilasta kohti ja kussakin luokkahuoneessa tai vastaavassa opetustilassa tilaa vähintään 2 m 2 oppilasta kohti, kun oppilasmääräksi lasketaan suurin koulussa tai luokkahuoneessa yhtäaikaisesti oleskeleva oppilasmäärä. Tässä tarkoitettuun koulun opetustilojen pinta-alaan eivät sisälly liikuntatilat eivätkä eteisja käytävätilat. 2.2. Elintarvikkeiden tarjoilu-, käsittely- ja varastointitilat tulee sijoittaa siten, ettei niiden läpi tapahdu läpikulkuliikennettä. Elintarvikkeiden käsittelytiloja varten tulee varata erilliset siivousvälineet ja erillinen siivousvälinevarasto. Jos huoneiston henkilökuntaa valmistaa ruokaa ja huoneistossa on yli 12 opiskelupaikkaa, tulee henkilökuntaa varten olla erillinen käymälä, jossa on mahdollisuus pestä kädet juoksevalla lämpimällä vedellä ja pesuaineella sekä kuivata kädet hygieenisesti. 2.3. Huoneistossa tulee olla riittävästi käymälöitä, joissa on mahdollisuus pestä kädet juoksevalla kuumalla ja kylmällä tai sopivan lämpöiseksi sekoitetulla vedellä ja nestemäisellä pesuaineella sekä mahdollisuus kuivata kädet hygieenisesti esimerkiksi kertakäyttöpyyhkeillä. Käymälöissä tulee olla riittävä koneellinen ilmanvaihto, joka on järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälöissä tulee olla vähintään yksi wc-istuin alkavaa 15 oppilasta kohti. Poikien wc-istuinpaikoista korkeintaan

puolet voidaan korvata virtsa-altailla. Jos kouluun sijoitetaan liikuntavammaisia oppilaita, tulee huoneistossa olla vähintään yksi liikuntavammaiselle soveltuva wc-paikka ja käsienpesuallas alkavaa 15 liikuntavammaista oppilasta kohti. 2.4. Liikuntatilojen yhteydessä tulee olla riittävät pukeutumis- ja peseytymistilat erikseen tytöille ja pojille. Sekä tyttöjen että poikien pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä tulee olla vähintään yksi wc-paikka. Suihkuja tulee olla vähintään yksi kappale 5:ttä yhtäaikaisesti liikuntatilaa käyttävää oppilasta kohti. 2.5. Liikuntatilojen sekä pukeutumis- ja peseytymistilojen tulee olla pinnoiltaan ehjiä ja helposti puhtaana pidettäviä. Lattiapintojen tulee olla desinfioitavissa. 2.6. Liikunta-, peseytymis- ja pukeutumistilat tulee pitää puhtaana ja siistinä. Pesu- ja pukeutumistilojen lattiapinnat tulee desinfioida säännöllisesti. Muut ihon tai hiusten kanssa kosketukseen joutuvat pinnat, mukaan luettuna liikuntavälineiden pinnat, tulee desinfioida tarvittaessa tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 2.7. Kouluhuoneistossa tulee olla riittävä koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto on riittävä kun se on Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 -ohjeen mukainen. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tulee suurimman kuormituksen aikanakin olla kaikissa oppilaiden käytössä olevissa tiloissa alle 1 500 ppm (2700 mg/m³). Sisäilmassa ei saa esiintyä kemiallisia epäpuhtauksia, hiukkasia, kuituja ja radonia sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa asettamat raja-arvot ylittäviä määriä. Huoneistossa ei saa esiintyä kosteusvaurion tai mikrobikasvuston aiheuttamaa terveyshaittaa. Oleskelu- ja työskentelytiloissa tulee olla ainakin yksi avattava tuuletusikkuna. 2.8. Opetustiloissa, joissa on haitallisia pöly- tai kemikaalipäästöjä aiheuttavaa toimintaa, tulee tällaiseen toimintaan käytettävien työpisteiden yhteydessä olla asianmukaiset ja riittävän tehokkaat ilmanvaihdon kohdepoistot. Tällaisia opetustiloja voivat olla esimerkiksi kemian, fysiikan tai teknisen työn luokat. Fysiikan ja kemian luokkien terveydelle haitalliset kemikaalit tulee säilyttää lukollisissa kaapeissa, joissa on tarvittaessa poistoilmanvaihto. 2.9. Huoneiston lämpötilojen tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa opetustiloille välttävälle tasolle annetut vähimmäisvaatimukset. Oppilaitoksissa huoneilman lämpötilan ja operatiivisen lämpötilan välttävä taso on +20 C sekä lattian pintalämpötilan välttävä taso +19 C. 2.10. Huoneiston opetus- ja liikuntatilojen melutason tulee alittaa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa opetushuoneistoille annetut melutason ohjearvot aikana, jolloin huoneisto yleensä on käytössä. 2.11. Luokkahuoneiden valaistuksen tulee olla riittävä. Valaistuksen tulee olla vähintään 300 luksia. 2.12. Huoneistossa on oltava asianmukaiset, hyväkuntoiset välineet sekä sopivat aineet puhtaanapitoa varten. Siivousvälineiden ja siivouksessa käytettävien aineiden varastointia varten tulee olla erillinen siivousvälinevarasto. Siivousvälineiden puhdistusta ja huoltoa varten siivousvälinevarastossa tai sen läheisyydessä tulee olla tarkoitukseen soveltuva vesipiste, jota ei käytetä käsien pesuun. Siivousvälineiden kuivatuksen tulee olla asianmukaisesti järjestetty. Jos siivousvälineet kuivataan siivousvälinevarastossa, tulee varastossa olla poistoilmanvaihto sekä lämmin kuivauspatteri tai vastaava kuivausmahdollisuus. 2.13. Huoneiston vesipisteistä saatavan veden tulee täyttää talousveden laatuvaatimukset. Jos talousvesi otetaan huoneistoon muualta kuin vesijohtoverkosta, tulee veden laatu tutkituttaa säännöllisesti. Tarvittava tutkimustiheys riippuu mm. veden laadusta ja

käyttäjämäärästä. Tutkimus tulee kuitenkin aina tehdä vähintään kerran kahdessa vuodessa. 2.14..Lämpimän vesijohtoveden vähimmäislämpötilan käyttöpisteessä 2 minuutin valutuksen jälkeen tulee olla vähintään 55 C. 2.15..Koulun piha-alueen ja liikuntatilojen varusteiden, kuten leikkivälineiden, tulee olla hyväkuntoisia ja rakenteeltaan sellaisia, että tapaturmariski on niitä käytettäessä on mahdollisimman pieni. Varusteiden kunto tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Suositus: Koulun ruokailutilassa tai sen läheisyydessä tulisi olla ainakin yksi ruokailijoitten käyttöön tarkoitettu asianmukaisesti varustettu käsienpesuallas.

SÄÄDÖSLUETTELO Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta (167/2003; muutettu 10.5.2006 VnA 321/2006, kum. 167/2003 2 ) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) MUITA LÄHTEITÄ Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1 Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen soveltamisopas, 3. painos, 2009.