Curriculum Vitae Veli-Pekka Lehtola



Samankaltaiset tiedostot
Curriculum Vitae Veli-Pekka Lehtola

Curriculum Vitae Veli-Pekka Lehtola

GIRJELISTA DENTEGIRJJIIN

Tenttikirjallisuus

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi

III periodi :

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN)

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen

Saamentutkimus Norjassa

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä

Ennakkotiedote lukuvuoden virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä

Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis

POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h)

ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

9 Historia. Kirjan nimi Tekijä Asiasanat Kieli Julkaisuvuosi

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

OULUN VUOSISADAT

SUNNUNTAI sunnuntai TÄhTiTaiVas planetaariossa MiKÄ on TalousKriisi ja KuinKa se VaiKuTTaa?

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

PROFESSORILUENTO. Professori Lauri Paltemaa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Itä-Aasian nykyhistoria ja politiikka

Faculty of Economics and Administration

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi

12/ esityslista Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto. Aika , 10:15

HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI Historian perusopinnot

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

TULOKSET 19:00 Itä-Suomen mestaruuskilpailut Kuopio

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Pohjoisranta Rovaniemi

PROFESSORILUENTO. Professori Vesa Vares. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Poliittinen historia

IKEBB - opetus OPETUSOHJELMA

MONINAISUUS -SEMINAARISARJA, 4 6 op Jyväskylän yliopiston opiskelijoille

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Sivistyslautakunta Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014

enorssin syysseminaari Joensuussa Didaktiikka, OPS ja TVT koulun keskiössä

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h)

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2011

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

Kaikuja Saamenmaalta. Saamelaiskysymys suomalaismediassa vuonna 1971

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

TULOKSET 18:10 SML Itä-Suomen mestaruuskilpailu Kuopio

Research in Chemistry Education

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA

Sijoitus Nimi Työpaikka Aika 1 Seppo Lamminmäki TietoEnator Lauri Keltikangas TietoEnator Hylätty

Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 1/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU RISSALA. Korjatut tulokset HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

Hirvenjuoksun ISM-kisa

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

Ajankohtainen Uno Gygnaeus

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

Maastokilpailu. Poliisien SM kilpailut ######

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

Tyyppi Henkilö Laitos/Yksikkö. Väitöskirjan ohjaus Helenius, Juha Soveltavan biologian laitos

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Paikka tiedekunnan kokoushuone, Assistentinkatu 7, 1. krs, huone 149

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos , Suomen Taideakatemian koulu

AKATEEMISEN ARVIOINTIRYHMÄN KOKOUS 8/2011

HISTORIAN OPPIAINE KEVÄTLUKUKAUSI Historian perusopinnot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU

Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

Transkriptio:

Curriculum Vitae Veli-Pekka Lehtola Henkilötiedot Syntymäaika: 17. 10. 1957 Syntymäpaikka: Inari Kansallisuus: Suomalainen (saamelainen) Osoite: Giellagas-instituutti Oulun yliopisto PL 1000 90014 Oulun yliopisto Puh: +358 40 5780492 E-mail: veli-pekka.lehtola@oulu.fi Nykyinen asema Professori, saamelainen kulttuuri, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto Koulutus Filosofian tohtorin tutkinto pääaineena kirjallisuus Oulun yliopistossa 28. 4. 1997 Filosofian lisensiaatintutkinto pääaineena kirjallisuus Oulun yliopistossa 22. 2. 1995 Filosofian kandidaatin tutkinto pääaineena kirjallisuus Oulun yliopistossa 10. 10. 1985 Työhistoria Suomen Akatemian varttunut tutkija 2009 Giellagas-instituutin johtaja 2006 2008 Professori, saamelainen kulttuuri, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto 1. 1. 2005 alkaen Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin vs. professori 2004 Oulun yliopiston saamen ja pohjoisten kulttuurien yliassistentti 1999 2003 Oulun yliopiston tutkija määräajoin 1992 1998 Oulunsalo-lehden päätoimittaja 1991 Inarin opiston saamelaiskulttuurin ja tiedotusopin opettaja 1988 1990 Kaustisen kunnan kulttuurisihteeri 1986 1988 Oulun yliopiston kirjallisuuden laitoksen vs. assistentti 1985 86 Luottamustoimia 2012-2006 Tutkimushaun FORMAS (Forskningsrådet för miljö, areella näringar och samhällsbyggande) arviointilautakunnan jäsen, Ruotsi 2012 Sámi Allaskuvlan (Saamelaisen korkeakoulun) hallituksen jäsen 2007-2011 Suomalaisen kirjallisuuden edistämistoimikunnan (FILI) hallituksen jäsen 2007-2009 Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) valtuuskunnan jäsen 2003-2006 1

Euroopan Tiedeneuvoston (European Science Foundation ESF) alaisen EUROCORES-ohjelman BOREAS-toimikunnan jäsen 2004-2006 Pohjoismaisen Saamelaisinstituutin (Kautokeino, Norja) hallituksen puheenjohtaja 2005-2007 Pohjoisen kulttuurihistorian dosentti Lapin yliopistossa 1998 Vastaväitökset ja muut akateemiset vastuut Vastaväitös: Marko Jouste, Tampereen yliopisto (yhdessä prof. Heikki Laitisen kanssa) 2011 Vastaväitös: Heli Saarinen, Lapin yliopisto 2011 Väitöskirjan tarkastaja: Irja Seurujärvi-Kari, Helsingin yliopisto, 2011 Vastaväitös: Sanna Valkonen, Lapin yliopisto, 2009 (yhdessä YTT Elina Penttisen kanssa) Vastaväitös: Outi Oinas, Lapin yliopisto, 2008 Väitöskirjan tarkastaja: Erkki Pääkkönen, Lapin yliopisto, 2008 Vastaväitös: Jukka Nyyssönen, Tromssan yliopisto, Norja, 2007 Vastaväitös: Olli Löytty, Turun yliopisto, 2006 Vastaväitös: Jelena Porsanger, Tromssan yliopisto, 2006 Väitöskirjan tarkastaja: Mauno Hiltunen, Historian laitos, Oulun yliopisto, 2006 Väitöskirjan tarkastaja: Juha Ridanpää, Maantieteen laitos, Oulun yliopisto, 2005 Vastaväitös: Seija Tuulentie, Lapin yliopisto, 2001 (yhdessä prof. Pertti Alasuutarin kanssa) Projektijohtajuudet Contested Environmental Strategies in Sápmi and Nenetsia in Thule Institute, University of Oulu, in 2006-2010. See http://thule.oulu.fi/projects/strategies.html Environment, People and Knowledge in Thule Institute, University of Oulu, in 2001-2005 Toimitukselliset työt Sámi dieđalaš áigečálá (The journal of Sámi Studies, Kautokeino, Norja) -tieteellisen aikakauslehden toimitusneuvoston jäsen Kaltio-kulttuurilehden päätoimittaja (Oulu) 1996 1998 Oulunsalo-lehden päätoimittaja (päätoiminen) 1991 Pohjoistuuli -kulttuurilehden (Rovaniemi) päätoimittaja 1989 1991 Palkinnot Suomen Tietokirjailijat ry 2011: Tietokirjailijapalkinto laadukkaasta tietokirjatuotannosta Oulun Historiaseuran Olaus Magnus -palkinto pohjoisen historiatutkimuksen edistämisestä v. 2005 Pohjoismaisen Saamelaisinstituutin Israel Ruong -palkinto saamelaistutkimuksen edistämisestä v. 1997 Liite: Julkaisuluettelo 2

Julkaisuluettelo 2012-1982 Veli-Pekka Lehtola Monografiat Saamelaiset suomalaiset kohtaamisia 1896-1953. Helsinki: SKS. Presidentin kyyditys. Presidentti Ståhlberg, kenraali Wallenius ja kiihkon aika 1930. Helsinki: Otava. Muitaleaddjiid manisboahttit. Beaivvás Sámi Teáhter 1981-2006. Oulu - Guovdageaidnu: Giellagas-instituhtta - Beaivvás Sámi Teáhter. Saamelaisten parlamentti. Suomen saamelaisvaltuuskunta 1973-1995 ja Saamelaiskäräjät 1996-2003. Inari 2005. The Sámi People. Traditions in Transition. Puntsi Publisher 2002 / Alaska University Press 2004. Sámi jietna. Sámi Radio 1947-1997. Helsinki 2001. Nickul. Rauhan mies, rauhan kansa. Kustannus-Puntsi: Inari 2000. Rajamaan identiteetti. Lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Helsinki 1997. Saamelainen ääni. Saamen Radio 1947-1997. Helsinki 1997. Saamelaiset historia, yhteiskunta, taide. Jyväskylä 1997. Wallenius. Kirjailijakenraali K.M. Walleniuksen elämä ja tuotanto. Oulu 1994. Saamelainen evakko. Rauhan kansa sodan jaloissa. Vaasa 1994. Artikkelit 2012 Lapin Sivistysseura ja saamenystävät 1930-luvulla. Historian selkosilla. Jouko Vahtolan juhlakirja. Toim. Matti Enbuske, Matti Mantylä, Matti Salo ja Reija Satokangas. Rovaniemi: Pohjois- Suomen historiallinen yhdistys. Radikaali ehdotus saamelaisten maaksi 60 vuotta sitten. Alakerta. Kaleva 3. 4. 2011 Beaivváš Sámi Našunálateáhter muitaleaddjiid árbbolažžan Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš tarinankertojien perillisenä. Beaivváš Sámi National Theatre as An Heir of Storytellers. Beaivváš Sámi Našunálateáhter Berit Marit Hætta. Teáhterbiktasat / Teatteripuvustuksia / Theatre Costumes. Inari: Siida. Miten lappalainen muuttui saamelaiseksi / Lappalainen ja saamelainen riidoissa. Hiidenkivi 18: 4. Pilatut kummitustarinat. Jänkä 2. 2010 Lapin kirjallisuus 1920- ja 1930-luvuilla. Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Toim. Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho. Helsinki: SKS 2010. Lapuan vuosi 1930 painostuksesta mielivaltaan. Mitä Missä Milloin 2011. Helsinki: Otava. Le mytogaphe des Sames. Nils-Aslak Valkeapää. ArtnOrd La revue de l actualité artistique nordique et balte 2010, 58-60. Miten lappalainen muuttui saamelaiseksi. Inarilainen 25. 8. 2010. 3

Porojen kansallisuus? Suomen ja Norjan kiista rajaseudun poronhoidosta 1852 1936. Faravid 34. Oulu: Oulun historiallinen yhdistys. 2009 Kolttien asuttaminen Inariin 1944-49. Historiallinen aikakauskirja 4/2009. Lappalaiskaravaanit harhateillä, kulttuurilähettiläät kiertueella? Saamelaiset Euroopan näyttämöillä ja eläintarhoissa. Faravid 2009. Oulu: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Saame-sanan juuria suomalaisessa julkisuudessa. Ei kiveäkään kääntämättä. Pentti Koivusen juhlakirja 2009. Toim. Janne Ikäheimo - Sanna Lipponen. Oulu: Oulun yliopiston arkeologian laitos 2009. Staging Sámi identities. The Role of Modern Sámi Theatre in Multicultural Context. Teoksessa L Image du Sápmi. Textes réunis par Kajsa Andersson. Humanistica Oerebroensia. Arres et linguae nr 15. University of Örebro 2009. Tracing the Roots of Saami Ethnicities and Societies. Teoksessa Máddut, maddagat. Papers of the Conference held in University of Oulu 5th - 6th September 2008. Oulu: Giellagas-institute 2009. 2008 Eteläisen Suomen muinaiset lappalaiset. - Muinaistutkija 4/2008. Lappologi yhteiskunnallisena vaikuttajana. Maanmittaaja ja saamenystävä Karl Nickul tutkimuksen ja politiikan välimaastossa. - Puolesta hengen ja puolesta maan. FT Turo Mannisen 70- vuotisjuhlakirja. Oulu: Oulun historiaseura. Radikaali saamelaisliike ja saamelaisparlamentin synty. Kleion lumoissa. Oulun Historiaseuran 75- vuotisjuhlakirja ja Matti Lackmanin 60-vuotisjuhlakirja. Oulu: Oulun historiaseura 2008. Alkuperäiskansat ja modernisaatio. De Urbe Uloa 2008. Barentsin alueen tulevaisuuskonferenssi 25. -26. 11. 2008. Helsinki: Suomen Kotiseutuliitto. 2007 Saamenmaa sodan jaloissa. Sodan ekologia. Sodankäynnin ympäristöhistoriaa. Toim. Simo Laakkonen Timo Vuorisalo. Helsinki: SKS 2007, 237-270. Sámiid davviriikkalaš oktasasbarggu vuosttas lávkkit Suoma perspektiivvas. Sámit, sánit, sátnehámit. Ed. by Jussi Ylikoski Ante Aikio. Helsinki: Société Finno-Ougrienne 2007, Vol. 253, 259-268. 2006 Sámi kulturdutkamuša hástalusat. Sámis Sámi čálakultuvrralaš áigečála Nr. 3 2006. (with L. Muller-Wille, D. Heinrich, P. Aikio, Y. Konstantinov and V. Vladimirova:) Dynamics in Human-Reindeer Relations: Reflections on Prehistoric, Historic and Contemporary Practices in Northernmost Europe. Ecological Studies, Vol. 184. Reindeer Management in Northernmost Europe. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag 2006, 27-45. 2005 Nickul, Karl. Encyclopedia of the Arctic 2. Ed. by Mark Nuttall et alii. New York and London: Routledge 2005. Research and Activism in Sámi Politics: The Ideas and Achievements of Karl Nickul towards Securing Governance for the Sámi. Acta Borealia 1/ 2005. The Radical Sámi Movement and Establishing of the Sámi Parliament in Finland, 1969-1973. Igår, idag, imorgon samerna, politiken och vetenskapen. Red. av Peter Sköld & Per Axelsson. Umeå: Skrifter från Centrum för samisk forskning 2005. 4

The Right to One s Own Past. Sámi cultural heritage and historical awareness. The North Calotte. Perspectives on the Histories and Cultures of Northernmost Europe. Ed. by Maria Lähteenmäki and Päivi Maria Pihlaja. Publications of the Department of History. University of Helsinki 18. Inari: Kustannus-Puntsi Publishing 2005. Saamelaiset itse tutkimuksensa tekijöiksi. Virkaanastujaispuhe. Kaltio 5 2005. 2004 Kaukaa alta seitsentähden saamelaiset 1900-luvun Suomessa. Suomen kulttuurihistoria 4: Koti, kylä, kaupunki. Helsinki 2004. Mielikuvien rajasota. Kiistoja koltanmaan ja kolonialismin maastossa. Rajanylityksiä. Toim. Olli Löytty. Helsinki: Gaudeamus 2004. Sámiid identitehta ja dáidda. Seminarium och workshop om Samisk nutidskonst, Jokkmokk 21-24 april 2004. Umeå 2004. 2003 Inarin yhteiskuntaelämää 1920-1939. Inari Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Inari 2003. Tuhon ja nousun vuodet. Inari Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Inari 2003. 2002 The heritage of the ancient world-view; Folklore and its present manifestations; Towards a united Sápmi. Siiddastallan. From Lapp Community to Modern Sámi Life. Oulu 2002. The Saami siida and the Nordic states from the Middle Ages to the beginning of the 1900s. Conflict and Cooperation in the North. Ed. by Kristiina Karppi and Johan Eriksson. Umeå 2002. 2001 Tunturin mytologia. Tunturi taiteen ja tieteen maisemissa. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisusarja C12. Lapin yliopisto: Rovaniemi 2001. 2000 Kaipaukseni maa. Petsamo suomalaisessa kirjallisuudessa 1910-luvulta 1940-luvulle. Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Toim. Jouko Vahtola ja Samuli Onnela. Petsamo- Seura: Rovaniemi, 2000. Kansain välit monikulttuurisuus ja saamelaishistoria. Beaivvi mánát. Saamelaisten juuret ja nykyaika. Toim. Irja Seurujärvi-Kari. Helsinki 2000. Lapin kuvauksen perinne. Panorama Lapponica. Lapin maiseman synty. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C:14. Lapin yliopisto: Rovaniemi 2000. Petsamon kolttasaamelaiset. Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Toim. Jouko Vahtola ja Samuli Onnela. Petsamo-Seura: Rovaniemi, s. 149-169. 2000. Saamelainen kirjallisuus ja jutavat identiteetit. Kukapa se sinäkin olet? Saamelaisten kansallispäivän seminaarin 6. 2. 1998 esitelmät. Suomen ja saamen kielen laitoksen julkaisuja 16/2000. Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa. Faravid 24. Oulu 2000. Saamelaisten muuttuvat identiteetit ja kirjallisuus. Suomen kirjallisuus 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. Toim. Pertti Lassila. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki 2000. The Idea of the Skolt Sámi Territory in the 1930s. Den komplexa kontinenten. Staterna på Nordkalotten och samerna i ett historiskt perspektiv. Red. Peter Sköld och Patrik Lantto. Umeå 2000. 1999 5

Aito saamelainen ei syö haarukalla ja veitsellä. Stereotypiat ja saamelainen kulttuurintutkimus. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1: Outamaalta tunturiin. Toim. Marja Tuominen, Seija Tuulentie, Veli-Pekka Lehtola ja Mervi Autti. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C:16. Rovaniemi, 1999. 1998 Inarin historia kulttuurien risteyksessä. Kirjoituksia Inarin historiasta. Toim. Veli-Pekka Lehtola. Oulu 1998. Lähtijät ja jääjät. Tuppisuinen mies. Kirjoitelmia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista. Toim. Vesa Heikkinen, Harri Mantila ja Markku Varis. Helsinki 1998. Die Identität der Saamen und ihre Literatur. Jahrbuch fur finnisch-deutsche Literaturbeziehungen. Nr. 30 1998. Helsinki 1998. 1997 A lower culture, a people with no history? The image of the Saami in the nationalist Finland of the 1920 s and 1930 s. Stat, religion, etnisitet. Rapport fra Skibotn-konferensen 27.-29. mai 1996. Tromsö 1997. 1996 Den finländska samekulturens förändring under åren 1944-1952. Föredrag vid Nordiska Samehistoriska Symposiet i Lövånger 13-14 februari 1995. Umeå 1996. Nimettömän kansan historiasta. Saamelaisen historiantutkimuksen näkymistä. Historia fennougrica I:2, 11-22. Congressus primus historiae fenno-ugricae. Red. Kyösti Julku. Oulu 1996. The Sami: A History of Our Own. Awakened Voice. The Return of Sami Knowledge. Ed. by Elina Helander. Sámi instituhtta: Diedut 1996:4. 1995 Alempi rotu, katoava kansa? Saamelaiset ja sosiaalidarwinismi 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Faravid 17/93. Oulu 1995. Polut kahden kulttuurin rajalla. Pohjoinen identiteetti Euroopassa. Lapin tiede- ja kulttuuripäivän 1995 alustukset. Rovaniemi 1995. Saamelainen kirjallisuus rajoilla. Marginalia ja kirjallisuus. Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta. SKS. Helsinki 1995. 1991 Polut kahden maailman rajalla. Pohjoinen valokuva. Oulu 1991. 1980-luku Die Saamen - Mythos und Wirklichkeit. Finnland. Wolfgang Albrecht (Hg.) Berlin 1986. Saamelaiskirjallisuus itsetuntoaan etsimässä. Fär-saarten, Grönlannin, Islannin ja Saamen kirjallisuus. Helsinki 1986. Vom Tierfell zu uferlosen Ufern. Zur Geschichte der lappischen Literatur. Trajekt 5/1985. Stuttgart 1986. Saamelaiskirjallisuuden vaiheet. Lappi. Elävä, toimiva maakunta. Osa 2. Hämeenlinna 1985. Saamelaiset vanhan ja uuden uskonnon rajalla. Tornionlaakson vuosikirja 1985. Tornio 1985. Toimitustyöt Peurakuopista kirkkokenttiin. Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. Toim. Eeva-Kristiina Harlin ja Veli-Pekka Lehtola. Giellagas-instituutti, Oulu 2007. 6

Sámiid rievttit gillii ja historjái - Saamelaisten oikeudet kieleen ja historiaan. Toim. Tuomas Magga ja Veli-Pekka Lehtola. Giellagas-instituutti, Oulu 2004. Inari Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Inari 2003. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1: Outamaalta tunturiin. Ed. by Marja Tuominen, Seija Tuulentie, Veli-Pekka Lehtola and Mervi Autti. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C:16. Rovaniemi, 1999. Kirjoituksia Inarin historiasta. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Oulu 1998. Special edition of Kaltio: About Sámi Culture. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Kaltio 6/1996. Special edition of Pohjoistuuli about Sámi Culture. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Davvebiegga, 1992. Special edition of Kaltio about Sámi Culture. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Kaltio 2/1982. Visuaaliset julkaisut Biekka eallin. Tuulen elämä. Multivisio saamelaistaiteesta ja -taiteilijoista. Sámi dáidaga doarjasearvi, Anár 1995. Sámi dáidda dálan. Oahpahusmateriala (80 s.) ja diat. Sámi dáidaga doarjasearvi. Anár 1996. Olbmo dolggit. Ihmisen sulat. Tv-dokumentti saamelaisesta nykytaiteesta. TV 2 (Finland) ja NRK (Norge). 1996. Govadas. Dála dáidda. Saamelaista nykytaidetta. CD-rom. Saamelaistaiteen tuki ry ja Edita 1998. Muita artikkeleita Anders Fjellner ja sámiid epos, mii ii riegadan. - Sápmelaš 13-14 / 1992. Sámiid historjja gážaldagat. - Sápmelaš 2-5 / 1993. Sámegirjjalašvuoda bálggesčuollit 1-4. - Sápmelaš 7/1993-5-6/ 1994. Guovdageainnu villaheakkat menddo nana osku vai álbmoga čuožžaneapmi? - Sápmelaš 1-4/1998. 7