Helmi N E N I O T N E M L E H Ä T S Ä T A AVA! E J R I LEIRIK li-pekka e KUVA: V n Repone PÄPA.FI/HELMI2017 #helmimeininki #helmitalvileiri #partioscout #päpa Instagram: @helmitalvileiri
Hei leiriläinen! Mahtavaa, että just Sä oot lähdössä mukaan PäPan talvileiri Helmelle! Tänä vuonna leiri järjestetään Kiljavan leirikeskuksessa Nurmijärvellä 21.-25.2.2017. Tästä leirikirjeestä löydät tärkeitä leirille valmistautumiseen liittyviä asioita, jotka leiriläisen ja kotiväen on hyvä tietää. Lue kirje tarkasti läpi, jotta talvileirikokemuksesi on paras mahdollinen! Mukavia talvipäiviä ja kohta nähdään Helmellä! t. Helmen tekijät
KULJETUKSET LEIRILLE Koko leiri (yli 10-vuotiaat eli seikkailijat, tarpojat, samoajat, vaeltajat ja aikuiset) Lähtö: Tiistaina 21.2. kello 9.15 Mäntyniemen kentältä, Töölön kisahallin takaa (os. Stadionpolku 1, Helsinki) Paluu: Lauantaina 25.2. noin kello 14.00 lähtöpaikkaan Sudenpentuleiri (alle 10-vuotiaat) Lähtö: Torstaina 23.2. kello 7.45 Mäntyniemen kentältä, Töölön kisahallin takaa (os. Stadionpolku 1, Helsinki) Paluu: Lauantaina 25.2. noin kello 14.00 lähtöpaikkaan Olethan paikalla viimeistään 15 min ennen lähtöaikaa. Mikäli myöhästyt bussista, soita leirin päivystysnumeroon: 050 353 0001. Päiväleiriläiset Huomioithan, että päiväleirimaksuun ei sisälly bussikuljetuksia. Kaikille päiväleiriläisille lähetetään lisätietoa muun muassa saapumisesta lähempänä leiriä. KUULUMISET LEIRILTÄ Kotoa käsin leirielämän ajankohtaisimmat uutiset, leiriläisten kommentit ohjelmista ja paljon muuta löydät koko leirin ajan Helmen nettisivuilta, Facebook-sivulta ja Instagram-tililtä! Bongaa kuvasta oma lapsesi ja fiilistele mukana kotisohvalta upeita talvileiritunnelmia. päpa.fi/helmi2017 Lisätietoa Ennen leiriä lisätietoja Helmestä antaa ensisijaisesti lippukunnan oma yhteyshenkilö. Asioissa, joihin yhteyshenkilöllä ei ole vastausta, voit lähettää sähköpostia leirinjohtajalle Lauralle: laura.setala@pp.inet.fi. Leirin aikana saat akuuteissa tapauksissa yhteyden leiriin päivystysnumeron kautta: 050 353 0001. Tarvittaessa voit olla yhteydessä sähköpostilla myös piiritoimiston työntekijään, Simo Pynnöseen: simo.pynnonen@partio.fi.
PUKEUTUMINEN PAKKASELLA Kipakasta pakkasesta vesisateeseen Talviretkeilyssä tärkeintä on pitää itsensä lämpimänä ja kuivana. Valittaviin varusteisiin vaikuttaa paljon vallitseva sää. Talvella sää voi vaihdella hyvin nopeasti tai toisaalta pysyä hyvin vakaana pitkään. Säätä ei juurikaan voi ennakoida, joten pakkaamisessa on otettava huomioon kaikki vaihtoehdot kovasta pakkasesta jäätävään vesisateeseen. Talvella tyypillisin säätila on tyyni pakkaskeli. Vaikka paukkupakkasia nähdään harvemmin, pakkanen voi kiristyä Etelä-Suomessakin jopa 30 asteeseen. Helppona erämiehen sääniksinä voi pitää sitä, että kirkkaalla taivaalla pakkanen kiristyy, kun taas lumisateella tai pilvisellä harvemmin on yhtä kylmää. Sade tulee yleensä talvisin lumena tai räntänä, mutta on varauduttava myös vesisateen mahdollisuuteen, varsinkin mikäli lämpötila nousee lähelle nollaa. Jos pakkassäällä tuulee, se voimistaa pakkasen purevuutta eli pakkanen tuntuu kylmemmältä kuin mitä mittari näyttää. Pakkasen purevuudesta löytyy taulukoita esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen internetsivulta. Viimaa vastaan on suojauduttava tuulta pitävillä kuorivaatteilla sekä erityisesti kädet, kaula ja pää on suojattava hyvin. Pukeudu kerroksittain retkeillessä Erityisesti talvella on tärkeää pukeutua kerroksittain. Kerrospukeutuminen tarkoittaa pukeutumista vähintään kolmeen kerrokseen, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Aluskerros siirtää kosteuden iholta, välikerros lämmittää ja kuorikerros suojaa tuulelta ja tuiskulta. Jos talvella on pitkään paikallaan voi päällimmäiseksi pukea vielä taukokerroksen, joka liikkumaan lähdettäessä otetaan pois. Paras taukoasu on pilkkihaalari tai untuvatakki ja -housut. Tärkeintä kerrospukeutumisessa on pukea mieluummin monta ohutta kerrosta päällekäin yhden paksun sijaan. Villaa tai keinokuitua Lähinnä ihoa olevan aluskerroksen tehtävänä on siirtää kosteus mahdollisimman tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Aluskerroksen materiaaliksi sopii parhaiten keinokuitu tai villa. Molemmat siirtävät kosteuden tehokkaasti seuraaviin kerroksiin. Keinokuitu kuivuu nopeasti ja villa lämmittää myös kosteana. Keinokuitukerrastot kestävät useimmiten kulutusta villaisia paremmin, mutta ominaisuuksiltaan erityisesti merinovillaiset kerrastoasut ovat osoittautuneet parhaiksi. Keinokuitukerrasto on hinnaltaan edullisempi ja siten satunnaiselle ulkoilijalle fiksumpi vaihtoehto. Aluskerroksen tulee olla ihoa myötäilevä, sillä asu tarvitsee ihon lämpöä toimiakseen. Puuvillaiset kerrastot eivät ole retkeillessä käyttökelpoisia. Puuvillaiset asut eivät siirrä kosteutta iholta pois ja asu kuivuu huonosti retkeilyolosuhteissa. Talvisen lumessa riehumisen jälkeen kylmä yllättää nopeasti, jos aluskerrasto on kostea. Lämmönsäätely tapahtuu välikerroksessa Välikerroksen pääasiallisena tehtävänä on pitää keho lämpimänä. Välikerroksen asu valitaan siksi vallitsevan sään mukaan. Materiaaleiksi välikerrokseen sopivat parhaiten fleece ja villa. Kylmällä säällä välikerroksia voi käyttää useampia päällekkäin. Kaksi ohuempaa vaatetta on
parempi ratkaisu kuin yksi paksu. Lämmönsäätely ohuemmilla kerroksilla on huomattavasti helpompaa ja pukemisen vaivan arvoista. Kuorikerros suojaa tuulelta, lumelta ja vedeltä Kuorikerroksen tehtävänä on pitää tuulta, sadetta ja lunta. Kuorikerroksen ei siis itsessään tarvitse lämmittää vaan ennemminkin huolehtia, ettei sen läpi pääse vesi tai tuisku. Toinen hyvältä kuorikerrokselta vaadittava ominaisuus on, että se hengittää alle keräämänsä kosteuden pois. Kovassa pakkasessa kuoritakeiksi kutsutut Gore-Tex-takit eivät silti ole parhaita vaihtoehtoja vaan kannattaa ennemminkin turvautua kyllästettyyn puuvilla- tai softshell-kankaaseen tai toppatakkiin ja -housuihin. Ohut Gore-Tex-kangas on myös herkkä syttymään, joten sen kanssa tulee olla äärimmäisen tarkkana varsinkin nuotion ja kaminan lähellä. Villasukat jalkaan! Talvella tärkeintä on, että kenkiin jää vähän enemmän tilaa kuin kesällä. Kenkiin pitää mahtua talvella villasukat ja varpaiden pitää silti pystyä liikkumaan. Parhaat kengät talvella ovat huopavuorelliset saappaat tai muut varrelliset, lämpimät ja vedenkestävät kengät. Leirille mukaan lähtevät kengät kannattaa valita kunnolla ja valita mieluummin lämpimät kuin hyvännäköiset kengät. Lenkkareilla et tee talvisessa metsässä mitään. Huomaa, että kengillä liikutaan pidempiäkin matkoja. Pipo päässä joka säässä! Erityistä huomiota tulee kiinnittää hanskoihin, pipoon, kenkiin sekä sukkiin. Hanskojen tulee olla mieluiten lumessa peuhaamista kestäviä tai sitten niitä tulee ainakin olla tarpeeksi monet mukana. Pelkillä lapasilla ei pärjää. Hanskat ovat herkkiä hukkumaan ja niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Nepparit, joilla hanskat saa kiinnitettyä, toimivat niin leirillä kuin päiväkodissakin. Pään ja kaulan suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehon lämmöstä haihtuu pään ja kaulan kautta pakkasessa jopa 75%! Pipoja kannattaa siis myös ottaa kaksi mukaan leirille. Ohuempi peuhaamiseen ja liikkumiseen, paksumpi istuskeluun ja kovalle pakkaselle. Kovassa tuulessa pään ja niskan voi suojata pipon lisäksi myös hupulla.
PAKKAUSLISTA Leirille mukaan lähtevät varusteet pakataan rinkkaan tai reppuun. Varusteita otetaan mukaan vain sen verran, että ne jaksaa kantaa bussilta oman kylän alueelle, eli noin 500 metrin matkan. Kannattaa siis varata hieman enemmän aikaa pakkaamiseen ja miettiä, mitä todella leirillä tarvitset ja mitä et. Mitään tavaroita ei jätetä kädessä kannettaviksi, vaan myös esimerkiksi makuualusta ja -pussi kiinnitetään remmeillä tms. rinkkaan, etteivät ne joudu hukkaan saapumistohinassa. Annathan myös leiriläisen olla mukana rinkan pakkaamisessa, jotta hän tietää, mistä tavarat leirillä rinkasta löytyvät ja osaa itse pakata rinkkansa lähtöpäivänä. Kun pakkaat, lue varustelista tarkasti läpi ja huomioi päivävaellusta eli haikkia koskevat pakkausohjeet. Muistathan myös nimikoida varusteet, jotta samanlaiset mustat toppahousut löytävät oikean omistajan! Jos kaikkia varusteita ei löydy kotoa, kannattaa varusteita kysellä lainaksi tutuilta tai vaikka muilta lippukunnan jäseniltä. Seikkailijoiden, tarpojien ja samoajien leiri alkaa heti leirin pystytyksen jälkeen haikilla eli yhden yön retkellä. Lähtöpäivänä kannattaa pukeutua lämpimästi, jotta pärjäät koko päivän! Haikilla et tarvitse kuitenkaan kaikkia tavaroita, joten joten ylimääräiset tavarat tyhjennetään leirissä rinkasta jätesäkkiin ja jätetään leiriin ja ne kannattaa siksi pakata rinkkaan päällimmäisiksi. Tämän kirjeen varustelistassa on merkintä (*) tavaran perässä, jos tarvitset tavaraa haikilla. Muista ottaa haikille myös vaihtovaatteet! Huomioithan, että seikkailijoiden ei tarvitse ottaa haikille mukaan yöpymisvarusteita, sillä he nukkuvat haikin aikana leirialueella. Sudenpennut eivät osallistu haikille, mutta pakkaavat silti varustelistan mukaan. Sudenpennut eivät tarvitse hiihtovarusteita leirillä. Talvileirillä teltat ovat nukkumista varten, joten tavarat tulee pakata siten, että ne kestävät rinkassa teltan ulkopuolella koko leirin ajan. Tavarat kannattaa siis pakata rinkan sisällä vedenpitäviin pusseihin. Mukaan tulee pakata myös pikkureppu, jossa päivän aikana tarvittavat varusteet kulkevat mukana. Juomapullo on talvella ehdoton se kulkee aina mukana.
Kantolaite ja yöpymisvarusteet Rinkka tai reppu tavaroille Sadesuoja rinkalle* Makuupussi (talvikäyttöön soveltuva)* Solumuovinen makuualusta (paksu tai kaksi ohutta, ilmatäytteinen ei eristä)*) Päiväreppu Vaatteet Alusvaatteita (keinokuitu/villa) Kaksi aluskerrastoa (ylä- ja alaosa) Sukkia, enemmän kuin yhdet joka päivällä (esim. vaellussukkia) * Vähintään kahdet villasukat Vähintään kaksi välikerroksen paitaa (villa/fleece/merinovilla)välikerroksen alaosa (esim. villahousut) Takki (veden- ja tuulenpitävä) Housut (veden- ja tuulenpitävä) Taukovaatteet (pilkkihaalari/toppatakki/untuvatakki) * Talvikäyttöön soveltuvat kengät (esim. vuorelliset talvikumisaappaat)* Paksumpi ja ohuempi pipo * Hanskoja (vettähylkiviä, eripaksuisia)* Kaulaliina, putkikauluri tms. Henkilökohtaiset hygieniavälineet Hammasharja ja -tahna * Huulirasva (rasvapohjainen)* Nenäliinoja Pyyhe Saippua ja shampoo Henkilökohtaiset lääkkeet ja ohjeet niiden käyttöön Muut tarvittavat hygieniavälineet Puukko * Tulitikut vesitiiviisti pakattuna * Rannekello * Kompassi * Sukset voideltuina, monot ja sauvat sudenpennut eivät tarvitse hiihtovarusteita!* Istuinalusta* Laastareita* Muistiinpanovälineet* Naskalit, jos omistat Karttasuoja (esim. muovitasku)* Jätesäkki, tilavuus väh. 50 litraa Sanomalehteä kenkien kuivatukseen Näistä voi myös olla iloa Mäenlaskuväline (liukuri tms.) Silkkinen tai puuvillainen makuupussilakana Unilelu Herkkuja (esim. suklaata, pähkinöitä, rusinoita)* Neula, lankaa ja hakaneuloja Lukemista, pelikortit tai muuta puuhaa kipinään Mukaan tuskin tarvitset... Elektronisia laitteita kuten kännykkää, kaiutinta tai pelikonetta: saattavat rikkoutua eikä leirillä ole latausmahdollisuutta Puuvillaisia vaatteita (kastuvat helposti, ja kuivuvat hitaasti, jolloin eivät lämmitä) Energiajuomia *Haikille mukaan. Muita tarvikkeita Partiohuivi * Heijastin * Särkymättömät ruokailuvälineet pakattuina kangaspussiin, ei kertakäyttöiset (syvä lautanen, korvallinen muki, aterimet, astiapyyhe) * Termospullo, jos omistat Juomapullo (tai kaksi, tilavuus yhteensä väh. 1 litra) * Kela-kortti Otsalamppu ja varaparistot
LEIRIELÄMÄÄ Leirin ohjelma Katso takasivun ohjelmakaavio! Helmen ohjelma on täynnä tekemistä, joka ei jätä ketään kylmäksi! Vanhojen tuttujen taitojen kertaamisen lisäksi pääsee myös oppimaan uutta ja haastamaan itseään. Helmellä jokainen leiriläinen sudenpennusta aikuiseen pääsee mukaan ohjelmiin. Osa ohjelmista on kaikille yhteisiä, esimerkiksi leiri huipentuu yhteisiin päättäjäisiin. Osa ohjelmista ovat vain yhdelle tai muutamalle ikäkaudelle suunniteltuja, jotta jokaisella on mielekästä tekemistä. Lisäksi Helmellä on myös vain johtajaikäisille (samoajat, vaeltajat, aikuiset) suunniteltua K15-ohjelmaa. Leirillä ohjelmasta kertovat kyläpäälliköt ja leiriläiset voivat käydä tutustumassa myös Helmitauluun, joka sijoitetaan keskeiselle paikalle leiriä. Mitä tapahtuu leirin toisissa kylissä? Sataako huomenna lunta? Mitä mieltä ollaan leirin ruuasta? Uutiset ja kuumimmat puheenaiheet kertoo jo viime Helmellä tutuksi tullut Helmitaulu! Helmi-taululle päivitetään joka leiripäivä kiinnostavia ja viihdyttäviä enemmän tai vähemmän Helmeen liittyviä juttuja. Kaikkiin ohjelmiin on syytä pukeutua säänmukaisesti ja ottaa päiväreppuun mukaan lämpimiä vaatteita sekä juomapullo. Lisätietoja varusteista, joita ohjelmiin tarvitaan saat omalta telttavanhemmaltasi tai kyläpäälliköltäsi. Leiriläisen tunnistaa siitä, että hänellä on kaulassaan partiohuivi ja huivissa leiritunniste. Leiritunniste jaetaan leiriläisille saapumisbussissa. Pestit Helmellä nuorimmat leiriläiset osallistuvat ohjelmaan, jota vanhemmat leiriläiset toteuttavat. Jokaisella samoajalla, eli yli 15-vuotiaalla leiriläisellä on Helmellä pesti. Jos et vielä tiedä, mitä Helmellä tekisit, navigoi itsesi helmen nettisivuille päpa.fi/helmi2017 Helmi tekijöille -osioon tai ilmoittaudu ensimmäisenä leiripäivänä leiritoimistoon. Kylät Helmellä majoitutaan kylissä. Yhdessä kylässä on 4-5 alueen lippukunnat, ja kyliä yhteensä on Helmellä kolme. Jokaisella kylällä on oma kyläpäällikkö, joka leirin aikana vastaa yhdessä muiden kylässä olevien johtajien kanssa siitä, että omilla kyläläisillä on kaikki hyvin ja mukavaa leirillä. Haikin jälkeen jokainen leiriläinen jaetaan oman kylän sisällä kamiinatelttoihin kyläläisten toiveiden mukaan joko tuttujen kavereiden tai uusien tuttavuuksien kanssa. Talviteltassa ei riehuta Kesällä teltoissa ei tarvitse miettiä montaakaan asiaa, mutta kamiina teltassa muuttaa asiaa merkittävästi. Kamiinaan polttaa helposti itsensä, joten talviteltassa tulee kiinnittää erityistä huomiota varoivaisuuteen. Teltoissa ei juosta, tönitä toisia tai tehdä muutakaan, missä on vaarana saada kamiina tai teltta kaatumaan. Mikäli kamiina tai teltta kaatuu, voi tapahtua paljon vahinkoa hyvin nopeasti. Tästä syystä käyttäytymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Vaatteiden kuivattaminen Vaatteita kannattaa kuivattaa aina, kun on mahdollista. Kätevin tapa vaatteiden kuivattamiseen on kuivausriukujen käyttäminen. Mikäli kaikki kuivatettava ei mahdu samaan aikaan kuivumaan, kuivattamisessa kannattaa pitää vuoroja. Yhtenä hyvänä tapana on antaa aina kipinässä olevan kuivattaa vaatteitaan. Kipinävuoron vaihtuessa on helppo keräillä omat vaatteensa ja tehdä tilaa seuraavalle. Vaikka vuorot ovat lyhyitä, saavat vaatteet olla parhaimmassa paikassa koko ajan (lähellä kaminaa), jolloin ne kuivuvat nopeasti. Kenkiä ei kannata jättää pelkästään teltan reunoille. Päivän aikana on todennäköisesti liikuttu sen verran, että ne ovat ainakin sisältä hiestä kosteat. Helpoin tapa kuivattaa kengät on ottaa pohjalliset pois, avata kenkiä nauhoista niin paljon kuin mahdollista ja laittaa sanomalehden pala kenkään. Nahkaisia kenkiä ei kannata kuivata lähellä kamiinaa. Vaikka kuivuminen olisikin nopeaa, kenkien materiaalit eivät kestä nopeaa lämpötilamuutosta, vaan nahka haurastuu ja heikkenee nopeasti. Sama pätee mm. Goretex-kalvoihin, jotka sulavat liian lähellä kamiinaa. Teltan sisälle ei tällä leirillä oteta rinkkoja ollenkaan. Näin saadaan säästettyä sisältä tilaa, eikä tavarat katoa yhtä helposti. Sisälle tarvitset ainoastaan: makuupussin ja -alustan, yhdet vaihtovaatteet, otsalampun, rannekellon ja vesipullon. Leirillä jokainen pitää huolen omista tavaroistaan. Kun rinkkoja ei oteta sisään ja kaikki varusteet ovat huolellisesti nimikoituja, tavarat pysyvät tallessa tai ainakin löytävät takaisin oikeille omistajilleen. Kaikki tavarat, joita ei käytetä sillä hetkellä, säilytetään rinkassa. Kipinämikko Jokainen leiriläinen pääsee kokeilemaan kipinämikon tehtävää leirin aikana. Kipinämikko vastaa vuoronsa aikana teltan lämmittämisestä sekä teltassa nukkuvien turvallisuudesta. Kipinämikko on hereillä koko vuoronsa ajan eikä oleile makuupussissaan, vaan pitää yllä tulta ja tarkkailee aktiivisesti kaminaa, myrskylyhtyä sekä kuivuvia varusteita ja makuupussien jalkopäitä. Nuorimmat leiriläiset toimivat kipinämikkona yhdessä kokeneemman talvileireilijän kanssa. Jokaisen kipinämikon kanssa kerrataan tehtävät ennen oman vuoron alkua ja tutustutaan alkusammutusvälineistöön ja turvallisuusohjeisiin. Hyvä muistisääntö tavaroiden kuivattamiseen kamiinalla: Mikäli et pysty pitämään kättäsi samalla etäisyydellä kuin vaatteita, makuupussia, kenkiä tms. polttamatta sormiasi, ne ovat liian lähellä. Vaatteiden kuivatus ei tapahdu sekunnissa, joten malttia matkaan! Tavaroiden järjestäminen KUVA: Susanna Oksanen
OMAT MUISTIINPANOT
OHJELMARUNKO SU: sudenpennut SE:seikkailijat TA: tarpojat SA: samoajat VA: vaeltajat AI: aikuiset
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Töölönkatu 55, 00250 Helsinki papa.toimisto@partio.fi www.paakaupunkiseudunpartiolaiset.fi