Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 13/2011/1 Dnro ISAVI/73/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Ruuskansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kiuruvesi HAKIJA Hannu ja Jorma Piippo Oy Saarisjärventie 180 74700 Kiuruvesi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ruuskansuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 11.10.2001 nro 46/01/3. Luvan haltijan oli 1.1.2010 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, muutos 29.1.2009) 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus koskee Kiuruveden kaupungin Remeskylässä sijaitsevan noin 60 ha:n suuruisen Ruuskansuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistamista. Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 31.12.2009. Hakija on täydentänyt hakemusta 4.6.2009 tuotantosuunnitelmakartalla, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla, tarkennetuilla tiedoilla turpeen tuotantomääristä, pöly- ja meluhaittojen ehkäisystä, tukikohta-alueesta, parhaan käytettävissä olevan tekniikan käytöstä tuotannossa, alueen kaavoitustilanteesta sekä Osmanginjärven kunnostuksista.
2 Voimassa oleva ympäristölupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 11.10.2001 nro 46/01/3 myöntänyt Hannu ja Jorma Piippo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan turvetuotantoon Ruuskansuolla 63,5 ha:n alalla sekä luvan johtaa kuivatusvedet Valkeisym. purojen ojitusyhtiön perkaamaan Valkeispuroon Remeskylässä Kiuruveden kaupungissa. Toimintaa koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "Vesiensuojelurakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset 1. Tuotantoalueiden ja tuotantoon kunnostettavien alueiden kuivatusvedet on johdettava asianmukaisesti mitoitettujen sarkaoja-altaiden ja laskeutusaltaiden kautta. Tuotantoalueen kuivatusvesien vesiensuojelurakenteisiin kuuluvat sarkaojien syvennykset, sihtiputkipidättimillä varustetut päisteputket ja laskeutusaltaat. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaasta poistettavalle lietteelle. Koko tuotantoalue ympäröidään eristysojin. Eristysojiin kaivetaan lietesyvennykset. Uutta tuotantoaluetta kunnostettaessa laskeutusaltaat ja uusien eristysojien lietesyvennykset tehdään ennen muita kaivutöitä. Luvan saajalla on oltava oikeus tuotantoalueeksi kunnostettaviin alueisiin. 2. Ojastot ja altaat toteutetaan huomioon ottaen seuraavat mitoitusarvot ja rakenneratkaisut: - laskeutusaltaaseen tuleva oja on altaan pituuden suuntainen ja sijaitsee keskellä altaan päätyä, - laskeutusaltaaseen rakennetaan vedenkorkeuden säätölaite, jolla voidaan säännöstellä vedenkorkeutta, - laskeutusaltaassa on pintapuomi, - syöpymisherkkään kivennäismaahan rakennettaessa laskeutusallas vahvistetaan suodatinkankaalla ja karkealla kivennäisaineksella, - sarkaojasyvennys on pituudeltaan vähintään 15 m ja päisteputki vähintään 18 m, sihtiputkipidätin tuetaan asianmukaisesti ja - sarkaojan kaltevuus on alle 1,5 promillea. 3. Turvetuotantoaluetta ja kuivatusvesien käsittelylaitteita on hoidettava siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman pieneksi. Ojat sekä vesiensuojelua varten tehdyt rakennelmat ja laitteet on pidettävä kunnossa. Rakenteiden kunto ja toimivuus on tarkistettava säännöllisesti ja tarvittavat korjaukset on tehtävä välittömästi. Laskeutus- ja sarkaoja-altaisiin sekä ojiin kertyvä kiintoaines on poistettava ainakin kerran vuodessa ja muulloin tarvittaessa. Puhdistustyössä on noudatettava varovaisuutta, niin ettei kiintoainetta pääse karkaamaan vesistöön, esimerkiksi virtausta rajoittamalla. Hienojakoisten kivennäismaiden kaivamista on vältettävä kokooja- ja laskuojassa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että vesiensuojelurakenteet ovat jo tuotantokauden alkaessa asianmukaisessa kunnossa. 4. Tuotantoalueen kuivattamisesta pumppauksen avulla on esitettävä toteutussuunnitelma Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen suunnitelman toteutusta. Suunnitelmassa on esitettävä pumpattavien kuivatusvesien joh-
taminen ja käsittely. Pumppaamalla johdettavat kuivatusvedet on puhdistettava vähintään laskeutusaltaissa ja teknisistä toteutusmahdollisuuksista riippuen pintavalutuskentällä. 5. Luvan saajan on estettävä Valkeisjärven vesien pääsy tuotantoalueelle tukkimalla tuotantoalueen ja eristysojan väliset ojat. 6. Luvan saaja on velvollinen tarvittaessa poistamaan Valkeispuron peratusta uomasta turvetuotantoalueelta peräisin olevat liettymät tai tukkeumat. Muutoin luvan saajan on osallistuttava kuivatushyödyn saajana ojitusyhtiön toimesta suoritettavaan peratun uoman kunnossapitoon. Pölyämistä, melua ja jätehuoltoa koskevat määräykset 7. Pölyämistä on ehkäistävä parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Pölyämistä aiheuttavat työt on tehtävä mahdollisuuksien mukaan ajankohtina, jolloin tuulensuunta on asutuksesta poispäin. Turveaumat on sijoitettava suojaisiin paikkoihin mahdollisimman etäälle asutuksesta. Turve on kuljetettava riittävän tiiviisti suljetuissa kuormissa. 8. Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä kello 22 07 välisenä aikana arvoa 50 db. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja - menetelmiä. Pumppaamon voimakoneena käytetään sähkömoottoria tai polttomoottoria, jonka pakoputki varustetaan äänenvaimentimella. Pumppauksesta aiheutuvan melun estämiseksi tehtävät toimenpiteet esitetään pumppauksen toteutusta koskevassa suunnitelmassa (määräys 4). 9. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11. Luvan saajan on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Tarkkailu-, tiedonanto- ja valvontamääräykset 12. Luvan saajan on pidettävä ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa hakemuksen liitteenä 27 ole- 3
Alueen kaavoitustilanne van tarkkailuohjelman mukaisesti. Päiväkirjassa on oltava muun muassa tiedot tuotannosta, säätilasta, vesiensuojelutoimenpiteistä, muista huoltotoimenpiteistä, häiriötilanteista ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 13. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia vesistössä, puhdistuslaitteiden toimivuutta, jätteitä ja jätehuoltoa sekä toiminnan päästöjen muita ympäristövaikutuksia. Lisäksi on säännöllisesti seurattava Valkeisjärven veden mahdollista suotautumista tuotantoalueen suuntaan. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava vesistövaikutusten tarkkailuun yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on täydennettävä hakemuksessa esitettyä tarkkailuohjelmaa tuotantoalueen vesien määrän ja laadun tarkkailun osalta. Tarkkailuohjelman täydennysehdotus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Täydennetyssä tarkkailuohjelmassa on oltava myös ehdotus tarkkailujen tulosten ja yhteenvetojen toimittamisesta valvontaviranomaisille. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä. Tarkkailujen tulokset ja yhteenvedot on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 14. Turvetuotantoalueen hoitajaksi luvan saajan on määrättävä riittävän koulutuksen saanut henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Turvetuotantoalueen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista sekä toiminnan keskeytyksistä ja lopettamisesta on riittävän ajoissa ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen toiminnan lopettamista on ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi esitettävä suunnitelma alueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 16. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella." Tuotantoalue sijaitsee noin 10 km Kiuruveden keskustasta pohjoisluoteeseen. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston 11.6.2001 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 9.4.2003 vahvistamassa Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa Ruuskansuon alue on varattu turvetuotantoon (EO1, erityistoimintojen alueet turvetuotantoa varten). Tuotantoalueen itäpuolella oleva Valkeisjärvi kuuluu lintuvesiensuojeluohjelman alueeseen merkinnällä SL. 4
5 Asutus ja ympäristön maankäyttö Yleiskuvaus toiminnasta Ympäröivä alue on maatalouskäytössä olevaa peltoa ja metsää tuotantoalueesta kaakkoon ja luoteeseen. Valkeisjärvi on lähimmillään noin 200 m:n päässä tuotantoalueesta. Muu ympäröivä alue on metsää. Lähin asuinrakennus alueen reunasta mitattuna on noin 200 m:n päässä lounaassa ja seuraavaksi lähimmät kaksi asumusta noin 360 m:n ja 430 m:n päässä tuotantoalueen pohjoisosasta länteen. Tuotantoalue sijaitsee Ruuskansuo-tilalla (263-414-7-88). Tuotanto on aloitettu vuonna 1988 ja aluetta on laajennettu vuosina 2002 ja 2003. Nykyinen tuotantoalue on pinta-alaltaan 55,6 ha (lohkot A E) ja tuotannosta on poistunut eri lohkoilta yhteensä 5,0 ha. Auma-alueita on kolme ja ne on sijoitettu eri puolille tuotantoaluetta. Jyrsinturvetta tuotetaan vuosittain noin 17 000 m 3. Turve kerätään mekaanisella kokoojavaunulla. Alueita poistuu tuotannosta vähitellen ja tuotanto päättyy kokonaan arviolta vuonna 2020. Osa alueesta on mahdollista ottaa tuotannon päättymisen jälkeen maatalouskäyttöön ja loppu jätetään soistumaan. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan edelleen laskeutusaltaiden kautta Ruuskanpuroon. Vesien käsittely ja -johtaminen sekä alapuolisen vesistön tila Ruuskansuo sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA 1) Iisalmen reitin Koskenjoen valuma-alueella ja siellä Osmanginjärven Jylängönjoen alueella (04.562). Osmanginjärven Jylängönjoen alueen koko on 74 km 2 ja järvisyys 4,8 %. Koko yläpuolisen valuma-alueen koko on 625 km 2 ja järvisyys 2,9 %. Alueen ulkopuoliset vedet johdetaan Ruuskanpurossa tuotantoalueen halki. Lohkojen A ja B C kuivatusvedet johdetaan pumppausaltaaseen ja siitä polttomoottorikäyttöisellä pumpulla laskeutusaltaan 2 kautta Ruuskanpuroon. E-lohkon vedet johdetaan kokooma-altaaseen ja edelleen putkessa Ruuskanpuron ali edellä mainittuun pumppausaltaaseen. Lohkolta D vedet valuvat painovoimaisesti laskeutusaltaaseen 1 ja siitä Ruuskanpuroon. Ruuskansuon kuivatusvedet johdetaan noin 10,5 km:n matka Valkeispuroa (Ruuskanpuro) pitkin Osmanginjärveen. Järven luusua on noin 2,5 km:n päässä Valkeispuron laskukohdasta. Osmanginjärvestä vedet laskevat Pölhönjoessa 3 km:n päähän Palosjärveen ja siitä Koskenjoessa Kiuruveteen. Valkeispuron vesi on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella ylirehevää. Myös fosfaattifosforin pitoisuus on joessa melko korkea. Jokivedessä on ylivirtaamatilanteissa korkea mineraalipitoisen kiintoaineen pitoisuus. Puron valuma-alueella on paljon peltomaata. Osmanginjärvi on vesienhoidon suunnitteluun liittyvän vesimuodostumatyypin määrityksen mukaan runsasravinteinen ja runsaskalkkinen järvi (toissijainen tyyppi: hyvin
lyhytviipymäinen järvi). Sen tila on asiantuntija-arvion mukaan välttävä. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan järven hyvä tila tulisi saavuttaa vuoteen 2021 mennessä lisätoimenpiteillä, jotka kohdistuvat lähinnä maatalouden fosforipäästöjen vähentämiseen. Osmanginjärven kunnostuksella on nostettu järven kesäaikaista vedenpintaa. Uusia kunnostuksia ei ole suunnitteilla. Kuormitustarkkailun tulokset ja päästöjen vaikutukset vesistöön Ruuskansuon yläpuolisesta ojasta ja alapuolisesta altaasta sekä Valkeispurosta noin 9,5 km suon alapuolelta on otettu vuosina 2002 2006 vuosittain kaksi kuormitustarkkailunäytettä ja vuonna 2007 Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaiset näytteet kesä-, elo-, syys- ja marraskuussa. Suon alapuoliseen altaaseen on johdettu tuotantoalueen ja eristysojien vedet. Virtaama on mitattu havaintopaikoilta kesä-, elo- ja syyskuussa. Marraskuussa virtaama on arvioitu keskivaluntojen avulla. Valkeispuron virtaama on arvioitu elo- ja syyskuussa Ruuskansuon laskeutusaltaan keskivaluman avulla. Vesienjohtamisreitillä tapahtuvaa sedimentoitumista tai kasvustoon sitoutumista ei ole otettu arvioissa huomioon eli kuormitus on normaalitilanteessa pienempi. Tulvatilanteissa kuormitus voi olla arvioitua suurempi. Vuoden 2007 tulokset edustavat yli- ja alivirtaamia. Minään havaintokertana ei ollut keskivirtaamatilannetta. Näytteitä ei ole otettu myöskään kevättulvan aikaan. Vuonna 2007 mitatut ja arvioidut(x) Ruuskansuon tarkkailupisteiden virtaamat ovat seuraavassa taulukossa. Pvm Yläpuoli l/s*km 2 Alapuoli l/s*km 2 Valkeispuro l/s*km 2 27.6.2007 0,4 1,2 0,9 3.8.2007 19,2 19,1 19,1 18.9.2007 19,2 16,9 16,9 29.11.2007 (x) 3,1 3,1 3,1 Tuotantoalueen yläpuolisessa vedessä kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 10 mg/l (vaihteluväli 1 48 mg/l) ja suon alapuolisessa vedessä 17 mg/l (2 48 mg/l). Veden ph on ollut kummassakin pisteessä keskimäärin 6,4. Veden humuspitoisuus kemiallisella hapenkulutuksella (COD Mn ) mitattuna on ollut keskimäärin 36 mg/l (suon yläpuolella 17 82 mg/l ja alapuolella 21 53 mg/l). Kokonaistyppipitoisuus on ollut suon yläpuolella keskimäärin 1 100 µg/l (480 1 800 µg/l ja laskuojassa 1 630 µg/l (800 3 300 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus on ollut suon yläpuolella erittäin rehevällä tasolla (89 µg/l, vaihteluväli 34 170 µg/l) ja alapuolella ylirehevällä tasolla (111 µg/l, 42 260 µg/l). Tuotantoalueen pinta-ala on noin 20 % valuma-alueesta, jolta vedet laskevat tuotantoalueen alapuoliseen näytteenottokohtaan. Valuma-aluesuhde huomioiden on arvioitu Ruuskansuon kuivatusvesien ainepitoisuuksia vuoden 2007 tarkkailutulosten perusteella. Lisäksi on oletettu, että tuotantoalueen yläpuolisen pisteen vedet edustavat 6
kaikkia ulkopuolisia vesiä. Kiintoainepitoisuus alapuolisessa ojapisteessä oli keskimäärin 25 mg/l (suluissa pitoisuus laskeutusaltaassa 7,8 mg/l), kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 41 mg/l (37 mg/l), kokonaistyppipitoisuus 4 800 µg/l (1 000 µg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus 144 µg/l (70 µg/l). Ruuskansuon kuormituksen osuus Valkeispuron mittauspisteellä vuoden 2007 tarkkailutulosten perusteella on arviolta seuraava: kiintoaine 6 %, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 3 %, kokonaistyppi 8 % ja kokonaisfosfori 3 %. Osmanginjärven Jylängönjoen valuma-alueen kokonaistyppikuormituksesta Ruuskansuon osuus on 2 % ja kokonaisfosforikuormituksesta osuus on 1 %. 7 Pöly ja melu Varastointi ja jätteet Ruuskanpuron molemmin puolin on 5 20 m leveä pajuttunut suojavyöhyke. Puusto on 8 10 m korkeaa. Tuotantoalueen ympärillä on 4 10 m leveä koivikko- ja pajukkokaista. Suojavyöhykkeet ehkäisevät pölyn leviämistä ja tuulihaittoja. Turvetta kuljetetaan alueelta sen lounaiskulmalta ja itäosasta lähteviä tieyhteyksiä Lapinsalontielle. Vuosittain alueelta ajetaan noin 140 rekkakuormaa energiaturvetta. Työkoneissa käytettävä polttoöljy varastoidaan tukikohdassa 3,6 m 3 :n lukittavassa säiliössä. Vuotuinen polttoöljyn kulutus on 5 10 m 3 tuotannon määrästä riippuen. Kuivatusvesipumpun polttoöljylle on 0,8 m 3 :n lukittu kaksoisvaippasäiliö. Vuotuinen polttoöljyn kulutus kuivatusveden pumppaamolla on noin 0,6 m 3. Jätteille on lukittava katos tukikohdassa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (päivätty 2.6.2010) mukaan tuotantoalueelta poistetaan pintamaata 100 m 3. Kannot ja puuaines (300 m 3 ) läjitetään tuotannosta poistuneille alueille. Kivet (300 m 3 ) läjitetään tuotantoalueen ulkopuolelle. Mineraalimaat ojien kaivusta (1 000 m 3 ) levitetään tuotannosta poistuneille alueille. Laskeutusaltaiden lietteet (1 800 m 3 ) läjitetään laskeutusaltaiden reunalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan mukaan nykyinen kuivatusvesien käsittely on riittävä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Tuotantoalueen vesiä ei johdeta viereiseen Valkeisjärveen vaan kymmenien kilometrien päässä olevaan Osmanginjärveen. Tuotantoalueen läpi virtaavat ulkopuoliset vedet pirstovat alueen. Ruuskansuolla ei ole mahdollisuutta kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseen esimerkiksi pintavalutuskentällä. Tuotantokoneet ja -laitteet ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu Turvesuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Havaintopaikkoja on kolme: vanhoina
asemina suon yläpuolinen asema ja Valkeispuro 2. Suon alapuolinen asema siirretään oikealle laskeutusaltaalle. Näytteet otetaan viiden vuoden välein. Tarkkailun muutoksista lupakauden aikana neuvotellaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. 8 Vahingot Tuotannossa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa ja noudatetaan lupamääräyksiä. Vahinkoja ei pitäisi päästä syntymään. Jos kuitenkin naapurustolle tai ympäristölle aiheutuu vahinkoa, asiasta neuvotellaan ja turvetuotannosta aiheutuneet vahingot korvataan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kiuruveden kaupungissa 30.6. 30.7.2010 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kiuruvesi-lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalousyksiköltä, Kiuruveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kiuruveden kaupunginhallitukselta. Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa laitoksen alapuolisen Osmanginjärven ja Jylängönjoen hyvä tila ei täyty ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Tavoite on saavuttaa hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Hakijan esittämät vesienkäsittelytoimenpiteet ovat tässä vaiheessa riittävät. Hakemuksen mukaan Ruuskansuon turvetuotanto tulee kuitenkin jatkumaan vielä noin 15 vuotta eli pidempään kuin alapuolisen vesistön hyvän tilan saavuttamisaikataulu. Kuormituksen vähentämiseksi tuotannon loppukaudella hakijan tulee selvittää mahdollisuudet käyttää tuotannosta poistuvia soistumaan jätettäviä alueita vesiensuojelun tehostamiseen esimerkiksi kosteikkoina tai kasvillisuuskenttinä. Koska tuotantoalue on pirstoutunut ja sen läpi virtaa ulkopuolisia vesiä, voisi vesiensuojelun tehosterakenteen mitoittaa niin, että siinä voisi käsitellä myös sinänsä vähäisen yläpuolisen alueen vedet. Vedet tulee johtaa laskeutusaltaiden kautta ympäri vuoden. Hakemuksessa ei ole esitetty lohkojen A, B C ja E talviaikaisen altaan mitoitusta. Se tulee mitoittaa käsiteltävän vesimäärän mukaisesti. Kaikki Ruuskansuon laskeutusaltaat on kaivettu kivennäismaahan asti. Vesi on tarkastushetkillä ollut hyvin savisameaa. Koska altaiden pohja on helposti liettyvää, aiheuttaa altaiden säännöllinen puhdistus merkittävää kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön. Altaita ei tulisi määrätä puhdistettavaksi joka vuosi, vaan niihin kertyvän turvekerroksen paksuutta tulee seurata ja tyhjentää altaat tarvittaessa. Altaissa tulee olla riittävästi lietetilavuutta.
Voimassa olevassa ympäristöluvassa Ruuskansuolle on määrätty 15 m pitkät sarkaojasyvennykset. Yleensä syvennysten pituus on 10 m. Tätä pitempien sarkaojasyvennysten puhdistaminen on käytännössä vaikeaa. Ruuskansuollakin sarkaojasyvennysten pituudeksi riittää 10 m. Hakemuksen mukaan Ruuskansuon turvetuotannon pölyvaikutuksista ei ole valitettu. Kuitenkin vuonna 2006 pitkän poutajakson jälkeen tuli valvovalle viranomaiselle valitus ilman kautta kulkeutuvan turvepölyn kertymisestä Valkeisjärveen. Täyttä varmuutta turvepölyn lähteestä ei saatu, mutta yhtenä osatekijänä ilmiöön on voinut olla Ruuskansuon tuotanto. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta tai vesistöä kaikilla ilmansuunnilla lukuun ottamatta pohjoista. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi alueella tulee olla tuulipussi ja vähintään käsikäyttöinen tuulimittari. Tuotantoa tulee rajoittaa voimakkaan tuulen käydessä asutusta tai Valkeisjärveä kohti. Tuotannossa tulee käyttää vain mekaanista vaunua. Tuotantoalueen vesistötarkkailu tulee tehdä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Erillistä kuormitustarkkailua ei ole tarpeen tehdä Ruuskansuolla, jos hakija osallistuu edelleen yhteistarkkailuun. Kuormitus voidaan laskea yhteistarkkailuohjelman mukaisesti ns. tarkkailusoilta saatavien ominaiskuormituslukujen avulla. Virtavesitarkkailu voidaan tehdä hakijan esittämistä pisteistä tuotantoalueen ylä- ja alapuolelta sekä laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Virtavesitarkkailu voidaan tehdä viiden vuoden välein. Järvitarkkailu ei ole tarpeen vähäisen kuormitusosuuden takia. Luvan saajan tulee vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä raportoida ympäristönsuojelun Vahti-tietojärjestelmään kunkin tuotantoalueen vuosittainen kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus sekä turvetuotantopinta-ala. Hakemuksen mukainen turvetuotanto Ruuskansuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt toimenpiteet. Pohjois-Savon ELY-keskus/kalatalous Hannu ja Jorma Piippo Oy hakee Ruuskansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan tarkistamista. Tuotantoa jatketaan 55,5 ha:n alueella ja valumavedet käsitellään virtaamansäädöllä ja laskeutusaltailla. Ruuskansuon fosforikuormitus alapuoliseen vesistöön on 19 kg/v. Osmanginjärven tilaa heikentävät rehevyys ja umpeenkasvu, mihin on syynä maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Umpeenkasvun syitä ovat kiintoainekuormitus, aiemmin tehty järven lasku ja ravinteet. Voimakas rehevöityminen vaikuttaa kalakannan rakenteeseen, heikentää kalastusmahdollisuuksia ja aiheuttaa makuvirheitä. Umpeenkasvu vaikeuttaa järvellä liikkumista ja kaventaa kalaston elintilaa. Umpeenkasvua on erityisesti järven lahtialueilla. Järven keskiosan syvänteet ovat 9
pysyneet välttävässä kunnossa voimakkaan läpivirtauksen vaikutuksesta. Osmanginjärven veden ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeita. Osmanginjärveä on kunnostettu niittämällä umpeenkasvaneita alueita 1980-luvulta alkaen. Järvellä on toteutettu kunnostushanke, joka on käsittänyt mm. pohjapadon rakentamisen, väylien ruoppaamista ja vesikasvien niittoa. Vesikasvien niitolle on tarvetta jatkossakin. Osmanginjärven tilaa tulisi edelleen parantaa. Ensisijaisesti tulisi kaikin tavoin vähentää järveen tulevaa ulkoista kuormitusta. Järven tilaa voidaan parantaa myös aktiivisilla kunnostustoimenpiteillä kuten vesikasvien niitolla. Ruuskansuon turvetuotantoalueiden luvan myöntämiselle ei ole esteitä. Kalataloudellisen haitan vähentämiseksi tulee hakijan maksaa vuorittain 100 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannan ja kalaston elinympäristön sekä kalastusmahdollisuuksien parantamiseen. Osmanginjärven valuma-alueilla on useita turvesoita. Turvatuotannon haittojen vähentämiseen määrättyä kalatalousmaksua on viime vuosina käytetty vesikasvien niittoon, mikä pantaa erityisesti vesistön käyttöä kalastukseen, liikkumiseen ja vähentää järven umpeenkasvua. Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kuivatusvesien johtamisvesistö Osmanginjärvi on matala, osittain umpeenkasvanut ja vedenlaadultaan välttävä. Järveä on kunnostettu vuosina 2000 2001. Tuotantoalueen itäpuolella noin 150 m:n päässä on Valkeisjärvi. Valkeisjärven koko on 1,59 km 2. Se on matala, runsashumuksinen pääosin soiden ja turvetuotantoalueiden ympäröimä arvokas lintuvesijärvi. Ruuskansuon välittömässä läheisyydessä 200 450 m:n päässä on neljä asuinrakennusta. Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa alue on merkinnällä erityistoimintojen alueet turvetuotantoa varten (EO1 23.728 ) Tuotantoalueen vesienkäsittely ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Turvetuotannon kiintoaine- ja ravinnekuormitus lisäävät Osmanginjärven umpeenkasvua. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa esimerkiksi pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaiden mitoituksen tulee olla turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaisia. Koska tuotantoalueiden vesienkäsittely on puutteellista, tulee laskeutusaltaiden ja sarkaojarakenteiden kuntoon ja huoltoon kiinnittää erityistä huomiota. Asutuksen läheisyyden vuoksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja menetelmiä. Päiväaikaan klo 7 22 melu ei saa lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella ylittää tasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 tasoa 50 db (L Aeq ). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa päiväaikaan ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) eikä yöllä tasoa 40 db (L Aeq ). Toiminta tulee keskeyttää, kun tuotantotoiminnan pölypäästöjä kulkeutuu asutukseen päin. Aumat tulee sijoittaa vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta. 10
Hakijan vastine Vesienkäsittelyn puutteellisuuden takia tulee lupa myöntää määräaikaisena siten, että lupa on voimassa vuoteen 2020 asti. Kiuruveden kaupunginhallitus Kiuruveden kaupungilla ei ole huomauttamista Ruuskansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta. Hakijalla ei ole lausuttavaa ELY-keskuksen kalatalousyksikön ja Kiuruveden kaupungin lausuntoon. Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomaiselle hakija vastaa, että pintavalutuskentän mahdollisuutta on mietitty, mutta sopivaa kenttää ei löydy alueelta. Aumojen sijoittelua ei voi juurikaan muuttaa, sillä ne on sijoitettu talviteiden varsiin. Tukikohdan alueella oleva auma ajetaan syksyisin pois. Sitä ei voida sijoittaa kauemmaksi tiestön kantavuuden takia. Hakija selvittää ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimuksesta kosteikkojen tai kasvillisuuskentän mahdollisuutta. Alueen B C talvialtaan mitat ovat 60 m*4 m, alueen D altaan mitat 60 m*10 m ja alueen E altaan mitat 45 m*8 m. 11 MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 46/01/3, 11.10.2001 perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Ruuskansuon turvetuotantoalueelle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 46/01/3 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 60 ha. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.
12 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen ja käsittely 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan tuotantosuunnitelman (MK 1:2 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Valkeispuroon (Ruuskanpuro). Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden avulla. Sarkaojien päässä on oltava vähintään 10 m pitkä lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden mitoituksen on oltava riittävä rankkasateiden ja tulvahuippujen varalle. Luvan saajan tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle talviaikaisten laskeutusaltaiden mitoitustiedot 31.5.2011 mennessä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumista ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 2. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut laskeutusaltaat ja ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista on poistettava liete ja se on sijoitettava siten, ettei puhdistustöistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 3. Luvan saajan tulee tehostaa Ruuskansuon turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyä 31.5.2014 mennessä. Selvitys käytettävistä tehokkaammista vesienkäsittelymenetelmistä tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle 31.12.2012 mennessä. Vesienkäsittelyrakenteisiin saadaan tehdä sellaisia Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät heikennä vesienkäsittelyn tehokkuutta. 4. Luvan saajan on estettävä Valkeisjärven vesien pääsy tuotantoalueelle tukkimalla tuotantoalueen ja eristysojan väliset ojat.
13 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Pölyä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantolohkolla A, kun tuulee pohjoisen ja koillisen väliltä ja lohkolla E, kun tuulee lännestä yli 5 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. 6. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu asutukselle kohtuutonta melua. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7 22) keskiäänitasoa 55 db (A) eikä yöllä (klo 22 7) keskiäänitasoa 50 db (A). Lomaasutukseen käytettävillä alueilla keskiäänitaso saa olla päivällä enintään 45 db ja yöllä enintään 40 db. 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja niin ettei syntyvistä jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitus-aika ja -paikka sekä kuljettaja. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 9. Kaivannaisjätteen käsittely on järjestettävä hakemukseen liitetyn 2.6.2010 päivätyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden välein. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjumiseksi on tuotantoalueella oltava jatkuvasti ajan tasalla pidettävä toimintaohje.
Häiriö- ja poikkeustilanteista, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tarkkailu ja raportointi 11. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavien alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet on ohjattava ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta tuotantotoiminnan päättymisestä. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn ja tarkkailun lopettamista. Pohjois-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 12. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on järjestettävä sekä vesistövaikutuksia on tarkkailtava Pohjois-Savon turvetuotantosoiden kulloinkin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi on säännöllisesti seurattava Valkeisjärven veden mahdollista suotautumista tuotantoalueen suuntaan. Luvan saajan tulee esittää Ruuskansuon turvetuotannon tarkkailusuunnitelma viivytyksettä hyväksyttäväksi aluehallintovirastolle, mikäli yhteistarkkailu päättyy lupakauden aikana. Tarkkailuohjelmaan kuuluva virtavesitarkkailu voidaan tehdä viiden vuoden välein. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia. 13. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Savon ELY-keskukselle, ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 14
15 Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2010 alkaen Pohjois-Savon ELYkeskukselle kalatalousmaksua 100 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Ruuskansuon vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta johtuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 31.3.2020 mennessä, jos luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2020 jälkeen. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistaminen Kysymyksessä on Ruuskansuon turvetuotantoon myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristölupaviraston 11.10.2001 antamalla päätöksellä nro 46/01/3. Toiminnassa, siitä aiheutuvissa päästöissä tai alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän päätöksen tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistettu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyisin turvetuotantoalueiden toiminnalta edellytettyä tasoa. Luvan saaja on velvoitettu selvittämään mahdollisuudet tehostaa kuivatusvesien käsittelyä. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on selkeyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupamääräykset, joita ei ole ollut tarpeen muuttaa lainsäädännön tai turvetuotantotoiminnan ympäristönsuojelun tason muutosten takia. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistökuormituksen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä. Ruuskansuolla käytössä oleva virtaamansäätö ja laskeutusaltaat on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tällä hetkellä. Laskeutusaltaiden mitoituksen perusteet ja mitoitustiedot (muun muassa mitoitusvaluma, virtausnopeus, viipymä, altaiden syvyys, pinta-ala ja lietetilan tilavuus) tulee olla valvovan viranomaisen tiedossa. Alapuolisen vesistön tilaa tulee jatkossa kohentaa vähentämällä kuormitusta myös turvetuotannon osalta. Lupamääräyksellä 3 on luvan saaja velvoitettu selvittämään vesienkäsittelyn tehostamisen mahdollisuudet Ruuskansuolla ja ottamaan tehokkaampia vesienkäsittelymenetelmiä, esimerkiksi kosteikko, kasvillisuuskenttä tai pintavalutus, käyttöön. Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu toimenpidevelvoite. Lähin asutus ja Valkeisjärvi sijaitsevat noin 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa ja järveen kulkeutua turvepölyä. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen ja järven läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen, mukaan lukien kaivannaisjätteet, määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. 16
Turvetuotantoalueen kaivannaisjätteistä voi aiheutua asiattomasti käsiteltynä ympäristöhaittoja. Kaivannaisjätteille on tehtävä jätehuoltosuunnitelma. Kaivannaisjätteiden kirjaamisesta ja raportoinnista annetaan määräys. Häiriötilanteita varten annetaan varautumismääräykset. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ensitorjunnan ja ennaltaehkäisyn kannalta. Tuotannosta lupakaudella mahdollisesti poistuvien alueiden vesiensuojelu määrätään toteutettavaksi niin, että toiminnanharjoittajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Turvetuotanto Ruuskansuolla kuormittaa osaltaan alapuolisia vesistöjä. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi on määrätty kalatalousmaksu, jonka käyttämisestä päättää kalatalousviranomainen. 17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Tuotantoalueelle on sijoitettava ELY-keskuksen vaatiman tuulipussin sijaan tuulen suunnan ja nopeuden osoittava rekisteröivä tuulimittari. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41 46, 52, 55, 56, 62, 72, 90, 100, 103 a Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15 ja 19 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28
18 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksua 2 300 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Luvan muuttamista tai tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Käsittelymaksu on näin ollen 2 300 euroa. Maksu peritään asian vireille tullessa voimassa olleen säännöksen mukaisena. Ympäristönsuojelulaki 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ympäristöneuvos Ahti Itkonen Ma. ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä Tiedustelut: asian esittelijä Raili Pärjälä, puh. 040 774 8076
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.2.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.