Osaraportti 1 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 1 Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet
i Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 2 2.1 Suunnittelualue ja asutusrakenne... 2 2.2 Vesihuollon organisaatiot... 3 2.3 Vedenhankinta ja -jakelu... 4 2.3.1 Liittymisaste vesijohtoverkkoon... 4 2.3.2 Vedenhankinnan nykytilanne... 5 2.3.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat... 8 2.4 Viemäröinti, jäteveden käsittely ja lietteen käsittely... 9 2.4.1 Liittymisaste viemäriverkkoon... 9 2.4.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä lietteenkäsittelyn nykytilanne... 10 2.4.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat... 13 3 VESIHUOLLON KESKEISET ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET... 15 3.1 Vedenhankinnan ongelmat ja kehittämistarpeet... 15 3.2 Viemäröinnin, jäteveden käsittelyn ja lietteenkäsittelyn ongelmat ja kehittämistarpeet... 15 4 KEHITYSENNUSTEET... 17 4.1 Väestöennusteet... 17 4.1.1 Kymenlaakson väestösuunnite ja maaseutualueet... 17 4.2 Vedenkulutusennuste... 18 4.3 Viemärivesimääräennuste... 21 5 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET... 24 5.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa... 24 5.2 Vesihuollon kehittämistä ohjaava lainsäädäntö... 25 5.3 Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot... 26 5.4 Kehittämissuunnitelman strategiset tavoitteet ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät kriteerit... 28 Liite 1 Liite 2 (kartta) Liite 3 (kartta) Kuntakohtainen tarkastelu Vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet, vesijohtoverkko Vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet, viemäriverkko
Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä päättäneet tilata maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman Kymenlaakson alueelle. Edellinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 1997 ja käsitteli pelkästään vedenhankinnan kehittämisvaihtoehtoja. Maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on keskeinen työkalu kuntien rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä ja kuntien välistä yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa sekä kaavoituksessa. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää järkevät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi seudun vesihuollon kehittämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella kehittäminen merkitsee vedenhankinnan osalta etenkin alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Jätevesien käsittelyn ja lietteenkäsittelyn osalta tavoitteena on selvittää käsittelyn keskittämismahdollisuudet, jotta laitosten ylläpito, käytönvalvonta, mittaukset ja hälytysvalvonta saataisiin tehokkaammaksi. Suunnittelualueen kuntarakenne tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa, kun Pohjois- Kymenlaakson 6 kuntaa yhdistyvät vuoden 2009 alussa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuntien yhdistymisellä on vaikutusta myös vesihuoltolaitosten organisaatiorakenteeseen. Koska suunnittelualueen kunnat ovat käynnistäneet erillisiä selvityksiä vesihuollon organisaatioiden kehittämiseksi, tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään vesihuollon teknisiin ratkaisuihin. Kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on esittää tarvittavat pitkäntähtäimen toimenpiteet vedenhankinnan, viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn järjestämiseksi. Kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat: Poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen (varavedenotto ja yhdysjohdot) Jätevesien yhteiskäsittely; tarkastellaan nykyisten käytössä olevien jätevedenpuhdistamoiden määrän vähentämismahdollisuuksia Laitosten toimintavarmuuden turvaaminen Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Osuuskuntien toiminnan varmistaminen Tässä raportissa esitetyt tiedot perustuvat aikaisempiin suunnitelmiin ja selvityksiin, mm. kuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja vesihuoltolaitosten toimintakertomuksiin vuodelta 2006. Tärkeää tietoa vesihuollon nykytilanteesta ja ongelmista sekä kehittämistarpeista ja tavoitteista saatiin kuntakeskusteluissa, jotka konsultti kävi kaikkien suunnittelualueen vesihuoltolaitosten edustajien kanssa.
Sivu 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Suunnittelualue ja asutusrakenne Suunnittelualue kattaa Kymenlaakson maakunnan, johon kuuluu 12 kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala ja Virolahti. Kouvolan seudun 6 kuntaa ovat päättäneet kuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2009 alussa. Silloin Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala liittyvät yhteen muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Iitti tulee jäämään kuntaliitoksen ulkopuolelle. Kymenlaakson asukasmäärä oli vuoden 2006 lopussa noin 184 200, josta Kouvolan seudun osuus oli noin 96 600 asukasta ja Kotkan seudun osuus noin 87 600 asukasta. Suurimmat kaupungit ovat Kotka (54 607 asukasta), Kouvola (30 783 asukasta), Hamina (21 826 asukasta) ja Kuusankoski (20 178 asukasta). Suunnittelualueen kunnat asukasmäärineen on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1 Suunnittelualueen kunnat ja asukasmäärät 31.12.2006
2.2 Vesihuollon organisaatiot Vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä Kymenlaakson alueella huolehtivat kunnalliset vesihuoltolaitokset, kuntien perustamat osakeyhtiöt sekä vesihuolto-osuuskunnat. Sivu 3 Suurin vedentoimittaja on Kymenlaakson Vesi Oy, joka on Anjalankosken ja Kotkan kaupunkien sekä Vehkalahden kunnan vuonna 1986 perustama osakeyhtiö. Haminan kaupunki liittyi mukaan vuonna 1995 ja Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin vuonna 2002. Kymenlaakson Vesi Oy on tukkuyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia hyvänlaatuista talousvettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Kymenlaakson Vesi Oy: n omistusosuudet ovat: Kotka 70 % Anjalankoski 12 % Hamina 18 % Kotkassa, Anjalankoskella ja Pyhtäällä vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy. Kymen Vesi Oy on Kotkan kaupungin, Anjalankosken kaupungin ja Pyhtään kunnan vuoden 2007 alussa muodostama osakeyhtiö, joka huolehtii vedenjakelusta, viemärivesien johtamisesta ja puhdistamisesta. Kymen Vesi Oy ostaa veden Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ja ottaa omilta ottamoilta Kaipiaisten ja Sippolan taajamiin. Virolahden ja Miehikkälän kunnat ovat ottaneet käyttöön vuoden 2008 alussa isäntäkuntamallin, jossa tehtävät on jaettu kuntien kesken. Tämän sopimuksen perusteella Virolahden kunta huolehtii myös Miehikkälän vesihuoltoasioista ja Miehikkälän tekninen henkilökunta on siirtynyt Virolahden kunnan palvelukseen. Molemmilla kunnilla on oma vesihuoltolaitos. Iitin kunnassa vesihuollosta vastaavat Kausalan Vesihuolto Oy ja Kausalan Lämpö Oy. Muissa kunnissa vesihuollosta vastaavat kunnalliset vesihuoltolaitokset. Kouvolan seudulla on käynnissä selvitys siitä miten Kouvolan vesihuolto organisoidaan kun kuntaliitos tulee voimaan 1.1.2009. Haja-asutusalueilla toimii vesiosuuskuntia ja vesihuolto-osuuskuntia. Aikaisemmin on perustettu vesiosuuskuntia, jotka vastaavat vedenjakelusta. Useimmat vesiosuuskunnat ostavat veden kunnan vesihuoltolaitoksilta, joillakin on oma vedenottamo. Viime vuosina on perustettu vesihuolto-osuuskuntia, jotka vastaavat sekä vedenjakelusta että jätevesien johtamisesta. Jätevedet johdetaan yleensä kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Eniten vesi- ja vesihuolto-osuuskuntia on Haminassa (34), Elimäellä (14), Valkealassa (11) ja Kotkassa (7).
Sivu 4 2.3 Vedenhankinta ja -jakelu 2.3.1 Liittymisaste vesijohtoverkkoon Vesijohtoverkoston kattavuus Kymenlaakson alueella vaihtelee huomattavasti kunnittain. Isommissa kaupungeissa, joissa suurin osa väestöstä asuu taajamissa, vesijohtoverkkoon on liittynyt yli 90 % asukkaista. Suurin liittymisaste on Kouvolassa (99 %), joka on pinta-alaltaan pienin suunnittelualueen kunnista. Myös Kotkassa, Kuusankoskella ja Haminassa liittymisaste on yli 90 %. Asukasluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa liittymisaste on melko alhainen. Pienin liittymisaste on Miehikkälässä (23 %), Virolahdella (37 %) ja Jaalassa (noin 43 %), jotka ovat asukasluvultaan suunnittelualueen pienimmät kunnat. Kuvassa 2.2 on esitetty liittymisaste vesijohtoverkkoon kunnittain vuoden 2006 tilanteessa. Luvuissa ovat mukana sekä kunnalliseen vesijohtoverkkoon että vesiosuuskuntien verkostoihin liittyneet asukkaat. Kuva 2.2 Liittymisaste vesijohtoverkkoon vuoden 2006 lopussa (%)
Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OY 2.3.2 Vedenhankinnan nykytilanne Vedenhankinta perustuu Kymenlaakson alueella pohjaveteen ja tekopohjaveteen. Ainoastaan Kuusankoskella on käytössä pintavesilaitos. Sivu 5 Suurin vedentoimittaja Kymenlaakson Vesi Oy toimittaa vettä Kymen Vesi Oy:lle (Kotka, Pyhtää, Anjalankoski) ja Haminaan. Kymenlaakson Vesi Oy:n vuonna 1992 käyttöönotettu vedenhankintajärjestelmä palvelee noin 93 000 asukasta ja käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Tavastilan säiliö on noin 45 m alempana kuin talousveden lähtösäiliö tekopohjavesilaitoksella jolloin veden siirto tapahtuu painovoimaisesti. Vesi johdetaan Anjalankoskelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Anjalankosken Kaipiaisten ja Sippolan ottamot ovat käytössä ja muita Anjalankosken omia pohjavedenottamoita käytetään lähinnä varavedenottamoina. Haminan pohjavedenottamoiden vettä toimitetaan teollisuudelle ja lisäksi ottamot ovat varavedenottamoina. Haminassa teollisuuden osuus vedenkulutuksesta on huomattavan suuri. Stora Enson Summan tehtailla Haminassa on oma vedenottamo. Tehtaan toiminta loppunee vuoden 2008 aikana. Myös Anjalankoskella ja Kotkassa teollisuuslaitoksilla on käytössä omia vedenottamoita. Elimäen kunnan vesihuoltolaitoksella on kaksi vedenjakelujärjestelmää, Koria ja Kirkonkylä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Vesi otetaan kunnan omilta pohjavedenottamoilta. Korian vedenhankinta tapahtuu pääasiassa Ruokosuon vedenottamolta (n. 7 km Korian pohjoispuolella). Korian verkostoon voidaan tarvittaessa ostaa vettä myös Kouvolan verkostosta. Kirkonkylän taajamaan otetaan vesi Mettälän vedenottamolta (n. 5 km kirkonkylän eteläpuolella). Vettä johdetaan Korialta Kirkonkylään viikoittain jotta veden laatu säilyy hyvänä verkostossa. Iitissä on erilliset vesijohtoverkot Kirkonkylän-Radansuun, Kausalan Myllytöyryn, Vuolenkosken ja Hiisiön alueilla. Pääosa vedestä otetaan Kausalan Vesihuolto Oy:n Arolahden pohjavedenottamolta. Lisäksi käytössä ovat Myllytöyryn, Vuolenkosken ja Kaukaan pohjavedenottamot. Jaalan kunnan vesihuoltolaitoksella on kaksi erillistä vedenjakelujärjestelmää, Jaalan kirkonkylä ja Verla. Molemmat verkostot on liitetty Valkealan verkostoon ja Jaala ostaa vettä Valkealasta sekä kirkonkylän että Verlan alueelle. Kouvolan vedenjakelujärjestelmään vesi otetaan Kouvolan omilta vedenottamoilta. Pääosa otetaan Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta, vettä otetaan lisäksi Käyrälammen ja Viilansuon pohjavedenottamoilta. Kuusankosken vedenjakelujärjestelmään vesi otetaan kunnan omilta vedenottamoilta. Vuonna 2007 suurin osa vedestä otettiin Pilkanmaan pintavesilaitokselta ja pieni määrä Pohjankorven pohjavedenottamolta. Pohjankorven vedenottamo jouduttiin sulkemaan marraskuussa 2007 vedessä esiintyneen tri- ja tetrakloorieteenin takia. Voikkaan, Tähteen ja Huuhkajavuoren pohjavedenottamoilta ei pumpata vettä verkostoon pohjaveden huonon laadun vuoksi (mm. sulfaatti, fluoridi).
Sivu 6 Valkealan kunnan vesijohtoverkostot kattavat Kirkonkylän Jokelan Riihikallion, Utti Kuivalan, Vuohijärven, Tuohikotin ja Kääpälän alueet. Suurin osa vedestä otetaan Jokelan ja Okanniemen pohjavedenottamoilta, Tuohikottiin ja Kääpälään vesi johdetaan Tuohikotin pohjavedenottamolta. Valkealan kunta rakentaa parhaillaan yhdysvesijohtoa välille Kirkonkylä Okankylä (osittain yhteistyönä Keski-Valkealan vesiosuuskunnan kanssa). Hankkeen valmistumisen jälkeen Okankylästä voidaan johtaa hyvälaatuista vettä kirkonkylään. Miehikkälässä suurin osa vesijohtoverkosta on kirkonkylässä. Kirkonkylän verkkoon otetaan vettä Pellinkankaan ja Suurikylän pohjavedenvedenottamoilta. Vesijohtoverkkoa on hiukan myös Muurikkalassa, Salo-Miehikkälässä, Suur-Miehikkälässä ja Pitkäkoskella, ja näissä kylissä on omat pohjavedenottamot. Virolahdella vesijohtoverkko kattaa pääosin Virojoen ja Klamilan taajamat. Vesi otetaan Härmänkankaan ja Vaalimaan pohjavedenvedenottamoilta, ja vettä johdetaan Virojoelta myös Klamilaan. Klamilan vedenottamo on varalla. Kuvassa 2.3 on esitetty Kymenlaakson kuntien ja vesiosuuskuntien sekä teollisuuslaitosten vedenottamot. Osa vedenottamoista ei ole jatkuvassa käytössä vaan ne toimivat varavedenottamoina ja joitakin ottamoita on poistettu käytöstä. Kuva 2.3 Kymenlaakson vedenottamot
Sivu 7 Taulukko 2.1 Kymenlaakson vedenhankinnan nykytilanne ja kuntarajat ylittävä vedenhankinta Kunta Pumppaus omilta vedenottamoilta Kouvolan seutu Anjalankoski Omia ottamoita käytetään varavedenottamoina. Sippolaan ja Kaipiaisiin vesi otetaan omista ottamoista. Elimäki Kirkonkylään vesi otetaan omilta ottamoilta. Korian taajamaan otetaan vettä Ruokosuon ottamolta. Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kotkan seutu Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Vesi otetaan Kausalan Vesi Oy:n ottamoilta, pääosin Arolahden ottamolta. Osa vedestä otetaan Ruhmaanharjun ottamolta ja sekoitetaan Valkealasta ostettuun fluorittomaan veteen. Vesi otetaan Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta ja pohjavedenottamoilta. Vesi otetaan Pilkanmaan pintavesilaitokselta. Pohjavedenottamoita ei voida käyttää huonon laadun vuoksi. Vettä otetaan kunnan omilta pohjavedenottamoilta. Omien ottamoiden vettä myydään teollisuudelle ja niitä käytetään lisäksi varavedenottamoina. Vesi otetaan kunnan omilta pohjavedenottamoilta. Omia ottamoita käytetään varavedenottamoina Kaunissaaren ottamo käytössä. Vesi otetaan omilta pohjavedenvedenottamoilta. Veden osto Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Ruokosuon ottamolta otetusta vedestä osa pumpataan Iitin Arolahden fluoridinpoistolaitokselle. Puhdistettu vesi pumpataan takaisin Ruokosuolle ja sekoitetaan Ruokosuolta otettavaan veteen. Vettä ostetaan Valkealasta ja sekoitetaan omien ottamoiden veteen. Vettä voidaan tarvittaessa johtaa naapurikunnista (Kuusankoski, Valkeala, Elimäki/Koria) Vettä ostetaan Kouvolasta Tammirannan verkostoon. Vettä ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ja Kouvolasta. Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Vettä ostetaan hiukan myös Virolahdelta. Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Veden myynti Arolahden fluoridinpoistolaitoksella käsitellään Elimäen kunnan Ruokosuon ottamolta pumpattua pohjavettä, joka pumpataan käsittelyn jälkeen takaisin Ruokosuolle ja Elimäen kunnan Korian taajamaan. Vettä myydään Kuusankosken Tammirannan verkostoon. Kouvolan verkosta voidaan tarvittaessa johtaa vettä Valkealan, Kuusankosken ja Elimäen Korian verkostoihin. Vettä myydään Jaalaan. Vettä myydään Haminaan. Kuntien välinen yhteistyö vedenhankinnassa on kuvattu yllä olevassa taulukossa 2.1 sekä kuvassa 2.4.
Sivu 8 Kuva 2.4 Vedenhankinnan nykyinen alueellinen yhteistyö 2.3.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle rakennetaan vuosina 2008-2009 toinen runkolinja valtion vesihuoltotyönä. Rakennettavan vesijohtolinjan kokonaispituus on noin 30 kilometriä. Tämä runkolinja lisää vedenjakelun varmuutta Kotkan seudulle. Uuden runkolinjan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosa vesimäärästä Kotkan vedenjakeluverkostoon johdetaan uutta runkolinjaa pitkin ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta.
2.4 Viemäröinti, jäteveden käsittely ja lietteen käsittely 2.4.1 Liittymisaste viemäriverkkoon Viemäriverkoston kattavuus Kymenlaakson alueella vaihtelee huomattavasti kunnittain. Isommissa kaupungeissa, joissa suurin osa väestöstä asuu taajamissa, viemäriverkkoon on liittynyt yli 90 % asukkaista. Suurin liittymisaste on Kouvolassa (99 %), myös Kotkassa ja Kuusankoskella liittymisaste on yli 90 %. Väkiluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa liittymisaste on melko alhainen. Pienin liittymisaste on Miehikkälässä (noin 21 %), Virolahdella (noin 33 %) ja Jaalassa (noin 40 %), jotka ovat asukasluvultaan suunnittelualueen pienimmät kunnat. Kuvassa 2.5 on esitetty liittymisaste viemäriverkkoon kunnittain vuoden 2006 lopussa. Sivu 9 Kuva 2.5 Liittymisaste viemäriverkkoon vuoden 2006 lopussa (%)
Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 10 2.4.2 Jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä lietteenkäsittelyn nykytilanne Jätevedenpuhdistusta on jo jonkin verran keskitetty Kymenlaakson alueella ja toiminnassa on nykyisin kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa sekä muutama pienpuhdistamo. Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla ja Kuusankosken Akanojan puhdistamolla puhdistetaan myös naapurikuntien jätevesiä. Pyhtään jätevedet johdetaan Kotkaan ja Virolahden jätevedet johdetaan Haminaan käsiteltäväksi. Suunnitteilla on lisäksi uusia kuntien välisiä siirtoviemäreitä, joiden valmistumisen jälkeen jätevedenpuhdistamoiden määrä tulee edelleen vähenemään. Anjalankosken viemäriverkosto koostuu erillisviemäreistä, mutta hulevesiverkosto on melko suppea ja hulevedet johdetaan vesistöihin pääosin avo-ojissa. Anjalankosken keskusta-alueen jätevedet käsitellään kahdessa kemiallisessa puhdistamossa. Myllykosken, Keltakankaan ja Ummeljoen alueiden jätevedet käsitellään Halkoniemen puhdistamossa ja Anjalan ja Inkeroisten alueen jätevedet Huhdanniemen puhdistamossa. Puhdistamoille johdetaan kunnallisten jätevesien lisäksi teollisuuslaitosten saniteettijätevesiä. Sippolassa on erillinen 1996 rakennettu jälkisaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Kaipiaisten jätevedet johdetaan Valkealan viemäriverkoston kautta Kuusankoskelle. Anjalankoskella toimii myös Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaan jätevedenpuhdistamo ja Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden jätevedenpuhdistamo. Haja-asutuksen sakokaivoliete ja umpisäiliöliete kuljetetaan Huhdanniemen puhdistamon vastaanottoasemalle. Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevesilietteet kuivataan lingoilla ja toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:n kompostointikentälle. Elimäen viemäriverkosto koostuu pääosin erillisviemäreistä, mutta myös vanhoja sekavesiviemäreitä on vielä käytössä. Jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle Korian pumppaamon kautta. Myös Iitin Kausalan ja Kuusankosken Tammirannan jätevedet johdetaan Kouvolaan Korian pumppaamon kautta. Iitin viemäriverkosto on pääosin sekaviemäriä ja se kattaa Kausalan ja Kirkonkylä- Radansuun toiminta-alueet. Jätevedet johdetaan Kymenrannan pumppaamolle, josta ne pumpataan siirtoviemäriä pitkin Kouvolan jätevedenpuhdistamolle. Säyhteellä on oma pienpuhdistamo. Jaalan viemäriverkosto on melko uusi (rakennettu pääosin 1990-luvulla) ja se on toteutettu erillisviemäröintinä. Jaalan kirkonkylän ja Verlan kylän jätevedet johdetaan Kuusankoskelle. Hartolan vesiosuuskunnalla on oma pieni jätevesijärjestelmä, joka koostuu saostuskaivosta ja maasuodatuskentästä. Hartolan saostuskaivosta tyhjennettävä liete viedään Jaalan suljetun jätevedenpuhdistamon lietteen vastaanottoasemalle. Myös yksittäisistä talouksista tuodaan sakokaivolietettä ja umpikaivolietettä Jaalan puhdistamon lietteen vastaanottoasemalle. Sieltä liete pumpataan siirtoviemäriin. Kouvolan viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröintinä. Jätevedet johdetaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee Kouvolan eteläpuolella Kymijoen rannalla, Valkealan kunnan puolella. Mäkikylän puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Mäkikylän puhdistamolle johdetaan lisäksi Elimäen kunnan Korian taajaman ja Iitin kunnan Kausalan taajaman jätevedet, sekä Kuusankosken kaupungin Tammiran-
Sivu 11 nan ja Savontalon alueen ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet. Kouvolan osuus Mäkikylän puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä on noin 83 % ja naapurikuntien osuus noin 17 %. Mäkikylän puhdistamolla syntyvä jätevesiliete kuivataan ja toimitetaan kompostoitavaksi. Lietteen nykyinen jatkokäsittelysopimus on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2008 aikana lietteenkäsittelystä on tarkoitus järjestää uusi tarjouskilpailu. Kuusankosken viemäriverkosto koostuu erillisviemäreistä ja sekavesiviemäreistä. Jätevedet käsitellään Akanojan jätevedenpuhdistamolla, joka sijaitsee Kuusankosken keskusta-alueen eteläpuolella ja on 1977 rakennettu biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Kuusankosken viemäriverkostoon johdetaan siirtoviemäreillä Valkealan kunnan jätevedet (kirkonkylä, Vekarajärven varuskunta, Tuohikotti, Vuohijärvi), Anjalankosken kaupungin Kaipiaisten taajaman jätevedet (Valkealan kirkonkylän viemäriverkoston kautta) sekä Jaalan kirkonkylän jätevedet. Vuonna 2006 Kuusankosken osuus Akanojan puhdistamolla puhdistetuista jätevesistä oli noin 81 %, Valkealan osuus oli 16 %, Anjalankosken vajaat 2 % ja Jaalan osuus noin 1 %. Kuusankoskella toimii myös UPM Kymmene Oyj:n Kymin paperitehtaan ja Kuusanniemen sellutehtaan jätevedenpuhdistamo. UPM Kymmene Oyj:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006. Haja-asutusalueiden sakokaivoliete tuodaan Akanojan jätevedenpuhdistamolle. Akanojan puhdistamolla syntyvä jätevesiliete kuivataan ja toimitetaan UPM-Kymmene Oyj:n Kuusanniemen jätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi. Valkealan kunnallinen viemäriverkosto kattaa Kirkonkylän-Jokelan, Utin, Vuohijärven, Tuohikotin, Kääpälän ja Oravalan alueet. Lisäksi vesihuolto-osuuskunnilla on omaa viemäriverkostoa (suurimmat osuuskunnat ovat Selänpää, Jyräänkoski-Hyppälä, Ojamaa-Niinimäki ja rakenteilla olevat Keski-Valkealan ja Väliväylän vesihuoltoosuuskunnat). Viemäriverkostot on rakennettu erillisviemäröintinä. Kirkonkylän- Jokelan, Utin, Vuohijärven, Tuohikotin, Kääpälän, Valkealan varuskunnan, kansanopiston, Oravalan, Miehon ja Selänpään jätevedet johdetaan Kuusankosken jätevedenpuhdistamolle. Ojanmaanmutkan alue (Kiehuva) sekä Mäkikylän alue ovat liittyneet Kouvolan verkostoon. Jaalan kirkonkylän ja Verlan jätevedet johdetaan Kuusankoskelle Valkealan verkoston kautta. Haminan viemäriverkosto on vanhan Haminan alueella toteutettu pääasiassa erillisviemäröintinä ja vanhan Vehkalahden alueella sekavesiviemäröintinä. Haminan jätevedet käsitellään Nuutniemen jätevedenpuhdistamolla, joka sijaitsee Haminanlahden länsirannalla, Haminan sataman pohjoispuolella. Vuodesta 2002 lähtien puhdistamolla on käsitelty myös Virolahden kunnan jätevedet. Lisäksi Nuutniemessä käsitellään Haminan 4 vesiosuuskunnan jätevedet. Haminan kaupungilla on lisäksi Myllykylässä pienpuhdistamo, jonka jätevedet on tarkoitus johtaa keskustaajaman viemäriverkkoon vuoden 2009 aikana. Haja-asutusalueilta tuleva saostus- ja umpikaivoliete vastaanotetaan Nuutniemen puhdistamolla.
Sivu 12 Haminassa on toiminut myös Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Summan tehtaiden jätevedenpuhdistamo. Summan tehtaiden toiminta on lopetettu. Kymen Vesi Oy:n Kotkan viemäriverkosto on pääosin erillisviemäriä, vanhoja sekavesiviemäreitä on jäljellä noin 60 km (19 %). Kotkan viemäriverkkoon johdetut asumaja teollisuusjätevedet käsitellään kahdella kunnallisella jätevedenpuhdistamolla. Kotkan läntisen alueen jätevedet puhdistetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla ja itäisen alueen jätevedet Sunilan puhdistamolla. Puhdistamoilla käsitellään myös Länsi-Kymin ja Laajakosken vesihuolto-osuuskuntien jätevedet. Molemmat puhdistamot ovat aktiivilietelaitoksia, joissa on mekaaninen, biologinen ja kemiallinen puhdistus. Lietteen käsittely sisältää tiivistyksen, kuivauksen ja kompostoinnin. Kotkassa toimii myös teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoja: Sunilan Puhdistamo Oy sekä Laminating Papers Oy ja Enso Publication Papers Oy Kotkan tehtaiden puhdistamo. Sonoco-Alcoren Karhulan kartonkitehtaan varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamolle. Sonoco-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr -kuormitukselle. Haja-asutusalueelta tuleva saostus- ja umpikaivoliete otetaan vastaan Mussalon jätevedenpuhdistamolla. Sunilan ja Mussalon puhdistamoilta tuleva kuivattu liete kompostoidaan Mussalossa. Lietteen käsittelyvaihtoehdoista on tehty selvitys ja pyydetty tarjouksia palvelun tarjoajilta, mutta tilanne on tällä hetkellä auki. Nykyiselle lietteen käsittelylle (nykyinen lupa voimassa 31.12.2008 asti) on haettu jatkolupaa 31.12.2011 asti. Pyhtään viemäriverkosto kattaa Siltakylän ja Kirkonkylän alueet. Viemäröinti on toteutettu periaatteessa erillisviemäröintinä, mutta erillistä hulevesiverkostoa ei ole rakennettu vaan hulevedet johdetaan avo-ojiin ja maastoon. Pyhtään Siltakylän ja kirkonkylän jätevedet johdetaan Kotkaan Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Saostuskaivoista tyhjennettävä liete viedään Mussalon puhdistamolle. Miehikkälässä viemäriverkostoa on pääasiassa kirkonkylän alueella. Kirkonkylän jätevedet käsitellään kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla, joka on 1978 rakennettu biologis-kemiallinen puhdistamo. Muurikkalassa, Salo-Miehikkälässä ja Suur-Miehikkälässä on pienpuhdistamot. Puhdistamo- ja kaivolietteet viedään Haminan Nuutniemen jätevedenpuhdistamolle. Virolahden viemäriverkko kattaa pääosin asemakaava-alueen. Jätevedet johdetaan Haminaan Nuutniemen jätevedenpuhdistamolle. Sakokaivolietteet viedään Haminaan Nuutniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi ja umpikaivolietteet johdetaan viemäriverkkoon. Nykyiset kunnalliset jätevedenpuhdistamot on esitetty kuvassa 2.6.
Sivu 13 Kuva 2.6 Käytössä olevat kunnalliset jätevedenpuhdistamot 2.4.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolle on tehty saneeraus- ja laajennussuunnitelma. Laajennuksen valmistuttua Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamo lakkautetaan ja Sunilan jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Mussalon puhdistamolla tullaan käsittelemään kaikki Kotkan jätevedet sekä Anjalankosken Kymijokivarren taajamien ja Pyhtään jätevedet. Myös Haminan jätevesien puhdistamisesta on tehty sopimus vuodesta 2011 alkaen. Tärkeimmät teollisuuskuormittajat ovat Sonoco Alcore Oy:n kartonkitehdas, Ahlström Glassfibre Oy:n lasikuitutehdas, Danisco Sweeteners Oy:n makeutusainetehdas ja Vaasan & Vaasan Oy:n leipomotuotantolaitos. Teollisuuskuormituksen osuus on merkittävä (n. 55 % BOD-kuormasta). Puhdistamon laskennallinen AVL BOD7atu on n. 220 000, ja laitoksen piirissä on mitoitusvuonna 2025 arvioitu olevan n. 93 000 asukasta, keskimääräinen mitoitusvirtaama on noin 39 000 m 3 /d. Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoille tulevat jätevedet tullaan lähivuosina johtamaan Kotkan Mussalon puhdistamolle. Valtion vesihuoltotyönä rakennettavan Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2009. Siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla.
Sivu 14 Haminan jätevedet tullaan lähivuosina johtamaan Kotkan Mussalon puhdistamolle. Hamina-Kotka siirtoviemärin suunnittelun arvioidaan valmistuvan keväällä 2008 ja rakentamisen arvioidaan valmistuvan vuonna 2010. Siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Haminan vanhalla puhdistamolla. Haminan kaupungin ja Kymen Vesi Oy:n tekemän jätevesisopimuksen mukaan Hamina voi johtaa Kymen Vesi Oy:n verkostoon jätevettä maksimissaan 12 300 m 3 /d. Yleissuunnitelman mukaan virtaama 12 300 m 3 /d ylittyy noin 2-3 viikon ajan joka vuosi. Toiminnalliseen suunnitelmaan kuuluu myös virtaamanrajoitusjärjestelmä, jolla Kymen Vesi Oy:n verkostoon menevä virtaama pysyy sopimuksen maksimivirtaaman alapuolella ja em. maksimivirtaaman ylittävä osuus johdetaan ohitusvesien käsittelyjärjestelmään. Miehikkälän kirkonkylän jätevesien johtamisesta Virolahdelle tehdään yleissuunnitelma vuoden 2008 aikana. Hanke on tarkoitus toteuttaa valtion vesihuoltotyönä vuonna 2009. Lietteenkäsittelystä on tehty selvitys (Pöyry Environment Oy/Maa ja Vesi, 2.12.2005), jossa vertaillaan lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmiä sekä käsittelylaitosten sijoituspaikkoja. Nykyinen sekä suunniteltu kuntien välinen yhteistyö jätevedenkäsittelyssä on esitetty kuvassa 2.7. Kuva 2.7 Jätevedenkäsittelyn nykyinen ja suunniteltu alueellinen yhteistyö
3 VESIHUOLLON KESKEISET ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET Sivu 15 3.1 Vedenhankinnan ongelmat ja kehittämistarpeet Vedenhankinnan yleisin ongelma Kymenlaakson alueella on pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Osalle vedenottamoista on rakennettu fluoridinpoistolaitoksia ja jakeluverkostoon pumpatun veden fluoridipitoisuutta alennetaan myös sekoittamalla eri vedenottamoiden vettä (esim. Elimäellä ja Jaalassa). Kuusankoski on kokonaan Pilkanmaan pintavedenottamon varassa, koska pohjavedenottamoita ei voida käyttää pohjaveden nuhraantumisen/saastumisen vuoksi. Pohjankorven vedenottamo jouduttiin sulkemaan syksyllä 2007. Pilkanmaan vedenkäsittelylaitoksella on akuutteja saneeraustarpeita, esim. imuputken uusiminen, lämmitysjärjestelmän uusiminen ja desinfioinnin uusiminen. Vedenottopaikan valuma-alueella on lisäksi raakaveden laatuun vaikuttavia riskitekijöitä. Kaikilla kunnilla ei ole riittävää varakapasiteettia poikkeustilanteiden varalta. Eri kuntien verkostot ovat osittain yhteydessä toisiinsa, mutta yhdysjohdot ovat yleensä niin pieniä, että kovin suuria vesimääriä ei pystytä siirtämään poikkeustilanteissa. Esimerkiksi Kotkan vedensaanti on haavoittuvainen poikkeustilanteissa. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan vedenottamo on ainoa vesilähde Kotkan verkostoon ja veden siirto on tällä hetkellä yhden runkolinjan varassa. Tavastilan säiliössä on putkirikon varalta häiriötilavuutta 25 000 m 3. Kymenlaakson Vesi Oy rakennuttaa vuosina 2007 2009 toisen runkolinjan Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle. Uuden runkolinjan rakentaminen parantaa vedentoimituksen varmuutta. Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa olevilla kiinteistöillä on ongelmia veden laadun suhteen (mm. fluoridi, rauta, mangaani, nitraatti ja bakteerit) ja kuivina vuosina ongelmana on myös veden puute. 3.2 Viemäröinnin, jäteveden käsittelyn ja lietteenkäsittelyn ongelmat ja kehittämistarpeet Vaikka suunnittelualueen viemäriverkosto on toteutettu enimmäkseen erillisviemäröintinä, monissa kunnissa ongelmana on vuotovesien suuri määrä viemäriverkostossa. Ongelmallisia ovat etenkin vanhat betoniputket ja betonikaivot. Viemäriverkostoja on saneerattu viime vuosina, mutta vuotovesiä on silti runsaasti. Tämä heikentää jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ja aiheuttaa lupaehtojen ylityksiä. Anjalankoskella vuotovesien määrä on 50 60 % pumpatusta viemärivesimäärästä. Elimäellä laskuttamattoman jäteveden osuus oli 40 % vuonna 2006, runsassateisina vuosina se voi olla 50 55 %. Haminassa laskuttamattoman jäteveden osuus oli 50 % vuonna 2006. Iitin viemäriverkosto on toteutettu pääasiassa sekaviemäröintinä ja sen vuoksi ongelmana on ollut vuotovesien suuri määrä (noin 60 % vuonna 2006). Kotkassa laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 40 % vuonna 2006. Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä ja kuormitus ovat melko korkeat verrattuna puhdistamon kapasiteettiin. Tämä on vaikeuttanut vaadittu-
Sivu 16 jen puhdistustulosten saavuttamista. Vuonna 2006 laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 47 %. Kuusankosken viemäriverkostossa on runsaasti vuotovesiä, laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 67 % vuonna 2006. Miehikkälän viemäverkostossa ongelmana ovat olleet vanhat viemäriverkon osat, jotka aiheuttavat runsaasti vuotovesiä. Runsas vuotovesien määrä on heikentänyt jätevedenpuhdistamon toimintaa ja on aiheuttanut lupaehtojen ylityksiä. Tilannetta on parannettu saneeraamalla vanhoja betoniviemäreitä sujuttamalla. Pyhtäällä ei ole rakennettu erillisiä hulevesiviemäreitä, vaan hulevedet johdetaan avo-ojiin ja maastoon. Rankkasateiden ja lumen sulamiskauden aikana viemärivesimäärät kasvavat hulevesien ja sulamisvesien päästessä viemäriverkostoon. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 37 % vuonna 2006. Myös Virolahdella ongelmana on viemäriverkoston vuotovesien suuri määrä, varsinkin keväisin. Vuonna 2006 laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 50 %. Puhdistamoiden lupaehdot kiristyvät tulevaisuudessa, mikä aiheuttaa investointitarpeita puhdistuksen tehostamiseen. Kotkan Mussalon puhdistamon uusissa lupaehdoissa, jotka tulevat voimaan 1.1.2009, on typenpoistovaatimus. Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamoiden typenpoistovaatimus tulee voimaan vuonna 2012. Viemärilaitosten toiminta-alueilla ja niiden reuna-alueilla on verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä, joiden jätevesihuolto ei ole riittävä. Nämä kiinteistöt pitäisi saada liitettyä viemäriverkkoon. Haja-asutusalueilla nykyiset kiinteistökohtaiset jäteveden käsittelymenetelmät eivät monissa kiinteistöissä täytä jätevesiasetuksen käsittelyvaatimuksia ja niiden osalta tarvitaan kiinteistökohtaisia toimenpiteitä. Lietteenkäsittely Kompostointi on tällä hetkellä pääasiallisin kuivatun lietteen käsittelymenetelmä Kymenlaakson alueella. Kymen Vesi Oy:n Sunilan ja Mussalon puhdistamoilta tuleva kuivattu liete kompostoidaan Mussalossa (avoaumakompostointi). Kymen Vesi Oy on hakenut jatkolupaa vuoteen 2011 asti. Anjalakosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden jätevesilietteet kompostoidaan Kymenlaakson Jäte Oy:n kompostointikentällä. Myös Kouvolan Mäkikylän puhdistamolta tuleva liete kompostoidaan. Kuten koko maassa, myös suunnittelualueella on ongelmia lietteenkäsittelyn ja loppusijoituksen kanssa. Sopimukset palveluntuottajien kanssa ovat lyhytaikaisia ja pitkäjänteiset ja keskitetyt ratkaisut lietteenkäsittelyn hoitamiseksi puuttuvat. Myös ympäristöviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota lietteenkäsittelyn ongelmiin ja ympäristölupaehtoja tarkistetaan ja yhtenäistetään. Valtakunnallinen tavoite on, että jätevesilietteet saadaan mahdollisimman suurelta osin hyötykäyttöön ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on jäteperäisen biokaasun tuotannon lisääminen. Etelä- ja Länsi-Suomen alueelliset ympäristökeskukset toimeenpanevat osaltaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisella jätesuunnitelmalla (ELSU). Lietteiden hyödyntäminen ja käsittely on nostettu yhdeksi kuudesta ELSUssa
Sivu 17 käsiteltävästä painopisteestä. ELSU:n lietteitä koskevan painopisteen tarkoituksena on selvittää erilaisten lietteiden käsittely- ja hyödyntämismenetelmien käyttökelpoisuutta ja vaikutuksia sekä yhtenäistää alueellisten ympäristökeskusten lietteisiin liittyvän säädöstön tulkintaa. 4 KEHITYSENNUSTEET 4.1 Väestöennusteet 4.1.1 Kymenlaakson väestösuunnite ja maaseutualueet Kymenlaakson väestömäärä on laskenut lievästi viime vuosina ja saman suuntauksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Taulukossa 4.1 on esitetty väestöennuste, jota on käytetty Kouvolan kuuden kunnan yhdistymisselvityksessä ja jota käytetään tässä kehittämissuunnitelmassa. Ennuste on yhdensuuntainen Kymenlaakson maakuntakaava 2006 -raportissa esitetyn tilastokeskuksen ennusteen kanssa. Taulukko 4.1 Kymenlaakson väestöennuste (Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistymisselvitys, selvitysmies Esko Riepula, 27.9.2007) Kaupunki/ Asukasmäärä 31.12.2006 Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste 2030 kunta Kouvolan seutu Anjalankoski 16 788 16 312 15347 14 691 Elimäki 8327 8 202 8 014 7 917 Iitti 7 246 7 148 6 989 6 927 Jaala 1 866 1 861 1 897 1 907 Kouvola 30783 30 511 29 928 29560 Kuusankoski 20 178 19 839 19 117 18 558 Valkeala 11 455 11 823 12 485 12 793 96 643 95 696 93 777 92 353 Kotkan seutu Hamina 21 826 21 960 22 126 22 070 Kotka 54 607 54 637 54 856 54 875 Miehikkälä 2413 2 289 2 065 1 936 Pyhtää 5 141 5 152 5 180 5 202 Virolahti 3 611 3 509 3 366 3 289 87 598 87 547 87 593 87 372 Yhteensä 184 241 183 243 181 370 179 725
Sivu 18 Kymenlaakson maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestömäärä on 197 500 asukasta vuonna 2030. Maakuntakaavan ensimmäisessä vaiheessa (jonka Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt 12.6.2006 ja joka on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi) on käsitelty taajamia ja niiden ympäristöjä. Alla olevassa kuvassa on maakuntakaavassa esitetty tilastokeskuksen väestöennuste sekä Kymenlaakson Liiton väestötavoite vuoteen 2030 asti. Kymenlaakson aluerakenteen suuntia ja kehittymismahdollisuuksia on kartoitettu vuoteen 2050 asti osana ylimaakunnallista kokonaisuutta meneillään olevan Metropolialueen kestävä aluerakenne selvityksen yhteydessä. Selvitysalueeseen kuuluvat Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Hämeen maakunnat. Hankkeessa ovat mukana maakuntien liitot, alueelliset ympäristökeskukset ja tiehallinto. Rakennemalleilla pyritään kuvaamaan kehittymisedellytyksiä koko metropolialueella erilaisilla liikenneverkkoratkaisujen ja väestön sijoittumisen vaihtoehdoilla. Mallit, joissa pääkaupunkiseutua ympäröivät maakuntakeskukset korostuvat, tukevat ja osittain kasvattavat Kymenlaakson omaa väestösuunnitetta. Maakunnan sisällä rakennemallit voivat tuottaa eroja väestön sijoittumisessa taajamiin ja niiden välisille alueille. Tässä kehittämissuunnitelmassa on sovittu käytettäväksi taulukon 4.1. väestöennustetta. 4.2 Vedenkulutusennuste Liittymisaste vesijohtoverkkoon vaihtelee huomattavasti eri kunnissa. Pienemmissä kunnissa asutus on niin hajautunut laajalle alueelle, että liittymisastetta on vaikea saada kovin korkeaksi. Taulukossa 4.2 on esitetty nykyiset liittymisasteet kunnittain ja arvio nykyisistä liittyjämääristä ja niiden mahdollisesta kehityksestä. Kunnat pitävät kirjaa verkostoon liittyneistä kiinteistöistä eikä verkostoon liittyneistä asukkaista ole tarkkaa tietoa ainakaan pienemmissä kunnissa. Eräiden kuntien osalta eri lähteistä saatu tieto on ollut myös hiukan ristiriitaista.
Sivu 19 Taulukko 4.2 Arvio vesijohtoverkoston nykyisistä liittyjämääristä ja arvioitu liittyjämäärien kehitys Kaupunki/ kunta Asukasmäärä Liittymisprosentti Liittyjämäärä vesijohtoverkkoon (asukkaita) Kouvolan seutu 31.12.2006 Ennuste 31.12.2006 Ennuste 31.12.2006 2030 2030 Ennuste 2030 Anjalankoski 16 788 14 691 88 95 14 800 14 000 Elimäki 8 327 7 917 95 99 7 900 7 800 Iitti 7 246 6 927 72 81 5 200 5 600 Jaala 1 866 1 907 43 52 800 1 000 Kouvola 30 783 29 560 99 100 30 700 29 500 Kuusankoski 20 178 18 558 93 100 18 766 18 500 Valkeala 11 455 12 793 78 74 8 930 9 500 96 643 92 353 90 93 87 096 85 900 Kotkan seutu Hamina 21 826 22 070 84 95 17 900 21 000 Kotka 54 607 54 875 96 97 52 300 53 000 Miehikkälä 2413 1 936 23 46 549 900 Pyhtää 5 141 5 202 65 73 3 350 3 800 Virolahti 3 611 3 289 37 61 1 331 2 000 87 598 87 372 86 92 75 430 80 700 Yhteensä 184 241 179 725 88 93 162 526 166 600 Taulukossa 4.3 on esitetty kunnittain vuonna 2006 vesijohtoverkkoon pumpatut vesimäärät ja kuluttajilta laskutetut vesimäärät. Laskuttamattoman veden osuus vaihtelee huomattavasti kunnittain.
Sivu 20 Taulukko 4.3 Pumppaus vesijohtoverkkoon ja laskutetut vesimäärät vuonna 2006 Kaupunki/ kunta Laskutettu vesi Verkostoon pumpattu vesi Laskutettu vesi Verkostoon Laskuttamaton pumpattu vesi vesi (% verkostoon pumpatusta vedestä) Ominaiskulutus (laskutettu vesi) m 3 /a m 3 /a m 3 /d m 3 /d % l/as/d Kouvolan seutu Anjalankoski 941 736 1 021 400 2 580 2 798 8 174 Elimäki 395 733 506 850 1 084 1 389 22 137 Iitti 211 603 226 522 580 621 7 111 Jaala 42 527 45 450 117 125 6 146 Kouvola 2 114 386 2 553 916 5 793 6 997 17 189 Kuusankoski 1 152 068 1 502 597 3 156 4 117 23 168 Valkeala 393 708 533 814 1 079 1 463 26 121 5 251 761 6 390 549 14 388 17 508 18 165 Kotkan seutu Hamina 2 260 162 2 581 917 6 192 7 074 12 346 Kotka 4 330 730 5 068 863 11 865 13 887 15 227 Miehikkälä 49 236 71 558 135 196 31 246 Pyhtää 147 734 155 701 405 427 5 121 Virolahti 181 460 214 227 497 587 15 193 6 969 322 8 092 266 19 094 22 171 14 253 Yhteensä 12 221 083 14 482 815 33 482 39 679 16 206 Suunnittelualueen vedenkulutuksen arvioidaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla, koska liittyjämäärissä ja teollisuuden vedenkulutuksessa ei oleteta tapahtuvan oleellista muutosta suunnittelujaksolla.
Sivu 21 Taulukko 4.4 Vedenkulutusennuste suunnittelualueella vuonna 2030 Kaupunki/ kunta Ominaiskulutus (laskutettu vesi) Laskutettu vesi Laskuttamaton vesi (% verkostoon pumpatusta vedestä) Laskuttamaton vesi Verkostoon pumpattu vesi Laskutettu vesi Verkostoon pumpattu vesi l/as/d m 3 /a % m 3 /a m 3 /a m 3 /d m 3 /d Kouvolan seutu Anjalankoski 175 894 250 8 77 761 972 011 2 450 2 663 Elimäki 140 398 580 20 99 645 498 225 1 092 1 365 Iitti 110 224 840 7 16 923 241 763 616 662 Jaala 145 52 925 6 3 378 56 303 145 154 Kouvola 190 2 045 825 15 361 028 2 406 853 5 605 6 594 Kuusankoski 170 1 147 925 20 286 981 1 434 906 3 145 3 931 Valkeala 120 416 100 20 104 025 520 125 1 140 1 425 5 180 445 15 949 742 6 130 187 14 193 16 795 Kotkan seutu Hamina 310 2 376 150 12 324 020 2 700 170 6 510 7 398 Kotka 230 4 449 350 15 785 179 5 234 529 12 190 14 341 Miehikkälä 250 82 125 25 27 375 109 500 225 300 Pyhtää 120 166 440 5 8 760 175 200 456 480 Virolahti 195 142 350 15 25 121 167 471 390 459 7 216 415 14 1 170 455 8 386 870 19 771 22 978 Yhteensä 12 396 860 15 2 120 197 14 517 057 33 964 39 773 4.3 Viemärivesimääräennuste Liittymisaste viemäriverkkoon vaihtelee huomattavasti eri kunnissa. Pienemmissä kunnissa asutus on niin hajautunut laajalle alueelle, että liittymisastetta on vaikea saada kovin korkeaksi. Taulukossa 4.5 on esitetty nykyiset liittymisasteet kunnittain ja arvio nykyisistä liittyjämääristä ja niiden mahdollisesta kehityksestä. Kunnat pitävät kirjaa verkostoon liittyneistä kiinteistöistä eikä verkostoon liittyneistä asukkaista ole tarkkaa tietoa ainakaan pienemmissä kunnissa. Eräiden kuntien osalta eri lähteistä saatu tieto on ollut myös hiukan ristiriitaista.
Sivu 22 Taulukko 4.5 Arvio viemäriverkoston nykyisistä liittyjämääristä ja arvioitu liittyjämäärien kehitys Kaupunki/ kunta Asukasmäärä Liittymisprosentti Liittyjämäärä viemäriverkkoon (asukkaita) 31.12.2006 Ennuste 31.12.2006 Ennuste 31.12.2006 2030 2030 Ennuste 2030 Kouvolan seutu Anjalankoski 16 788 14 691 88 95 14 800 14 000 Elimäki 8327 7 917 84 95 7 000 7 500 Iitti 7 246 6 927 69 79 5 000 5 500 Jaala 1 866 1 907 40 52 740 1 000 Kouvola 30783 29560 99 100 30 700 29 500 Kuusankoski 20 178 18 558 93 100 18 780 18 500 Valkeala 11 455 12 793 70 74 8 000 9 500 96 643 92 353 88 93 85 020 85 500 Kotkan seutu Hamina 21 826 22 070 76 82 16 300 18 000 Kotka 54 607 54 875 93 96 50 800 52 500 Miehikkälä 2413 1 936 21 41 495 800 Pyhtää 5 141 5 202 53 67 2 700 3 500 Virolahti 3 611 3 289 33 61 1 175 2 000 87 598 87 372 82 88 71 470 76 800 Yhteensä 184 241 179 725 85 90 156 490 162 300 Taulukossa 4.6 on esitetty kunnittain vuonna 2006 viemäriverkkoon johdetut jätevesimäärät ja kuluttajilta laskutetut jätevesivesimäärät. Viemäriverkon vuotovesien osuus vaihtelee huomattavasti kunnittain.
Sivu 23 Taulukko 4.6 Laskutetut ja viemäriverkkoon johdetut jätevesimäärät vuonna 2006 Kaupunki/ kunta Laskutettu jätevesi Viemäriverkkoon johdettu jätevesi Laskutettu jätevesi Viemäriverkkoon johdettu jätevesi Vuotovesi (% viemäriverkkoon johdetusta jätevedestä) Ominaisjätevesimä ärä (laskutettu jätevesi) m 3 /a m 3 /a m 3 /d m 3 /d % l/as/d Kouvolan seutu Anjalankoski 862 503 2 444 615 2 363 6 698 65 160 Elimäki 316 549 530 800 867 1 454 40 124 Iitti 207 200 509 570 568 1 396 59 114 Jaala 31 576 42 075 87 115 25 117 Kouvola 2 081 296 4 936 918 5 702 13 526 47 186 Kuusankoski 1 135 050 3 456 993 3 110 9 471 67 166 Valkeala 650 357 688 246 1 782 1 886 6 223 5 284 531 12 609 217 14 478 34 546 58 170 Kotkan seutu Hamina 984 484 1 975 035 2 697 5 411 50 165 Kotka 4 969 755 8 534 569 13 616 23 382 42 268 Miehikkälä 45 126 72 508 124 199 38 250 Pyhtää 128 194 207 856 351 569 37 130 Virolahti 93 825 184 312 257 505 49 219 6 221 384 10 974 280 17 045 30 067 43 238 Yhteensä 11 505 915 23 583 497 31 523 64 612 51 201 Suunnittelualueen jätevesilaskutuksen arvioidaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla, koska liittyjämäärissä ja teollisuuden jätevesimäärisää ei oleteta tapahtuvan oleellista muutosta suunnittelujaksolla. Vuotovesien osuus viemärivesimääristä on suuri, joten niitä on pyrittävä vähentämään. Myös jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa edellytetään vuotovesien vähentämistä. Vuoden 2030 viemärivesimääräennusteessa on oletettu, että vuotovesien osuutta pystytään vähentämään jonkin verran niissä kunnissa, missä vuotovesien osuus on suurin.
Sivu 24 Taulukko 4.7 Viemärivesimääräennuste suunnittelualueella vuonna 2030 Kaupunki/ kunta Ominaisjätevesimäärä (laskutettu jätevesi) Laskutettu jätevesi Vuotovesi % Viemäriverkkoon johdettu jätevesi Viemäriverkkoon johdettu jätevesi l/as/d m 3 /a % m 3 /a m 3 /d Kouvolan seutu Anjalankoski 160 817 600 50 1 635 200 4 480 Elimäki 125 342 188 40 570 313 1 563 Iitti 115 230 863 50 461 725 1 265 Jaala 120 43 800 25 58 400 160 Kouvola 190 2 045 825 40 3 409 708 9 342 Kuusankoski 170 1 147 925 50 2 295 850 6 290 Valkeala 190 658 825 40 1 098 042 3 008 5 287 025 45 9 529 238 26 108 Kotkan seutu Hamina 160 1 051 200 50 2 102 400 5 760 Kotka 270 5 173 875 40 8 623 125 23 625 Miehikkälä 250 73 000 35 112 308 308 Pyhtää 130 166 075 35 255 500 700 Virolahti 219 159 870 40 266 450 730 6 624 020 42 11 359 783 31 123 Yhteensä 11 911 045 43 20 889 020 57 230 5 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERUSTEET 5.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa Vedenhankinnan lähivuosien yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa ovat: Poikkeus- ja kriisitilanteiden vesihuollon parantaminen Terveydellisesti moitteettoman talousveden saannin turvaaminen Taajamien ja haja-asutuksen vesihuollon puutteiden korjaaminen Vedenhankinnan kehittäminen Kymenlaakson alueella tarkoittaa vesihuollon alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Kymenlaakson alueella on määrällisesti riittävästi pohjavesivaroja, mutta ongelmana on pohjavedessä esiintyvä fluoridi. Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteita Kymenlaaksossa ovat: Jätevesikuormituksen vesistövaikutusten vähentäminen Jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn keskittäminen Taajamien ja haja-asutuksen vesihuollon puutteiden korjaaminen
Sivu 25 Jätevesien käsittelyssä ja lietteenkäsittelyssä tavoitteena on toimintojen keskittäminen, koska suuremmat yksiköt antavat paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen käytön valvontaan, automaattisiin jatkuvatoimisiin mittauksiin ja puhdistamoiden hälytysvalvontaan. 5.2 Vesihuollon kehittämistä ohjaava lainsäädäntö Lait ja asetukset ohjaavat vesihuollon kehittämistä ja niillä voidaan edesauttaa vesihuoltohankkeiden käynnistymistä. Sovellettavia lakeja ja asetuksia ovat mm. Vesihuoltolaki (119/2001) pyritään turvaamaan kuluttajan asema ja vesihuollon palveluiden saatavuus ja laatu Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) tuettavia toimenpiteitä ovat mm. alueellinen yhteistyö vesihuollossa, vesihuollon turvaaminen eritystilanteissa, vesihuollon parantaminen maaseututaajamissa ja haja-asutusalueella Ympäristönsuojelulaki (86/2000) esim. pohjavesien laadun turvaaminen (pohjaveden pilaamiskielto) Valtioneuvoston päätös yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) asetuksen tarkoituksena on vähentää talousvesistä aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet Terveydensuojelulaki (763/1994) esim. talousveden laatu Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Laki julkisista hankinnoista (1505/1992) vesihuolto ei kuulu hankintalain piiriin; vaan se kuuluu erityisalojen hankintalain piiriin, jonka puitteet ovat hiukan väljemmät kuin hankintalain Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki uusi )(349/2007) Kuntalaki (365/1995) kunnat voivat sopia keskenään tehtävien hoidosta Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005 2009 myönnettävistä valtionavustuksista (1279/2004 ja muutos 887/2005) voidaan tukea mm. uuden asuntoalueen siirto- ja kokoojaviemäreiden ja syöttöja yhdysvesijohtojen rakentamista (ei koske Kymenlaakson aluetta) Puhdistamolietteen käsittelyä ja loppusijoitusta ohjaavat useat biojätehuoltoon vaikuttavat säädökset, mm.: Kansallinen biojätestrategia (2.12.2004) määrittelee suuntaviivat biohajoavan jätteen käsittelyyn Biohajoavan jätteen sijoitusta kaatopaikalle säätelevä direktiivi 1999/31/EY Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista VNP 861/1997
Sivu 26 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä VNP 284/1994 Jätteen polttoa koskeva direktiivi 2000/76/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1774/2002/EY muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. 5.3 Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot Typenpoiston vaatimusten tiukentuminen jätevedenpuhdistamoiden uusissa lupaehdoissa on merkittävä muutos nykyisiin lupaehtoihin verrattuna. Käynnissä olevien siirtolinjahankkeiden ja Mussalon puhdistamon laajennuksen valmistuttua Kymenlaaksossa tulee olemaan kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa (Kotkan Mussalon puhdistamo, Kouvolan Mäkikylän puhdistamo ja Kuusankosken Akanojan puhdistamo) ja muutama pienpuhdistamo. Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla sekä Haminan puhdistamolla tullaan käsittelemään ohitusvesiä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty puhdistamoiden nykyiset ja uudet lupaehdot. Taulukko 5.1 Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamon lupaehdot Parametri Lupaehdot 1.1.2009 asti Lupaehdot 1.1.2009 asti, jos > 40 % BOD 7ATU - kuormasta on peräisin teollisuudesta Lupaehdot 1.1.2009 lähtien BOD 7ATU < 10 mg O 2 /l < 30 mg O 2 /l < 20 mg O 2 /l > 90 % > 90 % > 90 % COD Cr < 125 mg/l < 125 mg/l < 125 mg/l > 75 % > 75 % > 75 % Kiintoaine < 15 mg/l < 15 mg/l < 35 mg/l > 90 % > 90 % > 90 % Fosfori < 0,5 mg/l < 1,0 mg/l < 0,8 mg/l > 90 % > 85 % > 90 % Typpi - - 20 mg/l, kun T > 12 C Lupaehdot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina kaikkien muiden parametrien paitsi typen osalta. Typpipitoisuus lasketaan lupapäätöksen mukaan vuorokauden kokoomanäytteiden kokonaistyppipitoisuutena aikana, jolloin puhdistamon prosessilämpötila on vähintään 12 o C. Kaikkien ao. aikana otettujen näytteiden on siis täytettävä tämä ehto. Tavoite on ajaa prosessia koko ajan niin hyvällä typenpoistotuloksella kuin mahdollista. Myös Kouvolan Mäkikylän ja Kuusankosken Akanojan puhdistamoille tulee typenpoistovaatimus. Uuden ympäristöluvan mukaan Mäkikylän ja Akanojan jätevedenpuhdistamoille asetetaan typenpoistovelvoite 1.1.2012 alkaen. Kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 C. Puhdistamon kokonaistypen poiston tavoitteena on vuosikeskiarvona määritettävä 70 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan ja lähtevän kokonaistypen perusteella. Mäkiniemen ja Akanojan puhdistamoiden jätevesien käsittelyn tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä koskeva yleissuunnitelma on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle 1.6.2008 mennessä.