Turvallisuuden tarkistuslista Toimistot Työterveyslaitos Työturvallisuusosasto Pirkko-Liisa Rasa
Sisällysluettelo Turvallisuuden tarkistuslista 2 Tarkistuslistan käyttöohje 3 Turvallisuusindeksi 4 Yhteenveto 5 1 Ergonomia 6 1.1 Työpisteen suunnittelu 6 1.2 Työasennot 6 2 Kone- ja laiteturvallisuus 7 3 Järjestys ja siisteys 8 4 Työympäristötekijät 9 4.1 Valaistus 9 4.2 Lämpöolot ja ilmastointi 9 4.3 Kemikaalit 10 4.4 Melu 10 5 Työskentely 11 5.1 Työtilanteet 11 5.2 Väkivalta- ja uhkatilanteet 12 5.3 Työn organisointi 13 6 Työterveyshuolto, ensiapu ja paloturvallisuus 14 6.1 Työterveyshuolto 14 6.2 Ensiapu 14 6.3 Paloturvallisuus 15 Lisätietoja 16 Turvallisuuden tarkistuslista Tämän alakohtaisen oppaan tarkoitus on auttaa huolehtimaan yrityksen koko henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä. Oppaaseen on koottu alan keskeiset työsuojeluasiat helppokäyttöiseksi tarkistuslistaksi. Sen avulla selviää mitkä asiat ovat kunnossa ja missä olisi parantamisen tarvetta. Sen avulla voi myös laskea yrityksen turvallisuusindeksin, joka on kunnossa olevien asioiden osuus kaikista listan kohdista. Teoriassa indeksi voi vaihdella nollasta sataan prosenttiin, mutta käytännössä tuskin on yritystä, jossa kaikki asiat vaatisivat korjausta tai kaikki asiat olisivat kunnossa. Indeksin avulla yrityksessä voidaan asettaa tavoitteita; esimerkiksi jos indeksi on nyt 65% voisi tavoite seuraavalle vuodelle olla 85%. Hyvät työolot eivät välttämättä maksa ylimääräistä. Siisti ja järjestyksessä oleva työpaikka ja kunnossa olevat välineet päinvastoin parantavat sekä tuottavuutta että työturvallisuutta. Siitä hyötyvät kaikki. Yritys hyötyy alempina kustannuksina, kun hukka-aikaa, tapaturmia, esinevahinkoja ja sairauspoissaoloja on vähemmän. Työntekijä viihtyy paremmin työssä ja säilyy terveempänä. Yhteiskunta hyötyy kilpailukykyisestä yrityksestä, joka antaa työtä ja verotuloja, mutta rasittaa vähemmän sosiaali- ja terveysbudjettia. Työnantajalla on myös lakisääteinen velvoite seurata säännöllisesti työolosuhteita, selvittää esiintyvät vaarat ja arvioida niiden aiheuttamat riskit. Opas helpottaa työolojen seurantaa ja muodostaa pohjan myös kehittämistoimenpiteille ja yrityksen työsuojelun toimintaohjelmalle. Lista on tehty Euroopan komission tuella Työterveyslaitoksella yhdessä alan asiantuntijoiden, yritysten ja viranomaisten kanssa. 2
Tarkistuslistan käyttöohje Turvallisuuden määrittämisessä otetaan huomioon kaikki yrityksen työntekijät ja eri työt. Tarvittaessa listan voi täyttää erikseen erilaisista töitä. Useat listan kohdat selviävät parhaiten paikan päällä työkohteessa ja/tai työntekijöiden kanssa keskustelemalla. Lista toistetaan esimerkiksi kerran vuodessa tai tarpeen mukaan, kun yrityksessä tehdään muutoksia. Tarkistuslistan kysymyksiin vastataan merkitsemällä rasti joko kunnossa, ei kunnossa tai ei sovellu -kohtaan. Asia on kunnossa, kun se täyttää viranomaismääräykset tai yrityksessä itse asetetut pelisäännöt. Jos kohta ei näitä täytä, merkitään ei kunnossa. Jos kohta ei koske yritystä, merkitään ei sovellu. Jos ei olla varmoja onko asia kunnossa vai ei, jätetään merkintä tekemättä ja asia selvitetään myöhemmin. Se saattaa edellyttää lisätietojen hankkimista esimerkiksi työterveyshuollolta, työhygieenisiä mittauksia tms. Tarkistuslistassa on esitetty myös mahdollisia toimenpiteitä, joista voi olla hyötyä varsinkin ei kunnossa olevien asioiden kehittämisessä. Toivottavasti ne antavat virikkeitä myös omalle ideoinnille työpaikalla. 3
Turvallisuusindeksi Turvallisuusindeksin laskemista varten tiedot kootaan yhteenvetolomakkeelle. Siitä näkyy pääkohdittain paljonko asioita on kunnossa ja paljonko ei kunnossa. Indeksi lasketaan kaavan avulla kunnossa olevien prosenttiosuutena näiden yhteismäärästä. 1. Ergonomia 2. Kone- ja laiteturvallisuus 3. Järjestys ja siisteys 4. Työympäristötekijät 5. Työskentely 6. Työterveyshuolto, ensiapu ja paloturvallisuus Yhteensä kunnossa Indeksi = ----------------------------- kunnossa + ei kunnossa = ---------------- x 100% = --------------- % 4
Yhteenveto Yhteenvetolomakkeeseen merkitään päätetyt toimenpiteet, niiden vastuuhenkilö ja toimenpiteen aikataulu. Toimenpiteiden toteutusta on hyvä seurata. Viimeistään niiden toteutuminen selviää, kun tarkistuslista käydään uudestaan läpi, mielellään viimeistään vuoden päästä. Sovitut toimenpiteet Vastuuhenkilö Aikataulu Toteutunut / pvm 5
1 Ergonomia 1.1 Työpisteen suunnittelu Toimenpideideoita Onko työskentelyyn ja liikkumiseen riittävästi tilaa? - Työpiste on riittävän tilava, huomioiden kaikki työtehtävät - Työpisteeseen kulkeminen ja asettautuminen on helppoa - Työntekijä mahtuu liikkumaan eivätkä esimerkiksi paperipinot ole tiellä Onko työtila sijoitettu työn vaatimusten mukaisesti? - Esimerkiksi asiakaspalvelutyötä tekevien työ ei häiritse työtekijöitä, joiden työt vaativat keskittymistä - Työtila on suojaisa esimerkiksi avotoimistossa erotettu kulkuväylistä kalusteilla tai seinäkkeillä - Kalustesijoittelu ei häiritse työntekijän liikkumista ja materiaalikuljetusta - Kulkureiteillä ei ole teräviä kalusteiden kulmia tms. Ovatko portaat, tasot ja askelmat turvallisia? - Merkitse portaat ja tasot kunnolla. - Varusta portaat tarvittaessa kaiteella. 1.2 Työasennot Onko työpöydän korkeus työntekijälle sopiva? - Pöydän korkeus on sopiva tai pöytää on mahdollisuus säätää - Pöydän korkeutta on mahdollisuus säätää myös säätämällä tuolia ja käyttämällä jalkatukea - Jalkatuki voi olla avuksi jalkojen väsymisen ehkäisemiseksi, vaikka se ei olisi työtason korkeussäädön takia tarpeen 6
1 Ergonomia Toimenpideideoita Onko työtasolla riittävästi tilaa eri toiminnoille? - Riittävästi vapaata laskutilaa työntekijän molemmin puolin - Laitteille riittävästi tilaa sekä leveys- että syvyyssuunnassa - Usein tarvittavat työvälineet (asiapaperit, kirjat, puhelin jne.) saatavissa lähellä ja niiden paikat on vaihdeltavissa työn mukaan - Työnopastuksessa mukana työvälineiden sijoittelua (lähellä, saatavissa ilman kiertoliikkeitä) Onko käytössä tukeva, mukava, sopivan korkuinen ja helposti siirreltävä työtuoli? - Työtuoli on ehjä - Tuolia on helppo säätää ja säädöt toimivat - Tuoli liikkuu ja kääntyy helposti - Istuimessa on ristiselän tuki (satulatuoleissa ei tarvita ristiselän tukea) - Tuolilla on hyvä istua - Tuolia kokeillaan ennen hankintaa Tietääkö työntekijä, miten työtuolin säädöt toimivat? - Opastetaan mm. istuinkorkeuden sekä selkänojan korkeuden ja kallistuksen säätäminen Onko jalkojen asento mukava? - Jalkatilaa on riittävästi - Jalat ovat tukevasti lattialla tai jalkatuella - Pöydän jalat tai muut esineet eivät haittaa kääntymistä työtuolilla Voiko kyynärvarret tukea johonkin? - Työntekijällä on tilaa tukea molempia kyynärvarsia työpöytään, tuolin käsinojiin tai käsien tukeminen on muuten apuvälinein (työntekijälle sopivat kyynärtuet tms.) mahdollistettu - Työntekijöille opastetaan oikeat työskentelyasennot - Asennon vaihtaminen on suositeltavaa 7
1 Ergonomia Onko näyttöpäätteen sijoitus sopiva ja onko näyttöpääte käännettävä ja kallistettava? Toimenpideideoita - Kuvaruutu on sijoitettu suoraan työntekijän eteen - Sopiva katseluetäisyys on 50-80 cm. - Kuvaruutu on sellaisella korkeudella, että kuvaruudun tekstin yläreuna on noin 10 15 cm katseen vaakatason alapuolella. Ovatko näppäimistö ja hiiri oikein sijoitetut? - Näppäimistö ja hiiri ovat sellaisella korkeudella, että hartiat voivat olla rentoina - Työpöydällä on tilaa siirtää näppäimistöä. - Tietokoneen hiiri on mahdollisimman lähellä, niin että käsivartta ei tarvitse kohottaa tai kääntää sivulle - Hiiren käyttämiselle on riittävästi tilaa - Työntekijöille on opastettu oikeat työskentelyasennot hiiren ja näppäimistön käyttöön Huolehditaanko kannettavaa tietokonetta jatkuvasti käyttävien työpiste-ergonomiasta? - Työntekijällä on mahdollisuus kytkeä kannettava tietokone erilliseen näppäimistöön, hiireen ja näyttöpäätteeseen Onko tarvittaessa käytettävissä aineistoteline? - Aineistoteline tulee olla riittävän tukeva - Telineen tulee sijaita siten, että kättä ei tarvitse pitää koholla, niskan asento on suora ja pään kääntely vähäistä 8
1 Ergonomia 1.3 Informaatio ergonomia Toimenpideideoita Näkeekö työtekijä kuvaruudun merkit helposti? - Joissakin ohjelmasovelluksissa voi säätää merkkikokoa ja kuvaalaa (zoomata). - Tarkasta kuvaruudun kirkkaus- ja kontrastisäätö, jos merkit eivät ole riittävän teräviä tai ne eivät erotu selvästi toisistaan - Kuvaruudulla ei ole havaittavissa näkyvää välkkymistä tai värinää. Ulkopuoliset sähkökentät (esimerkiksi sähköjohtojen aiheuttamat) voivat saada tekstin värisemään tai vääristymään - Arvioidaan tilanne tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Onko ohjelmisto valittu tai suunniteltu niin, että se ei aiheuta haitallista kuormitusta? - Ohjelmisto tukee työtehtäviä - Antaa riittävästi selkeää palautetta - Ei aiheuta liiallista muistin kuormitusta - On helposti ohjattavissa - Toiminta on yhdenmukaista 1.4 Käsinnostot Tehdäänkö taakkojen nostelu ja siirtely oikein? - Tarpeeton nostaminen ja kantaminen on vähennetty mahdollisimman vähään - Vältetään tavaroiden kuljetusta portaissa - Työntekijöillä on ohjeet oikeisiin nostotekniikoihin - Nosto- ja siirtoapuvälineiden käyttö on mahdollista tarvittaessa - Ei raskaita tai hankalia taakkojen nostoja yksin - Tavarat sijoiteltu niin että niihin ylettyy lattialla seisten (ei tarvita tikkaita tai kurottelua) - Tarvittaessa tukevat taloustikkaat tai A-tikkaat tilapäisiä nousuja varten 9
2 Kone- ja laiteturvallisuus Toimenpideideoita Ovatko vaaralliset koneet suojattu? - Koneissa ei ole vaarallisia nieluja tai teriä (esim. repimiskoneet) tai ne on suojattu Ovatko käytettävät koneet ja laitteet ehjät ja toimivat? - Huonokuntoisia koneita ei käytetä - Vialliset koneet huollatetaan heti Ovatko sähköjohdot ja -pistokkeet ehjät ja kunnossa? - Tarkastetaan johtojen ja pistokkeiden kunto - Johtoa ei irroteta pistorasiaa vetämällä johdosta, vaan ottamalla kiinni pistokkeesta Löytyykö koneille ja laitteille suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet? - Käyttöohjeet ovat kaikkien saatavilla - Ei hankita koneita, joille ei ole saatavissa suomen- ja tarvittaessa ruotsinkielisiä käyttö- ja huolto-ohjeita 10
3 Järjestys ja siisteys Onko siisteyden ja järjestyksen pidon yleiset edellytykset kunnossa? Toimenpideideoita - Työvälineille ja muille tavaroille on olemassa omat säilytyspaikat - Kalusteratkaisu ja kaapelien sijainti sellainen, että siivoaminen ja järjestyksen ylläpitäminen on helppoa - Turha tavara poistettu - Ei työtä haittaavaa epäjärjestystä - Järjestystä ylläpitävien työtapojen vakiinnuttaminen, esim. TUTTAVA Ovatko pöydät, työtasot ja hyllyt ym. päällykset järjestyksessä? - Järjestyksessä - Siistit - Tavarat omilla paikoilla - Ei tarpeetonta tavaraa - Hyllyt ovat tukevat ja turvalliset Onko lattia riittävän siisti ja puhdas? - Tavarat omilla paikoilla - Ei tarpeetonta tavaraa - Johdot poissa lattialta - Ei työtä haittaavaa epäjärjestystä tai pölyisyyttä Onko jäteastioita riittävästi? - Tarvittavat jäteastia olemassa eri tyyppisille jätteille - Jäteastiat tyhjennetään riittävän usein - Hyödynnetään kierrätysmahdollisuudet Ovatko työskentelyalueen ulkopuoliset tilat siistit ja järjestyksessä? - Kulkureitit, varastot ym. täyttävät myös siisteys-, puhtaus- ja järjestysvaatimukset, jotka on asetettu työpisteille 11
4 Työympäristötekijät 4.1 Valaistus Toimenpideideoita Onko työpisteiden ja yleisten alueiden valaistus riittävä? - Riittävä ja välkkymätön valaistus (yleisvalaistussuositus näyttöpäätetyöhön on 500 lx). - Huolehditaan palaneiden lamppujen vaihdosta -Työn vaativuuden mukaan säädettävä valon kirkkaus, tarvittaessa lisävalaistus - Liika valo vaikeuttaa kuvaruudun lukemista - Huomioidaan työntekijän iän ja näkökyvyn vaikutus valastustarpeeseen Onko valaistus häikäisemätön? - Poistetaan suora ja epäsuora häikäisy - Häikäisyä saattaa aiheuttaa huonosti sijaitsevat valaisimet, ikkunat ja seinäpinnat - Työpisteen järjestely, häikäisyn poistaminen esimerkiksi verhoilla Onko kuvaruutu heijastukseton? - Kuvaruutu on heijastukseton kun työntekijä on normaalissa työasennossa - Kuvaruudun heijastuksia voidaan poistaa suojaamalla kuvaruutua, kääntämällä työpistettä tai kuvaruutua, verhoamalla ikkunapintoja tai sammuttamalla valoja (muista kuitenkin riittävä väläistus) 4.2 Lämpöolot ja ilmastointi Onko lämpötila työskentelyyn sopiva? - Lämpötila on työskentelyyn sopiva (19-25 o C) - Auringon aiheuttamaa lämpöä kesällä voidaan vähentää esimerkiksi sälekaihtimilla tai suojakalvoilla Onko ilmanvaihto riittävä ja työpiste vedoton? - Ilmanvaihto säädetään työpisteissä sopivaksi - Työpisteessä ei tunnu vetoa - Huolehditaan ilmanvaihtokanavien puhdistuttamisesta ja laitteiden huollosta 12
4 Työympäristötekijät 4.3 Kemikaalit Toimenpideideoita Ovatko kemikaalit asiallisesti merkityissä pakkauksissa ja ovatko käyttöturvallisuustiedotteet saatavissa? Käytetäänkö kemikaaleja (esimerkiksi pudistuksessa ja siivouksessa) asianmukaisesti? - Ei merkitsemättömiä pakkauksia edes tilapäisessä käytössä - Merkitään pakkaukset, joissa kemikaaleja säilytetään, mikäli merkinnät puuttuvat (nimi ja varoitusmerkinnät) - Pyydetään aineen toimittajalta tiedot kemikaalin sisällöstä ja sen aiheuttamista vaaroista sekä käyttötarkoituksesta ja tarvittavista henkilösuojaimista - Opastetaan työntekijöitä käyttämään kemikaaleja oikein - Käytetään tarvittavia henkilösuojaimia - Selvitetään käytetäänkö mahdollisimman vaarattomia kemikaaleja (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) 4.4 Melu Onko työpiste riittävän hiljainen? - Ei työtä häiritsevää melua työpisteessä - Koneet ja laitteet siirretään tarvittaessa omaan tilaansa - Melua voidaan vähentää käyttämällä pehmeitä materiaaleja ja akustiikkalevyjä - Huomioidaan melutaso koneiden ja laitteiden hankinnassa - Onko taustamelu alle 50-55 db(a) - Ympäristöstä tuleva kokonaismelu keskittymistä vaativassa työssä mieluummin alle 45 db (A) 13
5 Työskentely 5.1 Työtilanteet ja työnopastus Toimenpideideoita Käytetäänkö turvallisia ja tarkoituksenmukaisia työtapoja? - Opetetaan työntekijälle turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat Ovatko työntekijät saaneet työnopastusta ja onko se ajantasalla? - Annetaan työnopastusta uusille työntekijöille - Annetaan työnopastusta kaikille ohjelmistojen tai koneiden ja laitteiden muuttuessa -Annetaan opastusta työpiste-ergonomiassa (esim. työtuolin säätämisessä, laitteiden sijoittamisessa jne.) 5.2 Väkivalta- ja uhkatilanteet Onko työssä olemassa väkivallan uhkaa? - Selvitetään väkivallanuhan todennäköisyys - Toimintaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteisiin on olemassa - Koulutetaan työntekijät väkivalta ja uhkatilanteiden varalta - Näköyhteys muihin työntekijöihin tai asiakkaisiin - Avun hälyttäminen tarvittaessa on helppoa - Rakenteelliset toimenpiteet, esimerkiksi toinen poistumismahdollisuus työpisteestä 14
5 Työskentely 5.3 Työn organisointi Toimenpideideoita Onko työpäivän pituus sopiva? - Pidetään työajasta työaikalain mukaista seurantaa - Suunnitellaan työpäivät niin etteivät ne veny liian pitkiksi Kohdellaanko työntekijöitä oikeudenmukaisesti? - Jaetaan vastuut ja oikeudet yhtäläisin perustein - Työnkuvat ovat selkeät Onko tiedotus riittävää ja avointa? - Tiedotetaan asioista niin että kaikki saavat tiedon ajoissa - Huolehditaan että työntekijät saavat myös henkilökohtaista palautetta työstään Onko ilmapiiri kannustava ja vapautunut? - Asioista keskustellaan avoimesti - Ei hyväksytä selän takana puhumista eikä kiusaamista Jakautuvatko työt tasaisesti? - Suunnitellaan työpäivät niin että työt jakautuvat tasaisesti koko päivän ajalle. - Suunnitellaan työpäivät niin että työt jakautuvat tasaisesti eri henkilöille. - Jaetaan työt niin, että samantyyppiset työtehtävät eivät tule aina saman henkilön tehtäviksi. Voiko työssä kehittää taitojaan ja oppia uutta? - Järjestetään koulutusta työssä tarvittavissa tiedoissa ja taidoissa, esimerkiksi tietokoneohjelmissa, jotka eivät ole entuudestaan tuttuja Onko työ luonteeltaan yhtäjaksoista ja samantyyppistä? - Työnteko järjestetään siten, että tauot tai toiminnan muutokset keskeyttävät säännöllisesti päivittäisen näyttöpäätetyön - Samankaltaisena pitkään jatkuvassa työssä pitäisi tuolista nousta puolen tunnin välein - Pidetään riittävästi taukoja työpäivän aikana, jolloin voi palautua 15
6 Työterveyshuolto, ensiapu ja paloturvallisuus 6.1 Työterveyshuolto Toimenpideideoita Onko työntekijöille järjestetty työterveyshuolto? -Työterveyshuollon järjestäminen terveyskeskuksen, yksityisen lääkäriaseman, ammatinharjoittajan tai muun työterveyshuollon asiantuntijan kanssa - Työterveyshuoltosopimuksen teko - Tiedotetaan työntekijöille työterveyshuollon olemassaolosta Onko työterveyshuollon sisältö työpaikan tarpeiden mukainen? - Määräaikaistarkastusten järjestäminen - Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset - Työterveyshuollolle ilmoitetaan työpaikalla tapahtuneista muutoksista, kuten henkilövaihdoksista, työmenetelmien muuttumisista jne. 6.2 Ensiapu Ovatko tarvittavat ensiapuvälineet helposti saatavilla? - Ei lukitussa kaapissa, tai tällöin avain ovessa - Työpaikan tarpeiden mukaiset, puhtaat ei vanhentuneet - Vastuuhenkilö huolehtii ensiapuvälineiden kunnosta säännöllisesti - Hätänumerot näkyvillä puhelimien luona: yleinen hätänumero 112 poliisin hätänumero 10022 Onko työntekijöillä riittävä ensiaputaito? - Järjestetään työntekijöille ensiapukoulutusta - Ensiaputaitoisten henkilöiden nimet esillä - Tarve selvitetään esim. työterveyshuollon kanssa 16
6 Työterveyshuolto, ensiapu ja paloturvallisuus 6.3 Paloturvallisuus Toimenpideideoita Vastaako työpaikan paloturvallisuus työpaikan riskejä ja tarpeita? - Automaattinen palohälytysjärjestelmä tai tarvittavat palovaroittimet - Hälytysjärjestelmän huolto ja testaus määrävälein - Oikean typpiset alkusammuttimet helposti saatavilla - Työntekijät tietävät sammuttimien sijainnin ja osaavat käyttää niitä, tarvittaessa järjestetään sammutus- ja pelastusharjoituksia - Sammuttimien asianmukainen huolto huoltosopimuksella Vastaako muu pelastusturvallisuus työpaikan riskejä ja tarpeita? - Hätäpoistumistiet merkitty esim. jälkivalaisevin poistumistiemerkein - Poistumistiet pidetään vapaana tavaroista eivätkä ne saa olla lukitut sisäpuolelta. - Muut työpaikalla tarvittavat pelastautumisvälineet ovat kunnossa ja saatavilla ja henkilökunta osaa niitä käyttää, tarvittaessa järjestetään koulutusta työpaikan erikoispiirteet huomioiden Onko tupakointitila sijoitettu niin ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa? - Tupakointi on kielletty työtilassa ja kemikaalien läheisyydessä - Tupakointitila on sijoitettu niin etteivät tupakoimattomat asiakkaat ja työtoverit altistu tupakan savulle 6.4 Työkykyä ylläpitävä toiminta Onko työpaikan työkykyä ylläpitävä toiminta järjestelmällistä ja ennaltaehkäisevää? - Toiminnan sisällyttäminen työsuojelun toimintaohjelmaan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan - Yhteistyö työterveyshuollon kanssa 17
Lisätietoja: Kirjallisuutta: Hyvä näyttöpäätetyöpiste, http://www.tyoturva.fi/tietop/nayttopaate3a.html Hyvä työympäristö, turvalliset työtavat. Elmeri-opetusohjelma. Työterveyslaitos 1999. Isotalus N, Saarela K L, KAURIS, Menetelmä työväkivaltariskien kartoitukseen ja hallintaan, Työterveyslaitos 2001 Juha Hämäläinen ja Jyrki Joensuu (toim.) Näyttöpäätetyö : ergonomia ja työolot päätetyössä Työturvallisuuskeskus, Helsinki, 1995, Video (22 min.) Luhtanen Raimo (toim.), Työpaikan lakikirja, Edita, 2000 Pienyrityksen turvaopas, Suomen pelastusalan keskusjärjestö Päätetyöpaikkojen ergonomiatalkoot http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/talkoot.htm Toimistojen työsuojelu. Työturvallisuuskeskus 2000, Työpaikan ergonominen tarkastusohje, Työterveyslaitos, 1999 Työturvallisuuskeskus tietolehti: Voi hyvin näyttöpäätetyössä,4 s.1994. Valtioneuvoston päätös (1405/ 93) näyttöpäätetyöstä Valtioneuvoston päätös (1409/93) käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä Asiantuntijatahoja: Ammattiliitot Edita Oy Ab Kuluttajasuojaviranomaiset Kuntien terveystarkastajat Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisumyynti Sähköturvallisuuskeskus Työsuojeluviranomaiset Työterveyslaitos, kirjasto ja julkaisumyynti Työturvallisuuskeskus, neuvonta, tietopalvelu ja julkaisut 18