HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

HE 160/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 :n väliaikaisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

1992 vp - HE 40 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 16/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön, enimmäismäärää 1 miljardilla eurolla.

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

2 HE 123/1998 vp PERUSTELUT

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Nykytila vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Transkriptio:

HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annettua lakia siten, että Finnvera Oyj:lle maksettavan sen, edelleen luotonsaajille siirtämän alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevat alueet määritellään jatkossa laissa tarkoitetussa valtioneuvoston sitoumuksessa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että lakiin otetaan säännös Euroopan Yhteisön rakennerahastojen varojen käyttämisestä Finnvera Oyj:n rahoitustoiminnassa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. PERUSTELUT. Nykytila ja ehdotetut muutokset.. Alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevat alueet Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ( 445/998) 8 :ssä on määritelty alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevat alueet. Lain mukaan valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla antaa valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa ( 443/998) tarkoitetulle yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna alueiden kehittämisestä annetun lain (35/993) 7 :ssä tarkoitetulla kehitysalueen I ja II tukialueella sekä rakennemuutosalueella (alueellinen korkotuki), ja korkotukea erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annettavista luotoista ( erity iskorkotuki ). Valtioneuvoston sitoumuksen mukaan alueellinen korkotuki on kehitysalueen I tukialueelia kaksi prosenttia ja kehitysalueen II tukialueelia ja rakennemuutosalueella yksi prosenttia. Erityiskorkotukea maksetaan tietyille lainalajeille koko Suomessa saman prosenttiosuuden mukaisesti. Valtio maksaa Finnvera Oyj:lle myös alueellisesti porrastettua luotto- ja takaustappiotukea. Alueellisesti porrastetun luotto- ja takaustappiotuen perusteena olevia alueita ei ole määritelty laissa. Tuen maksamisen perusteena olevat alueet on määritelty valtioneuvoston lain 8 :n momentin 3 kohdan nojalla antamassa sitoumuksessa luottoja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta. Euroopan komissio on 26 päivänä lokakuuta 999 vahvistanut vuoden 2000 alusta Suomessa sovellettavat kansalliset valtiontuen alueet. Kansallisista valtion tuen alueista säädetään kehitysalueista ja sen tukialueista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (244/999). Tässä yhteydessä kansallisten tukialueiden sisäisessä jaottelussa on tapahtunut muutoksia. Jaottelu on muuttunut siten, että entinen kehitysalueen I tukialue on jaettu uudessa valtiontukikartassa kahteen osaan eli kehitysalueen I tukialueeseen ja II tukialueeseen. Lisäksi entinen rakennemuutosalue on poistettu ja osa entisistä rakennemuutosalueista on jätetty kokonaan kehi- 209045Z

2 HE 2/2000 vp tysaluemääritelmän ulkopuolelle ja osa muuttunut kehitysalueen I tukialueeksi ja osa kehitysalueen lii tukialueeksi. Näiden muutosten vuoksi on t~een sopeuttaa Finnvera Oyj:n kautta alueelhsena korkotukena ohjattava valtiontuki vastaamaan uutta vuoden 2000 alussa voimaan tullutta valtiontukikarttaa. Alueellisesti porrastetun luotto- ja takaustappiotuen kohteena olevat alueet on valtioneuvoston 2 päivänä helmikuuta 2000 päättämällä sitoumuksen muutoksella sopeutettu uuteen valtiontukikarttaan. Esityksessä ehdotetaan, että viittaus niihin alueisiin, joita varten alueellisen korkotuen maksamisesta voidaan antaa sitoumuksia poistetaan laista ja tuen kohteena olevat alueet sisällytettäisiin lain 8 :ssä tarkoitettuun valtioneuvoston sitoumukseen. Aluejakojen muutokset eivät siten jatkossa edellyttäisi - muutosta myöskään alueellista korkotukea koskeviin lainsäännöksiin..2. Euroopan yhteisön rakennerahastojen varojen käyttäminen Finnvera Oyj:n rahoituksessa Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Euroopan komissio ovat neuvotelleet Euroopan yhteisön rakennerahastojen varojen kohdistamisesta Finnvera Oyj:n rahoitukseen. Koska Euroopan yhteisön rakennerahastojen kautta tulevia varoja kohdistettaisiin osaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain mukaisia toimenpiteitä, lakiin otettaisiin säännös rakennerahastojen varojen kohdistamisesta Finnvera Oyj:n rahoitukseen. Tämä selkeyttäisi Finnvera Oyj:n asemaa rakennerahastojen rahoituksen välittäjänä. Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmisteltu Finnvera Oyj:n tukiohjelmien käyttöä Euroopan uniomn rakennerahasto-ohjelmissa kaudella 2000-2006. Finnvera Oyj:n tukiohjelmien käytön tavoitteena on monipuolistaa rakennerahastoohjelmien yritysrahoitusta ja tehostaa tavoiteohjelmien ja 2 elinkeinopoliittisia vaikutuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisessä. Komission tavoitteena on kasvattaa niin sanottujen vastikkeellisten tukien osuutta. Rakennerahastojen varoja kohdistettaisiin Finnvera Oyj:n myöntämään rahoitukseen. Rakennerahastovaroja on suunniteltu käytettäväksi korkotukena ja luottotappiotukena. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetussa laissa on säädetty muun muassa yhtiön toiminnan kohdistamisesta, yhtiön luotto- ja takaustoiminnasta ja siinä huomioon otettavista seikoista. Lam säännöksiä sovelletaan esityksen mukaan Finnvera Oyj:n myöntämään rahoitukseen myös siihen kohdistettavien rakennerahastojen varojen osalta, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu. Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (353/999) on säädetty Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanosta sekä rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Laki on rakennerahasto-ohjelmien kansallista hallinnointia koskeva yleislaki. Lain 2 :n mukaan, jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä tämän lain sijasta. Lain 22 :ssä säädetään rakennerahastovaroja käyttävien tahojen tehtävistä rahoituksen myöntämisessä. Tällaisena tahona on mainittu erikseen valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa ( 443/ 998) tarkoitettu erityisrahoistusyhtiö. Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 3 :ssä on säännös lain suhteesta Euroopan yhteisön lainsäädäntöön. Säännöksen mukaan lakia sovelletaan, jollei Euroopan yhteisön säännöksestä tai sen nojalla tehdystä Euroopan yhteisön toimielimen päätöksestä muuta johdu. Lähtökohtana valmistelussa on, että suunniteltuja tukiohjelmia sovellettaisiin ja 2 tavoitealueilla, jotka ovat hieman laajempia kuin kansalliset tukialueet Tämä seikka puoltaa myös niiden alueiden määrittelyä lakia alemmanasteisella tasolla, joita varten alueellista korkotukea voidaan antaa. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Sillä, että laista poistetaan viittaus alueisiin, joita varten alueellisen korkotuen maksamisesta voidaan antaa sitoumuksia, ei sinällään ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Lain muutos luo edellytykset toteuttaa tarpeelliset muutokset valtioneuvoston sitoumuksella. Sitoumuksen muutoksella tapahtuvalla sopeuttamisella uuteen valtiontukikarttaan ei ole tarkoitus lisätä valtion menoja vaan sopeuttaminen pyrittäisiin toteuttamaan neutraalisti. Rakennerahastovarojen käyttäminen Finnvera Oyj:n rahoituksessa ja 2 tavoitealueilla, jotka ovat hieman laa-

HE 2/2000 vp 3 jemmat kuin kansalliset tukialueet, voi lisätä valtion tuen tarvetta. Valmisteilla oleva Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen kohdistamisen Finnvera Oyj:n rahoitukseen ei sinällään arvioida aiheuttavan valtiolle lisämenoja. 3. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä kauppaja teollisuusministeriössä yhteistyössä Finnvera Oyj:n kanssa. 4. Voimaantulo Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin alueellisen korkotuen maksamisen perusteena olevien alueiden muutokseen kuitenkin jo päivästä tammikuuta 2000. Lain soveltaminen jo kuluvan vuoden alusta on tarpeen, jotta uuden valtiontukikartan mukaisille alueille myönnetyille uusille korkotukiluotoille voitaisiin maksaa korkotukea takautuvasti heti kuluvan vuoden alusta. Kun muutoslaki on tullut voimaan ja alueellista korkotukea koskeva valtioneuvoston sitoumuksen muutos on toteutettu, voidaan korkotuki käytännössä hyvittää asiakkaalle jo ensimmäisessä korkotukilaskelmassa. Lain soveltaminen jo tammikuun alusta turvaa sen, että asiakkaille ei aiheudu korkotuen menetyksiä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 HE 2/2000 vp Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta 8 päivänä kesäkuuta 998 annetun lain (445/998) 8 :n momentin kohta sekä lisätään :ään uusi 3 momentti seuraavasti: Soveltamisala Tämän lain mukaiseen rahoitustoimintaan voidaan kohdistaa Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoja. Mitä tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta, sovelletaan myös kohdistettaviin rakennerahastojen varoihin, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu. 8 Valtion sitoumukset Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että: ) valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna (alueellinen korkotuki); Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Lain 8 :n momentin kohtaa sovelletaan päivästä tammikuuta 2000. Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka M önkäre

HE 2/2000 vp 5 Liite Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta 8 päivänä kesäkuuta 998 annetun lain ( 445998) 8 :n momentin kohta sekä lisätään :ään uusi 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus Soveltamisala S ov eltam isala 8 Tämän lain mukaiseen rahoitustoimintaan voidaan kohdistaa Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoja. Mitä tässä laissa säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta, sovelletaan myös kohdistettaviin rakennerahastojen varoihin, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu. Valtion sitoumukset Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että: ) valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :ssä tarkoitetulla kehitysalueen ja II tukialueella sekä rakennemuutosalueella (alueellinen korkotuki); Valtion sitoumukset Valtioneuvosto voi antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että; ) valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna (alueellinen korkotuki); Tämä laki tulee voimaan patvana kuuta 20. Lain 8 n momentin kohtaa sovelletaan päivästä tammikuuta 2000.