Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1
Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2
Neljä kysymystä tänään: Miten kansallinen eheytyminen kansalaissodan jälkeen ja ennen talvisotaa oli mahdollista? Mikä oli Mannerheimin osuus kansallisessa eheytymisessä? Miksi kansalaissodan haavat olivat silti auki taas toisen maailmansodan jälkeen? Miksi Mannerheim jakoi Mikkelin kaupunginvaltuustoa vielä 1960-luvulla? 3
Sisällissota jakoi kansakunnan Valkoisten voitonparaati Helsingissä 16.5.1918. Kuva: Mannerheim-museo 4
Kyösti Kallio ja sovinto Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä. Kyösti Kallio Nivalan kirkossa 5.5.1918 5
Ståhlberg presidentiksi heinäkuussa 1919 tasavaltalaisuuden aika alkoi Kaarlo Juho Ståhlberg Suomen tasavallan presidentti 25.7.1919 1.3.1925 Kuva: Valtioneuvosto, Matti Karjanoja 6
Mannerheim arvosteli hallituksen armahduspolitiikkaa: Te ymmärrätte, että kun kaikki joka on ostettu raskailla uhreilla ja kahden lyhyen vuoden kuluessa kaupataan pois vaihtorahana valtiollisten puolueiden kesken, että kun ollaan valmiita aukaisemaan maan rajat tuhansille niistä joiden luodeista parhaimmat poikamme kaatuivat Mannerheim marraskuussa 1920 7
Presidentti Urho Kekkonen Punavankimuistomerkin paljastustilaisuudessa Lahdessa 1978 Punavankimuistomerkin paljastustilaisuus Fellmanin puistossa Lahdessa vuonna 1978 Kuva: Työväen Arkisto Fellmanin pelto vankileirinä v. 1918 Kuva: Kansan Arkisto 8
Relander presidentiksi vuonna 1925, Tannerin hallitus vuonna 1926 Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidentti 1.3.1925 1.3.1931 Kuva: Valtioneuvosto, Matti Karjanoja Tannerin hallitus matkalla presidentti Relanderin luokse vuonna 1926, mukana Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää. Kuva: Työväen Arkisto 9
Mannerheim mukaan lastensuojelutyöhön Lastenlinnan sairaalan avajaiset 1921 Kuva: Mannerheim-museo Sophie Mannerheim Kuva: Mannerheim-museo 10
Mannerheim Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi Sotakirurgi Richard Faltin v. 1941 Kuva: SPR 11
Kansainvälisen Punaisen Ristin konferenssi Genevessä vuonna 1925 SPR:n puheenjohtaja Mannerheim edustamassa Suomea Kansainvälisen Punaisen Ristin XII konferenssin täysistunnossa Genevessä 1925 Kuva: Mannerheim-museo 12
Töölön sairaalan avajaiset 1932 Kuva: Mannerheim-museo Koulutetaan mitä pätevimpiä voimia niitä tehtäviä varten, jotka Geneven sopimuksen ylevien periaatteiden mukaan kuuluvat Punaisen Ristin yhdistysten velvollisuuksiin kulkutautien, sodan ja vainon sattuessa. Mannerheim Töölön sairaalan vihkiäisissä 1932 13
Lapuan liike pysäytti kansallisen eheytymisen Talonpoikaismarssi 1930. Kuvassa Svinhufvud, Mannerheim, Kosola, Herttua ja Kares Kuva: Työväen Arkisto 14
Kyösti Kallio presidentiksi vuonna 1937 Suomen tasavallan presidentti 1.3.1937 19.12.1940 Moninkertainen pääministeri ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Kuva: Helsingin Sanomat, 1937 15
Kansallisen eheytymisen askeleita Sen (työväen) mielestä on haihtunut katkeruus sodan voittajaa, valkoista kenraali Mannerheimia kohtaan. Se on päinvastoin antanut tunnustuksen hänen monille miehekkäille lausunnoilleen viime vuosina. Väinö Tanner Naantalissa 1938 Väinö Tanner, pääministeri 13. joulukuuta 1926 17. joulukuuta 1927, ministeri ja kansanedustaja, pankkivaltuuston jäsen Kuva: Työväen Arkisto 16
Tammikuun kihlaus tärkeä sovintoratkaisu 23.1.1940 SAK:n edustajakokous vuodelta 1947 Kuva: Työväen Arkisto 17
Marsalkka Mannerheimin 75-vuotisjuhlapäivä monin tavoin historiallinen Kuva: SA-Kuva 18
SAK:n, Metallityöväen liiton ja Puutyöväenliiton edustajat sovinnon viestin tuojina Kuva: SA-kuva 19
SAK:n puheenjohtaja Eero A. Wuori Mannerheimille: Työväestö on antanut erityisen arvon Teidän määrätietoisille pyrinnöillenne, jotka ovat tähdänneet etenkin vuoden 1918 tapausten jättämien jälkien poispyyhkimiseen kansamme keskuudesta. Työväestö näkee, että Te näin menetellen olette ollut sen yhteisen rintaman vaikutusvaltainen rakentaja, joka on ollut kansamme viime vuosien taisteluiden onnistumisen perusedellytys SAK:n puheenjohtajan Eero A. Wuori 4.6.1942 20
Mannerheimin vastaus ammattiliittojen johdolle: Mikään ei ilahduta minua enemmän kuin nähdä täällä luonani edustajia Suomen työväestöstä, joka muodostaa valtavan osan kansamme rakentavasta voimasta. Teidän kaunis tervehdyksenne tuottaa minulle aivan erikoisen ilon ja samalla tyydytyksen nähdessäni siinä todistuksen vuosikymmenien aikaisten unelmieni ja pyrkimysteni toteutumisesta. 21
Maire Haapasalo synt. 1916 Tampereella toimittaja pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, naimisissa kansanedustaja, ministeri K.F. Haapasalon kanssa Pro Mikkeli -mitali 1986 22
Kiitos. 23