Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia Työttömyys putosi 6 miljoonasta (1933) 0,3 miljoonaan (1939) Naiset poistettiin tilastoista Juutalaiset poistettiin tilatoista (1935 lähtien) Nuoret miehet poistettiin tilastoista (asevelvollisuus) Bruttokansantuote kasvoi selvästi 1933 lähtien
Puolan sotaretki Alkoi syyskuun 1. päivänä 1939, klo 4.47 Danzigissa (Gdansk) Saksan hyökkäyksellä 2. maailmansodan katsotaan alkaneen tästä 3.9.1939 Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle 17.9.1939 puna-armeija hyökkäsi Puolan itäosiin Blitzkrieg-termi (salamasota) otetaan käyttöön kuvaamaan Saksan nopeaa menestystä Sotaretki päättyi 6.10.1939. Puola antautui
Puolan sotaretki lukujen valossa Wehrmact divisionaat sotilaita kaatuneet/ menetykset Puolan armeija kaatuneet/ divisionaat sotilaita menetykset sotilaita 102 2 800 000 sotilaita Puolassa 56 1 500 000 16 000 sotilaita 39 950 000 66 000 hevosia 400 000 hevosia 38 rykm. 150 000 ajonevot 200 000 100 000 ajonevot tykkiä 9 000 tykkiä 4 300 Panssarivaunua 2 750 Panssarivaunua 880 Lentokoneita 2 315 Lentokoneita 400 Wehrmachtilla ammuksia 2 viikoksi 1.10.1939 Luftwaffella pommeja 2-3 viikoksi samaan aikaan Ajoneuvoista menetettiin 50 % Nykyään historioitsijat eivät pidä Puolan sotaretkeä salamasotana vaan korkeintaan sen esiasteena
Puolan sotaretken vaikutukset Maailmalla ja Saksassa syntyi kuva Wehrmachtista erittäin tehokkaana ja vahvana armeijana Länsiliittoutuneiden sodanjulistus ikävä yllätys Hitlerille Saksa oli joutunut epäedulliseen asemaan sodan seurauksena ja Hitler halusi hyökätä länteen jo 25.11.1939 eli hyvissä ajoin ennen liittoutuneiden oletettua hyökkäystä Saksalla suuria puutteita varustelussa ja teollisuuden suorituskyvyssä. Kenraalikunta hyvin tietoisia näistä puutteista. Kenraalikunta sai lykättyä hyökkäystä 29 kertaa Kenraalikunta aktivoi 1938 hylätyn vallankaappaussuunnitelman uudestaan, mutta ei tehnyt käytännössä mitään sen toteuttamiseksi. Sama linja jatkui lähes koko sodan.
Hyökkäys länteen Hyökkäys länteen alkoi 10.5.1940 Länsiliittoutuneilla ylivoima suhteessa Saksaan Saksan hyökkäys oli periaatteessa uusinta I maailmansodan Schlieffenplanista, jolla pystyttiin kompensoimaan alivoima rohkealla yllätyshyökkäyksellä. Poikkeuksena alkuperäisestä suunnitelmasta oli hyökkäys Belgian Ardennien läpi ja myös Hollannin kautta Nopeilla panssarijoukoilla ratkaiseva merkitys Luftwaffella suurempi psykologinen kuin todellinen merkitys (Stukat) Saksan yllätyshyökkäys onnistui paremmin kuin hyvin ja Ranska oli periaatteessa jo hävinnyt 14.5.1940 vaikka sen aselepopyyntö lähetettiin vasta 17.6.1940
Länsi-hyökkäyksen muutamia lukuja Sen aikana syntyi siihen asti pisin ruuhka: 250 km panssarivaunuja ja kuljetuskalustoa Saksasta Ardenneille 13.5.1940 Liittoutuneiden olisi ollut helppo tuhota suuri osa Saksan panssareista, jos olisivat ruuhkan huomanneet Liittoutuneilla oli 4200 panssaria Saksan 2400 vastaan, silti saksalaiset panssarit jyräsivät liittoutuneiden joukot Luftwaffe menetti 1000 konetta ensimmäisen kahden viikon aikana eikä se saanut juuri muutakaan sotilaallisesti tärkeää aikaan Dunkerquen kautta liittoutuneet onnistuivat evakuoimaan 370 000 sotilasta
Hyökkäys länteen, taustaa Hyökkäys onnistui Hitlerin puuttumisesta huolimatta, koska mm. kenraalieversti Guderian toimi Hitlerin käskyjen vastaisesti Hitlerin puuttumisen seurauksena länsiliittoutuneet saivat evakuoitua tärkeitä joukkojaan Dunkerquen kautta Luftwaffe epäonnistui käytännössä täysin, mm. Dunkerquessa Saksan maavoimilla ja huollolla oli suuria vaikeuksia pysyä panssarijoukkojen tahdissa mukana. Huolto oli täysin riippuvainen hevosista. Onnistuminen johtui etupäässä Hitlerin ja saksalaisten hyvästä onnesta ja liittoutumattomien tottumattomuudesta liikkuvaan sodankäyntiin Menestys laskettiin pitkälti Hitlerin nerouden ansioksi ja hän uskoi siihen itsekin. Tämän seurauksena Hitler puuttui aina vain enemmän sodankäyntiin ja sen taktiseen sekä strategiseen johtamiseen, vaikka häneltä puuttui sotilaallinen asiantuntemus ja hänen äärimmäiset mielialavaihtelut tekivät kenraaleiden työn vaikeaksi ja mielivaltaiset erottamiset sekä teloitusuhkaukset ja toisaalta erotusten äkilliset perumiset pitivät heitä varpaillaan ja sai heidät riippuvaisiksi Hitleristä
Operaatio Barbarossa Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22.6.1941 klo 3.15 Hyökkäys oli alussa Wehrmachtin suuri menestys Se oli ensimmäinen varsinainen suunniteltu salamasota Syitä Saksan sotaonnen kääntymiselle: Talvien kylmyys, jopa -50 asteen pakkasia Saksalaisten varusteiden ja panssareiden sopimattomuus Neuvostoliiton oloihin Saksan oma taktiikka (mm. poltetun maan taktiikka) vaikeutti taisteluja ja joukkojen huoltoa Saksalaisten ylimielinen ja brutaali suhtautuminen slaavilaisiin aliihmisiin sai aikaan miehitettyjen alueiden ihmisten kääntymisen saksalaisia vastaan vaikka alussa pitivätkin heitä vapauttajina Länsi-liittoutuneiden ase- ja tavaratoimitukset Neuvostoliitolle Neuvostoliiton armeijan ryhdistäytyminen ja sen omien sotilaiden henkiä halveksivan taktiikan omaksuminen Neuvostoliiton aseiden parempi soveltuvuus, mm. T-34 panssarivaunu ja Stalinin urut 6. armeijan tappio Stalingradissa
Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja Ensimmäisen 2 viikon aikana tuhottiin 99 Neuvostoliiton rintamalla olleista 180 divisioonasta ja prikaatista. Kalustoa tuhottiin tai saatiin saaliiksi lähes samassa suhteessa. Saksalaiset tuhosivat alussa ylivoimaisia vihollisjoukkoa, mm. Bialystokissa Guderian johdolla 800 saksalaista panssaria hyökkäsi 7000 neuvostopanssaria vastaan ja voitti Saksalaiset pääsivät 16 km päähän Kremlistä 1941 Rintamalinjan pituus oli n. 1 600 km, Suomen rintama mukaan luettuna n. 2 900 km. Helmikuuhun 1942 mennessä 2 milj. neuvostoliittolaista sotavankia kuoli saksalaisten vankeudessa
Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja Neuvostoliiton armeija oli paremmin motorisoitu kuin Wehrmacht, jonka logistiikka oli täysin riippuvainen hevosista 1943 saksal. jalkaväkidivisioonan huoltojoukkoon kuului 256 hevoskärryä, 2 652 hevosta sekä 4 047 niiden hoitajaa, neuvostoliitolla vastaavat luvut olivat 91 hevoskärryä, 556 hevosta ja 879 hoitajaa Neuvostoliitto käytti hevosia (ratsuväkeä) taisteluissa enemmän kuin saksalaiset Ainakin 800 000 neuvostoliittolaista taisteli Saksan armeijassa Stalingradin mottiin jäi Saksan armeijan n. 250 000 sotilasta, joista 20 000 50 000 oli neuvostoliittolaista Saksan 6. armeija tuhottiin 3 kertaa 2. maailmansodassa
Neuvostoliiton taktiikka ennen Barbarossaa Luultavasti Stalin halusi pysyä erossa sodasta ja odottaa Saksan ja liittoutuneiden sodan loppua ja sen jälkeen korjata potin Mikä periaatteessa onnistuikin, tosin vain puoliksi Tähän viittaa myös se että Stalin piti kiinni tavaran toimituksista Saksan kanssa viimeiseen asti, esim. hyökkääviä saksal. joukkoa vastaan tuli vielä Saksaan meneviä tavarajunia.
Sodan loppuvaihe 1944 heinäkuun 20. päivän attentaatin jälkeen saksalaisten menetykset olivat 350 000 miestä/kk (kaatuneet, sotavangit ja loukkaantuneet) Näistä kaatuneita oli 2,6 milj. eli 46,5 % kaikista saksalaisten kaatuneista Sodan päättymisen jälkeen tuli vielä 265 000 saksalaista kaatunutta (military casualties), luku ei sisällä sotavankeja tai sotavankeudessa kuolleita Viimeiset saksalaiset joukot antautuivat 4.9.1945 norjalaisille Huippuvuorilla
Kaatuneita II Maailman Sodassa Maa Väkiluku 1939 Kaatuneet sotilaat Kuolleet siviilit Juutalaiset holokaustissa kuolleet Kuolleita yhteensä Kuolleita % vuoden 1939 väkiluvusta Iso-Britannia Itävalta Neuvostoliitto Saksa Puola Ranska Suomi Yhdysvallat 47 800 000 382 600 67 800 450 400 0,94 % 7 000 000 45 000 65 000 110 000 1,57 % 168 500 000 10 700 000 11 500 000 1 000 000 23 200 000 13,77 % 69 300 000 5 500 000 1 840 000 160 000 7 500 000 10,82 % 34 800 000 400 000 2 200 000 3 000 000 5 600 000 16,09 % 41 700 000 212 000 267 000 83 000 562 000 1,35 % 3 700 000 95 000 2 000 97 000 2,62 % 132 000 000 407 300 11 200 418 500 0,32 % Kaikki yhteensä 1 979 970 000 24 456 700 32 327 000 5 754 000 62 537 700 3,16 %
Eri armeijan haarojen miesmenetykset Valtio Armeijan haara Palvelleiden Kaatuneet/ Prosenttia Haavoittuneet Sota-vankina määrä kadonneet kuollut Saksa 19 000 000 5 533 000 6 035 000 11 100 000 29,1 % Armeija 13 600 000 4 202 000 30,9 % Ilmavoimat 2 500 000 433 000 17,3 % Laivasto 1 200 000 138 000 11,5 % Waffen-SS 900 000 314 000 34,9 % Volkssturm ja poliisi < 6 000 000 231 000 Neuvostoliittolaiset Saksan palveluksessa 800 000 215 000 26,9 % Neuvostoliitto 1939-40 Kaikki armeijan haarat 136 945 205 924 Neuvostoliitto 1941-45 Kaikki armeijan haarat 34 476 700 8 668 400 14 685 593 4 059 000 25,1 % Asevelvolloset reserviläiset 1 500 000 1 200 000 Neuvostoliittolaiset siviili- ja partisaanijoukot 400 000 Brittiläinen kansainyhteisö Kaikki armeijan haarat 11 115 000 580 000 475 000 318 000 Yhdysvallat Armeija 11 260 000 318 274 565 861 2,80 % Yhdysvaltain armeijan ilmavoimat (liitetty armeijaan) 3 400 000 54 700 17 900 1,61 % Laivasto 4 183 446 62 614 37 778 1,50 % Merijalkaväen joukot 669 100 24 511 68 207 2,93 % Yhdysvaltain rannikkovartiosto 241 093 1 917 0,78 % Palveluksen tyyppi tuntematon 130 201
Yhteenveto Saksalla ei ollut todellisuudessa sotilaallisia ja taloudellisia resursseja voittaa 2. maailmansotaa Alkumenestys oli kiinni hyvästä onnesta, hyvin valitusta taktiikasta ja sopivasti ajoitetusta röyhkeydestä sekä länsiliittoutuneiden passiivisuudesta ennen sotaa ja sodan alussa Ideologiset syyt ja Hitlerin persoona vaikeuttivat Saksan menestystä ja lisäsivät huomattavasti inhimillistä kärsimystä sekä Saksassa että muissa sotaan osallistuneissa maissa
Kirjallisuutta Guido Knopp: Wehrmacht, Hitlerin armeija, Gummerus, 2009 Anthony Beevor: Stalingrad, WSOY, 2000 Roger Moorehouse: Berlin at war, life and death in Hitler s capital, 1939-45, Vintage books, 2011 Ian Kershaw: The end, Penguin books, 2012 Internetin eri sivustoja