LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 78/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 182 Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2006 ASIA Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 mukaisen merihiekan ottomenetelmän muuttaminen ja hiekan käyttökohteen muuttaminen Vuosaaren sataman I ja II vaiheen rakentamiseksi sekä hakemus töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Sipoo LUVAN HAKIJA Helsingin Satama HAKEMUS Helsingin Satama on 31.5.2005 Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 10.6.2005, 21.7.2005 ja 13.9.2005, pyytänyt Vuosaaren sataman täytössä tarvittavan merihiekan ottoa koskevien Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 muuttamista ottomenetelmän osalta sekä siten, että hiekkaa voidaan käyttää myös sataman II vaiheen rakentamiseen. Lisäksi Helsingin Satama on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. VOIMASSA OLEVA LUPA Länsi Suomen vesioikeus on 9.7.1998 antanut Vuosaaren sataman rakentamista ja satamaan johtavaa väylää koskevat päätökset nrot 48 52/1998/3, joissa Helsingin Satamalle ja Merenkulkulaitokselle on myönnetty lupa Vuosaaren sataman I vaiheen rakentamiseen, ruoppausmassojen läjitykseen mereen, merihiekan ottoon ja Vuosaaren satamaan johtavan väylän rakentamiseen sekä Vuosaaren satamaan johtavan julkisen kulkuväylän perustamiseen. Sataman osalta lupa koski satama alueen ruoppauksia ja täyttöjä, laiturien rakentamista niihin liittyvine täyttöineen sekä aallonmurtajaa. Luvan saaja määrättiin tutkimaan ruopattavien massojen laatu kussakin ruoppauskohteessa ennen ruoppausta Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään 24.2.2000 nro 00/0010/2 lisännyt ruoppausmassojen läjitystä koskevaan päätökseen kalatalousmaksun. Korkein hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksensä 24.10.2002 taltio nro 2638, jossa se ei muuttanut hallinto oikeuden päätöstä.
2 SUUNNITELMA Merialueen yleiskuvaus Vuosaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta alueita lukuun ottamatta 10 20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Itä Tontun eteläpuolisen hiekanottoalueen ympäristössä vesisyvyys on enimmäkseen 20 30 m, mutta paikoitellen siellä esiintyy matalampia luotoja. Soratontun hiekanottoalueella vesisyvyys vaihtelee noin 23 50 m:n välillä. Helsingin edustan ulkomerialueen virtaukset ovat pääasiassa rannikon suuntaisia, mutta vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan. Suomenlahden pohjoisrannalle on ominaista länttä kohti suuntautuva hidas perusvirtaus, joka ilmenee vasta yli 10 m:n syvyydessä. Tämä perusvirtaus esiintyy selkeimpänä noin 10 20 km:n etäisyydellä rannikosta. Vedenkorkeudet Vedenkorkeuden vaihteluväli Helsingin edustalla on noin 2,4 metriä pitkän aikavälin (1904 2005) vedenkorkeushavaintojen mukaan: HW (ylivesi) +1,51 m MW (keskivesi, teoreettinen) ±0 m (=N 60 0,062 m v. 2005) NW (alivesi) 0,92 m Meriveden korkeus on Helsingissä yleensä alimmillaan huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta lokamaaliskuussa. Pinnankorkeuden vaihteluun vaikuttavat ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden ja Itämeren vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Veden laatu Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien 1961 1990 jäätilastot) perusteella Vuosaaren edustan merialue jäätyy keskimäärin joulukuun alkupuolella ja pysyvä jääpeite muodostuu joulukuun loppupuolella. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme ja puoli kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alkupuoliskolla, ja jäät häviävät huhtikuun loppuun mennessä. Helsingin edustan itäinen merialue on ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevöitynyt. Ulkosaaristossa kokonaistyppipitoisuudet ovat yleensä hieman alle 400 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet luokkaa 20 50 µg/l. Laatuluokitukseltaan ulkosaaristo kuuluu luokkaan hyvä.
Kasviplankton ja vesikasvillisuus 3 Helsingin edustan merialueen planktonlajiston muodostavat pääasiassa panssarisiimalevät ja huhtikuussa tuotantomaksimin saavuttavat piilevät, jotka aiheuttavat veteen voimakkaan ruskean värin. Loppukesällä runsaat sinileväkukinnat ovat Helsingin edustalla tavallisia. Ulkosaaristoalueella saaret ja luodot ovat pääosin kallio ja kivikkorantaisia, joten niiden suurvesikasvillisuus on vähäistä. Pohjaeläimet Ulkosaaristossa Eestiluodon lähellä pohjaeläimistön tila vastaa lähes luonnontilaa lajiston koostuessa pääasiassa valkokatkasta, itämerensimpukasta ja harvasukamadoista. Itä Tontun hiekanottoalueen läheisyydessä pohjaeläimistö on normaali ja se edustaa tyypillistä hiekkapohjan lajistoa. Kalalajisto ja kalastus Helsingin edustan merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Runsaimpana tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmipiikki, kymmenpiikki ja härkäsimppu. Ulommalla merialueella ammattikalastajien saalis on koostunut pääasiassa silakasta, mutta saaliissa on ollut melko runsaasti myös lohta, taimenta ja kuhaa sekä vähäisessä määrin siikaa, lahnaa, ahventa, kirjolohta ja haukea. Helsingin edustan merialueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta on tutkittu vuosina 1994 1996 ja 2000. Tutkimuksissa selvitettiin kalanäytteiden hygieeninen ja aistinvarainen laatu, raskasmetallipitoisuus (lyijy, kadmium, elohopea ja kromi) sekä polykloorattujen bifenyylien (PCB) yhteismäärä. Tutkimustulosten mukaan näytekalat olivat kaikkien tutkittujen ominaisuuksien puolesta ihmisravinnoksi kelpaavia. Vuosina 2003 ja 2004 Helsingin rannikkoalueelta kerätyistä näytekaloista on määritetty orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia. Tutkimuksen perusteella kalojen tributyylitinan (TBT) pitoisuudet ovat lähes samalla tasolla koko Helsingin rannikkoalueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tiedotteessaan 4.5.2005 todennut, että Helsingin vesistä pyydettyä kalaa voi syödä orgaanisten tinayhdisteiden esiintymisestä huolimatta. Kansanterveyslaitoksen asiantuntijalausunnon 5.10.2004 mukaan Vuosaaressa mitatut kalojen pitoisuudet, mukaan luettuna eri tavalla arvioidut mahdolliset yhteisvaikutukset, eivät ole niin korkeat, että ne olisivat uhka väestön terveydelle. Merialueen käyttö Vuosaaren telakalle johtaa nykyisin etelästä tuleva 7,5 m:n väylä. Vuosaaren satamaa varten tehdään uusi, kulkusyvyydeltään 11,0 m:n väylä eri linjauksella kuin nykyinen.
4 Kalastuksen lisäksi merialueen muu käyttö liittyy vesiliikenteeseen kuten veneilyyn ja muuhun väylien ulkopuolella tapahtuvaan vesiliikenteeseen. Sedimentin laatu Itä Tontun saaren eteläpuolella sijaitseva merihiekan ottoalue on osa laajaa hiekka ja soramuodostumien ketjua, joka on geologisesti Kallvikin harjun ja Eestiluodon hiekanottoalueen merenalainen jatke. Muodostuma koostuu erillisistä hiekka alueista, joiden välissä on laajoja savi ja kallioalueita. Itä Tontun hiekka alueen paikoin jopa 30 40 m paksuisen kerrostuman keskipaksuus on noin 10 15 m. Muodostuman pintakerros koostuu hienosta ja keskikarkeasta hiekasta, jonka päällä on paikoitellen ohuita kerroksia savea tai kiviä. Hiekkakerroksen alla on karkeampirakeista ainesta ja osin moreenia. Paikoitellen myös kallio nousee lähelle merenpohjan pintaa tunkeutuen jopa sen läpi. Itä Tontun lounaispuolella hieman yli 4 km:n etäisyydellä saaresta on suuri erillinen hiekka ja soramuodostuma, jota kutsutaan Soratontuksi. Niin ikään Kallvikin harjun merenalaisena jatkeena olevan muodostuman kokonaispituus ja leveys on noin 1 km. Hiekkaisen muodostuman kokonaispaksuus vaihtelee 10 40 m:n välillä siten, että harjuselänteiden kohdalla pintaan paljastuneen hiekan paksuus on suurimmillaan. Ohuemmilla reuna aluilla muodostumaa peittävät eri ikäiset savikerrostumat. Hankesuunnitelma Alueen omistus Voimassa oleva lupa Merihiekan ottoalueet Itä Tonttu ja Soratonttu sijaitsevat yleisellä vesialueella ja ovat Suomen valtion omistuksessa. Hiekanottoalueita hallinnoi Metsähallitukseen kuuluva itsenäinen tulosyksikkö Morenia. Hakija on sopinut hiekanottoalueen hallinnoijan kanssa hiekan ottamisesta käytettäväksi Vuosaaren sataman rakennustöissä. Sopimuksen mukaan sopimuksen tarkoittama meriaineksen otto on suoritettava loppuun vuoden 2012 aikana. Länsi Suomen vesioikeus antoi päätöksillään 9.7.1998 nrot 48 52/1998/3 luvan ottaa merihiekkaa Itä Tontun ja Soratontun alueilta Vuosaaren sataman I vaiheen rakentamista varten. Luvan mukaan hiekkaa voidaan ottaa noin 8 milj. m 3 kuljetusproomussa mitattuna (proomu m 3 ). Voimassa olevan luvan hakemista varten tehdyssä merihiekan ottamissuunnitelmassa (SITO 1996) on kuvattu hiekanoton tapahtuvan 0,5 1,0 m:n paksuisina kerroksina noin 5,0 m:n levyiseltä kaistaleelta kerrallaan. Suunnitelmassa kuvatussa menetelmässä imuhopperi on hiekkaa ja soraa otettaessa jatkuvassa liikkeessä, eikä ottamisalueelle synny mainittavia painanteita tai kuoppia. Suunnitelman
5 mukainen suurin ottosyvyys oli Itä Tontun alueella 40 m ja Soratontun alueella 47 m merenpinnasta. Merihiekan ottomenetelmän muutos Länsi Suomen vesioikeuden antamien päätösten 9.7.1998 nrot 48 52/1998/3 mukainen merihiekanotto aloitettiin vuonna 2004. Tällöin ilmeni, ettei voimassa olevan luvan hakemista varten tehdyssä hakemussuunnitelmassa kuvattu kerroksittainen ottotapa käytännössä toiminut, koska hiekassa olevat kivet tukkivat ottopäässä olevan välpän. Tästä syystä hiekkaa on jouduttu ja joudutaan ottamaan siten, että hiekanottohopperi on hiekkaa otettaessa paikallaan ja laskee imupään pohjaan. Tällä menetelmällä hiekanottoaluetta ei leikata tiettyyn tasoon, vaan hiekanottokohtiin muodostuu kartiomaisia painanteita, jotka pyrkivät täyttymään hiekanottokohtaa ympäröivällä hiekalla. Ottotavan seurauksena suurimpia hiekanottosyvyyksiä joudutaan samalla kasvattamaan noin 50 m:iin merenpinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hiekkaa otetaan pohjan pinnasta lukien 0 20 m:n kerroksesta. Merihiekan ottaminen sataman II vaiheen rakentamista varten Toteutusajankohta Helsingin Satama on hakenut lupaa Länsi Suomen vesioikeuden antamien päätösten 9.7.1998 nrot 48 52/1998/3 mukaisilta hiekanottoalueilta otettavan hiekan käyttämiseen myös Vuosaaren sataman IIvaiheen täytöissä. Vuosaaren sataman II vaihe on tarkoitus toteuttaa osittain samanaikaisesti sataman I vaiheen rakentamisen kanssa. IIvaiheen rakentamiselle on haettu lupaa yhtä aikaa tämän lupa asian kanssa. Hiekanottomäärää ei ole tarpeen muuttaa, koska voimassa olevan hiekanottoluvan mukainen merihiekkamäärä riittää myös II vaiheen täyttöihin. Täyttöön käytettävä merihiekka muodostuu pääasiassa hienosta ja keskikarkeasta hiekasta ja karkeammasta soraisesta aineksesta sekä moreenista. Jotta sataman täytöissä tarvittavan merihiekan määrä jää mahdollisimman pieneksi, täyttömateriaalina käytetään mahdollisuuksien mukaan ylijäämäkitkamaita kaupungin muista rakennuskohteista. Merihiekan otto ja täyttötyöt on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2006 aikana. Vuosaaren satama rakennetaan kahdessa vaiheessa. Sataman I vaihe valmistuu vuonna 2008, ja sataman II vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Arvio vaikutuksista Merihiekan oton vaikutuksiin liittyvät seikat on otettu huomioon jo voimassa olevaa lupaa varten tehdyissä lupahakemusasiakirjoissa sekä voimassa olevassa lupapäätöksessä. Hiekanottomenetelmän
Tutkimukset 6 muutoksesta aiheutuvien vaikutusten ei arvioida eroavan merkittävästi edellä mainituissa lupahakemusasiakirjoissa kuvatuista vaikutuksista. Imuhopperilla tapahtuvasta merihiekanotosta aiheutuvat samentumisvaikutukset on todettu vähäisiksi. Merihiekan ottaminen imuhopperilla on parasta käyttökelpoista tekniikkaa samentumishaittojen ehkäisemiseksi. Myös merikuljetusten samentumisvaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeen vaikutukset vesiluontoon ja eliöihin Muutetulla hiekanottomenetelmällä hiekkaa otetaan suppeammalta alueelta, mutta syvemmältä kuin alkuperäisellä menetelmällä. Pohjaeläimistöä esiintyy vain sedimentin pintakerroksissa, joten muutetun menetelmän mukainen hiekanotto on pohjaeläimistön kannalta jossain määrin alkuperäistä hiekanottomenetelmää parempi vaihtoehto. Muutettu hiekanottomenetelmä vaikuttaa työnaikaiseen pohjatopografiaan enemmän kuin alkuperäinen menetelmä. Hiekanoton päätyttyä muutetun ja alkuperäisen menetelmän mukaiset pohjatopografiat eroavat toisistaan vain vähän. Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin Tämän lupahakemussuunnitelman mukaisella hankkeella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta suojelualueisiin tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Hankkeen vaikutukset kalakantoihin ja kalatalouteen Pohjatopografian muutos saattaa teoriassa vaikuttaa kalojen kutuparvien liikkeisiin ja suunnistukseen kutupaikoille. Tällaista vaikutusta ei ole kuitenkaan käytännössä todettavissa, sillä hiekanottoalueet ovat pinta alaltaan pieniä. Kalakantoja ja kalataloudellista tilaa tarkkaillaan satamahankkeen rakentamisen edistyessä. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen Merihiekan ottomenetelmän muuttamisella ei arvioida olevan merkittäviä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia merialueen käyttökelpoisuuteen, virkistyskäyttöön tai muuhun alueen tavanomaiseen käyttöön. Tarkkailu Rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia merialueella tarkkaillaan Kala ja Vesitutkimus Oy:n laatiman Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamiseen liittyvän vesistö ja kalataloustarkkailuohjelman mu
7 kaan. Tarkkailuohjelmaa tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja sen hyväksyvät Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus. Viimeisin päivitys on tehty 7.6.2005. Tarkkailuohjelma sisältää myös merihiekan ottamisen. Korvaukset Hakemussuunnitelman mukaisesta hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Helsingin Satama on hakenut lupaa sataman II vaiheen rakentamistöiden aloittamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Merihiekan otto sisältyy hakemussuunnitelmaan. Hakemuksen perusteluina Helsingin Satama on todennut mm. seuraavaa: On erittäin tärkeää, että työt voidaan käynnistää ja töitä voidaan tehdä mahdollisista valituksista huolimatta. Sataman ja sen liikenneyhteyksien kustannukset ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Satamalla on suuri merkitys Helsingin seudun kehitykselle ja koko kansantaloudelle. Sataman I vaiheen on tarkoitus olla valmis vuoden 2008 lopussa ja sataman II vaiheen vuonna 2009. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä vesilain 2 luvun 26 :n edellyttämällä tavalla tärkeänä pitkäaikaisen rakentamissuunnitelman toteuttamiseksi. Töiden lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa. Töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesienkäyttömuodoille tai luonnolle tai sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Hankkeesta ei myöskään aiheudu yksityiselle tai yleiselle edulle sellaista haittaa, joka ei olisi korvattavissa tai kompensoitavissa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7, 7 a ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 11.11.2005. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että nostettua hiekkaa voidaan käyttää myös Vuosaaren sataman II vaiheen rakentamiseen, jos II vaiheen rakentamiseen myönnetään lupa. Ottomenetelmän muutoksen osalta ympäristökeskus on pitänyt suunnitelmaa puutteellisena. Ottomenetelmä jättää pohjan kuoppaiseksi, ja suunnitelmassa todetaan, että pohja pyrkii tasoittumaan ja kuopat täyttymään. Suunnitelmassa ei ole esitetty arviota siitä, miten
8 pitkään painanteiden täyttymisen ja pohjan muuttumisen pohjaeliöstölle elinkelpoiseksi arvioidaan vievän. Suunnitelmaa tulee täydentää tältä osin. Ottomenetelmää koskeva muutos voidaan tehdä ainoastaan siinä tapauksessa, että suunnitellulla muutoksella ei ole vaikutusta pohjan palautumiseen jälleen elinkelpoiseksi. Jos ottotapaa muutetaan, tulee pohjaeläimistöä tarkkailla siihen asti kun pohja on muotoutunut tai eläimistö ottoalueelle palautunut. Pohjan tasaantumista tulee tarkkailla myös ottamistoiminnan päätyttyä, sen lisäksi mitä aiemmassa luvassa määrätään valmistumisilmoitukseen liitettävistä pohjan syvyyttä koskevista kartoista. Muutoin hiekkaa voidaan ottaa voimassa olevien määräysten mukaisesti. Lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei ole tarpeen, koska II vaiheen rakentamislupaa ei ole myönnetty. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto on todennut, että Itä Tontun hiekanottoalue sijaitsee Sipoon kunnassa ja että vesisyvyys alueella on 15 40 m. Ympäristönsuojelujaosto on katsonut, että jos hiekanottomenetelmää muutetaan, lupaehdoissa on varmistettava hiekanoton toteuttaminen siten, ettei alueelle jää ympäröivistä pohjanmuodoista poikkeavia eristyneitä syvänteitä. Syviin syvänteisiin (30 40 m) kertyy vähitellen orgaanisia, happea kuluttavia sedimenttejä. Ne ovat kelvottomia kalojen kutupaikoiksi ja niistä voi huonoissa happiolosuhteissa vapautua ravinteita, mikä edistää alueen rehevöitymistä. AA:n oikeudenomistajat ja BB CC:n oikeudenomistajat Muistuttajat ovat todenneet, että laiturialueisiin tarvittavaa merihiekanottoa on ilmeisesti tehty koko I vaiheen rakennustöiden ajan luvasta poikkeavalla tavalla ja vasta nyt haetaan lupaa käytössä olleeseen menetelmään. Hakemuksen mukaan uusi hiekanottotapa on pohjaeläimistön kannalta parempi. Muistuttajat ovat katsoneet, että pohjaeläimistö tuhoutuu joka tapauksessa eikä hakemustekstistä millään tavalla käy ilmi millä tavoin uusi tapa olisi parempi. Käytössä ollut ja hakemuksessa esitetty hiekanottotapa muuttaa muistuttajien näkemyksen mukaan kuitenkin enemmän hiekanottoalueen virtausolosuhteita kuin alkuperäisessä suunnitelmassa esitetty tapa. Tällä saattaa olla negatiivinen vaikutus mm. kalojen kutualueisiin. HAKIJAN SELITYS Helsingin Satama on todennut Vuosaaren satamahankkeen tilanteesta, että puhdistusruoppaus päättyi 5.10.2005. Puhdistusruopattu pinta ala oli noin 75 ha. Viimeisenä puhdistettiin Niinilahden täyttöalueiden ja puhdistusruoppausalueen välinen alue. Niinilahden täyttöalueille sijoitetun massamäärän on arvioitu olevan yhteensä noin 470 000 m 3 ktr. Sameusmittausten ja muiden tarkkailutulosten perusteella suojapenkereet ja suojaverhorakenne toimivat puhdistusruop
9 pauksen aikana tehokkaasti. Laadunvarmistusta koskevissa sedimenttitutkimuksissa puhdistusruopatun alueen normalisoidut TBTpitoisuudet olivat puhdistusruoppauksen jälkeen <1 185 µg/kg k.a. Puhdistusruoppauksessa TBT:n kokonaispoistuma oli 96,43 kg eli 98,8 %. Valvontaviranomaisista ja rakentamishankkeen henkilöstöstä koostuvassa valvontaryhmässä todettiin, että meriläjitykseen menevä TBT määrä täyttää puhdistusruoppausta koskevassa lupapäätöksessä edellytetyn vähäisen määrän kriteerin. Puhdistusruopatulle alueelle, josta meriläjityskelpoiset savi ja silttimassat on poistettu sataman rakentamisen edellyttämällä tavalla, on tuotu merihiekkaa noin 1,8 milj. m 3. Merihiekan ottomenetelmän muutos on tarpeellinen sekä sataman I vaiheen että II vaiheen rakentamisen kannalta. Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, että Länsi Suomen vesioikeuden päätösten 9.7.1998 nrot 48 52/1998/3 mukaisen luvan hakemista varten tehdyssä merihiekan ottamissuunnitelmassa on kuvattu hiekanoton tapahtuvan 0,5 1,0 m:n paksuisina kerroksina noin 5,0 m:n levyiseltä kaistaleelta kerrallaan. Suunnitelmassa kuvatussa menetelmässä imuhopperi on hiekkaa ja soraa otettaessa jatkuvassa liikkeessä, eikä ottamisalueelle synny mainittavia painanteita tai kuoppia. Hiekanoton suunniteltiin tapahtuvan siten, että hiekanottoalueiden pintakerrosta kuoritaan vuosittain laajalta alueelta riittävän hiekkamäärän saamiseksi. Merihiekanotto Vuosaaren sataman I vaiheeseen aloitettiin kesällä 2004. Hiekanoton käynnistyttyä todettiin, ettei hakemussuunnitelmassa kuvattu kerroksittainen ottotapa ollut teknisesti toimiva, koska hiekan pintakerroksissa olleet kivet rikastuivat tavallaan haravana toimineeseen välppärakenteeseen ja tukkivat jatkuvasti ottopään. Työtä oli siten mahdotonta jatkaa alkuperäisellä tavalla. Jotta hiekanottoa voitiin jatkaa Vuosaaren sataman rakentamisen edellyttämässä aikataulussa ja hiekanottourakkaa koskevien sitoumusten mukaisesti, hiekanottotapaa jouduttiin muuttamaan. Muutetussa hiekanottomenetelmässä hopperi on hiekkaa otettaessa paikallaan ja laskee imupään pohjaan. Pumput nostavat hiekan ja veden seosta hopperiin, ja imupäätä lasketaan hiekanoton edistyessä syvemmälle. Tällä menetelmällä hiekanottoaluetta ei leikata tiettyyn tasoon, vaan hiekanottokohtiin muodostuu kartiomaisia painanteita, jotka pyrkivät täyttymään kutakin hiekanottokohtaa ympäröivällä hiekalla. Muutetussa hiekanottomenetelmässä hiekkaa otetaan kussakin vaiheessa ja eri vuosina suppeammalta alalta, mutta syvemmältä kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa menetelmässä. Merihiekkaa otetaan nykyisen suunnitelman mukaisesti vuosina 2004 2006. Koska pohjaeläimistöä esiintyy vain pohjan pintakerroksissa, vuosittain tuhoutuva pohjaeläinten elinalue on muutetussa menetelmässä pienempi kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa hiekanottomenetelmässä. Näin ollen on ilmeistä, että pohjaeliöstön levittäytymismahdollisuudet hiekanoton yhteydessä tuhoutuneelle alueelle ovat muutetussa menetelmässä alkuperäistä menetelmää paremmat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pohjaeliöstö leviää nopeammin kuin alkuperäistä menetelmää käytettäessä alueelle, jolta hiekkaa on
10 otettu, ja että merihiekan ottomenetelmän muutoksella on itse asiassa jonkinasteinen positiivinen vaikutus pohjan palautumiseen elinkelpoiseksi. Muutettu hiekanottomenetelmä vaikuttaa työnaikaiseen pohjatopografiaan enemmän kuin alkuperäinen menetelmä. Itä Tontun ja Soratontun alueilla tehtyjen luotausten perusteella hiekanotosta jäävät painanteet ovat syvyydeltään yleensä 2 5 m ja leveydeltään 10 60 m. Hiekanotosta jäävät pohjan painanteet peittyvät ja tasoittuvat jopa vesisyvyyteen 40 m saakka suhteellisen nopeasti lähinnä syys ja talvimyrskyjen aikaansaaman aallokon ja virtausten seurauksena. Muutaman metrin syvyisten hiekkapohjan painanteiden on todettu tasoittuvan jopa yhdessä vuodessa. On todennäköistä, että hiekanoton päätyttyä alkuperäisen ja muutetun menetelmän mukaiset pohjatopografiat eroavat muutaman vuoden kuluttua toisistaan vain vähän. Koska rajatulta alueelta otettava hiekkamäärä on molemmissa tapauksissa sama, hiekanottoalueiden keskimääräisessä pohjan tasossa ei lopputilanteessa ole mainittavaa eroa. Hiekanoton vaikutuksia arvioitaessa on syytä huomioida, että Itä Tontun ja Soratontun hiekanottoalueet edustavat hyvin pientä osaa rannikkoalueen pohjan pinta alasta. Lisäksi hiekanottoalueiden pohjaekosysteemi on pohjan laadun vuoksi suhteellisen köyhä ja luonnostaankin pohja aineksen liikkumisen johdosta jatkuvasti muuttuva. Tämän vuoksi merihiekan ottamisella ei voi olla käytännössä vaikutusta rannikkoalueen pohjaekosysteemin kokonaistilaan tai esimerkiksi kalojen kutupaikkojen tai ravintoeläinten määrään. Hiekanottoalueet on alun perin valittu siten, ettei niiden alueella ole tunnettuja merkittäviä kutupaikkoja eivätkä ne tyypiltään edusta rikasta pohjaekosysteemiä. Hakija on katsonut, että hiekanottomenetelmän muutoksesta aiheutuvat vaikutukset eivät eroa merkittävästi Länsi Suomen vesioikeuden päätösten 9.7.1998 nrot 48 52/1998/3 mukaisen luvan hakemista varten tehdyissä lupahakemusasiakirjoissa kuvatuista vaikutuksista. Töidenaloittamislupa on erittäin tärkeä, jotta Vuosaaren satamahankekokonaisuus voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. On erittäin tärkeää, että työt voidaan käynnistää ja töitä voidaan tehdä valituksista huolimatta. Muutoksenhaku voi johtaa Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymiseen. Vuosaaren sataman I ja IIvaiheiden rakentamisella on erittäin suuri yhteiskuntataloudellinen merkitys. Sataman I vaiheen on tarkoitus olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä ja tavoitteena on, että pääosa sataman IIvaiheesta valmistuisi samanaikaisesti I vaiheen kanssa. Avomerellä tapahtuva hiekanotto ei perusta kenellekään tässä hakemuksessa muistuttajana esiintyneelle asianosaispuhevaltaa. Se ei kuitenkaan estäne tekemästä asiassa valitusta, jonka johdosta töidenaloittamislupa on tarpeen.
11 Hakija on todennut Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston lausunnosta, että hiekanotossa syntyvät työnaikaiset kartiomaiset painanteet peittyvät ja tasoittuvat todennäköisesti varsin nopeasti. Painanteet ovat muutaman metrin syvyisiä, ja hiekanoton päätyttyä muutetun ja alkuperäisen menetelmän mukaiset pohjatopografiat eroavat toisistaan vain vähän. Näin ollen hiekanottoalueilla ei hiekanoton päätyttyä esiinny Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston lausunnossa mainitun syvyisiä ympäröivistä pohjanmuodoista poikkeavia eristyneitä syvänteitä. Koska Itä Tontun ja Soratontun hiekanottoalueet edustavat hyvin pientä osaa rannikkoalueen pohjan pinta alasta, näillä alueilla ei muutoinkaan ole käytännössä merkitystä kalojen kutupaikkojen määrän tai rannikkoalueen rehevöitymisen kannalta. Hakija on todennut AA:n oikeudenomistajien ja BB:n sekä CC:n oikeudenomistajien muistutuksesta, että Uudenmaan ympäristökeskukselle on toimitettu selvitys merihiekan ottotekniikan muuttamisesta 2.12.2005. Hakija on katsonut, että merihiekan ottomenetelmän muuttaminen on vähäinen työtekninen muutos. Hiekanottotoiminta ei ollut alun perin sataman I vaihetta koskevassa lupahakemuksessa kuvatulla tavalla teknisesti mahdollista. Hiekanottotavalla ei ole sellaisia haitallisia vaikutuksia vesiluontoon, että sen perusteella pelkästään olisi tullut hakea uutta lupaa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta. Uusi ottotapa on kuvattu tämän lupa asiakokonaisuuden yhteydessä ja ottaminen koskee nyt lisäksi myös sataman II vaihetta, jonka rakentaminen mahdollisimman nopealla aikataululla on osoittautunut välttämättömäksi. Muilta osin hakija viittaa edellä esitettyyn. Hakija on katsonut, että muistuttajilla ei ole asiassa asianosaisasemaa, joten muistutus on otettava huomioon mielipiteenä. Vuosaaren sataman II vaiheen tarpeellisuudesta hakija on lausunut, että liikennemäärien ennakoitua nopeamman kasvun ja satamatoimintoihin ja satamapalveluihin liittyvien seikkojen vuoksi hankkeen tarpeellisuus on entisestään korostunut ja sataman II vaiheen rakentaminen on nyt ajankohtaista ja välttämätöntä. Hakijan tarkoituksena on saada kaikki Vuosaaren sataman satamakenttien ruoppaukset ja pengertäytöt sekä merihiekanotot ja täytöt tehdyksi vuonna 2006, mikä on ympäristönkin kannalta edullista. Ruoppausten jälkeen tehtävä II vaiheen louhepenkereiden rakentaminen on edellytys IIvaiheen laiturialueen merihiekkatäytön toteuttamiselle. Merihiekan ottoa ja satamaan tuontia koskevat urakkaneuvottelut on saatettava sitovaan päätökseen noin 6 kuukautta ennen merihiekan oton ja tuonnin käynnistymistä, jotta hiekanotossa tarvittava erikoiskalusto voidaan varata merihiekkaurakkaan. Sataman II vaiheen rakentaminen on edellytys pääkaupunkiseudun kehityksen ja koko maan ulkomaankaupan kannalta tärkeän Vuosaaren satamahankkeen toteuttamiseksi täyteen asemakaavan mukaiseen laajuuteensa suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hanke on erittäin tarpeellinen yleisen edun kannalta.
MERKINTÄ 12 Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa on kuulutettu Helsingin Sataman vesilain mukainen hakemus Vuosaaren sataman IIvaiheen rakentamiseksi sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (LSY 2005 Y 181). Ympäristölupavirasto on ratkaissut sen samanaikaisesti tämän lupa asian kanssa 5.6.2006 antamallaan päätöksellä nro 79/2006/3. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Tämä päätös koskee hakemusasian ratkaisua muilta osin kuin hankkeesta aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten johdosta suoritettavien rahakorvausten osalta. Tästä hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset määrätään selvitettäväksi vireillä olevassa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksissään nrot 48 52/1998/3 määräämässä katselmustoimituksessa. Perustelut Sataman rakentaminen on aloitettu ja sataman II vaiheen rakentaminen on alkamassa. Korvausten selvittäminen tässä yhteydessä viivästyttäisi lupa asian ratkaisua. Hankkeesta aiheutuvat korvaukset on aiemmin määrätty selvitettäväksi erillisessä katselmustoimituksessa. Lupaan tehtävien muutosten vaikutukset mahdollisiin korvauksiin on selvitettävissä samassa yhteydessä. Vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentti Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen vesioikeuden 9.7.1998 antamien päätösten nrot 48 52/1998/3 kohtaa 10.4.3. (merihiekan ottaminen) seuraavasti: Merihiekan otto on toteutettava hakemuksen mukaisesti. Merihiekkaa saa käyttää Vuosaaren sataman I ja II vaiheiden rakentamista varten. Ottamisessa on noudatettava sen lisäksi, mitä Länsi Suomen vesioikeuden päätöksissä nrot 48 52/1998/3 määrätään, seuraavaa: Hiekan ottamisessa on vältettävä yksittäisten, muusta ottoalueesta erillään sijaitsevien kuoppien syntymistä. Luvan saajan on kahden vuoden kuluttua hiekan ottamisen loppumisesta selvitettävä pohjan syvyys ja kuoppaisuus sekä toimitettava tiedot ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Suomenlahden merenkulkupiirille.
Perustelut 13 Merihiekan ottomenetelmän muutos on työtekninen muutos, jolla ei ole merkittävää pitkäaikaista vaikutusta hiekanottoalueen pohjaeläimistöön tai kalastoon. Hiekanoton päätyttyä alkuperäisen ja muutetun menetelmän mukaiset pohjatopografiat eroavat toisistaan vain vähän. Hiekanottoalue on sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan tarkoitukseen sopiva. Hiekanoton vaikutuksia tarkkaillaan Vuosaaren sataman ja syväväylän rakentamisen vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmalla. Tämän hakemuksen mukainen merihiekan ottomenetelmän muuttaminen on tarpeen, koska alkuperäinen ottomenetelmä ei toiminut käytännössä. Merihiekkaa tarvitaan Vuosaaren sataman I vaiheen lisäksi II vaiheen täyttöihin. II vaiheelle on myönnetty lupa samanaikaisesti tämän luvan kanssa. Merihiekan otosta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötyinä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että nyt puheena olevat toimenpiteet ovat edellytyksenä Vuosaaren sataman rakentamiselle. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon veden samenemisen ja merihiekan otosta aiheutuvan häiriön. Hiekan ottamista koskevan määräyksen tavoitteena on ehkäistä yksittäisten, hitaasti täyttyvien kuoppien jääminen meren pohjaan. Pohjan tasaantumisen tarkkailua koskeva määräys on annettu, jotta varmistetaan pohjan palautuminen elinkelpoiseksi. Sovelletut lainkohdat Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 14 a Tarkkailua koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon määräyksestä ilmenevällä tavalla. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Tämän hakemuksen mukaiset toimenpiteet ovat osa koko Vuosaaren sataman rakentamista. Sataman valmistuminen vuoden 2009 lopussa edellyttää, että tämän hakemuksen mukaiset työt voidaan aloittaa vuonna 2006. Sovellettu lainkohta Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 1 kohta
KÄSITTELYMAKSU Perustelut 14 Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 925 euroa. Maksu on määrätty valtion maksuperustelain ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) 2 :n ja asetuksen liitteen maksutaulukon mukaisesti. Ruoppauksesta peritään taulukon mukaan käsittelymaksuna 3 850 euroa, jos massamäärä on yli 200 000 m 3 ktr. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelymaksuna peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.
MUUTOKSENHAKU Liite 15 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.7.2006. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.