JOUKKOKIRJE POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA N:o 4 2008 Joulukuu Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto Foto Linus Lindholm. Slaget vid Oravais i bild! Oravaisten historiallinen yhdistys on julkaissut kuvakirjan Oravaisten taistelusta. Oravais historiska förening har skapat ett bildverk i samarbete med ett team fotografer, som hör till fofoklubben Knäppisarna från Vasa trakten. Lisää luettavaa sivuilla 14 15. Itsenäisyyspäivä eetterissä Autojoukkojen Kilta Tikkakoskella Vaasan Reserviupseerikerho 75 vuotta S... 17 S... 26 S... 6 Antennit kasaan yön pimeydessä. Pietarsaaren radioamatöörikerho (CQ-kerho) perusti asemansa OH6AG Lappforsiin, Signe-gårdenin tilojen historialliseen ympäristöön. Autokiltalaisia tutustumassa EADS CASA C-295M -kuljetuskoneeseen Majuri Martti Ehrnrooth luovutti kerholle kunniamiekan, jolla huomioidaan vuosittain kerhon aktiivinen toimija. Edellinen kunniamiekka on kiertänyt 50vuotta.
2 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Valkeata joulua Yhdessä tutussa joululaulussa sanotaan: Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain. Siinä viitataan lumisen tienoon valkoisuuteen. Joulumaisema on meidän suomalaisten mielestä parhaimmillaan silloin, kun on valkoista lunta. Leutoina alkutalvina jännitämme toteutuuko toiveemme valkoisesta joulusta. Lapset pohdiskelevat voiko joulupukin poro ollenkaan liikkua ilman lunta. Tämä kaikki on luonnollista ja herttaista joulunodotukseen kuuluvaa sanailua. Minun mielessäni joulun odottaminen ei ole vain valkeata vaan myös sinistä. Voisin siis omalta osaltani laulaa: Sinivalkeata joulua ootan. Suomen lipussa molemmat värit, valkoinen ja sininen, ovat kauniissa sopusoinnussa. Joulukuun kuudentena päivänä nämä värit ovat läsnä. Silloin useissa kodeissa palaa ikkunalla kaksi sinivalkoista kynttilää. Kahden sinivalkoisen kynttilän sanoma on kiitollinen rukous. Sinivalkoinen joulunodotus on nöyrää kiitollisuutta Taivaalliselle Isälle, kiitollisuutta joulusta ja omasta maastamme. Lipussamme valkoisella pohjalla on sininen risti, joka muistuttaa tärkeästä asiasta. Olen joskus kohdannut vastaväitteitä sanoessani, että risti muistuttaa suomalaisia Herrastamme Kristuksesta. Vastaväite on kuulunut: Maamme rakentajilla ja puolustajilla ovat olleet muut asiat tärkeitä kuin Kristuksen risti. Sanomiset ja vastaan sanomiset ristin asiasta näyttävät kuuluvan elämäämme suomalaisina. Sekin on hyvä, että on mahdollisuus väittää vastaan. On uskonnon vapaus. Senkin puolesta ovat edeltävät polvet taistelleet. Joulun sanoma kohtaa meidät väittäjät ja vastaan väittäjät. Jokainen on Jumalan edessä yhtä arvokas. Syntyneen Kristuksen kohtasivat yötyössä olevat paimenet ja ylhäiset tietäjät. Elämänsä varrella Jeesus puhutteli niin arvostelijoitaan kuin seuraajiaankin. Suomen siniset järvet ovat kantaneet päällään niin Kristuksen lähettiläitä kuin heidän vainoojiaankin. Köyliön sinisen järven jäällä talonpoika Lallin kerrotaan kerran surmanneen piispa Henrikin. Joulun sanomassa realistisuus on parasta. Ei tarvitse selittää pois varjopuolia. Emme suomalaisina ole täydellisen hurskaita. Henrikin sanoman ohella meissä virtaa Lallin veri. Silti Kristus meitä rakastaa. Silti hyvä Jumalamme on antanut meidän pitää tämän kauniin maan. Jumala antaa aurinkonsa paistaa niin väärille kuin vanhurskaillekin. Usein väärin tehneenä saan iloita joulun valosta, Kristuksesta. Niin saat sinäkin. Sinivalkoista joulua toivottaen Kai Tikkakoski, Vetelin seurakunnan kappalainen Juhlava muutosten vuosi takana, haastava tulevaisuus edessä! Vuosi 2008 on jäänyt mieliimme yhdeksänkymmentä vuotta täyttäneen Isänmaan alkutaipaleisiin liittyneiden tasavuosijuhlien upeista tapahtumista. Aloitimme tammisunnuntain juhlalla Seinäjoella, jatkoimme jääkäreiden kotiinpaluujuhlilla helmikuussa ja olemme päättäneet vuotta Puolustusvoimien 90-vuotisjuhlatilaisuuksilla. Juhlinnan lomassa olemme muokanneet vuoden vaihteessa käyttöön otettua puolustusvoimien uutta johtamis- ja hallintojärjestelmää. Olemmekin saaneet sen toimimaan yllättävän hyvin, joskin monissa yksityiskohdissa on toki vielä kehitettävää tuleville vuosille. Henkilöstömme on tehnyt hyvää työtä, josta voimme olla ylpeitä! Etenkin me sotien jälkeen syntyneet olemme saaneet lahjaksi itsenäisen ja hyvinvoivan maan. Olen syksyn kutsunnoissa tavannut veteraaneja, joilla on koviakin kokemuksia takanaan. Yhteistä heille on kuitenkin aina ollut positiivinen asenne ja ympärille huokuva elämänilo. Silloin nousee aina mieleen kysymys, että olemmeko ansainneet tämän kaiken hyvinvoinnin ja vapauden, jota pidämme yleensä itsestään selvänä asiana jopa niin, että lapsen tai lapsenlapsen kysyessä kirkkaalla äänellään; mitä se itsenäisyys oikein on, niin emme heti löydä vastausta. Otetaanpa lopuksi lyhyt oppimäärä Suomen historiaa ja mietitään samalla onko meillä syytä olla ylpeitä Isänmaastamme ja kansastamme. Tänä syksynä olemme muistelleet Suomen Sotaa 1808-09 muun muassa Oravaisten upeassa juhlassa syyskuussa. Sota jätti meihin suomalaisiin itsenäisyydenkaipuun, riippumattomuuden kaukaa tulevista päätöksistä. Reilu sata vuotta myöhemmin, suomalaisten itsenäisyyspyrkimys näkyi ja kuului Finlandian myötä yhä selvemmin mm Pariisin maailmannäyttelyssä ja sitten Tukholman kisoissa. Suursodan puhjettua vuonna 1915 tukholmalainen Afton Tidning koki tarpeelliseksi kirjoitta, että Suomi ei aikaa myöten voi koskaan puolustautua vapaana valtiona. Kaksi vuotta myöhemmin Suomi julistautui itsenäiseksi. Parivuosikymmentä myöhemmin Josef Stalin arvioi, että viikon paraatimarssi riittäisi Suomen vapauttamiseksi kapitalistisesta ikeestä. Toisen maailmansodan jälkeen läntinen maailma arvioi itärajamme takaa tulevat hallat ja yöpakkaset niin vahvoiksi, ettei Suomen tukemiseen juuri kannattanut panostaa. Mutta jälleen kerran ennustajat olivat väärässä. Reilu 90 vuotta tukholmalaislehden synkän ennustuksen jälkeen itsenäinen Suomi on toiminut kaksi kertaa EU:n puheenjohtajamaana ja luonut kansainvälisen maineen innovatiivisena hyvinvointivaltiona. Suomen ihme on ollut mahdollinen siksi, että kansakunnalla on ollut vahva itsenäisyystahto, joka on tiivistynyt Taipaleenjoen taipumattomuutena ja Ihantalan ihmeenä. Kansakunnalla on ollut halua kouluttautua ja sivistyä sekä ymmärrys yhteisvastuusta. Kansalla on ollut vastuullisia johtajia muuttuvissa tilanteissa. Höysteeksi on riittänyt ripaus onneakin silloin kun tilanne on näyttänyt todella vaikealta. Pidämme perintömme vaalimista tärkeänä asian ja meillä Suomessa puolustus onkin ollut perinteisesti koko kansan asian. Tästä on hyvänä esimerkkinä lottien ja kotirintamanaisten aktiivinen toiminta sotien aikana sekä naisten vahva panos elinkeinoelämän pyörittämisessä. Yhteiskunnan elintoimintojen suojaaminen edellyttää edelleen laajaa yhteistyötä niin viranomaisten kuin vapaaehtoisjärjestöjenkin kesken. Siksi on tietenkin sitä parempi mitä useampi kansalainen, erityisesti nainen, on saanut koulutusta kriisitilanteiden varalle. Aktiivisesti toimivien maanpuolustusjärjestöjen kautta meillä on olemassa tähän hyvä perusta. Maanpuolustuspiirien haasteena onkin saada luotua hyvin käynnistyneen koulutustoiminnan tukemiseksi vapaaehtoistoimintaan perustuva tukijärjestelmä. Se mahdollistaisi omatoimisen koulutuksen sekä naisten ja varusmiespalvelusta käymättömien nuorten osallistumisen isiensä ja miestensä rinnalla maanpuolustustoimintaan edellä käyneiden sukupolvien tavoin. Olette hyvin perillä tämän hetken kertausharjoitustemme vähyydestä. Sotilasläänimme Esikunta on kouluttanut tänä vuonna kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa runsaat tuhat reserviläistä yhteensä noin kolmentuhannen vuorokauden ajan. Käytössä olevilla kertausharjoitusvuorokausilla olemme kyenneet kouluttamaan maakuntajoukkojamme ja omaa uuden kokoonpanon mukaista esikuntaamme. Lakiuudistus vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenorganisoinnista käsiteltiin viimesyksynä eduskunnassa ja uusi laki astui voimaan vuoden 2008 alusta. Laissa on vielä haasteita reserviläisjärjestöjen kannalta tarkasteltuna etenkin sotilaallisen koulutuksen määrittämisessä, mutta kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että laki on tarpeen selkeyttämään vapaaehtoisen maanpuolustuksen juridista asemaa. Olemme näin loppuvuodesta jo suunnittelemassa vuoden 2010 koulutusta, johon toivomme saavamme lisää resursseja myös reservin kouluttamiseksi. Ensivuonna toivomme maanpuolustuspiiriemme muun koulutustarjonnan täyttävän aktiivisen reservimme harjoitustarpeen. Niin, oletteko samaa mieltä kanssani, jos sanon näin Puolustusvoimien 90. juhlavuoden päättyessä, että meillä suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä isänmaastamme ja kansastamme joistakin ikävistä sattumuksista huolimatta. Nähkäämme valoisin mielin tulevaisuuteen taantumat tulevat ja menevät! Toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa joulua ja onnea uudelle vuodelle 2009! Pohjanmaan Sotilasläänin komentaja Eversti Jorma Aherto
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 3 SUOMEN LIPPU 90 VUOTTA FINLANDS FLAGGA 90 ÅR Siniristilippu kansallislipuksi blåvita kors agga till national agga Professori Ilkka Virtanen. Österbottens Försvarsgille Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf. Avaussanat Suomen lipun 90-vuotista historiaa käsittelevän näyttelyn avajaisissa Vaasan Sotaveteraanimuseossa Itsenäisyyspäivänä 2008 V iktiga signa för en självständig stat och för en självständig nation är en egen agga och ett eget vapen. Finlands senat tillsatte den fjärde december 1917 två dagar tidigare än Finland förklarade sig självständigt en flaggkommitté som snabbt skulle utarbeta ett förslag till lan dets national- och stats agga. Redan den åttonde december hade flaggkommittén sitt för slag fär digt. Efter att senaten hade behandlat kommitténs förslag överlämnades det till riksdagen den femte januari 1918. Riksdagen stiftade lagen om Finlands agga den 29 maj 1918. Tid som hade förflutit var ett knappt halvt år. Men beslutsprocessen för aggans former och färger hade varit svår. Kommittén föreslog att Finlands agga skulle vara av helrött tyg, i karmosincinnober nyans, i mitten vänder sig det nska vapnets gyllengula lejon med vita detaljer mot en stång. Riksdagens utrikesutskott hann behandla frågan helt kort i januari 1918 innan frihetsskriget bröt ut. Utskottet var av den åsikten att aggans färger borde bytas ut mot blått och vitt. När riksdagen samlades på nytt efter frihetsskriget, som hade blivit också inbördeskriget, i maj 1918, kom den röda färgen inte mera på fråga utan den blåvita blev vald. Lagen om Finlands agga stiftades den 29 maj 1918. I dess första paragraf bestäms att Fin lands stats- agga är av tyg och rektangulär till formen, med ett havsblått (ultramarint) kors på vit botten. Korset delar in aggan i fyra rektangulära, lika höga fält. I korsets mitt nns Finlands vapen. Skissen till aggan 1918 gjordes av konstnärerna Eero Snellman och Bruno Tuukkanen. Ulkoministeriö antoi lain hyväksymisen jälkeen Sinettikomitealle tehtäväksi lipun mittasuhteiden ja värien tarkemman määrittämisen. Sinettikomitea oli alkuvuonna 1920 saamassa työnsä jo valmiiksi, kun työ yllättäen viivästyi, sillä Valtioneuvosto päätti tässä vaiheessa poistaa kruunun Suomen leijonavaakunan päältä. Kesällä 1918 kruunu oli tuntunut luontevalta, koska Suomesta piti tulla kuningaskunta. Tasavallalle se ei kuitenkaan ollut sopivaa. Toimenpide aiheutti luonnollisesti muutoksia myös lippuun, jossa tuo leijonavaakuna esiintyi (valtio- ja sotaliput). Kruunun poistaminen muutti määritteitä, lipun vaakunaa esimerkiksi oli symmetrisyyden vuoksi nostettava ylemmäksi. Viralliset mallit Suomen lipuista valmistuivat lopulta vuodenvaihteessa 1920 1921. Lipun varhaisempia vaiheita fanans tidigare skiften Suomen virallisena lippuna olivat maamme itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin ja sen jälkeen keisarivallan aikana Venäjän lippu. Omaa virallista lippua Suomella ei siis ennen vuotta 1918 ollut, vaikka Suomen suuriruhtinaskunnalla oli oma leijonavaakunansa. Leijonavaakunaa kuitenkin käytettiin epävirallisesti Suomen suuriruhtinaskunnassa lippuna, jopa siinä määrin, että vaakunan värit punainen ja keltainen tulivat eräänlaisiksi kansallisväreiksi. Tähän käytäntöön lippukomiteakin edellä todetun esityksensä perusti. Vanhimmat Ruotsi-Suomen liput ulottavat juurensa 1500-luvulle. Kun Kustaa Vaasa loi 1520- luvulta lähtien Ruotsin ja Itämaan (Suomen) käsittävälle kuningaskunnalle lujaa keskus hallintoa, valtakunta oli vielä ilman lippua ja Itämaa ilman vaakunaa. Kaarle Knuutinpojan vaakuna ( tre kronor ) 1400-luvulta kuitenkin vakiintui Ruotsin valtionvaakunaksi. Ruotsissa ei ole säilynyt yhtään lippua Kustaa Vaasan ajoilta. Eremitaasin kokoelmissa Pietarissa niitä on sen sijaan kolme kappaletta. Kaksi on valmistettu keltaisesta kankaasta keskuskuviona maalatut G R (Gustavus Rex). Kolmannessa on punaisella pohjalla sininen risti. On esitetty olettamus, että liput olisivat olleet jonkin suomalaisen sotilasosaston käytössä vuosien 1555 57 sodassa. I Erik XIV:s kungliga brev av den 19 april 1562 nämnes första gången Sveriges agga ( kro nans Ilmeisesti v. 1918 käytössä ollut Leijonalippu, jossa kenraali Mannerheimin omakätinen nimikirjoitus vasemmassa yläkulmassa (Brage-museon Alma Skog -kokoelmasta). Osasuurennos edellisestä lipusta (Mannerheimin nimikirjoitus). Sinivalkoisia lippuja vasemmalta oikealle: Vaasan työväenyhdistys Vasa Arbetarförening, alunperin Venäjän lippu, josta punainen raita leikattu pois, Vasa Segelförining in lippu (Pohjanmaan museon kokoelmista). Mielenkiintoista huomata, että kaksikielisen työväenyhdistyksen lippu on sinivalkoinen, ei punainen (ajalta ennen vapaussotaa) meijalle. Kustaanmiekalla liehunut Viaporin lippu laskettiin tangosta 3.5.1808 ja luovutettiin venäläisille. Muutamaa päivää myöhemmin (8.5.1808) salkoon nostettiin Venäjän keisarilippu, jossa oli musta kaksipäinen kotka keltaisella pohjalla. Hävityn sodan ja Haminan rauhan jälkeen Venäjän lipusta tuli myös Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan virallinen lippu. Oman lipun saaminen Suomen suuriruhtinaskunnalle tuli erityisen tärkeäksi 1800-luvun loppupuoliskolle siirryttäessä. Voimakas taloudellinen nousukausi oli johtanut vilkkaaseen ulkomaankauppaan. Konfliktien täyttämässä Euroopassa oli tärkeää, että Suomen kauppalaivasto voitiin erottaa emämaansa Venäjän aluksista. Myös nouseva kansallistunto ja itsenäistymishaaveet edellyttivät omaa lippua. Käynnistyi suuri lippukeskustelu 1860- luvulla. Siihen osallistuivat aktiivisesti monet maamme vaikuttajista. Painavat puheenvuorot lippuasiasta aina omia lippuehdotuksiaan myöten esittivät mm. J.L. Runeberg (ja hänen puolisonsa Fredrika Runeberg), Zacharias Topelius ja J.V. Snellman sekä taiteen edustajista mm. Aleksis Kivi. Topelius ja Runebergit toivat keskusteluun vahvasti mukaan sinisen ja valkoisen lipun väreinä. Ehdotuksia Suomen lipuksi tehtiin lopulta kymmenittäin. Monet niistä ommeltiin lipuiksi asti. Ehdotuksista erottuu kaksi päälinjaa värien perusteella: vaakunasta johdetut punainen ja keltainen sekä uusina väreinä sininen ja valkoinen. Leijonalippu oli koko flagga, kungsflagga ) och den de nierades som gult kors på blått botten. Finlands första vapen var Hertig Johans vapen för hans hertigdömet Finland (Gustav Vasas vapenbrev 7.9.1557). När Karl X Gustav begravades år 1660 bars Storfurstendömet Finlands agga i processionen. Den var en tvåtungad agga av svart tyg med Lejonvapnet i mittpartiet. Lejonet med tvådelat svans omgavs av 11 vita heraldiska rosor. Vapen var också med kungakronan. Uusi kausi lippumme historiassa alkoi, kun Suomen sodan alkuvaiheessa Viaporin linnoitus antautui taisteluitta Venäjän arajan keskeisesti mukana keskusteluissa, kuten Lippukomitean esitys v. 1918 lopullakin osoittaa. Ristilipun muotoon saatetut sinisen ja valkoisen värit esiintyivät erityisesti meriliikenteessä. Suomen luotsi- ja majakkalaitoksella oli jo 1880-luvulla käytössään virallinen siniristilippu ja useiden pursiseurojen lipuiksi vahvistettiin niin ikään siniristiliput. Lopullisen ratkaisun punakeltaisen Leijonalipun ja sinivalkoisen ristilipun kesken teki alussa esitetyllä tavalla juuri itsenäistyneen Suomen eduskunta. För att hedra och fira Finlands aggas 90 år, har Österbottens Försvarsgilles museikommitté berett om flaggans tillkomstskeden en utställning, som med böcker, bilder, fotogra er och fram för allt med autentiska gamla aggor beskriver aggans olika skeden. Vi är tacksamma till Öster bottens museum och specielt till Brage museet för de talrika aggor och fanor vi har fått att låna för vår utställning. Bragegårdens Alma Skog -fanasamling är en unik dokument om tiderna unge fär 100 år sedan. Ni är alla hjärtligt välkomna att bekanta er med vår utställning. Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita tutustumaan näyttelyymme ja samalla kunnioittamaan 90-vuotiasta Siniristilippuamme, uljasta kansallislippuamme. Käytetyt lähteet: Kajanti, Caius: Siniristilippumme, Otava, Keuruu 1997 Ulkoministeriön verkkosivut: 90-vuotias Suomen lippu (29.5.2008) Sisäministeriön verkkosivut: Suomen lipun historia Lippunäyttelyn avajaisyleisöä Sotaveteraanimuseolla. Kuvassa oikealla näyttelyn kokoajat Fjalar Rosenlöf ja Helmer Wikström.
4 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun! Rovasti Mikko Himanka piti itsenäisyyspäivänä Kokkola-salissa huomionarvoisen juhlapuheen. Hän sanoi muun muassa näin: Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun. Nämä Augustin Ehrensvärdin sanat on hakattu kiveen Suomenlinnan Kuninkaanportilla. Tämä on Suomen tunnetuimpia lauseita. Se on myös hyvä selitys tämän juhlapäivän sisällöstä. Itsenäinen valtio tahtoo seistä omalla pohjallaan. Nämä sanat ovat tulleet minua vastaan monta kertaa tämän vuoden aikana. Kesällä meillä oli amerikkalaisia vieraita. Helsingissä he tahtoivat nähdä Suomenlinnan ja tyttäremme perheineen näytti sitä heille. Kun Lohtajalla vietettiin Suomen sodan 200-vuotismuistojuhlia, Suomenlinna tuli yllättävän korostetusti puheeksi. Lohtajan kirkkoherran rippikouluikäinen poika oli kirjoittanut päiväkirjaansa, että 17.6.1808 tuli osa sotaoikeuden jäsenistä pappilaan ja seuraavana päivänä sotaoikeus istui Furuluodon kappalaisenpappilassa ja käsitteli Cronstedtin petturuutta, kun tämä oli luovuttanut Suomenlinnan venäläisille. En ole käynyt vielä Ruotsin sota-arkistossa lukemassa silloin kirjoitettua pöytäkirjaa, mutta aion sen tehdä tilaisuuden tullen. Suomen sotaa ei ole loppuunkäsitelty! Sotaoikeuteen näyttää muuten kuuluneen puheenjohtaja, 6 korkea-arvoista upseeria ja pöytäkirjan pitäjä. Sotaoikeudessa istui silloin muun muassa Pohjanmaan rykmentin komentaja eversti Gustaf von Numers. Lohtajan aselevon solmimisessa syyskuun lopussa 1808 oli venäläisten puolelta muuten näkyvästi mukana samoja henkilöitä Itsenäisyyspäivän kunniavartio Kokkolassa Itsenäisyyspäivänä Marian hautausmaalla. kuin Suomenlinnan antautumisessa. Hollantilaissyntyinen kenraali Jan Peter van Suchtelen toimi hyvin taitavasti Helsingissä ja sai Cronstedtin antautumaan. Ehkä juuri siksi hän (Kamenskin ohella) joutui neuvottelemaan myös Klingsporin kanssa Lohtajan pappilassa. Kenraali van Suchtelenin 20 vuotias poika, luutnantti Paul van Suchtelen oli isänsä adjutantti ja hänet mainitaan lähettinä sekä Suomenlinnassa että Lohtajalla. Hän oli toinen niistä aselevon tarjoajista, jotka vietiin ratsain silmät sidottuina täältä Kaukon sillalta Lohtajalle ja takaisin. 200 vuotta sitten ei Suomenlinnassa toteltu sen rakennuttajan Augustin Ehrensvärdin testamenttia Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun. Ei uskallettu puolustautua hyökkääjää vastaan, vaikka se olisi ollut hyvin mahdollista, vaan antauduttiin taistelutta. Samalla luovutettiin vastustajalle suuri, ehkä jopa ratkaiseva sotasaalis. Myöhempi jälkimaailma on muistanut Ehrensvärdin sanat paremmin. Varsinkin talvisodassa ne tulivat taas ajankohtaisiksi. Myöhäinen kiitos Teille tammenlehväsukupolven edustajille! Luin maamme valtalehdestä äskettäin yllätyksekseni tällaista professori Esko Antolan tekstiä NATOkeskustelun yhteydessä: Suomen identiteetissä taas on tärkeää yksin pärjääminen: me haluamme selvitä kaikesta yksin, emmekä usko muiden apuun. Se on meidän ongelmamme. Antola siis näyttää suhtautuvan kriittisesti Ehrensvärdin testamenttiin. Kun tätä mietin, mieleeni nousi varsinkin kaksi näkökohtaa: Toinen on se, että Ehrensvärdin lause on aforismi, joka esittää varteenotettavan ajatuksen, mutta joka ei ole vastaansanomaton yleispätevä totuus. On tärkeä seisoa omalla pohjalla, mutta sen äärimmäisyyttä ylpeää toisia aliarvioivaa itseriittoisuutta pitää varoa. On myös tärkeä yrittää selviytyä omin avuin, mutta silläkin on rajansa. Jos on tosi hätä, apua pitää pyytää ja nöyrtyä ottamaan vastaan. Ehrensvärdin lausetta ei saa myöskään tulkita yhteistyön vastustamiseksi. Yhteistyö on voimaa ainakin yleensä. Toinen mieleeni noussut näkökohta on monitasoisuus. Lausetta Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun voidaan soveltaa hyvin erilaisiin tilanteisiin. Sitä voidaan tarkastella muun muassa valtion, kaupungin ja yksilönkin tasolla. Mielestäni eri tasoilla tilanne voi olla erilainen. On hyvä muistaa, että sotamarsalkka Ehrensvärdin testamentti on linnoituksen portilla. Se on osoitettu ensisijaisesti valtiolle ja puolustusvoimille. Oli ja on itsestäänselvää, että oma armeija tahtoo puolustaa maata ja kansaa ilman vieraita joukkoja ja aseita. Valtio, missä on vieraita joukkoja, ei ole enää itsenäinen kirjaimellisesti. Puolustusvoimilta vaaditaan uskottavuutta, jotta maa säilyy itsenäisenä. Maanpuolustuksen uskottavuus on kyllä meidän päivinämme jotakin aivan muuta kuin 2. maailmansodan aikana, niin paljon sotatekniikka on kehittynyt sen jälkeen. Olen edelleen samaa mieltä kuin kirjoitin Kuninkaallisen Pohjanmaan rykmentin muistomerkin paljastusjuhlan kantaattiin: Pieni maa on Suomenmaa, heikko voima sen, vaikka maamme paras oisi tavoitteena jokaisen, siksi on syytä rukoukseen: Siksi, Herra, hoida, kanna, ennen muuta rauha anna. Pienen maan on tärkeä elää rauhassa ja yhteistyössä kaikkien naapuriensa kanssa, jos se haluaa säilyä itsenäisenä Terveesti omalla pohjalla seisominen myös muuten, energian ja elintarviketuotannon kannalta, myös henkisesti ja hengellisesti, on kansan tulevaisuuden kannalta tärkeää. Jos esimerkiksi englanti syrjäyttää edelleen sitä vauhtia kuin viime aikoina äidinkielemme, koko maamme omaleimaisuus on vaarassa. Maailmamme on tullut yhä kansainvälisemmäksi. Voimme tulkita Ehrensvärdin testamentin myös kehotukseksi käyttää omaa äidinkieltämme ja jatkaa omia perinteitämme. Siinäkin on tietysti rajansa. Ajattelen esimerkiksi sellaisia vieraitten kansojen tapoja kuin moniavioisuus ja verikosto. Meidän ei tarvitse hyväksyä täällä kaikkien kansojen kaikkia tapoja. Suomessa on tuttu suorasukainen sananparsi Maassa maan tavalla tai maasta pois. Mitä moniavioisuuteen ja verikostoon tulee, joku yritti puolustella niitäkin lehdessä Vanhalla testamentilla, mutta hän ei ollut huomannut, että Raamatun aikana tapahtui kehitystä eikä kaikkea mitä tapahtui ihannoida. Uusi testamentti ja siihen perustuva kristillinen perinne ovat selvästi moniavioisuutta ja verikostoa vastaan. Himanka sovelsi Ehrensvärdin testamenttia omalla pohjalla seisomisesta myös valtionhallinnon aluejakoon Keski-Pohjanmaalla ja Kokkolan kaupungin tilanteeseen, kun Kälviä, Lohtaja ja Ullava liitetään ensi vuodenvaihteessa Kokkolaan. Hän kiinnitti huomiota mm. Lohtajan aselevon muistamiseen vuosittain, kun Lohtajan kuntaa ei enää ole. Hän päätti puheensa näin: Näitä miettiessäni tulin ajatelleeksi myös yksilötasoa. Minua on alkanut kiusata se, että puhutaan helposti enemmän seurauksista kuin syistä. Jos ihmisten ammuskelijalta otetaan pois pyssy, hän saattaa tehdä pommin. Jos narkomaanilta ottaa pois huumeet, hän juo päänsä täyteen tai syö kaikki löytämänsä lääkkeet. Kyselen, olisiko Ehrensvärdin kehotuksessa seisoa omalla pohjalla myös olennainen vastaus moniin aikamme ongelmiin. Mitä on tämä omalla pohjalla seisominen? Olin Lohtajalla sotainvalidin hautajaisissa. Vainajan poika luonnehti isäänsä, että tämä oli sinut itsensä kanssa. Tulin ajatelleeksi, että siinähän on yksi hyvä selitys omalla pohjalla seisomiselle. - Luin hiljattain kirjamainoksia. Huomasin, että kaupattiin uutta kirjaa Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. Periaatteessa lienee kyse tarkoittamastani asiasta. Vierastan kyllä tässäkin äärimmäisyyttä: uhoa ja ylpeää itsensä toteuttamista. Olisimmepa sinut itsemme kanssa, syrjäytymistä ja riskikäyttäytymistä olisi keskellämme vähemmän! Tähän sopii tuttu sananparsi Helpommin sanottu kuin tehty. Yksi näkökulma: Raittiustyössä on kauan pyritty terveelliseen, tasapainoiseen elämään, seisomaan omilla jaloilla, jolloin päihteitä ei tarvita. Vaarana on ollut, että toiminta on sittenkin mielletty nimenomaan pahan vastustamiseksi. On parempi motivoida positiivisesti kuin negatiivisesti. Samankaltainen tilanne on nähdäkseni sairaanhoidossa ja terveyskasvatuksessa. On vielä tuloksekkaampaa ylläpitää omaa terveyttä ja vastustuskykyä kuin vastustaa uhkaavia sairauksia. Olen puhunut vähän monesta asiasta. Palaan vielä ajatukseen, että Augustin Ehrensvärdin testamentti Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun on aforismi. Se ei ole koko totuus. Sitä voidaan arvostella yksipuoliseksi, mutta siihen on kiteytetty tärkeä näkökulma elämään ja tulevaisuuteen. Sitä sopii miettiä ja soveltaa näin itsenäisyyspäivän aikaan ja usein muulloinkin.
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 5 Sotilaspojat, sotaveteraanit ja -invalidit kantoivat lippuja Kälviän kirkossa itsenäisuuspäivänä. Itsenäisyyspäivän juhla Kälviällä Yhdistys muisti ansioituneita jäseniään. Pietarsaaren Seudun Reserviläiset vietti itsenäisyyspäivää Pietarsaaren Seudun Reserviläiset ry. vietti itsenäisyyspäivää kunnioittamalla sodissa kaatuneiden muistoa laskemalla seppeleet sekä Pedersören, että Pietarsaaren sankarihaudoilla 6.12.2008 ja osallistumalla lippukulkueeseen kantaen omaa, että sotainvalidien lippua. Yhdistys muisti myös ansioituneita jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan jakamalla Reserviläisliiton, Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin ansiomitaleja, sekä yhdistyksen Oheinen kuva itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksesta Kälviän kirkossa, jossa sotilaspojat palvelivat lippujen kantajina myös veteraanijärjestöjä ja sotainvalideja. Kaikki muutkin kahdeksan kiltalippuamme olivat kunnioitamassa eri paikkakunnilla Keski-Pohjanmaalla itsenäisyyspäivän tilaisuuksissa. Kokkolassa lippukulkueeseen osallistui 19 lipun upea joukko. Kunnianosoitukset omaa ensimmäistä kertaa käyttöön otettavaa ansioristiä yhdistyksen lähes 50-vuotistaipaleella Pietarsaaren seurakuntakeskuksessa. Tilaisuus oli kaikille avoin. Seuraavat henkilöt olivat huomionosoituksen kohteena: Reserviläisliiton mitalit Kim Biskop Res PAM, Hans Snellman Res PAM, Timo Virkama Res HAM, Mikael Skytte Res HAM Kerhon uusi ansioristi suoritettiin siellä Jääkäripatsaalla, Mannerheim-patsaalla, Vartiolinnan edustalla Lottapatsaalla, sankarihaudoilla vapaussodan muistomerkillä ja viime sotien sankarivainajien haudoilla. Tässä tilaisuudessa esiintyi muun muassa Kokkolan Lauluveikot ja Ykspihlajan soittokunta. Sankarihaudalle laskettiin vateraanijärjestöjen, sotilaskotisisarten ja kaupungin seppeleet. Jussi Isotalo Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin mitalit Joakim Dahlin K-P HAM, Jarl Portin K-P KAM, Reijo Serenius K-P KAM Pietarsaaren Seudun Reserviläisten ansioristit soljella Esko Niemi Pj-Res AR s, Paavo Rintamäki Pj- Res AR s, Lauri Mäkelä Pj- Res AR s, Leo Wideman Pj- Res AR s, Lauri Appelgren Pj-Res AR s, Raimo Risikko Pj-Res AR s Ylennyksen saaneet Kim Corin korpraali, Kjell Haga korpraali, Johan Srandvall korpraali. Yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus on Suomen puolustuskyvyn kulmakivi Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannulan Itsenäisyyspäivän puhe Kalevankankaan sankarihaudalla Tampere 6.12. klo 1200 Itsenäisyyspäivän puheessaan Tampereen Kalavankankaan sankarihaudalla Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja, professori Mika Hannula ottaa kantaa Suomen puolustusjärjestelmään. Yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus on Suomen puolustuskyvyn kulmakivi. Yksittäisten poliitikkojen avaukset ammattiarmeijasta tai valikoivasta asevelvollisuudesta eivät onneksi ole saaneet laajaa kannatusta, totesi Hannula. Yleinen asevelvollisuus on omiaan ylläpitämään tasa-arvoa ja yhteistä tunnetta siitä, että tätä maata voi ja kannattaa puolustaa. Yleisellä asevelvollisuudella on myös monia tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita emme aina tule ajatelleeksi. Maamme nousu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi ei ole ollut sattumaa. Se on seurasta suomalaisesta työstä, useiden sukupolvien uutterasta ja periksi antamattomasta ponnistelusta perheen, läheisten ja Isänmaan puolesta. Meidän suomalaisten vahvuutena maailmalla tunnetaan koulutustasojärjestelmämme, investoinnit tutkimukseen sekä hyvin hoidettu valtiontalous. Aivan keskeisessä roolissa tässä kokonaisuudessa on korkea koulutustaso ja sen mukanaan tuoma osaamispääoma. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on tärkeä tehtävä ylläpitää ja kehittää kansakunnan osaamistasoa. Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa nuoren ihmisen kouluttautuminen ei ole perheen tai suvun varallisuudesta kiinni. Tämä on yksi menestystekijöistämme, joista tulevaisuuden Suomessa kannattaa pitää kiinni. Vain tällä tavalla pystymme varmistamaan, että ikäluokkansa lahjakkaimmat yksilöt voivat kantaa kortensa kekoon koko kansakunnan hyväksi. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä kaikki asepalvelustaan suorittavat varusmiehet aloittavat alokkaina samassa tuvassa. Kuten kenraali Gustav Hägglund on kirjoittanut, armeija on ollut Suomessa sulatusuuni, jossa vuorineuvoksen vesa ja torpan poika ovat kohdanneet toisensa kumpikin samalla viivalla. Alokasajan jälkeen osa varusmiehistä valitaan johtajakoulutukseen. Tästä seuraa, että suomalaisessa yhteiskunnassa johtajat tuntevat alaisensa ja alaiset tuntevat johtajansa. Tämä ei päde pelkästään Puolustusvoimiin, vaan koko yhteiskuntaan. Yleinen asevelvollisuus ja sen yhdenvertaisuutta ylläpitävä voima tuottavat sellaista aineetonta pääomaa, josta Suomen kaltaisen osaavan, mutta pienen maan ei kannata tulevaisuudessakaan luopua. Isänmaan turvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa myös varautumista pahimman varalle. Me suomalaiset emme uhkaa ketään ja toimimme aktiivisesti hyvinvoinnin ja rauhan asialla. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että meillä on uskottava kyky puolustaa Isänmaatamme tarpeen vaatiessa myös sotilaallisesti. Isänmaamme, jonka 91. itsenäisyyspäivää tänään vietämme, on hyvä paikka asua ja elää. Me suomalaiset olemme osaava ja poikkeuksellisen maanpuolustustahtoinen kansakunta. Meillä maanpuolustus on koko kansan asia. Pitäkäämme tästä huoli myös tulevaisuudessa. Jokaiselle Suomen kansalaiselle löytyy nykyisin mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön iästä, sukupuolesta tai sotilasarvosta riippumatta. Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä perinteisillä maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä tehtävä toimia maanpuolustustahdon ylläpitäjinä ja toimintamahdollisuuksien varmistajina. Vuonna 1931 perustetun Suomen Reserviupseeriliiton toiminta-ajatuksena on edistää toiminnallaan Isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Nykyisin Reserviupseeriliitto on 28 000 reserviupseerin aktiivisesti toimiva aatteellinen järjestö, jolla on vankka kenttäorganisaatio ja toimivat kotimaiset jakansainväliset yhteydet. Yhdessä muiden keskeisten maanpuolustusjärjestöjen tavoin olemme jäsenenä ja aktiivisena toimijana myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä.
6 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Vaasan Reserviupseerikerho juhli 75-vuotista toimintaansa Kun Suomen Reserviupseeriliitto perustettiin 17.5. 1931 jatkamaan vuonna 1925 Helsingissä aloittanen valtakunnallisen reserviupseerikerhon toimintaa niin sen jälkeen maahamme perustettiin lukuisia paikallisia kerhoja, jotka toimivat melko itsenäisesti. Vaasassa reserviupseeritoiminta aloitettiin keväällä 1933, jollon kokoontui joukko vaasalaisia reservin upseereita Vaasan Suojeluskunnan huoneistoon paikallispäällikkö P. Suomelan kutsumana. Ensimmäinen kokous pidettiin 10.4.1933, jota pidetään kerhomme perustamisajankohtana. Käytettävissä olevien historiatietojen mukaan kokouksen avasi paikallispäällikkö Suomela huomauttaen tällaisen kerhon tarpeellisuudesta Vaasassakin, jossa reservi-, suojeluskunta- ja reservissä olevien aktiiviupseereja on melkoinen joukko. Ensimmäisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin reservin vänrikki I. Helomaa ja sihteerinä toimi reservin luutnantti I. Alanko. Lyhyen keskustelun jälkeen päätettiin tällainen reserviupseerikerho perustaa ja hyväksyttiin nimeksi Vaasan Reserviupseerikerho. Kerhon tarkoituksena on toimia Vaasan ja sen lähiseutujen reservi-, suojeluskunta- ja aktiiviupseereiden yhdyssiteenä. Vastaperustettu kerho päätti liittyä alaosastona Suomen Reserviupseeriliittoon.Kerhon ensimmäinen vuosikokous pidettiin 13.11.1933 ja VRUK on rekisteröity Suomen Reservinupseeriliitossa 17.5.1937 ja merkitty yhdistysrekisteriin 29.2.1952.(Otteita VRUK 70-vuotishistoriasta). Vaasan Reserviupseerikerho vietti 75-vuotisjuhlaansa Vaasan Upseeriekerholla 11.10.2008. Ennen juhlaa sai kerho vastaanottaa lukuisia onnitteluja vaasalaisilta maanpuolustusjärjestöiltä. 75-vuotisjuhlassa tervehdyksen ja onnitelut esittivät Pohjanmaan Sotilasläänin puolesta eversti Jorma Aherto ja Vaasan kaupungin taholta apulaiskaupunginjohaja Timo Martonen sekä Vaasan Reserviupseeripiriin puolesta puheenjohtaja (maj.) Alpo Koivuniemi. RL Puolustus perustuu laajaan reserviin Vaasan Reserviupseerikerhon hallitus, vas. ylil. Teuvo Rodén, kapt. Pauli Glader, kapt. Raimo Latvala, ylil. Jari Parkkonen, ltn. Antti Kaijankangas, vänr. Juha Ala-aho ja ltn. Kaj Sandström. Kuvat: VRUK:n arkisto / Tuukka Glader. Juhlapuheen piti Suomen Reserviupseeriliiton 1. varapuheenjohtaja komentajakapteeni Yrjö-Pekka Rautalahti, tuoden samalla liiton onnittelut ja huomionosoituksen. Suomen Reserviupseeriliiton 1. varapuheenjohtaja Yrjö-Pekka Rautalahden juhlapuhe Vaasan Reserviupseerikerhon 75-vuotisjuhlassa 11.10.2008 Minulla on kunniatehtävä pitää puhe tässä juhlavassa tilaisuudessa ja tuoda samalla Suomen Reserviupseeriliiton tervehdys juhlivalle Vaasan Reserviupseerikerholle. Vaasalla on keskeinen merkitys maamme historiassa. Jääkärit ja valkoisen armeijan synty liittyvät erottamattomasti Vaasaan. Vaasan Reserviupseerikerho on pitkän ja menestyksekkään toimintansa kautta osaltaan pitänyt näitä 90 vuoden takaisia muistoja elävänä. Itsenäisyyden alusta alkaen perustunut Suomen puolustaminen on perustunut sille laajaan reserviin ja sille tosiasialle, että ammattiupseereita ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin johtotehtäviin. Siksi ensimmäiset reserviupseerikurssit järjestettiin heti itsenäistymisjulistuksen jälkeen Vimpelissä ja Vöyrillä. Varsinainen reserviupseerikoulutus alkoi koulutuksen siirryttyä Haminaan vuonna 1920. Kaikkiaan Suomessa on koulutettu yli 160.000 reserviupseeria. Nykyisin Myös Pohjan Miesten kvartetti esiintyi ja kohotti juhlatunnelmaa. noin 7 8 % jokaisen ikäluokan varusmiehistä, eli alle 2.000 nuorta miestä tai naista vuosittain, saa reserviupseerikoulutuksen. Sodan ajan joukkoihin sijoitetuista Suomen kenttäarmeijan upseereista tänäkin päivänä noin neljä viidestä on meitä reservin upseereita. Kuten Puolustusvoimien komentaja, amiraali Kaskeala on usein todennut, meillä on Suomessa yksi yhteinen upseeristo. Me reservin upseerit olemme samalla tavalla kenttäarmeijan upseeristoa kuin kadettiupseerit. Jälkimmäiset työskentelevät upseereina joka päivä ja ensin mainittu, me huomattavasti suurempi joukko, olemme upseereina reservissä. Winston Churchilin sanoin reserviupseeri on Twice a citizen, kahdesti kansalainen. Tällä tarkoitetaan meidän kaksoisosaamista tai tehtävää suhteessa Isänmaahamme. Käytännössä tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että toimimme joka päivä vastuullisissa siviilitehtävissämme Isänmaan etua tavoitellen ja sen turvallisuudesta huolehtien. Samalla meillä on oikeus ja velvollisuus tuntea kiinnostusta maamme puolustustahtoa ja kykyä kohtaan myös näin syvän rauhan aikana. Ammattitaidosta huolehdittava Toiseksi, meidän on myös huolehdittava omasta ammattitaidostamme sotatyön johtajina. Pelkästään kertausharjoitusten varaan me reservin johtajat emme voi jättää sotilasammattitaitomme ylläpitoa. Viime vuonna kertausharjoituksissa oli vain noin 7000 reserviläistä. Kuluvana vuonna Puolustusvoimat on esittänyt tavoitteekseen käskeä kertausharjoituksiin 25 000 reserviläistä. On hyvä jos tämä haasteellinen tavoite täyttyy. Jos ja kun haluamme todella kehittää ja ylläpitää omaa osaamistamme sotilaina, on meidän tehtävä sen eteen myös omaehtoista työtä kertausharjoitusten lisäksi. Tätä varten meillä on monipuolinen maanpuolustusjärjestöjen kenttä, jossa koulutus on päätetty organisoida yhteisen koulutusorganisaatiomme Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kautta. Kuluvan vuoden alussa hyväksyttiin laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Nimestään huolimatta kysymys on pääasiassa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta koskevasta laista. Suomen Reserviupseeriliitto vaikutti aktiivisesti lain valmisteluun. Pääsimme myös vaikuttamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtakunnallisen neuvottelukunnan sekä alueneuvottelukuntien kokoonpanoon. Uuden lain myötä MPK muuttui rekisteröidystä yhdistyksestä julkisoikeudelliseksi yhteisöksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on nimensä mukaisesti maanpuolustusjärjestöjen yhteinen koulutusorganisaatio. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain 6 :ssä todetaan selkeästi, että: Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. Korostan tässä yhteydessä ilmaisua yhteistyöjärjestö. Kyseessä ei siis ole maanpuolustusjärjestöjen katto-organisaatio. Jotta MPK:n rooli yhteistyöjärjestönä toimisi, on ainakin kahdesta asiasta huolehdittava: Ensinnäkin on hyvä muistaa, että suurin osa MPK:n kouluttajista on reservin upseereita tai aliupseereita. MPK tarjoaa siis meille reservin upseereillekin juuri sellaista koulutusta, mitä me itse suunnittelemme ja toteutamme. Tyhjästä tämä koulutustarjonta ei synny. Toiseksi, meidän on huolehdittava, että MPK todellakin muistaa olevansa maanpuolustusjärjestöjen yhteinen koulutusorganisaatio. MPK ei pysty toimimaan ilman meitä reserviläisiä. Ilman meitä ei MPK:lla olisi kouluttajia, eikä juuri koulutettaviakaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rooli maanpuolustusjärjestöjen yhteisenä koulutusorganisaationa ja toisaalta Puolustusvoimien läheisenä yhteistyökumppanina on vaativa. Tämä on tullut erityisen selkeästi esille tänä syksynä, kun Puolustusvoimat on alkanut soveltaa uutta lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Puolustusvoimat on nimittäin normiohjeistuksensa kautta tulkinnut lakia tavalla, joka on johtanut lukuisten MPK:n kurssien perumiseen eri piireissä. Tämänkaltainen laintulkinta ja tiukka ohjeistus eivät ole uuden lain hengen mukaisia. On selvää, että nykyinen tilanne ei ole se, mihin eduskunta lakia säätäessään pyrki. Pääesikunnan oikeudellisen osaston erittäin tiukka laintulkinta on nimittäin johtamassa mm. siihen, että Puolustusvoimien aseilla voidaan ampua pääasiassa vain heidän itsensä tilaamillaan kursseilla. RUL:n ja RES:n tekivät kyselyn piireilleen tiukentuneen ohjeistuksen vaikutuksista alueiden koulutustoimintaan. Monessa piirissä lain tulkinta ei ole sittenkään aiheuttanut merkittäviä muutoksia MPK:n kurssien toteutuksessa, koska paikallinen aluetoimisto on yksinkertaisesti tilannut kaikki tarvittavat kurssit. Tällöin myös tuki kursseille on järjestynyt. Valitettavasti kaikissa piireissä tilanne ei ole näin hyvä. Pahimmillaan
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 7 joissakin maakunnissa on jouduttu perumaan jopa 10 20 maanpuolustuskoulutuksen kurssia. Iso osa näistä perutuista kursseista on sellaisia, joita on järjestetty jo aikaisemminkin ilman mitään ongelmia. Pahimmillaan epätarkoituksenmukainen ohjeistus voi johtaa paikallisesti vapaaehtoisen koulutuksen merkittävään hiipumiseen. Toivotaan, että näin ei käy. Osallistuminen turvattava Ymmärrämme hyvin, että Puolustusvoimat haluaa kohdistaa niukat resurssinsa sinne, missä ne vaikuttavat suoraan sodan ajan joukkojen suorituskykyyn. Asiaa tulisi kuitenkin tarkastella pidemmällä aikavälillä ja riittävän laajasta näkökulmasta. Jos resurssit kohdistetaan pelkästään sodan ajan joukkojen kouluttamiseen, jää ulkopuolelle iso joukko sijoittamattomia reserviläisiä ja varusmiespalvelusta käymättömiä naisia. Tämä ei ole vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain hengen mukaista ja on omiaan heikentämään meidän suomalaisten maanpuolustustahtoa ja -kykyä. Meille tässä on myös kysymys reserviupseerien edunvalvonnasta; mahdollisuus vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön on turvattava myös niille upseereille, jotka eivät esimerkiksi ikänsä vuoksi ole sijoitettuna sodan ajan joukkoihin. Vaikka ikänsä puolesta reservistä poistunut upseeristo ei enää olisikaan kenttäkelpoista sodan ajan tehtäviin, on heillä paljon annettavaa vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Reserviupseeriliiton mielestä uuden lain tulkinnasta johtuviin ongelmiin on puututtava heti. Välittömien ongelmien korjausten lisäksi on lain jatkotarkastelu saatava työn alle avoimessa ja rakentavassa hengessä. Kuluneella viikolla saimme kuulla Reservin neuvottelukunnassa, että puolustusministeriö on rakentanut selkeän aikataulun uuden lain arviointia varten. Ensimmäinen järjestöjen kuulemistilaisuus pidetään jo marraskuun alussa. Mahdolliset muutokset lakiin saataneen valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Toiveissa on, että jo ennen sitä puolustusvoimien ohjeistukseen saataisiin muutoksia. Hyvä juhlayleisö Kenttäkelpoisuuden merkitystä sodan ajan joukkoihin sijoitetun tai sijoitettavissa olevan reservin upseerin sotilaskelpoisuudessa ei varmaankaan voi liiaksi korostaa.. Reservin upseerin tulee kyetä tekemään kestäviä ja harkittuja päätöksiä olosuhteissa, jotka ovat sekä psyykkisesti että fyysisesti erittäin vaativia. Aivan olennainen osa kenttäkelpoisuutta on ampumataito. Kauhajoen ja Jokelan traagiset tapahtumat ovat pysäyttäneet suomalaiset. Meidän kaikkien on nyt syytä katsoa peiliin ja pohtia, mihin yhteiskuntamme on menossa. Suomen Reserviupseeriliitto pitää tärkeänä, että poliisille varmistetaan jatkossa riittävät resurssit ja osaaminen aselupahakemusten käsittelyyn. On selvää, että lupaa käsiaseeseen ei missään tapauksessa saa myöntää sellaiselle henkilölle, jolla ei ole uskottavaa näyttöä harrastuksesta, jossa tämän kaltaista asetta tarvitaan. Aselupaa myönnettäessä tulisi aina edellyttää, että hakijalla on riittävästi osaamista haetun aseen käsittelyyn ja hallussapitoon. On tärkeää, että me reserviläiset osaamme käyttää niitä henkilökohtaisia aseita, jotka meillä mitä ilmeisimmin olisi käytössämme myös sodan ajan tehtävässämme. Näillä aseilla meidän on voitava harjoitella myös syvän rauhan aikana. Oman ampumataidon kehittämiseen reserviupseeritoiminta paikallisine yhdistyksineen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Yhteisömme on vastuunalainen ja kurinalainen. Käytämme käsiaseita perinteisen tarkkuusammunnan lisäksi myös niin sanotussa sovelletussa reserviläisammunnassa. Päästäkseen mukaan sovellettuun reserviläisammuntaan henkilön on käytävä asianmukainen koulutus ja läpäistävä koulutukseen liittyvät kokeet. Suomen Reserviupseeriliiton tavoitteena on, että uuteen aselakiin kirjataan aseluvan perusteeksi metsästyksen ja ampumaurheilun ohella reserviläisammunta. Maanpuolustustahto korkealla Meillä Suomessa on kansainvälisestikin verrattuna poikkeuksellisen korkea maanpuolustustahto. Viime sotiemme veteraanien kunniakkaat teot, puolustusvoimien yhteiskunnassa nauttima korkea arvostus, laaja yleinen asevelvollisuus sekä maanpuolustusjärjestöjen monipuolinen toiminta lienevät korkeaan maanpuolustustahtomme vaikuttaneet tärkeimmät tekijät. Kun sotiemme veteraanit ovat vääjäämättä menossa kohti viimeistä iltahuutoa, muiden edellä mainittujen tekijöiden merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa. Siksi on erittäin huolestuttavaa, että samanaikaisesti useat heikot signaalit viittaavat myös yleisen asevelvollisuuden rapautumiseen. Varusmiespalveluksen keskeyttävien nuorten korkea määrä, kertausharjoitusten vähäisyys ja viitteet siirtymisestä kohti valikoivaa asevelvollisuutta ovat näkyvimmät merkit tästä. Tulevaisuudessa reservijärjestöjen yksi keskeinen tehtävä tulee olemaan yleisen asevelvollisuuden puolustaminen. Yleinen asevelvollisuusjärjestelmä tarjoaa jatkossakin puolustusvoimille osaamispotentiaalin, millaisesta mikään ammattiarmeija ei voi edes uneksia. Lisäksi nykyinen järjestelmämme on erittäin edullinen. Nykyjärjestelmämme ylläpitäminen ja sen perusteleminen vaatii meiltä suomalaisilta rohkeutta itsenäiseen kantaan, kun suuntaus muualla Euroopassa on kohti ammattiarmeijoita. Tulevaisuudessa suomalaista varusmiespalvelusjärjestelmää ei voida perustella 60 vuoden takaisilla perusteilla. Me tarvitsemme yleistä asevelvollisuutta vankentavia konkreettisia toimia. Varusmiespalvelusta yhteiskunnalle koituva hyöty on kyettävä nykyistä paremmin selkeyttämään. Nuorten on koettava yleinen asevelvollisuus osaksi suomalaisuutta. Meidän on kyettävä viestimään nuorisollemme, että yksilöllä on paitsi oikeuksia, myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Jokainen aktiivireserviläinen voi viedä sanomaa yleisen asevelvollisuuden tärkeydestä nuorille lähiympäristössään. Myös puolustusvoimissa tulee aktiivisesti kehittää yleisen asevelvollisuuden tulevaisuutta tukevia toimia. Samoin meidän pitää rohkaista poliittisia päättäjiä pitämään kiinni meille parhaiten sopivasta järjestelmästä, vaikka muualla Euroopassa tehtäisiinkin toisin. Toivon, ettei tässä asiassa Ruotsin tie ole meidän tiemme. Suomen Reserviupseeriliitto on perustettu 17. toukokuuta 1931. Järjestäytynyt reserviupseeritoiminta Suomessa oli kuitenkin alkanut jo aikaisemmin eli vuonna 1925. Vaasan Reserviupseerikerho on perustettu 75 vuotta sitten, vain pari vuotta liiton perustamisen jälkeen. Vaasan Reserviupseerikerho on nykyisin hyvä esimerkki modernista maanpuolustusyhdistyksestä, jonka toiminta on aktiivisista, monipuolista ja tuloksellista. Maastotoiminta, ampumatoiminta ja veteraanien tuki ovat hyviä esimerkkejä aktiivisesta toiminnastanne. Tietoisuus juuristanne näkyy mm. viisi vuotta sitten valmistuneessa ansiokkaassa historiikissa. Käytännön kansainvälisyyttä olette toteuttaneet osallistumalla reserviupseereiden pohjoismaisiin tapahtumiin. Yhdistyksenne on kantanut vastuunsa myös liiton hallinnossa. Liittohallituksessa ja valtuustossa on ollut useita kerhonne jäseniä, teillä on ollut edustus liiton puheenjohtajistossa ja tälläkin hetkellä yhdistyksenne jäsen (maj Martti Ehrnrooth) toimii liiton neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Vaasan Reserviupseerikerho on aktiivinen joukko, jonka toiminnasta saa ja pitää olla ylpeä. Toivon, että te jatkatte toimintaanne samassa hengessä myös tulevaisuudessa. Esitän Suomen Reserviupseeriliiton kunnioittavat kiitokset sekä parhaat onnittelut ja menestyksen toivotukset 75-vuotiaalle Vaasan Reserviupseerikerholle ja pyydän yhdistyksen herra puheenjohtajaa vastaanottamaan liiton muistamisen. VRUK:n hallitus suoritti kunnianosoituksen Vaasan Sankarihaudoille laskemalla kerhon havuseppeleen. Happamia sanoi Isä Aurinkoinen! Maailmassa on aina ollut tapana kieltää sellaisen arvo, jota ei voinut saavuttaa. Suomalaiskansallinen sananlasku toteaa: happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Pahinta lienee se, että vielä monet suomalaiset jopa maamme poliittiseen huippuunkin kuuluvat eivät ole tajunneet tai halunneet tajuta vuoden 1944 torjuntavoittoa ja sen merkitystä maamme itsenäisyydelle. Torjuntavoiton arvon tajuamiseksi on tiedettävä monia seikkoja. Keskeisin tekijä koko toisen maailmansodan lopun ymmärtämiseksi oli presidentti Rooseveltin vaatimus siitä, että Saksan ja sen kanssa liittoutuneiden valtioiden oli antauduttava ehdoitta liittoutuneille. Saksalle se merkitsi sitä, että Hitlerinkään kukistaminen ei olisi muuttanut sen osalta lopputulosta. Käytännössä tämä vaatimus merkitsi Itä-Euroopan valtioiden päätymistä Neuvostoimperiumiin. Suomelle se näkyi kevään 1944 rauhan tunnusteluissa. Stalin piti kiinni ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja siihen Suomen poliittinen johto ei voinut suostua. Tunnustelut päättyivät 22.4.1944. Kirjoittaja on tutustunut Moskovassa kirjoitettuun ehdottoman antautumissopimuksen suomennokseen. Puna-armeija keskitti Karjalan ja Aunuksen kannaksille runsaan 10 % joukkojensa kokonaismäärästä, määrä lienee ylittänyt puoli miljoonaa sotilasta. Joukkoja oli Leningradin rintaman johdossa 4 armeijan esikuntaa ja näillä noin 43 divisioonaa Aunuksen joukot ml., 3-4 panssariprikaatia, lukuisia panssari- ja rynnäkkötykkirykmenttejä, 1200 1500 lentokonetta, runsaasti tykistöä ja raketinheittimiä sekä Itämeren laivasto. Puna-armeijan tarkoituksena oli edetä kahtena kiilana tavoitteena Lappeenrannan Lauritsalan tasa ja jatkaa välittömästi Kymijoki-linjalle, josta sen oli oltava valmiina jatkamaan kohti Helsinkiä ja pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. Tiedot perustuvat sekä rintama- että tiedustelutietoihin, joita on voitu myöhemmin myös varmentaa Puna-armeijan asiakirjoista. Rintaman joukkoja täydennettiin kahdesti heinäkuun alkuun mennessä. Puna-armeijan tappiot olivat kaatuneina noin 25 30.000 ja haavoittuneina noin kaksinkertainen määrä. Puna-armeija menetti kertaalleen koko panssarikalustonsa, noin 600 vaunua ja vajaat 600 lentokonetta, joiden määrä on todellisuudessa venäläisten tietojen mukaan ollut lähes 800. Puna-armeija kärsi Talin Ihantalan taistelussa ensimmäisen tappion se ei kyennytkään murtamaan suomalaisten puolustusta, vaikka suomalaiset joukot joutuivat rintamanoikaisussa vetäytymään Pyörökankaan Ihantalan tasalle. Seuraavaksi 59.Armeija kärsi tappion Viipurinlahden ylitysyrityksessä 9.7. ja lopuksi hyökkäys torjuttiin Vuosalmella 10.7. Ihantalasta irrotettujen reservien avulla torjuntavoittoon. Puna-armeijan sotilaallinen tappio ja Suomen armeijan torjuntavoitto olivat tosiasioita. Torjuntavoitto Nietjärvellä ja kahden divisioonan lyöminen Ilomantsissa taivuttivat viimeistään Stalin taipumaan aselepoon ja hyväksymään Suomen itsenäisyyden. Stalin ei saavuttanut sotilaallista tavoitettaan pakottaa Suomi antautumaan ehdoitta. Stavka eli Moskovan sodanjohto teki päätöksen 15.heinäkuuta keskeyttää sotatoimet. Poliittisesti Neuvostoliiton ei ollut mahdollista tunnustaa tappiotaan, vaan sen asemesta oli keksittävä uskottava selitys. Keksittiin väite, että operaatio keskeytettiin siksi, että kilpajuoksu Berliiniin oli alkanut. Tämä on sitten tarjoiltu suomalaisille poliitikoille ja Neuvostoliittoon aatteellisesti sidoksissa olleille henkilöille. Kilpajuoksusta Berliiniin on turha puhua, jos punaarmeijalla oli varaa odottaa Veikselin itärannalla pari kuukautta eli se aika, kun saksalaiset kukistivat Varsovan kansannousun. Berliinissä tosin odotti sodan voittajan kruunu ja Saksan ydintutkimuslaitos. Kilpajuoksusta Berliiniin voidaan puhua vasta siitä lähtien, kun länsiliittoutuneet ylittivät Reinin. Stalin nimittäin pelkäsi Saksan antautuvan länsiliittoutuneille tai lopettavan vastarinnan lännessä. Liittoutuneiden kesken oli välirajaksi sovittu pääosin tasa, joka myöhemmin muodostui Länsi- ja Itä- Saksan välirajaksi. Poliitikoista viisaimmat ymmärsivät, että väitteen julkinen hyväksyminen oli Suomen etu sodan jälkeisissä oloissa, mutta valitettavasti monet ovat ottaneet sen totuutena joko tyhmyyttään tai tyydyttääkseen arvomaailmaansa vielä tänäkin päivänä. Ari-Ilmari Iisakkala
8 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Sotilaspoikien Keski- Pohjanmaan Perinnekillan tapahtumia 2008 syksyllä Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry on tämän syksyn aikana 2008 tehnyt historiaa. Kiltan alueelle on hankittu 7 muutta kiltalippua eri paikkakunnille paikallistoimikunnille. Kiltalippujen siunaustilaisuus pidettiin 12.10.2008 Ylivieskan kirkossa ja Suvannon kappelissa Liput siunasi käyttöömme khra, rovasti Timo Määttä. Lipun saivat käyttöönsä paikallistoimikunnat: Haapajärvi, Reisjärvi, Nivala, Ylivieska, Kalajoki, Sievi, Toholampi, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava joko yksin tai yhdessä naapurikunnan kanssa. Liput valmisti Lipputuote Torpo ja lipputangot Lahnakosken airo- ja lipputankopuusepäntehdas (lahjoitus). Juhlassa Suvannon kappelissa juhlaesitelmän piti Suomen Sotilaspoikien Perinneliiton puheenjohtaja Atte Kaskari, tervehdyksen esittivät mm Ylivieskan kaupunki ja seurakunta sekä maanpuolustusjärjestöt ja veljeskillat Oulusta ja Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuudessa kuultiin arvokas ohjelma musiikkia ym ja hyvä ruokailu yhdessä seurakunnan valmistamana. Kirkko ja juhlasali täyttyivät juhlakansasta. Kunnianosoitus sankarivainajille suoritettiin kiltalippujen siunauksen jälkeen Ylivieskan sankarihaudoilla. Koska juhlallista tilaisuutta edelsivät eri paikkakunnilla suoritetut lippujen arvokkaat naulaustilaisuudet ja sen myötä saavutettu huomattava julkisuus maakunnassamme, on näillä tapahtumilla huomattava julkisuusarvo ja sotilaspoikien jäsenistön yhteenkuuluvaisuutta korostava merkitys. Kannuksen lipunnaulaulaustilaisuudessa lausui muistelmarunon sotilaspoika, op Martti Härkönen, ja sotaorpojen lauluryhmä esitti Jorma Salmelan säveltämän ja Marti Härkösen sanoittaman upean laulun Sotilaspoika. Odotamme kaikkien entisten sotilaspoikien ja suojeluskuntien poikaosastoissa olleiden liittyvän mukaan perinnekiltaamme eri paikkakunnilla ja koko laajalla toimialueellamme Pohjanmaan jokilaaksoissa ja järviseudulla.. Ensi kesänä järjestämme mm yhteisen retken liittopäiville Haminaan 8. 9.8. 2009 monien muiden omalla alueellamme järjestettävien tilaisuuksien lisäksi. Helmikuun 18. keskiviikkona klo 12.00 kokoonnumme vuosikokousjuhlaamme Kaustisen seurakunnan tiloihin, johon odotamme suurta joukkoa entisiä sotilaspoikiamme puolisoineen yhteiseen tapaamiseemme. Kiltamme tarjoaa jäsenistönsä käyttöön mm sotilaspoika-plaketteja, joita voi kiinnittää esim. hautamuistomerkkiin tai vain muistoksi jälkipolville sotilaspoikatyöstä vaikeina sodan aikoina. Reippaat pojat saivat tuolloin hyvää ja reipasta isänmaallista kasvatusta järjestömme kautta ja saivat olla yhteisellä asialla puolustamassa maatamme ja kansaamme omalta osaltaan yhdessä muiden kanssa kotirintaman vaikeissa olosuhteissa. Jatkamme yhteistyötä veljeskiltojen ja eri maanpuolustusjärjestöjen ja veteraanijärjestöjen kanssa arvokkaassa perinnetyössä ja veljellisessä kanssakäymisessä yhteiseksi iloksemme. Poikiamme ei jätetä!. Jussi Isotalo Kuvat Heimo Mäkelä Liput siunasi käyttöömme khra, rovasti Timo Määttä. Juhlapuheen piti liiton pj Atte Kaskari. Tervehdyssanat esitti Kiltan vpj ja Ylivieskan paikallisosaston pj Heikki Sydänmetsä korostaen kodin, uskonnon ja isänmaan merkitystä sotilaspoikakasvatuksessa 1940-luvulla. Kirkkoherra Timo Määttä vastaanottaa sotilaspoikien edustajilta killan pöytästandardin kiitoksena Ylivieskan seurakunnalle. Juhlan juontajana toimi ltn.res. sotilaspoika Pasi Eskola Kalajoelta (toinen vas.) kiittäen päätöspuhessa kaikkia toiminnasta perinnetyön hyväksi Keski-Pohjanmaalla ja nyt lippujen hankinnassa. Kunnianosoitus sankarivainajille suoritettiin kiltalippujen siunauksen jälkeen Ylivieskan sankarihaudoilla. Juhlayleisöä Suvannon kappelissa, etualalla Ylivieskan kaupungin edustaja Pentti Korhonen ja kiltojen edustajat, ym juhlayleisö. Tilaisuudessa kuultiin arvokas ohjelma musiikkia.
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 9 Kunniajäsen veikko Haapalehto Kannuksesta vierailemassa kokousessamme K-P sotilaspoikien perinnekilta toivoo patsasta Vartiolinnaan K-P sotilaspojat perinnekillan hallitus kokoontui 25.11.2008 Kitinkannuksessa. Aluksi vietettiin riisipuuro, joulutorttu-kahvi tuokio joululaulujen ryydittämänä. Kokouksen 15 kohdan asialistalla olivat tärkeimmät uusien pöytästandaari-tilausten hyväksyminen ja toimittaminen paikallistoimikunnillekin. Päätettiin ryhtyä selvittämään mahdollisuutta yhdessä maakunnan muiden maanpuolustuss- ja perinnejärjestöjen kanssa Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien perinnekillan hallitus kokoontui 25.11. Kitinkannuksessa. suojeluskuntalainen-sotilaspoikapatsaan aikaansaamiseksi Kokkolaan Vartiolinnan edustalle vuoteen 2010 mennessä. Päätettiin ottaa Pohjanmaan maanpuolustaja-lehti yhteistyökumppaniksi tiedoituksessa koko jäsenistölle. Jatketan sotilaspoikaluettelon aikaansaamista koko alueelta. Vuosikokouspaikaksi valittiin Kaustinen ja toivotaan kaikkien Perhojokilaakson ent. sotilaspoikien ja poikaosastolaisten osallistuvan kokoukseen 18.2.2009 Kaustisen seurakunnan seurakuntakodilla samoin kuin muunkin maakunnan sotilaspoikaväen. Osallistutaan 2009 liittojuhlaan Haminassa, josta tiedotetaan jäsenistölle. Pyritään täydelliseen yhteistyöhön vetaraanijärjestöjen kanssa samoin kuin maanpuolustuskoulutuksen reserviläisten kanssa. Piirin talous todettiin hyväksi. Osallistutaan itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksiin paikkakunnittain. Jussi Isotalo Ent. suojeluskuntakuoro Kokkolan Lauluveikot Espanjassa Fuengirolassa 80-vuotisjuhlakonsertissaan. (Täysi kirkko suomalaisia!) Kunnianosoitus Seinäjoella suojeluskuntapatsalla 15.8.08, Vas. siht. Jouko Oja, pj Jussi Isotalo ja kunniapuheenjohtaja Juha Eronen Pohjanmaan Sotaorvot ja Kaatuneiden omaiset viettivät joulujuhlaa 28.11. Lohtajalla Houraatin metsästysmajalla. Mukana oli n. 200 henkeä. Kuvassa sotalesket vasemmalta Linnea Niemi (s.1916) Lohtajalta, Aino Jukkola (s.1913) Lohtajalta, Katri Korkeakangas (s.1923) Kokkolasta, ja Anna Kolppanen (s.1921) Himangalta. Heille jaettiin KOL:n joulukynttilät.
10 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Valtakunnallinen maanpuolustusmitali numeroituna kultaisten miekkojen kera Valtakunnallinen maanpuolustusmitali numeroituna kultaisten miekkojen kera on myönnetty reservin sotilasmestarille Kari Moilanen, Kokkola. Mitali myönnetään poikkeuksellisen merkittävästä, pitkäaikaisesta valtakunnan tason ansioista maanpuolustuksen, erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä. Toiminnanjohtaja Anna- Liisa Salo piirin ham 13.11. Kokkola, puheenjohtaja Heikki Kankaanpää piirin ham 13.11. Sievi, rovasti Heikki Vaahtoniemi piirin ham 13.11 Kokkola, rovasti Eero Palola piirin ham 13.11. Veteli, kunnanjohtaja Matti Uusi-Rauva piirin kam 13.11 Lohtaja, luutnantti Tarmo Hemmilä piirin ham 13.11 Oulu, siv. toimenjoht. Juhani Tilli piirin kam 13.11 Reisjärvi, toimitusjohtaja Aatto Ainali piirin kam 13.11 Kokkola, alikersantti Reijo Serenius piirin kam 13.11 Pietarsaari, alikersantti Jarl Portin piirin kam 13.11 Leplax, korpraali Joakim Dahlin piirin ham 13.11 Kolppi, rajavääpeli Ilmari Matinniemi piirin pam 06.12 Kiuruvesi, vääpeli Raimo Risikko piirin risti n:o 9 06.12 Pännäinen, alikersantti Mika Ojala piirin ham 21.11. Kalajoki, luutnantti Jani Nevala piirin ham 21.11 Ylivieska, alikersantti Jouni Kakkuri piirin pam 21.11 Kälviä, alikersantti Tomi Kurikkala piirin pam 21.11 Kannus, korpraali Rainer Artismaa piirin pam 21.11 Kiuruvesi, kapt.ltn Jouko Pistemaa piirin pam 21.11 Laitila, yli- Reserviläisliiton ansioristit ja -mitalit 6.12.2008 Ansioristi Saari Reijo, vääpeli, Nivala Kultainen ansiomitali (liitto) Kivinen Salli, Kokkola ja Vuorenpää Veli, ylikersantti, Kokkola Hopeinen ansiomitali (liitto) Muje Kari, kersantti, Nivala, Kärjä Heikki, alikersantti, Kalajoki, Prest Klas, kersantti, Kokkola, Skytte Mikael, alikersantti, Pietarsaari, Suvanto Jukka, yliluutnantti, Kokkola ja Virkama Timo, alikersantti, Pännäinen Piirikiintiöiden mukaiset ansiomitalit Keski-Pohjanmaa (2+4+8) Kultainen ansiomitali Isokoski Esa, sotilasmestari, Ylivieska, Kankainen Mauri, alikersantti, Kokkola, Kippo Heikki, sotilasmestari, Kokkola Hopeinen ansiomitali Eriksson Christer, kersantti, Kokkola, Haapala Heikki, kapteeni, Kokkola, Juntunen Ilkka, alikersantti, Kalajoki Pronssinen ansiomitali Artismaa Rainer, korpraali, Kiuruvesi, Biskop Kim, jääkäri, Kokkola, Halonen Osmo, vääpeli, Haapajärvi Kaarta Veikko, korpraali, Tynkä, Nurmenniemi Risto, jääkäri, Haapajärvi, Rasmus Viime vuonna maanpuolustusmitaleita miekkojen kera myönnettiin Suomessa 34 henkilölle. Tänä vuonna kenraaliluutnantti Heikki Tilander luovutti mitalit valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa, joka pidettiin 16. marraskuuta Hämeenlinnassa. Maanpuolustusmitalitoimikuntaan kuulu edustajat Maanpuolustuksen Tuki ry:stä, Reserviläisliitto ry:stä, Suomen Reserviupseeriliitto ry:stä, Maanpuolustuskiltojen liitto ry:stä, Naisten Valmiusliitto ry:stä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri Ansiomitalit 13.11 14.12.2008 kersantti Osmo Ylisuvanto piirin ham 06.12 Pyhäsalmi, kersantti Väinö Ahola piirin pam 06.12 Pyhäsalmi, kersantti Onni Sinioja piirin pam 06.12 Pyhäsalmi, vääpeli Reijo Saari Reserviläisliiton ansioristi 06.12 Nivala, sot.mestari Esa Isosaari Reserviläisliitton kam 06.12 Ylivieska, alikersantti Mauri Kankainen Reserviläisliitton kam 06.12. Kokkola, sot.mestari Heikki Kippo Reserviläisliitton kam 06.12 Kokkola, rva Salli Kivinen Reserviläisliitton kam 06.12 Kokkola, ylikersantti Veli Vuorenpää Reserviläisliitton kam 06.12 Kokkola, kersantti Christer Eriksson Reserviläisliiton ham 06.12 Kokkola, kapteeni Heikki Haapala Reserviläisliitton ham 06.12 Kokkola, kersantti Klas Prest Reserviläisliitton ham 06.12 Kokkola, yliluutnantti Jukka Suvanto Reserviläisliitton ham 06.12 Kokkola, kersantti Kari Muje Reserviläisliitton ham 06.12 Nivala, alikersantti Ilkka Juntunen Reserviläisliitton ham 06.12 Kalajoki, alikersantti Heikki Kärjä Reserviläisliitton ham 06.12 Kalajoki, korpraali Rainer Artismaa Reserviläisliiton pram 06.12 Kiuruvesi, vääpeli Osmo Halonen Reserviläisliitton pram 06.12 Haapajärvi, jääkäri Risto Nurmenniemi Reserviläisliitton pram 06.12 Haapajärvi, korpraali Veikko Kaarta Reserviläisliitton pram 06.12 Kalajoki, kersantti Seppo Rasmus Reserviläisliitton pram 06.12 Kalajoki, alikersantti Olavi Salmu Reserviläisliitton pram 06.12 Kalajoki, ylikersantti Antti Änkilä Reserviläisliitton pram 06.12 Kalajoki, jääkäri Olavi Pernu Reservinurheiluliitto kam 06.12 Himanka, majuri Eino Mehtälä Reservinurheiluliitto kam 06.12 Nivala, yliluutnantti Markku Törmä Reservinurheiluliitto ham 06.12 Kannus, kapteeni Antti Roiko-Jokela Reservinurheiluliitto ham 06.12 Kannus, kapteeni Matti Kiviniemi Jalkaväen ansioristi 14.12 Reisjärvi Onnittelut ansioituneille! Piirihallitus Seppo, kersantti, Kalajoki Salmu Olavi, alikersantti, Kalajoki, Snellman Hans, ylikersantti, Öja jaänkilä Antti, ylikersantti, Kalajoki Reserviläisurheiluliitto Kultainen ansiomitali Pernu Olavi, jääkäri, Himanka ja Mehtälä Eino, majuri, Nivala Hopeinen ansiomitali Törmä Markku, yliluutnantti, Kannus ja Roiko-Jokela Antti, kapteeni, Kannus Tasavallan presidentti on ylentänyt itsenäisyyspäivänä 6.12.2008 yhteensä 762 upseeria reservissä. Everstiluutnantiksi on ylennetty 3, majuriksi 59, komentajakapteeniksi 1, lääkintämajuriksi 2, kapteeniksi 101, kapteeniluutnantiksi 7, lääkintäkapteeniksi 2, teknikkokapteeniksi 1, yliluutnantiksi 216, lääkintäyliluutnantiksi 4, luutnantiksi 338, lääkintäluutnantiksi 7, vänrikiksi 20 ja aliluutnantiksi 1 henkilöä. Pohjanmaan Sotilaslääniin neljä uutta majuria Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 6.12.2008 Majuriksi Melleri Pekka Tapani, Vaasa, Peltoniemi Antti Olavi, Seinäjoki, Roiko-Jokela Antti Eemil, Kannus ja Ruuhela Jari Juhani, Alavus. Kapteeniksi Asiainen Juhani Eerikki, Kannus, Hannula Heikki Sakari, Kälviä, Huhtala Matti Juhani, Kauhava ja Lantto Rainer Tapio, Seinäjoki Yliluutnantiksi Haapala Hannu Toivo, Kauhajoki, Kangas Pasi Matti, Kauhava, Kourio Simo Sakari, Vaasa, Latvala Jari Seppo, Lapua, Majasaari Timo Jaakko, Ilmajoki, Mäki-Könnö Marko Juhani, Kauhajoki ja Oravala Klaus Aimo Kullervo, Toholampi. Yliluutnantiksi (merivoimat) Tuurihalme Jaakko, Seinäjoki Luutnantiksi Kahilakoski Timo Juhani, Jalasjärvi, Kilpiä Heikki Eevert, Kurikka, Knuuttila Kari Juhani, Ilmajoki, Koskimäki Ville Mikko, Ilmajoki, Paasila Pasi Nikolai, Kokkola ja, Salomäki Vesa Mikael, Pietarsaari Vänrikiksi Virkkala Tommi Olavi, Kokkola Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseerit ja miehistöön kuuluvat 6.12.2008 Ylivääpeliksi Hyyppä Timo Pekka, Kälviä Vääpeliksi Hallasuo Martti Ilmari, Nurmo, Joensuu Kari Tapani, Alajärvi, Korkeaniemi Jouni Tapani, Kokkola, Tanner Toni Petteri, Teuva ja, Turpeinen Keijo Tapani, Kälviä Ylikersantiksi Hölsö Mika Tapani, Vähäkyrö, Koskela Kai Mikael, Kokkola, Kuvaja Kimmo Olavi, Seinäjoki, Lammi Juha Matias, Ilmajoki, Lindfors Fredrik Karl Gustav, Vaasa, Montin Kristian Marko Johan Laihia, Mäki-Jaskari Jukka Tapani, Nurmo, Nevanpää Toni Mikael, Seinäjoki, Niemi Jussi Antero, Vimpeli, Nääppä Ari Kalervo, Kruunupyy, Paasikivi Yrjö Johannes, Kokkola, Peltonen Jukka Kari Olavi, Ylistaro ja, Suominen Jarkko Pentti, Lapua Kersantiksi Byskata Tom Edmund, Kruunupyy, Coker Joakim Africanus, Vaasa, Innilä Marko Tapani, Vaasa, Kangasluoma Jaakko Tapio, Kauhava, Kinnunen Marko Petteri, Seinäjoki, Kuorikoski Petri Janne Sakari, Kokkola, Lehtimäki Toni Mika Petteri, Teuva, Lindvall Daniel Johan Andreas, Mustasaari, Luoma Timo Juha, Laihia, Maasalo Jari Heikki, Seinäjoki, Oinonen Jari Matias, Laihia, Peltokangas Harri Kalevi, Vimpeli, Pokela Kai Oskari, Laihia, Puputti Henri Mikael, Seinäjoki, Storäng Philip Gustav, (asuu Norjassa), Tanninen Martti Antero, Vaasa, Westermark Jakob Karl Edvard, Vaasa, Viinikainen Ilpo Mikael, Laihia, Yli-Pelkonen Heikki Matti, Kauhava ja, Yliselä Mikko Heikki, Alavus Alikersantiksi, Korpi Petri Antero, Teuva (Tampere), Nylund Mats Johan, Kruunupyy, Puola Pasi Tapani, Kokkola, Ruotsalainen Tatu Jormanpoika, Kauhajoki, Salo Petri Antti Juhani, Alahärmä ja, Sillanpää Jarmo Petteri, Halsua Korpraaliksi Anttila Olli Eemeli, Seinäjoki, Berglund Eskil Sigvald Göran, Vaasa, Bonn Henrik Hans-Kristian, Maalahti, Corin Kim Johan, Kokkola, Finnilä Vesa Matti, Nurmo, Haga Kjell Jan Anders, Kruunupyy, Hietalahti Markus Mikael, Kälviä, Hietikko Marko Juhani, Kauhajoki, Hofman Tomas Johan, Vaasa, Huhta Tero Markku Tapio, Vaasa, Järvelä Janne Samuli, Vaasa, Ketola Juha Matti, Seinäjoki, Kunnari Raimo Mikael, Härmä, Leppänen Sami Matti Johannes, Jalasjärvi, Muurinen Antti Heikki Johannes, Jurva, Nikkinen Mika Juhani, Vähäkyrö, Saviranta Teemu Tuomas, Kokkola, Siirilä Mika Johannes, Kälviä ja, Strandvall Johan Paul Matias, Kruunupyy Ylimatruusiksi Järn Mats Sven Johan, Vöyri, Koivula Hannu Juhani, Vaasa ja Somero Rauno Tapani, Kokkola. Pohjois-Suomen Sotilaslääni Itsenäisyyspäivän 6.12.2008 ylennykset Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 06.12.2008 Vääpeliksi Koskela Juha Jaakko Haapajärvi Ylikersantiksi Bäckman Arto Allan Haapajärvi, Kerola Jari Pekka Kalajoki ja, Nyrhinen Sami Allan Ylivieska Kersantiksi Mastokangas Esko Tapio Ylivieska, Pesonen Heikki Johannes Pyhäjärvi, Ring Reino Topi Reisjärvi ja, Uusitalo Tommi Johannes Kalajoki Alikersantiksi Inkeroinen Ilpo Juhani Nivala, Jokitalo MaRkus Antti Samuli Nivala, Kopsa Tuomas Kalervo Reisjärvi, Nikula Asko Markus Haapajärvi ja, Paananen Anna Marjaana Puolustusvoimissa on lisäksi ylennetty majuriksi KaiPr:n alueupseeri Jari Lukkari Reisjärvi Korpraaliksi Kesola Jukka Ylivieska, Koskela Markus Tapani Sievi, Kunelius Arto Ari Reisjärvi, Paananen Arto Kalevi Sievi ja, Vaahtera Markku Juhani Ylivieska Luutnantiksi Salonsaari Tapio Antero (Sievi )
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 11 Kuvassa palkitut vasemmalta: Juha Vierimaa, Markku Takala, Matti Saari, Jani Nevala, Mika Ojala, Jouni Kakkuri ja Rainer Artismaa. Partio Jylhässä jaettiin palkintoja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rautaisen ansiomitalin saivat Juha Vierimaa, Markku Takala ja Matti Saari. Antti Mäelle jaettiin MPK:n rautainen ansiomitali 23.11.2008 Ylivieskassa ja Matti Vatkalle 8.12.2008 Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n ho- peisen ansiomitalin saivat Jani Nevala ja Mika Ojala, ja Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri ry:n pronssisen ansiomitalin saivat Jouni Kakkuri ja Rainer Artismaa. Lisäksi pronssisen ansiomitalin sai Tomi Kurikkala. Edellämainittujen lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hopeisen ansiomitalin saa Antti Roiko-Jokela ja Jarl Portin. Maanpuolustusmitali miekkojen kera on myönnetty Kari Moilaselle. Mitalit luovutetaan Helsingissä 12.12.2008 MPK:n 15-vuotisjuhlan yhteydessä. Vaasan Sotaveteraanipiirin puheenjohtajana 17 vuotta toiminut kanslianeuvos Holger Strandberg sai 6.12. Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan ritarimerkin (SVR R I). Luopuessaan vuoden vaihteessa tehtävästään on hänet kutsuttu Vaasan Sotaveteraanipiirin kunniapuheenjohtajaksi. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein: Ranta Matti rikosylikonstaapeli Pietarsaari. JR 7 joukoissa taistellut sotainvalidi, ltn. Krister Holmlund sai 3. luokan Vapaudenristin. Hän on aktiivisesti mukana Sotainvalidien Vaasansedun osaston johtokunnassa sen varapuheenjohtajana. Merkkipäivät 2009 Reserviupseeripiiri 80 v luutnantti Esko Malmivaara Kokkola 11.1. 75 v kapteeni Kalle Korhonen Haapajärvi 13.1. 75v yliluutnantti Keijo Tiainen Haapajärvi 11.5. 75 v yliluutnantti Erkki Tunkkari Kokkola 20.5. 75 v yliluutnantti Olavi Viitala Hyllykallio 9.4. 70 v yliluutnantti Päivö Aalto Kokkola 19.4. 70 v luutnantti Pauli Isokangas Ylivieska 26.12. 70 v yliluutnantti Paavo Jalander Toholampi 2.2. 70 v yliluutnantti Reijo Oja Toholampi 29.1. 70 v yliluutnantti Niilo Oksanen Kokkola 27.5. 70 v luutnantti Väinö Oksanen Kalajoki 17.12. 70 v yliluutnantti Allan Paularanta Nivala 27.8. 70 v kapteeni Raimo Peiju Kokkola 6.8. 70 v luutnantti Toivo Piirainen Kokkola 12.6. 70 v luutnantti Harri Verronen Kalajoki 16.3. 60 v kapteeni Heikki Gummerus Kalajoki 5.8. 60 v kapteeni Seppo Kataja Vimpeli 7.4. 60 v luutnantti Jukka Kuoppala Haapajärvi 4.9. 60 v yliluutnantti Eino Laukka Kokkola 5.2. 60 v lutnantti Seppo Lähteenmäki Pyhäkumpu 23.10 60 v kapteeni Seppo Ojala Marinkainen 6.9. 60 v yliluutnantti Esko Saari Ylivieska 14.10 60 v luutnantti Toivo Suorsa Kokkola 1.6. 60 v yliluutnantti Markku Törmä Kannus 1.11. 60 v vänrikki Kari Valtanen Nivala 27.4. 60 v luutnantti Heikki Voltti Markkula 28.8. 50 v yliluutnantti Kari Ahola Haapajärvi 2.6. 50 v luutnantti Keijo Kananen Pyhäkumpu 30.5. 50 v luutnantti Unto Kananen Haapajärvi 26.10 50 v yliluutnantti Pirkka Peltoniemi Helsinki 23.10. 50 v majuri Jarmo Pietilä Kälviä 13.1. 50 v aliluutnantti Pekka Rahja Oulu 2.2. 50 v kapteeni Esko Ruokoja Kälviä 13.5. 50 v luutnantti Pasi Salmela Kokkola 23.12. 50 v yliluutnantti Markku Tuura Kalajoki 28.5. VRUP 80 v kapteeni Matturi Pentti 27.6. Pietarsaaren Res.Ups. 80 v luutnantti Kuusela Eugen 6.9. Vaasan Res.Ups. 80 v kapteeni Huhtala Esa Johannes 19.10. Vaasan RU 75 v kapteeni Wasastjerna Gösta 10.2. Pietarsaaren Ru 75 v luutnantti Nelin Raimo 22.10. Vaasan Res.Ups. 70 v kapteeni Räihä Pauli Olavi 29.4. Vaasan Res.Ups. 70 v yliluutnantti Hyden Harry 7.5. Vasa Reservoff.klubb 70 v yliluutnantti Tyni Paavo 23.8. Pietarsaaren Res.Ups. 70 v luutnantti Geust Gustav 21.9. Vasa Reservof cersk. 70 v Tuunanen Vilho 16.12. Kristiinanseudun Res.Ups. 60 v majuri Wörlund Håkan 17.1. Vasa Reservof cersk. 60 v yliluutnantti Hiironniemi Erkki 3.2. Vaasan RU 60 v majuri Sahala Fred Michael 26.2. Pietarsaaren RU 60 v yliluutnantti Sihvonen Heikki 30.6. Kristiinans RU 60 v kapteeni Peltoniemi Jukka 1.11. Vaasan RU 50 v luutnantti Lääperi Timo Juhani 10.5. Kristiinans. RU 50 v luutnantti Krogerus Olli Veli Juhana 16.5. Pietars.RU. 50 v yliluutnantti Leppänen Mika Jussi 1.11. Vaasan RU 50 v luutnantti Seppälä Vesa Tapio 22.12. Kaskisten RU. Res. merkkipäivät: 60 v kersantti Keijo Turpeinen 01.01.. 60 v alikersantti Martti Ruotsalainen 22.01. 50 v korpraali Pekka Kinnula 22.01. 50 v sotamies Lars Mikael Lillqvist 26.01. 60 v ylikersantti Osmo Ylisuvanto 05.02. 60 v korpraali Jarl Hemming Nynäs 16.02. 60 v vääpeli Lauri Appelgren 28.02. 50 v sotamies Pekka Isotalo 07.02. 50 v alikersantti Reijo Korpiaho 20.02. 80 v kersantti Onni Sinioja 06.03. 75 v alikersantti Mauri Kankainen 11.03. 70 v sotamies Erkki Pöytäsaari 18.03. 70 v vääpeli Ilkka Lehtonen 25.03. 60 v ylikersantti Heikki Isopahkala 06.03. 60 v kersantti Kari Muje 14.03. 50 v yliresantti Rolf Helander 14.03. 75 v alikersantti Paavo Rönkkö 25.04. 60 v alikersantti Esko laurila 18.04. 60 v ylikersantti Eero Kuivaniemi 30.04. 50 v alikersantti Sinikka Mustajärvi 09.04.. Konsertti sai tipan vierimään poskelle Lions Club Pietarsaari ja Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulu järjestivät veteraani - ja seniorikonsertin 20.11.Pietarsaaressa Runeberginsalissa..Lavalla nähtiin ja kuultiin korkeatasoista mieskuorolaulua, esiintyjinä kuorot Laulu-Jaakot ja Sångabröder. Varsinkin Veteraanin iltahuuto oli koskettava. HP Majuriksi ylennetty Mustasaaren kihlakunnan poliisipäällikkö Pekka Melleri. Aira Varinen Pietarsaaresta oli tyytyväinen kuulemaansa. Laulu-Jaakot valmiina esiintymään.
12 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 www.rinta-jouppi.com ja auto.fi Noin 1000 auton JÄTTIVALIKOIMAJ kuvilla ja tiedoilla netissä! Rinta-Joupin Autoliike TERVAJOKI VAASA HELSINKI PORI OULU JYVÄSKYLÄ -MIKKELI VAASA (06) 319 3700 Hannu Maunula instruerar deltagarna. Hannu Maunula opastaa osallistujat. Taktisk stormgevärskurs i Pedersöre Ett vintrigt veckoslut i början av november hölls taktisk stormgevärskurs i Pedersöre. Den länge efterlängtade kursen samlade ett tjugotal deltagare från nästan alla landets hörn för att delta i specialkursen med Leo Wideman som kursledare och Kommendörkapten Hannu Maunula som utbildare. Lördagen började med teori på förmiddagen med genomgång av verktygets konstruktion och nyttiga förbättringar som gör det snabbare att använda. Snabbheten och träffsäkerheten är ju avgörande för vem som drar det längre strået i en verklig situation. Utbildaren gick även igenom aktuella hotbilder mot vårt lands säkerhet samt de frivilliga försvarsorganisationernas medlemmars möjligheter att upprätthålla Taktinen rynnäkkökiväärikurssi Pedersöressä Marraskuun alussa pidettiin talvisissa oloissa taktinen rynnäkkökiväärikurssi Pedersöressä. Kauan odotettu ja kaivettu kurssi keräsi parikymmentä osallistujaa lähes maan joka osasta osallistumaan erikoiskurssiin jonka johtajana toimi Leo Wideman ja kouluttajana komentajakapteeni Hannu Maunula. Lauantai alkoi teoriaosuudella jossa käytiin läpi työkalun konstruktiota ja hyödyllisiä parannuksia jotka nopeuttavat sen käyttöä. Nopeus ja tarkkuus ovat Skyttens snabbhet kollas. Ampujan nopeus tarkistetaan. erforderlig skjutskicklighet. Förhoppningsvis har våra förtroendevalda i riksdagen samt vår överbefälhavare ryggrad att använda nimittäin ratkaisevimpia tekijöitä siihen kumpi vetää pitämmän korren tositilanteessa. Kouluttaja kävi myös läpi ajankohtaisia uhkakuvia maamme turvallisuudessa ja myös ehkäisykeinojen harjoittelemisessa missä uudistuva aselaki pahimmassa tilanteessa voi viedä vapaaehtoisilta maanpuolustusjärjestöjen jäseniltä mahdollisuudet ylläpitämään tarvittava ampumataito. Toivottavasti päättäjillämme ja ylipäälliköllä on selkärankaa pitää järki ka övningarna fortsatte till mörkrets inbrott. Söndagen blev en heldag på skjutbanan, vi övade mestadels snabba skott från nära håll samt olika svängningar och skjutställningar. Vi sköt under kursen ca.300 skott/deltagare och jag tror att alla tyckte att det var ett intressant och givande veckoslut vi hade under ledningen av en verkligen professionell utbildare. Terho Tattari serverade god och närande mat åt oss, och matlusten är det inget fel på när man varit ute hela dan. Kursen gav oss många nya idéer till träning på egen hand och nu väntar vi bara på fortsättningskursen, på samma plats och med samma utbildare förhoppningsvis uppfylls vårt önskemål redan nästa år. förnuftet i beslutsfattandet. På eftermiddagen följde lite torrträning varefter vi laddade skarpa patroner i kassetterna och de praktismukana päätöksenteossa. Iltapäivällä kuivaharjoiteltiin jonkin verran jonka jälkeen lipastettiin kovia ja harjoitus jatkui kunnes oli pimeää. Sunnuntaina vietettiin koko päivä ampumaradalla, ja harjoiteltiin enimmäkseen nopeita laukauksia lähietäisyydeltä erilaisilla käännöksillä ja ampuma asennoista. Kurssilla ammuimme n. 300 laukausta/ osallistujaa ja kaikilla taisi olla antoisa viikonloppu kovan luokan ammittilaisen johdossa. Terho Tattari tarjosi ravitsevaa ruokaa meille ja ruokahalussa ei ole puutteita kun viettää koko päivän ulkona. Kurssi antoi meille monta uutta ideaa omiin harjoituksiin ja nyt vain odotamme jatkokurssia, samassa paikassa, ja samalla kouluttajalla, toivottavasti toiveemme toteutuu jo heti ensi vuonna. Text+bilder: Joakim Dahlin Översättning Mikael Skytte
Joulukuu 2008 Muonituskurssi juhli ampumalla kovilla Nivalan Reserviläisten ja Reserviupseerien kokoon keräämä muonituskurssi juhli yhdessä muiden nivalalaisten kanssa Nivalan Osuuspankin 95-vuotisjuhlaa lataamalla tykin ja ampumalla kovat piipussa keskellä kesäisen kirkasta päivää. Tällä kertaa kyse oli tosin vain soppatykkin lataamisesta, mutta tulitoiminnan tuloksena muonituskurssi valmisti yli 1000 annosta lihakeittoa puistojuhlaan saapuneille vieraille. Tempauksen taustalla oli Nivalan Osuuspankin ja reserviläisyhdistyksien solmima yhteistyösopimus, jossa yhdistykset ottivat hoitaakseen muonituksen ja osan 9.7. järjestetyn juhlan käytännön järjestelyistä, kuten illalla järjestetyn kuumailmapallolennätyksessä avustamisen. Paikallisista riveistä löytyi tarvittava miesvoima ja tietotaito, kalustotukea puolestaan saatiin MPK:n piiripäälliköltä Terho Tattarilta, joka luovutti järjestäjien käyttöön tarvittavat rekvisiitat puolijoukkuetelttoineen ja varusteineen, sekä tietysti itse tuliyksikön, eli kenttäkeittimen ja alfakeittimen. Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 13 Pessimistisestä sääennusteesta huolimatta säät suosivat niin keittäjiä kuin vieraitakin, ja aamuyöstä lähtien valmistettu keitto oli tehnyt kauppansa puoleen päivään mennessä vajaa kaksi tuntia tarjoilun aloittamisen jälkeen. Eri tahoilta saadun suullisen kurssipalautteen perusteella tulivalmistelu onnistui täydellisesti. Kylläisten vieraiden lisäksi tyytyväisyyttä uhkuivat myös muut osapuolet. Puolustusvoimien soppatykki jo itsessään oli kansaa kiinnostava julkisuustempaus reserviläisjärjestöille jota osaltaan vielä korostivat maastopuku m91:een pukeutuneet puuhamiehet. Osuuspankki toi vielä omalta osaltaan juhlaväen tietoisuuteen sitä, ketkä muonituksen takana olivat. Ehdottoman myönteistä julkisuutta ja vieläpä ilman ruudinkatkua. Viimeisenä, muttei tietystikään vähäisimpänä tulee muistaa myös taloudelliset hyötyseikat: kummankin yhdistyksen vuosittainen varainhankintatempaus hoitui tuottavasti muutaman päivän ponnisteluilla. Jani Pikkarainen Köpmannamässan i Jakobstad Jakobstadsnejdens Reservister rf, ställde även denna gång upp på Köpmannamässan den 15. 16.11 i jordbanehallen i Jakobstad. I vår välbesökta monter ck man information om vår verksamhet samt även om MPKY:s kursutbud och övrig verksamhet. För intresserade fanns möjlighet att pröva på laserskytte med pistol. Många konstaterade nog att det kanske inte är så lätt som det verkar. Den som kände sig stark i nyporna kunde delta i stålnävetävlingen som Pietarsaaren Seudun Reserviläiset ry oli myös tänä vuonna mukana 15-16.11 pidetyillä Kauppiasmessuilla Pietarsaaren maapohjahallissa. Hyvin vierailulla messuosastollamme jaettiin tietoa meidän sekä MPKYn toiminnasta. Kiinnostuneilla oli mahdollisuus kokeilla laserammuntaa pistoolilla, ja moni totesikin ettei se ollutkaan niin helppoa kuin se aluksi vaikutti. Joka tunsi olevansa voimakas käsistään pystyi myös osallistumaan Rautanyrkki kilpailuun ja todistaa voimansa puristusvoimamittarin avulla. Parhaimmille myös jaettiin palkintoja. Messukävijät olivat positiivisesti yllättyneitä meidän kaikesta huolimatta melko tuntemattoman yhdistyksen monipuolisista tapahtumien tarjonnasta ja messupäivinä tuli myös muutamia uusia jäsenhakemuksia yhdistykseemme. Kaksipäiväisillä messuilla oli reilut 10 000 kävijää. Text+bild Joakim Dahlin Översättning: Mikael Skytte anordnades, och många ville nog pröva sina krafter med greppstyrkemätaren där även priser delades ut till dom bästa. Mässbesökarna var positivt förvånade över vår trots allt relativt anonyma förenings digra evenemangsutbud, och det kom också några nya medlemsansökningar till föreningen under mässdagarna. Mässan hade under båda dagarna drygt 10 000 besökare. PJ-res på mässa. PJ-res messuilla Kauppiasmessut Pietarsaaressa Mika delar Pohjanmaan maanpuolustaja tidningar. Mika jakaa Pohjanmaan Maanpuolustaja lehtiä. Kutsu 28.02.1949 syntyi Eila ja Arthur Appelgrenille alle kaksikiloinen poikavauva. Lähes 100 kg myöhemmin Lauri haluaa kahvitella sukulaisten, ystävien ja yhteistyökumppaneiden kanssa kodissamme Pietarsaaressa Karitsakuja 5 lauantaina 28.02.2009 klo 14.00 alkaen. Kukkien ja lahjojen asemasta, kilahdus yrittäjän lomakassaan on tervetulleempi. Paula ja Lauri Appelgren VP 050 548 6737 Joulutulet palavat torstaina 18.12. klo 18 korsulla Edvinin polulla, Asevelikylässä. Yhteislaulua, joulunalushartaus, lausuntaa, joulupukki ym. Kahvi- ja glögitarjoilu. Tervetuloa! Kuulutko sinä joukkoon, jonka ei tarvitse maksaa autovakuutuksiaan? Testaa osoitteessa pohjola.fi/auto Voit testata asian myös käymällä konttorissamme tai soittamalla Pohjolan palvelunumeroon 0303 0303 (ma-pe klo 8-18). Vaunumiehenkatu 4 67700 KOKKOLA -KARLEBY 020 762 44 Vapaa pääsy. Järj. Vaasan Reserviläiset ja Maanpuolustusnaiset Kodin ja perheen vakuutukset Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Vaunusepäntie 10 68660 PIETARSAARI -JAKOBSTAD 020 762 44
14 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Equity och antrax i Olins fjortonde Ett centralt avsnitt i K-G Olins fj ortonde populärhistoriska bok Tärningskast på liv och död berättar om vapensmugglingsfartyget Equitys färder hösten 1917. Den vapenlast som Equity förde med sig kom att få en avgörande betydelse för den vita sidan under Finlands frihetskrig 1918. Fartygets första färd lyckades perfekt och hela vapenlasten kunde lossas i Maxmo och Larsmo i Österbotten. Equitys andra färd blev däremot ett asko. Ett annat centralt kapitel berättar om en märklig expeditionen som leddes av den svenske adelsmannen Otto von Rosen, och som gick till norra Norge och Finland vintern 1916 17. Expeditionen smugglade in antrax- och rotsbakterier som användes för att stoppa de ren- och hästkaravaner som från norra Norge transporterade vapen via Finland till Ryssland. Von Rosen hade före operationen arbetat vid Strengbergs fabriker i Jakobstad. En av hans medhjälpare under expeditionen var därför jägaren Emil Sjöholm (Jokela) från Jakobstad. Då glasampuller innehål- Otto von Rosen. lande antraxbakterierna hittades och undersöktes 80 år senare blev det något av en världssensation. Det visade sig nämligen att de farliga bakterierna ännu levde. Tärningskast på liv och död behandlar även jägarrörelsen och nländare i Tysklands tjänst som spioner och sabotörer under första världskriget. Antraxepeditionen var långt ifrån det enda dådet tyskarna och nländarna organiserade. Kort efter att von Rosens liga avslöjades i norra Norge grep den norska underrättelsepolisen även en nsk bombliga i Krisitiania. Två av ligans medlemmar - Allan Sandström från Gamlakarleby och Johannes Sandvik från Jakobstad - greps i Kirkenes och dömdes till lång fängelsestraff. Finländska agenter lyckades även utföra en rad mycket spektakulära bombdåd vid vapenupplag i Archangelsk, Kandalaksja och Kilpisjärvi. Boken Tärningskast på liv och död skildrar således Finlands tillblivelse som självständig nation och framför allt motståndsrörelsens betydelse för denna. Bland annat var det tack vare säkra underrättelser från motståndsmännen som Finlands lagliga regering kunde sätta sig i säkerhet vid den kommunistiska statskuppen i januari 1918. Boken tar också upp en kontroversiell händelse i författarens hemstad Jakobstad, nämligen avrättandet av sex ledande vänstermän samt före detta länsskreteraren Johannes Jääskeläinen. Kontaktuppgifter: K-G Olin Ab Olimex Oy Ejdevägen 36 FIN-68600 Jakobstad Tel. (06) 723 5420 Fax (06) 723 3765 E-post olin@multi., webbplats: http:// www. multi. /~olimex SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEON YSTÄVÄT RY FINLANDS JÄGARMUSEUM S VÄNNER RF Suomen Jääkärimuseon ystävät ry.- Finlands Jägarmuseum s vänner rf. on poliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on Kortesjärvellä sijaitsevan Suomen Jääkärimuseon toiminnan tukeminen. Slaget vid Oravais i bild! I samarbete med ett team fotografer har Oravais historiska förening skapat ett bildverk med mycket konstnärliga bilder och vetenskaplig men kort och lättläst text på svenska och nska. I boken återskapar vi slaget i Oravais, men även fältlägret, minneshögtiderna och paraderna. Varje truppenhet har äg- OP Khiam Tehtävä Libanonissa Tietokirjailija Esko Heikkisen uusi rauhanturvateos mainio huomionosoitus, palkinto ja lahja rauhanturvaajille ja muille maanpuolustajille ei vanhene, jää jälkipolville. Koskettava, autenttinen dokumentti YK:n sotilastarkkailijan työstä ja perheelämästä Undo n, Unef II:n ja Unifilin arvokasta työpanosta unohtamatta; tykkien jylinää, käsiaseiden rätinää, hiljaisen erämaan karua kauneutta; äänetöntä nats minst 4 6 egna sidor med dokumentation av uniformer och uniformsdetaljer. Detta är en idealisk julklapp och framförallt en bok som helt säkert pryder din bokhylla. Sidantalet är 308, bilderna lite över 600 och bokens storlek lite större än A4. Priset är 45 euro plus leveranskostnader. itkua, arjen pieniä iloja lennokas ja rento kuvaus, jossa tekijän aiempien kirjojen tavoin tunne ja huumori ovat vahvoina läsnä. Teos perustuu tarkkailijaveteraanien kokemuksiin, Anja Heikkisen päiväkirjaan ja kirjeenvaihtoon, keskusteluihin, sotilastarkkailijoiden raportteihin YK:n päämajaan sekä lukuisiin muihin kirjallisiin lähteisiin. Teoksessa on 33 alkuperäistä kuvaa ja seitsemän karttaa. Kustantaja Edico Upplagan är endast 800 ex och beställningarna hittills tyder på att upplagan tar slut. Beställningarna kan göras per e-post ora.ton@ netikka. eller per telefon 06-3850808. Göran Backman kapten Kongl. Österbottens Regementes Lif Compagnie Oy, 9/2008, 256 sivua, kovakantinen, suojapaperit, ovh 34,50 euroa. Useamman kirjan tilaajalle erikoishintaan ota yhteys: arja.sunikka@ edico. p. 044 020 0770 tai www. edico.. Yhdistys toimii jääkäriperinteen vaalimiseksi yhteistyössä myös paikallisten, maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten yhdistysten, yhteisöjen, kuntien sekä muiden mahdollisten tahojen kanssa. Yhdistys kerää ja tallentaa jääkäriperinteeseen liittyvää materiaalia ja harjoittaa jääkäriperinteeseen ja siihen liittyvään historiaan kohdistuvaa tallennus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Yhdistyksellä on mahdollisuus tehdä aloitteita, esityksiä sekä antaa lausuntoja. Yhdistys järjestää myös kokouksia, juhlia, luento- ja esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä, retkiä ja opintomatkoja. Toimintansa tueksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Tule mukaan Suomen jääkärimuseon ystävät yhdistykseen! Saajan tilinumero 474300-1101 Saaja Suomen Jääkärimuseon ystävät ry Finlands Jägarmuseum s vänner rf. Maksaja JÄSENMAKSUT: Varsinainen jäsen 10 /vuosi Osoite Perhe: 1.jäs. 10 /vuosi ja seur. Jäsen 5 /vuosi Puh. Yhteisö (oikeustoimikelpoinen) 20 (vuosi Tukijäsenmaksu 50 tai enemmän/vuosi Allekirjoitus Tililtä nro Euro
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 15 Järkilahjoja joulun koviin paketteihin! Sinunkin apuasi tarvitaan Veteraanien henkisen perinnön siirtäminen tuleville sukupolville on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Tätä työtä tukemaan tarvitaan myös sodan koettelemuksista kertovaa esineistöä. Auta meitä kokoamaan Pietarsaaren kaupunginmuseon veteraanitilaan asuja, aseita, karttoja, kirjallisuutta, kirjeitä, valokuvia, kunniamerkkejä, lippuja, standaareja, viirejä, puhdetöitä, sotilaspasseja jne. jotta veteraanitilalle asetetut toiveet toteutuvat. Mukana hankkeessa ovat Sotainvalidit, Rintamamiehet, Sotaveteraanit, Sotilaspojat, Reserviupseerit ja Reserviläiset. Pietarsaaren kaupunginmuseo, Isokatu 4, puhelin 06 785 1111 Haapajärven sotiemme veteraanien perinnehuone SUOJALUKKO Osoite: Kauppakatu 19, 85800 Haapajärvi Sisäänkäynti kunnan kulttuuritalon pihan puolelta. Aikavaraukset: vapaa-aikavirasto puh. 08 769 3201 Teemana näyttely: Suomen lippu 90 vuotta. Utställning: Finlands agga 90 år. Kyrkoesplanaden 22 Källarvåningen Kirkkopuistikko 22 Kellarikerros Öppet / avoinna: Sö/su kl./klo: 14:00-16:00 Grupper / ryhmät: - enligt överenskommelse, - sopimuksen mukaan. tel. / puh. (06) 3129 894. Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta ja sen merkityksestä maamme itsenäisyydelle. Jääkärien tarina kertoo lähes 2000 nuorukaisesta, jotka lähtivät Saksaan oppimaan sotataitoja tavoitteenaan itsenäinen isänmaa. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on viimeisen jääkärin, kenraali Väinö Valveen huone sekä vaihtuvia erikoisnäyttelyitä, Museossa on huomattava kokoelma jääkärien sukulaisten lahjoittamaa materiaalia. Museokaupassa kiinnostavaa ostettavaa. Avoinna 16.8. - 14.6. ma-pe klo 10.00-15.00 15.6. - 15.8. joka päivä klo 11.00-18.00 muina aikoina sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 2 euroa Osoite Puhelin Email www-sivusto Kirjauutuus: Niittokoneasiamiehistä jääkäreiksi. Esitelmiä jääkäriseminaareista 1998-2007. Kirjan hinta 15 euroa. Lähetettäessä kirjan hintaan lisätään postikulut. Jääkärintie 80 (kunnanvirasto) 62420 KORTESJÄRVI Puh. (06) 2412 4228, (06) 2412 400 hanna.rieck@kortesjarvi.fi www.jarviseudunmuseoverkko.fi
16 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Sodassa ja rauhassa metsä on suomalaisen turva 170-vuotisjuhliaan viettävät Haapajärven kaupunki ja seurakunta tekivät ainutlaatuisen lahjoituksen kirkko- ja kaupunginvaltuustojen yhteisessä juhlakokouksessa 3.11.2008. Kaikki Haapajärven koulut saivat oman nimikkometsän joko seurakunnalta tai kaupungilta. Metsäpalstoja lahjoitettiin lähes 200 hehtaaria. Jokainen palsta on mahdollisimman lähellä koulua. Esimerkiksi Haapajärven yläaste sai 18, lukio 10 ja Rannan koulu 60 hehtaarin koulumetsän. Haapajärven kaikki koulut saivat oman nimikkometsän. Kyltit opastavat omaan metsään. Haapajärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja Esko Hirviniemi avaa kaupungin- ja kirkkovaltuuston yhteisen kokouksen. Oksavan koulun johtaja Ossi Savola ja oppilas Aino Leipälä ovat ylpeitä omasta koulumetsästä. Omassa koulumetsässä voi haistella, seikkailla ja tutkia. Oppilaan silmät aukeavat, kun hän voi konkreettisesti tutustua luontoon. Huolellisesti perustettu koulumetsä on uusi upea luokkahuone. Teoriatiedon lisäksi koulumetsässä voidaan hyödyntää kaikkia aisteja. Esimerkiksi puolukan nimeen voidaan yhdistää myös miltä se tuoksuu, tuntuu tai maistuu. Samalla voidaan kehittää oppilaan luontoherkkyyttä havaita asioita ympärillään. Itsenäiset tehtävät tutussa ja turvallisessa koulumetsässä antavat oppilaalle itseluottamusta ja oma-aloitteisuutta. Koulumetsä on toimiva ekosysteemi. Opetuksessa hyödynnetään metsän kasveja, eläimiä ja maaperää. Metsää voi hyödyntää kaikissa koulun oppiaineissa. Oppitunti voidaan järjestää kokonaan metsässä. Samalla retkellä voidaan toteuttaa useisiin oppiaineisiin liittyviä asioita. Rajana on vain opettajan ja oppilaan oma mielikuvitus. Mennään metsään! Teksti ja kuvat Veijo Tikanmäki Reservin yliluutnantti Sivistysjohtaja Haapajärvi Maalilennokit kiinnostivat Lohtajan IT- leirillä 2/08 Nykyään Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on harjoituskäytössä noin 200 vrk vuodessa. Alueen pääkäyttäjä on ilmatorjuntaaselaji ja muita käyttäjiä ovat muun muassa Ilmasotakoulu Tikkakoskelta, Lentosotakoulu Kauhavalta, Hämeen Rykmentti Lahdesta ja Pioneerirykmentti Keuruulta. Ilmatorjuntaharjoitus järjestetään nykyisellään kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Harjoitusvahvuudet vaihtelevat 1000 hengestä hieman yli 2000 henkeen. Harjoitus jakaantuu ampumavaiheeseen ja ilmapuolustusharjoitukseen. Lohtaja on ainoa alue Suomessa, missä kyetään ampumaan kaikilla ilmatorjunnan asejärjestelmillä. Ammuntoja suoritetaan ilmatorjunnan ohjusjärjestelmillä (ITO96, ITO90 ja ITO2005), sekä tykki-, ilmatorjuntakonekivääri- ja ilmatorjuntapanssarivaunukalustoilla. Merivoimien alukset ampuvat harjoituksen aikana omia taisteluammuntojaan ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä ja laivatykistöllä. Ilmatorjuntaharjoitus on varusmies- ja reserviläisyksikön tärkein ampumakoulutus- ja ilmapuolustusharjoitus. Harjoituksessa arvi- oidaan yksikön suorituskykyä kovapanosammunnoissa ja torjuntaharjoituksissa elektronisesti häirityissä olosuhteissa. Ilmatorjuntaharjoitus 2/08 on järjestyksessään 263. Lohtajalla järjestetty ampumaleiri. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella on 55 vuoden aikana koulutettu yli 250 000 varusmiestä ja reserviläistä. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin Kannuksen reserviläiset ja aktiivinen tukijoukko tutustui lauantaina 22.11.08 ilmatorjuntaleirin 02/08 harjoitukseen lähinnä maalilennokki toimintaan. Isäntänä ja oppaana toimi kersantti Jere Selonen. Tutustuminen aloitettiin Banshee maalilennokkien lähettämiseen laukaisualustaltaan ja lennonjohdon toimintaan tutka-asemalla. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin Kannuksen tukijoukko tutustui Lohtajan Vattajan IT - Leirin 02/08 maalilennokkien toimintaan 22.11.2008. Kersantti Jere Selonen toimi isäntänä ja oppaana. Ennen seuraavaa kohdetta ehdimme nähdä Bansheelennokkien paluun ja laskeutumisen laskuvarjoilla turvallisesti laskualueelle. Toinen kohde oli pienempien lennokkien lähetysalue ampumasektorien välissä. Pienen odottelun jälkeen aloitettiin lennätys ja alueella oleva tykistö ampui komeita valojuovasarjoja konetta kohden. Siirtyessämme lennokkivarikolla tuli ilmoitus, että maalilennokki oli saanut osuman. Varikolla meille selvitettiin lennokkien kokoonpanoa ja järjestelmiä miten maalikoneet rakennetaan eri tarpeiden mukaan. Tarkkuuteen ja laitteiden toimivuuteen kiinnitettiin varikolla erityistä huomiota. Koneet voivat olla todella vaarallisia jos niiden hallittavuus jostain syystä häviää. Lopuksi nautimme lounaan kouluttajien ruokalassa ja kahvit sotilaskodissa. Kersantti Jere Seloselle esitimme vilpittömät kiitokset asiantuntevasta ohjauksesta jokaisella tutustumiskohteella ja leirin johdolle kiitokset siitä, että saimme tutustua IT leirin toimintaan käytännön esimerkein. Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin Kannuksen tukijoukko puolesta Antti Roiko-Jokela
Joulukuu 2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 17 Sopimaton riita Asemakaksikko Andreas (vas) ja Krister. ITSENÄISYYSPÄIVÄ EETTERISSÄ Perinneradiotapahtuma Lappforsissa Radioamatöörit on ihmeellinen poikkeama normaalissa evoluutiokehityksessä. He nimittäin ovat olentoja, jotka käyttävät hyväkseen erilaisia luonnonilmiöitä jutellakseen toistensa kanssa ympäri maailmaa. Lisäksi he rakastavat kauniiksi maalattuja vastuksia, transistoreita, radioputkia, tietosiruja ja muita radiolaitteiden sisältä löytyviä osasia. Komponentteja, sanoo radioamatööri ja tinaa yhteen mainittuja murusia ja panee ne pieneen laatikkoon, jota hän sitten kutsuu radioksi tai lajitoveriensa seurassa kommunikoidessaan rigiksi. Viime sotiemme aikana oli radiolaitteilla tehty yhteydenpito ensiarvoisen tärkeää ja usein jopa ratkaisevaa. Kaukopartiomiesten yhteyslinja toimi pienten lähetin laitteiden eli kyynelten avulla, joilla sekä lähetettiin salattuja raportteja että saatiin päämajan tiedot ja varoitukset vihollisen liikkeistä. Myös vihollinen lähetti radioteitse omia sanomiaan ja niiden salakielen purkamiseen ja tulkintaan tarvittiin aikansa huippumiehiä ja naisia jotta saataisiin vihjeitä vihollisen liikkeistä ja aikeista. Kun talvisodan aikana radiotiedustelussa toimi noin 75 henkilöä, oli heitä jatkosodan aikana noin 1000 miestä ja naista. Lisäksi oli ilmatorjunnalla noin 300 henkilön tiedusteluosasto. Vaatimuksena kyseisillä erityishenkilöillä oli hyvä sähkötyksen lähetys- ja kuuntelutaito. Vielä sodan jälkeen saattoi maastamme löytyä salainen radioverkko epävarman tilanteen varalta. Sekä armeijan koulutta- mista että muista radiotekniikasta kiinnostuneista henkilöistä tuli sitten mutaatioiden kautta radioamatöörejä heti kun rauhoittuneet olot sen sallivat. Vuosien varrella on joukkoon liittynyt suuri määrä nuoria, joita radioyhteyksien pitäminen ja radiotekniikka kiinnostavat. Paitsi alussa mainittuja radiolaitteiden rakenteluja ja radioyhteyksien pitämistä ja tutkimista kuuluu radioamatöörien intressipiiriin myös vanhojen radiolaitteiden kunnostus ja kokeilu. Tällöin on syntynyt myöskin ajatus vanhojen radioiden käyttämisestä perinteisiin yhteyksiin. Laitteiden vieressä on tuolloin avaruusuikutusta, hohtavia radioputkia, alkuräjähdyksen sähinää ja keskittyneitä ihmiskorvia, jotka kaiken rätinän keskeltä yrittävät ottaa selvää lähetetystä sanomasta. Tänä vuonna Pietarsaaren radioamatöörikerho (CQkerho) perusti asemansa OH6AG Lappforsiin, Signegårdenin tilojen historialliseen ympäristöön. Käytössä oli vanha Harris militääriradio RF 301, antenninaan Morseavain käytössä. taitettu dipoli-antenni, niin sanottu invert V. Niinpä paikalle tulijan huomio kiintyi salossa liehuvan Suomen lipun ja Mannerheim ritari (numero 109) Harald Storbackan muistopaaden lisäksi ohueen, 12 m korkean lasikuitusalon varaan viritettyyn antennilankaan. Pohjolan pimenevässä päivässä antennivarustus tosin pian häipyi aitoon sissihenkeen täysin näkymättömäksi laitteiston osaksi. Sisällä Signegårdenissa ilman täytti vanha, hengästynyt ääni, joka radiovanhuksen kautta toi itsenäisyyspäivätervehdyksiä eri puolilta maata ja hiukan rajojen ulkopuoleltakin. Kello 12 alkaneen CWosuuden aikana (liikennöinti tapahtuu ns morsemerkeillä) naksutteli sähkötysavainta radioamatööri OH6FA, oikealta nimeltään Andreas Forsberg, joka käytti yhteyksissä itsenäisyyspäivän ja vanhojen radioiden kunniaksi annettua yhteyskutsua OH6AG/S. Lähetystehona oli radiovanhuksella noin 100 Wattia, jolla päästiinkin eri puolille Suomea. Yhteyksiä syntyi 22 kotimaahan ja 2 ulkomailla oleviin radioamatööreihin, jotka olivat tunteneet mielenkiintoa aktiviteettia kohtaan. Kahden tunnin tiiviin satakielipiipityksen jälkeen siirryttiin yhteyksien AM-osuuteen, joka tapahtui puheella. Samalla lähetteen teho rajoittui 25 wattiin ja myöskin ulkopuoliset paikalle tulleet saattoivat seurata liikenteen kulkua. Samalla tuli myöskin konkreettisesti esille liikennöinnin vaikeus ja monet eri häiriötekijät, jotka sotkivat radiovanhuksen yrityksiä ymmärrettävän viestin läpiviemiseen. Radion ääressä jännitti välillä korvalihaksiaan myös radioamatööri OH6MH, arkinimeltään Krister Andersson, joka kelien puuroutuessa klo 16.00 totesi yhteistyö tuottaneen edellisten lisäksi 28 puheyhteyttä eri puolille Suomea. Illan pimetessä oli vielä tehtävänä löytää antennijohdot ulkoa ja purkaa niihin liittyvä laitteisto. Samalla todettiin jälleen radioamatööreille tuttu heijastumisilmiö, jonka johdosta kaukaisetkin asemat tulevat voimakkaina esille ilmakehän yläkerrostumien peilaavasta ilmiöstä johtuen ja kuuluvuus heikoilla tehoilla putoaa minimiin päälle vyöryvien lähetteiden alle. Päivää pidettiin kuitenkin erittäin onnistuneena ja itsenäisyyspäivätervehdysten määrää tyydyttävänä, joten perinneradiotapahtumaan osallistuneet radioamatöörit voivat pakata höyryradionsa tyytyväisinä odottamaan uutta jälleentulemista, ehkä kesäkuun neljäntenä Kiitos kontaktista! OH6PO Erkki Nurmi Isäukko kahden sodan veteraani on tullut jo aamuhämärissä joka-aamuiselta maitopönttöjen kuskausreissultaan. Hevostie kulkee järven yli, ja tien varressa on yhteinen maitolaituri naapurin kanssa. Päällysvaatteena isällä on talvisaikaan aina lähes sentin paksuisesta kankaasta tehty palttoo, joka ulottuu nilkkoihin asti. Siinä on leveä kaulus, joka pystyyn nostettuna peittää korvatkin. Se suojaa hyvin talviselta viimalta. Palttoon napit ovat suuret ja paksut. Niiden kahden reiän läpi mahtuu hyvin virkkuukoukku, ja ompelulankakin on tukevaa tavaraa. Talvisota on varmaankin opettanut pukeutumaan kunnolla Tänä tammikuun toisen päivän aamuna isä vaikuttaa kovin mietteliäältä, eikä aamupalalla oikein synny keskustelua. Mummokin kysyy keinutuolistaan, näkyikö tuolla ihmeitä. Oli toki näkynyt, jopa vallan kummallinen tekele maitolavan vieressä tien penkassa. Siitä oli pitänyt tulomatkalla sanoa naapurillekin, koska isä ei umpirehellisenä miehenä asian katsonut itseään koskettavan. Unen rippeet karisivat silmistä saman tien, kun kerrottiin, että tien penkkaan oli lyöty pystyyn laudoista kyhätty risti. Sen vasemmassa sakarassa oli ollut piirrettynä iloisen pojan naama. Alapuolella tekstinä: Uusi Vuosi. Oikeaan sakaraan oli naulattu kaula katkaisemalla tapettu verinen kana, alla teksti Vanha Vuosi. Tiesimme, että naapuri ja parin kilometrin päässä asuva isäntä olivat huonoissa väleissä. Kaikki oli alkanut tyhjänpäiväisestä pikkujutusta. Naapurimme möi harvakseltaan kesämökkitontteja, koska omisti runsaasti rantaa. Kauempana asuva isäntä oli valittu kalastuskunnan kokouksessa kalastuksen valvojaksi. Joskus käy niin, että tärkeään virkaan ei satu sopivaa toimenhaltijaa. Sota ajan kesäpuseroa muistuttavaan takkiin oli kalastuksen valvoja ommellut sinisestä kankaasta kalan kuvat kauluslaatoiksi kuin armeijassa ikään. Oliko tullut mieleen vanha sanonta: kissan häntää ei nosta kukaan muu kuin kissa itse? Tärkeää tointaan hoitaessaan valvoja käytti ahkerasti kiikaria. Olipa linssiin ilmestynyt vallan mielenkiintoinen kohtaus. Suuren kuopiolaisen liikkeenomistajan tytär oli ostamassa rantatonttia naapurilta. Rantaa oli mitattu pitkin ja poikin. Lopuksi puristettu vakuudeksi kättä, mutta samalla oli naapurin käsi eksynyt ostajan mehevää takamusta kouraisemaan. Siinä näkijä, missä tekijä! Oiva tilanne kurjaan kiristykseen. Kevään kutupyynnin yhteydessä valtaa oli käytetty väärin. Naapurimme pyydyksistä oli viety kaloja, samalla kun laitteen laillisuus oli tarkistettu. Naapuri näkijänä, renki todistajana! Huono tuuri, puntit tasan: sopimaton käytös vastaan kalavarkaus. Tilanne ajautuu helposti pattiasemaan, niin tässäkin. Viha paisuu ja pakahtuu Naapurimme sairasti pitkin syksyä. Wilsonin pinta, tupakka ja viina olivat tehneet tehtävänsä. Kuopion Keskussairaalakaan ei voi taikoa ihmeitä aina, vaan: syöpä mahassa. Kotiutus parantumattomana. Miniä pistämään mor inia: halpaa ja oikeaa hoitoa tänäkin päivänä. Silloin ei ollut rikos kuolla kotiin. Nyt sitten Uuden Vuoden aamuhämärässä kömpelö sovintoyritys kuvakielellä. Naapuri suuttui ja kuskasi traktorilla viimeisillä voimillaan hökötyksen kalastuksen valvojan tienhaaraan. Naapureiden pitää selvittää puhumalla kiusallisetkin asiat. On oltava suora edessä ja takanapäin. Silloin ei synny hankalahoitoisia intrigejä, juonitteluja. Sama koskee valtioiden välisiä suhteita. Rehellisyys ja oman pihan puhtaana pito on tärkeintä. Siinä armeija on temppelin harjalla Luottakaamme omaan mahtiin. Sen varassa on pärjätty ennenkin. Esa Ovaskainen Pyhäjärvi Asianajotoimisto Ristikangas & Kinnunen Oy Koulukatu 12, 60100 SEINÄJOKI p. (06) 421 92000
18 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 KOTU-palsta Siviilikoulutusosasto KOTU-yksikön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa piirin toimintasuunnitelman mukaiset koulutus- ja tukitehtävät. Lisäksi yksikkö osallistuu koulutuksen kehittämiseen piiripäällikön ohjeiden mukaisesti. Yksikkö jatkaa toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yksikön tehtävät normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusolojen aikana määritellään viranomaisten tarpeiden mukaisesti vuoden 2009 aikana. Näin todetaan Keski-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin kotisivuilla. Lehden edellisessä numerossa esiteltiin sotilaskoulutusosaston rakennetta ja suunniteltua toimintaa, ja nyt on vuorossa siviilikoulutusosasto. Siviilikoulutusosasto voi terminä olla osittain harhaanjohtava, mutta on kuitenkin sellaisenaan tarpeeksi kattava osoittaakseen sen koulutustarjonnan runsauden minkä sen alaisuuteen kuuluu. Siinä missä sotilaskoulutusosaston tarjonta on pääosaltaan reserviläisille tarkoitettu ja kohdennettu, siviilikoulutusosasto tarjoaa kaikille kansalaisille taitoja, tietoja ja elämyksiä. Osastossa mahdollistetaan mm naisten ja nuorten osallistumisen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Osaston vastuulle on asetettu neljä koulutusaluetta: kenttälääkintä-, liikunta-, turvallisuus-, sekä johtajaja kouluttajakoulutus. Kenttälääkintäkoulutusryhmä keskittyy selkeästi nimensä mukaiseen koulutukseen, ja turvallisuuskoulutusryhmän toimintaan sisältyy mm turvakurssien räätälöinti eri kohderyhmille. Liikuntakoulutusryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm piirimme paikallisten toimijoiden asiantuntemuksella eri kuntoilutapahtumia. Johtaja- ja kouluttajakoulutusryhmä saa osakseen MPK:n standardien mukaisen nousujohteisen kouluttajakoulutuksen paikallisen toteutuksen, sekä toimii esikuntakoulutuksen toimeenpanijana. Siviilikoulutusosasto osallistuu omalta osaltaan myös sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Kuten lehden edellisessä numerossa esitellyistä kaavioista ilmeni, KOTU-yksikön eri osastot nivoutuvat luontevasti toisiinsa, toisiaan tukien ja täydentäen. Siviilikoulutusosastoon on ilmoittautunut kiitettävästi tulevia toimijoita, jotka jo lähiaikoina suunnittelevat tulevia koulutustapahtumia omalle koulutusalalle. Haasteena onkin tuottaa kiinnostavaa koulutustarjontaa tulevassakin, jotta piirimme edelleenkin pysyisi valtakunnan kärkikastissa sekä tapahtumien että osallistujamäärän kannalta, laatuvaatimukset keskeisenä asiana. Koska KOTU-yksikön on vuodesta 2010 oltava täydessä toiminnassa, ja vastattava mm viranomaisten tilaaman koulutuksen laatuvaatimuksiin, koulutustehtävissä olevien on oltava tehtäväänsä päteviä. MPK tarjoaa tähän halukkaille lähitulevaisuudessa kouluttajakoulutusta, joka piiritasolla tulee olemaan yksi siviilikoulutusosaston tehtävistä toteuttaa. KOTU-yksikköön osallistuminen on mahdollista joko runkohenkilöstössä tai kouluttajareservissä, eli jos tunnet omaavasi jotakin tarvittavaa erikoisosaamista tai muuten halukkuutta osallistua harrastuspohjaiseen vapaaehtoistyöhömme, ota yhteyttä. Tehtäviä on tarjolla. Siviilikoulutusterveisin Kari Rönnqvist siviilikoulutusosaston johtaja 040 5270 712 kari.ronnqvist@ edu.larsmo. Avdelningen för civil utbildning Utbildnings- och understödsenhetens uppgift är att planera och verkställa utbildnings- och understödsuppgifter enligt distriktets verksamhetsplan. Dessutom deltar enheten i utvecklandet av utbildningen enligt distriktschefens direktiv. Enheten verkar även under störningar i normalförhållanden och i undantagstillstånd. Enhetens uppgifter under störningar i normalförhållanden och undantagstill- Siviilikoulutusosasto tarjoaa kaikille kansalaisille taitoja, tietoja ja elämyksiä. Avdelningen för civil utbildning erbjuder alla medborgare färdigheter, kunskap och upplevelser. stånd fastslås enligt myndigheternas behov under 2009. Citatet kommer från Mellersta Österbottens Försvarsdistrikts webbsidor. I denna tidnings senaste nummer presenterades både struktur och planerad utbildning för avdelningen för militär utbildning, och nu har turen kommit till avdelningen för civil utbildning. Som term kan civil utbildning vara till viss del missvisande, men är som sådan tillräckligt vid för att omfatta den rikliga mängd av utbildning som hör avdelningen till. När avdelningen för militär utbildning i huvudsak kan anses vara avsedd och riktad till reservister, erbjuder avdelningen för civil utbildning alla medborgare färdigheter, kunskap och upplevelser. I nämnda avdelning möjliggörs bl a kvinnors och ungdomars deltagande i frivilligförsvaret. På avdelningens ansvar ligger fyra olika utbildningsområden: fältsjukvård, säkerhet, fysisk fostran, samt ledarskaps- och utbildarutbildning. Fältsjukvårdsgruppens fokuserar på utbildning enligt sin givna nisch, och säkerhetsutbildningsgruppen planerar och verkställer bl a säkerhetskurser för olika målgrupper. Utbildningsgruppen för fysisk fostran förverkligar bl a med hjälp av distriktets olika aktörer olika motionsevenemang. Ledarskaps- och utbildarutbildningsgruppen har som uppgift att förverkliga Försvarsutbildningsföreningens (MPK:s) utbildarutbildning lokalt, samt att fungera som utbildare för stabsuppgifter. Avdelningen för civil utbildning deltar som synes även i planerandet och förverkligandet av utbildning gällande militära färdigheter. Som framgick av utbildnings- och understödsenhetens struktur i tidningens senaste nummer, knyts enhetens separata avdelningar logiskt till varandra, stödande och kompletterande. Ett tacknämligt antal blivande aktörer har anmält sig till avdelningen, och redan i en snar framtid kommer dessa att planera kommande utbildningstillfällen för sina respektive utbildningsområden. En utmaning blir att erbjuda intressanta kurser även i framtiden, så att vårt distrikt bibehåller sin topplacering nationellt sett, både vad gäller evenemang och utbildningstillfällen, med kvalitet som ett honnörsord. Eftersom utbildnings- och understödsenheten skall vara fullt verksam år 2010, och senast då kunna motsvara bl a kvalitetskraven gällande den utbildning som myndigheterna beställt, bör utbildarna vara kompetenta för sin uppgift. MPK kommer här att erbjuda hugade utbildarskolning i en nära framtid, som på distriktsnivå kommer att vara en uppgift för avdelningen för civil utbildning. Att delta i utbildningsoch understödsavdelningen är möjligt i avdelningens kärna eller utbildarreserv, så ifall du innehar behövligt specialkunnande eller annars är hugad att medverka i vårt frivilligarbete, tag kontakt. Uppgifter nns. Hälsningar från avdelningen för civil utbildning Kari Rönnqvist avdelningschef 040 5270 712 kari.ronnqvist@ edu.larsmo.
Joulukuu 2008 KOTU-palsta Henkilöstön rekrytointi koulutus- ja tukiyksikköön (KOTU) on edennyt mainiosti. Erityisen ilahduttavaa on se, että mukaan on tullut nuoria kouluttajia, jotka omalla panoksellaan tuovat koulutustarjontaamme uusia tuulia ja tuoretta näkemystä. Unohtaa ei sovi yksikön toimintaan sitoutuneita kokeneita kouluttajia, jotka omalla toiminnallaan luovat vankan perustan yksikön toiminnalle. Sopiva yhdistelmä nuorta voimaa ja kokemusta ovatkin loistava lähtökohta uusimuotoisen toiminnan käynnistämiselle. KOTU-yksikkö reservin osaamisen kehittäjänä vuonna 2010 Vuoden 2010 toimintasuunnitelman suunnittelu on käynnistynyt syksyn aikana. Painopiste on alkuvaiheessa puolustusvoimien tukemassa koulutuksessa, koska alustavat kalustotukipyynnöt on toimitettava puolustusvoimille vuoden 2009 alussa. Erityisesti suunnittelutyössä on huomioitu maanpuolustuspiirin roolin oman alueensa reserviläisten osaamisen kehittäjänä. Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan aluetoimistoilta sekä Haapajärven Varikolta on tiedusteltu esityksiä niistä koulutusaiheista, jotka maanpuolustuspiirin koulutustarjonnassa pitäisi huomioida. Esityksissä on tullut esille useat jo vakiintuneet koulutusaiheet, mutta myös sellaiset aiheet, jotka Pohjanmaan Maanpuolustaja 4/2008 19 Nuorta voimaa ja kokemusta Rannikkojääkärit työssään. eivät aiemmin ole kuuluneet säännöllisesti maanpuolustuspiirin koulutustarjontaan. Pääaiheina puolustusvoimien esittämässä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ovat asutuskeskustaistelu, kohteen suojaaminen, sissi- ja tiedustelutoiminta, pioneerija suojelutoiminta, esikuntatyöskentely, komppanian johtaminen ja huoltaminen sekä kenttämuonitus. KO- TU-yksikköön ilmoittautuneiden kouluttajien ammattitaidon avulla kykenemme vastaamaan sangen hyvin koulutustarpeeseen. Sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksen suunnittelussa huomioidaan myös maanpuolustuspiirin omat erityispiirteet ja kouluttajien ammattitaito. Sotilaskoulutusosaston osalta kehitettäviä koulutusaiheita ovat mm. rannikkojalkaväki- ja tulenjohtokoulutus. Ensimmäiset rannikkojalkaväkikouluttajat lähtevät keväällä merivoimien kouluttajakurssille, minkä jälkeen koulutuksen suunnittelu käynnistyy täyspainoisesti. Tavoitteena on että koulutusta järjestetään vuonna 2010 ruotsiksi ja suomeksi. Tulenjohtokoulutuksen osalta suunnittelutyö on jo täydessä vauhdissa. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen toteuttamiseen osallistuvat kaikki KOTU-yksikön osastot painopisteen ollessa kuitenkin sotilaskoulutusosastossa. Tukiosaston osuus on merkittävä mm. kuljettajakoulutuksen, kenttämuonituksen ja perusyksikkötason huollon koulutuksessa. Siviilikoulutusosasto puolestaan toteuttaa esikuntatyöskentelyyn, johtamiseen ja kenttälääkintään liittyvää koulutusta. Siviilikoulutusosaston toimintaa esitellään laajemmin toisaalla tässä numerossa. Seuraavassa lehdessä esitellään tarkemmin tukiosaston koulutustarjontaan liittyviä suuntaviivoja. Vuoden 2010 haasteellisuutta kasvattaa osaltaan myös se, että alustavien tietojen mukaan puolustusvoimien tilaamien sotilaallisten kurssien määrä tulee kasvamaan nykyisestä. Voidaankin todeta että puolustusvoimat on kiitettävästi huomioinut KOTU-yksikön tarjoamat resurssit reservin osaamisen kehittämisessä. Sitoumuksia ja nimityskirjoja Syksyn aikana on toimitettu postitse sitoumuslomakkeita niille henkilöille, joille on tehty sijoitus KOTUyksikköön. Ensimmäiset sitoumukset hyväksyttiin 8.12.2008 piiritoimistolla järjestetyssä sotilaskoulutus- ja siviilikoulutusosaston info-tilaisuudessa. Samassa yhteydessä jaettiin kouluttajille nimityskirjat. Ne henkilöt, jotka eivät päässeet tilaisuuteen, sopivat henkilökohtaisesti piiripäällikön kanssa ajankohdan, jolloin heidän sitoumuksensa hyväksytään ja heille luovutetaan nimityskirjat. Tukiosaston info-tilaisuus järjestetään tammikuun alussa. Kutsut toimitetaan asianosaisille ennen joulua. Sissi tiedustelee. Yksikköön sijoitetaan uutta henkilöstöä säännöllisesti vuoden 2009 aikana. Uusille sitoumuksen tehneille henkilöille järjestetään infotilaisuuksia erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Kotisivujen rooli tiedotuskanavana vahvistuu KOTU-yksikön viralliset kotisivut ovat valmistuneet. Vastaisuudessa yksikön toiminnan yleinen tiedotus toteutetaan kotisivujen ja Pohjanmaan maanpuolustaja lehden kautta. Kotisivut löytyvät http://www. mpkry. /keski-pohjanmaa -sivun kautta. Käykääpä tutustumassa! Kotisivuilla tiedotetaan lähitulevaisuudessa mm. yksikön ja sen osastojen sisäisistä koulutustapahtumista vuonna 2009. Tapahtumista tiedotetaan asianosaisille myös henkilökohtaisesti. Kotisivuilta löytyy myös yksikön aiemmat tiedotteet ja Pohjanmaan maanpuolustaja lehdessä ilmestyneet tuoreimmat yksikön toimintaa käsittelevät artikkelit. Osaajia tarvitaan edelleen Vaikka henkilöstön rekrytointi on yksikön osalta edennyt hyvin, tarvitsemme edelleen lisää erialojen osaajia koulutus- ja tukitehtäviin. Erityisesti maanpuolustustyöstä kiinnostuneita naisia toivotaan vielä lisää yksikön riveihin. Edellytyksenä yksikön toimintaan osallistumisellehan on Suomen kansalaisuus ja täysi-ikäisyys. Kaikki KOTU-yksikön toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä jo nyt allekirjoittaneeseen tai osastojen johtajiin. Yhteystietomme löytyvät yksikön kotisivuilta. Kehittämiskyselyyn ehtii vielä vastata Keski-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin kotisivujen etusivulla on linkki kehittämiskyselyyn, jonka tarkoituksena on kartoittaa alustavasti tarpeita vuoden 2010 toimintasuunnitelman tekoa varten. Vuonna 2010 KOTU-yksikön vastuullahan on piirin koulutustapahtumien järjestäminen. Tarpeiden kartoittamisen kannalta kaikkien kouluttajien, kurssilaisten ja myös potentiaalisten kurssilaisten mielipiteet ovat tärkeitä. Kehittämiskyselyyn voi vastata vielä tammikuun 2009 loppuun asti. Hyvää joulua! Koulutuspäällikkö Jukka Torppa jukka.torppa@mpky. 040 485 4744
20 4 /2008 Pohjanmaan Maanpuolustaja Joulukuu 2008 Vara-Amiraali Smolander Laivastokillan syyskokouksessa Rajavartiolaitoksen vaasalaissyntyinen päällikkö, vara-amiraali Jaakko Smolander, piti Pohjanlahden Laivastokillan syyskokouksessa 15.11. kokousesitelmän. Hän kertoi laitoksen organisaatiouudistuksista, joilla mm. vähennetään eri viranomaistahojen päällekkäistä toimintaa, sekä valvontakalustosta, jota tullaan uusimaan erityisesti merialueilla. Vaikka Suomella on EU:n pisin ulkoraja, on se hyvin valvottu ja esim. ihmissalakuljettajat välttelevät sitä. Samaa ei voi sanoa kaikista EU:n ulkorajoista. Smolander peräänkuuluttikin tarkempaa rajavalvontaa ulkorajoilla, sillä epätoivotun aineksen kontrolloiminen Schengenin alueella on jo huomattavasti vaikeampaa, ellei mahdotonta nykyisten määräysten takia. Smolander jää eläkkeelle Rajavartiolaitoksesta kuluvan vuoden joulukuun alussa. Killan syyskokous, johon osallistui 25 jäsentä, hyväksyi vuodelle 2009 toimintasuunnitelman, jonka runkona niin Vaasassa kuin Oulussakin on säännölliset kokoontumiset vähintään kerran kuukaudessa. Perinteisesti ohjelmaan kuuluvat erilaiset matkat ja yritysvierailut. Yhdistys vierailee helmikuussa venemessuilla, toukokuussa jäsenet osallistuvat Vaasan Kiltapiirin järjestämälle tutustumismatkalle Uudenmaan Prikaatiin, heinäkuussa käydään Kuhmossa ja elokuussa Naantalissa valtakunnallisilla Laivastokiltapäivillä. Kesäkuussa on perinteinen purjehdus merivartioston aluksella, ja lokasyyskuussa Vaasaan saapuu jälleen miinalaiva Pohjan- Vara-amiraali Jaakko Smolander esitelmöi Pohjanlahden Laivastokillan syyskokouksessa rajojemme tilanteesta. maa. Erityisesti panostetaan kilta-aluksiin, joista Ahven luokan alus Maria on Vaasassa ja Y-20 luokan Linda Kristiinankaupungissa Suupohjan viirikön käytössä. Meripuolustuspiiriltä haetaan toteutettavaksi yhteensä kuusi koulutuskurssia. Heinäkuussa Marialla osallistutaan Laivaston vuosipäivän paraatiin Suomenlahdella. Oululaisilla on oma toimintasuunnitelmansa erilaisine vierailuineen ja matkoineen. Oululaista perinnettä edustaa kesäkuun kiltakilpailu. Killan syyskokous on päätetty pitää Virpiniemen merivartioasemalla Iissä. Syyskokous hyväksyi myös noin 5.200 euroon päättyvän talousarvion. Tärkein toiminnan rahoituslähde on edelleen jäsenmaksut, joita arvioidaan saatavan noin 3.500 euroa. Kilta- alus Marialle arvioidaan saatavan toiminta-avustuksia noin 1400 euroa. Killan puheenjohtajaksi vuosiksi 2009-10 valittiin edelleen yksimielisesti Teuvo Roden, ja vara- puheenjohtajaksi edelleen Mauno Hintsala, niin ikään yksimielisesti. Erovuoroiset hallituksen jäsenet Ilkka Aarnio, Tapio Porentola ja Timo Koukku uusivat mandaattinsa, ja uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin varajäsen Björn Gustafsson. Hallituksessa jatkavat edelleen Ilmo Kilpi, Tuomo Kujala, Erkki Lehtimäki ja Timo Toivonen. Varajäseniksi valittiin uusina Thor Guss ja Urpo Hirvonen. Valtakunnallisen Laivaston Kilta ry:n Pohjanlahden Laivastokillan palkitut. Vas. puheenjohtaja Teuvo Roden, hallituksen asiantuntijajäsen Mikael Pasto, Suupohjan viirikön päällikkö Antero Honkasalo ja Matti Ahonen. Jarkko Tuovinen puuttuu kuvasta. hallitukseen valittiin Mauno Hintsala, varajäsenenään Erkki Lehtimäki. Pääkillan hallituksessa jatkaa edelleen Teuvo Roden, varajäsenenään Mikael Pasto. Syyskokouksessa jaettiin myös huomionosoituksia aktiivisille kiltalaisille. Entinen hallituksen jäsen ja sihteeri Mikael Pasto palkittiin Maanpuolustuskiltojen Liiton kilta-ansiomitalilla, Suupohjan viirikön päällikkö Antero Honkasalo sai MPKL:n hopeisen kiltaristin, killan puheenjohtaja Teuvo Roden pääkillan hopeisen levykkeen, aktiivijäsenet Matti Ahonen jäsenansiomerkin ja Jarkko Tuovinen pronssisen levykkeen. Kokouksen päätteeksi nautittiin Vaasan Osuuspankin tarjoamat kokouskahvit. Miinalaiva Pohjanmaa vieraili Vaasassa syyskuun lopulla. Perinteinen leikkimielinen kilpailu killan ja laivamiesten välillä käytiin jälleen killan tappioksi. Kiltaveli Jarkko Tuovisen tyylinäyte saappaanheitossa. Taustalla Pohjanmaa ja sen miehistöä. Vaarpston vänrikit vuosimallia 1966 Vaasassa Vaasan Rannikkopatteristosta syksyllä 1966 kotiutuneet vänrikit tapasivat Pohjanlahden Laivastokillan puheenjohtajan Teuvo Rodenin kutsumana Vaasassa elokuussa 2008. Kurssilaisista osa ei ollut tavannut toisiaan yli 40 vuoteen, joten tilaisuudesta muodostui erittäin antoisa. Hämmästyttävää oli, että Suomenlinnassa silloin sijainneen Tykistökoulun RU-kurssilla nro 121 olleista 14 upseerioppilaasta peräti 9 oli läsnä; kolmen tiedettiin kuolleen ja vain kaksi oli estynyt saapumasta. Vieraille oli järjestetty monipuolinen ohjelma kahdeksi päiväksi. Majoitus tapahtui tutussa paikassa, entisessä varuskunnan sairaalassa, joka on nykyään majoituslaitos nimeltään Kenraali Wasa Hostel. Tulokahvit Sotkussa johdatteli vuosikymmenien takaiseen tunnelmaan. Ka- sarmien nykyiset siviilikäyttäjät suhtautuivat myötämielisesti uteliaisiin mutta kohteliaisiin vieraisiin kun entisiin tupiin ja kasarmeihin tutustuttiin; paljon oli muuttunut, eikä sitä entistä punkan paikkaakaan löytynyt. Tunnelma vain vahvistui kun vieraat pääsivät kuuntelemaan esikuntapäällikkö Nurmisen esitystä Upseerikerholla salissa, jossa heidät aikoinaan ylennettiin vänrikeiksi reservissä. Ylentäjä, silloinen VaaRPston komentaja, everstiluutnantti Herttua katseli seinältä. Tunnelma oli varsin nostalginen. Oletettavasti suurin osa läsnäolijoista ei toiminut mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä, joten Tomi Nurmisen esitystä puolustusvoimien organisaatiomuutoksesta kuunneltiin kiinnostuneina. Illalla kommodori evp Hannu Luukkonen, Vaasan Rannikkopatteriston viimeinen komentaja, kertoi ravintola Strampenilla patteriston alasajosta. Iltaa jatkettiin veljesillallisella menneitä muistellen.. Seuraavaksi päiväksi oli sovittu saaristoajelu Pohjanlahden Laivastokillan Marialla. Jannen Saluunan kautta ajeltiin Maailmaperintöalueen rajamailla ja tähyiltiin Suomen suurinta siltaa. Joukostamme vain yksi hakeutui aikoinaan sotilasuralle. Kurssiveli Pertti Malmberg siirtyi hiljattain kontra-amiraalina reserviin Puolustusvoimien materiaalilaitoksen päällikön tehtävistä. Tapaaminen todettiin yksimielisesti niin antoisaksi, että päätettiin kokoontua uudelleen. Vuonna 2010 tavataan Kuivasaaressa isojen tykkien katveessa. Tekstit ja kuvat Teuvo Roden VaarRPston vänrikit Pohjanlahden Laivastokillan koulutusaluksen Marian takakannella Vaasan sisäsatamassa. Takana keskellä aurinkolaseissa kontraamiraali Pertti Malmberg.