FSD1119 Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

Samankaltaiset tiedostot
FSD1121 Kunnallisalan ilmapuntari 1996 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

FSD1142 Kunnallisalan ilmapuntari 1994 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD1187 Kunnallisalan ilmapuntari 1993 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

FSD2087 Kunnallisalan ilmapuntari 2001 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

FSD2235 Kunnallisalan ilmapuntari 2005 : kunnanjohtajat

FSD1106 Kunnallisalan ilmapuntari 1998 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

FSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

KYSELYLOMAKE: FSD2925 KUNTIEN VALTUUSTOJEN JA HALLITUSTEN JÄSENET 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2925 MEMBERS OF MUNICIPAL COUNCILS AND MUNICIPAL BOARDS 2009

FSD2237 Kunnallisalan ilmapuntari 2006 : kunnanjohtajat

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

KYSELYLOMAKE: FSD3101 KANSALAISKESKUSTELU RUOTSIN KIELESTÄ: KONTROLLI- KYSELY 2014

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

ALUEELLINEN VETOVOIMA

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2090 Kunnallisalan ilmapuntari 2002 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995

KYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2470 Kunnallisalan ilmapuntari 2009: valtuutetut

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2228 Terveyden edistämisen barometri 2006 : jäsenjärjestöt

FSD1148 Kunnallisalan ilmapuntari 1999 : kunnanjohtajat

FSD2366 Koulun hyvinvointiprofiili : henkilökunta

KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1147 Kunnallisalan ilmapuntari 1992 : kuntalaiset

FSD1258 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : palokuntalaiset

FSD1150 Kunnallisalan ilmapuntari 1999 : kuntahenkilöstö

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

KYSELYLOMAKE: FSD3189 TIEDON JA YHTEISKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON VUORO- VAIKUTUS 2017

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD3188 SOSIAALIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3188 SOCIOBAROMETER 2016

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit


Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1180 Perhebarometri 1999 : vanhemmuutta toteuttamassa

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD3008 TERVASKANNOT KYSELY 1998 QUESTIONNAIRE: FSD3008 VITALITY 90+ SURVEY 1998

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

FSD2227 Terveyden edistämisen barometri 2006 : kunnat

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1278 Alueellinen hyvinvointi : Keski-Suomen kansalaiskysely 1999

KYSELYLOMAKE: FSD3076 ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI QUESTIONNAIRE: FSD3076 YOUTH BAROMETER OF EASTERN FINLAND

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2087. Kunnallisalan ilmapuntari 2001: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

Transkriptio:

KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1119 Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ QUESTIONNAIRE This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive: FSD1119 Finnish Local Government Barometer 1997 : Municipal Managers, Chairmen of Municipal Executive Boards If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information: http://www.fsd.uta.fi/

Suomen Gallup Oy 1997 T-141530 1 ILMAPUNTARI 1997 1 Seuraavassa Teidän tulisi arvioida suomalaisia maakuntia eri näkökulmista. 1a) Mitkä KAIKKI seuraavista maakunnista ovat mielestänne vetovoimaisia ja houkuttelevia jos ajattelette asiaa toimeentulon ja työllisyyden kannalta? 1b) Mitkä KAIKKI seuraavista maakunnista ovat vetovoimaisia ja houkuttelevia, jos ajattelette asiaa viihtyvyyden kannalta? 1c) Mitkä KAIKKI seuraavista maakunnista kykenevät tulevaisuudessa selviytymään menestyjinä yhteiskunnan muutoksissa? 1d) Mitkä KAIKKI seuraavista maakunnista ovat mielestänne matkailullisesti vetovoimaisia ja kiinnostavia? 1e) Mitkä KAIKKI seuraavista maakunnista ovat sellaisia, joissa yrittäjien ja yritysten on hyvä olla? 1f) Missä KAIKKI maakunnissa on aktiivinen tekemisen henki ja joissa todella ponnistellaan itse maakunnan tulevaisuuden varmistamiseksi? A B C D E F Etelä - Karjala (Imatran, Lappeenrannan seutu).. 1 1 1 1 1 1 Etelä - Pohjanmaa (Seinäjoen seutu) 2 2 2 2 2 2 Etelä - Savo (Mikkelin seutu) 3 3 3 3 3 3 Häme (Hämeenlinnan seutu). 4 4 4 4 4 4 Kainuu (Kajaanin seutu) 5 5 5 5 5 5 Keski - Pohjanmaa (Kokkolan seutu) 6 6 6 6 6 6 Keski - Suomi (Jyväskylän seutu) 7 7 7 7 7 7 Kymenlaakso (Kotkan-Kouvolan seutu).. 8 8 8 8 8 8 Lappi 9 9 9 9 9 9 Pirkanmaa (Tampereen seutu 10 10 10 10 10 10 Pohjois - Karjala (Joensuun seutu) 11 11 11 11 11 11 Pohjois - Pohjanmaa (Oulun seutu). 12 12 12 12 12 12 Pohjois - Savo (Kuopion seutu).. 13 13 13 13 13 13 Päijät - Häme (Lahden-Heinolan seutu)... 14 14 14 14 14 14 Satakunta (Porin-Rauman seutu)... 15 15 15 15 15 15 Uusimaa... 16 16 16 16 16 16 Vaasan rannikkoseutu.. 17 17 17 17 17 17 Varsinais - Suomi (Turun seutu).. 18 18 18 18 18 18 Ei mitkään/ missään 19 19 19 19 19 19 En osaa sanoa.. 20 20 20 20 20 20 2 Suomessa on nykyisin 452 kuntaa. Kuinka paljon kuntia pitäisi Teidän mielestänne olla? kuntaa 3a Miten Te yleensä suhtaudutte kuntaliitoksiin eli siihen, että kuntien lukumäärää maassamme vähennettäisiin liittämällä kuntia yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi? 3b Entä miten Te suhtaudutte siihen, että oma kuntanne yhdistettäisiin suuremmaksi kokonaisuudeksi naapurikuntanne/naapurikuntienne kanssa? YLEENSÄ OMA KUNTA Erittäin myönteisesti.. 1 1 Melko myönteisesti. 2 2 Ei myönteisesti eikä kielteisesti.. 3 3 Melko kielteisesti 4 4 Erittäin kielteisesti.. 5 5 Ei osaa sanoa. 6 6 1

4 Onko seuraavassa Teidän mielestänne sellaisia perusteita, jotka puhuvat kuntien lukumäärän vähentämisen eli kuntaliitosten toteuttamisen puolesta? Rastikaa kortilta KAIKKI ne asiat, jotka mielestänne ovat hyviä perusteita kuntien lukumäärän vähentämiseksi. Kunnallistalouden perusta paranee yhteenliitettävissä kunnissa.. 1 Kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tavoitettavuus paranee 2 Asukkaiden elinolot paranevat. 3 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat 4 Henkinen yhteenkuuluvuus kunnassa paranee.. 5 Yritystoiminnan edellytykset kunnassa paranevat 6 Kunnallinen päätöksenteko tehostuu. 7 Poliittiset kiistat kunnassa vähentyvät.. 8 Poliittiset voimasuhteet kunnissa muuttuvat sopiviksi. 9 Kunnalliset palvelut paranevat.. 10 Asiointi kunnan virastoissa ja laitoksissa helpottuu. 11 Henkinen ahdasmielisyys kunnissa vähentyy 12 Vähemmistöjen mahdollisuudet kunnassa ilmaista mielipiteensä lisääntyvät.. 13 Turha hallinnon määrä ja byrokratia vähentyy.. 14 Saadaan ihmiset muuttamaan asutuskeskuksiin. 15 Ei ole tällaisia asioita 16 En osaa sanoa.. 17 5 Entä onko seuraavassa mielestänne sellaisia asioita, jotka Teidän mielestänne puhuvat kuntien lukumäärän vähentämistä eli kuntaliitosten toteuttamista vastaan? Rastikaa KAIKKI ne asiat, jotka mielestänne ovat hyviä perusteita kuntien lukumäärän vähentämistä vastaan. Kunnallistalouden perusta heikkenee yhteenliitettävissä kunnissa.. 1 Kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tavoitettavuus heikkenee. 2 Asukkaiden elinolot huonontuvat. 3 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vähenevät 4 Henkinen yhteenkuuluvuus kunnassa vähenee.. 5 Yritystoiminnan edellytykset kunnassa huononevat. 6 Kunnallinen päätöksenteko vaikeutuu ja mutkistuu liiaksi.. 7 Poliittiset kiistat kunnassa lisääntyvät 8 Poliittiset voimasuhteet kunnassa muuttuvat liiaksi... 9 Kunnalliset palvelut heikkenevät.. 10 Asiointi kunnan virastoissa ja laitoksissa vaikeutuu 11 Maaseudun haja-asutusalueet tyhjenevät.. 12 Ihmisten huolenpito muista kuntalaisista heikkenee. 13 Kuntalaisten turvallisuuden tunne heikkenee...... 14 En ole tällaisia asioita 15 Ei osaa sanoa 16 2

6 Seuraavaksi arvioidaan kunnallista identiteettiä. Kunnallisella identiteetillä tarkoitetaan sellaisten tekijöiden kokonaisuutta, jotka lisäävät ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta omaan asuinkuntaansa. A) Mihin asioihin kunnallinen identiteetti perustuu omassa kunnassanne. Rastikaa KAIKKI ne asiat, joita pidätte tärkeinä yhteenkuuluvuutta lisäävinä tekijöinä? B) Entä mihin kaikkiin tekijöihin kuntanne identiteetin pitäisi vastaisuudessa perustua? Valitkaa KAIKKI ne tekijät, joiden varaan Te rakentaisitte. NYKYISIN PITÄISI VASTAISUUDESSA Kunnan historia ja perinteet. 1 1 Kuntalaisten menestyminen kilpaurheilussa 2 2 Kuntalaisten menestyminen taiteissa, tieteissä tai politiikassa 3 3 Kunnan omaleimainen kulttuuri.. 4 4 Suku, läheiset ja ystävyyssuhteet.. 5 5 Menestyvät yritykset kunnassa. 6 6 Kuntalaisten kotiseutuhenki. 7 7 Taloudellinen hyvinvointi kunnassa.. 8 8 Hyvät kunnalliset palvelut. 9 9 Kunnan hyvä tunnettuus ja imago muualla.. 10 10 Kuntalaisten korkea koulutustaso. 11 11 Pätevät ja osaavat virkamiehet kunnassa. 12 12 Puhdas luonto ja ympäristö.. 13 13 Monipuoliset harrastusmahdollisuudet. 14 14 Kansainvälinen ja elävä ilmapiiri kunnassa. 15 15 Kunnassa järjestettävät tunnetut tapahtumat ja tempaukset. 16 16 Samaistuminen ja kiintymys kaupunginosaan/kylään... 17 17 Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen 18 18 Kunnan leimallinen kaupunkimaisuus. 19 19 Kunnan leimallinen maaseutumaisuus. 20 20 Asuinkunnassani ei ole tällaisia tekijöitä/ei mihinkään 21 21 Ei osaa sanoa. 22 22 7 Seuraavassa on lueteltu joukko kuntia koskevia väittämiä. Pyydämme teitä vastaamaan jokaiseen väittämään sen mukaan oletteko samaa vai eri mieltä väittämän kanssa Täysin Jokseen- Jokseen- Täysin En osaa samaa kin samaa kin eri eri sanoa mieltä mieltä mieltä mieltä Jokainen joka haluaa pystyy kyllä vaikuttamaan kotikuntansa asioihin 1 2 3 4 5 Kunnallinen itsehallinto ja demokratia ovat suomalaisille perusarvoja, joita ei saa heikentää missään oloissa 1 2 3 4 5 Kunnan- ja kaupunginjohtajat tulisi valita virkaansa määräajaksi. 1 2 3 4 5 Kaikki kunnan johtavat virkamiehet tulisi valita virkaansa määräajaksi. 1 2 3 4 5 Kaupungin ja kuntien johtajat tulisi valita virkaansa suoralla kansanvaalilla. 1 2 3 4 5 Jollei maamme kuntia aleta pian kovalla kädellä saneeraamaan ja niiden taloutta tervehdyttämään, niin suuri osa kunnistamme ajautuu ennen pitkään konkurssitilaan.. 1 2 3 4 5 Kuntien tulisi vastaisuudessa mieluummin lisätä kuin karsia kunnallisia palveluita. 1 2 3 4 5 3

Täysin Jokseen- Jokseen- Täysin En samaa kin samaa kin eri eri osaa mieltä mieltä mieltä mieltä sanoa Kunnallisiin palveluihin ja hallintoon kohdistettavat säästötoimet eivät ole enää tarpeellisia, koska välttämättömät säästöt kunnissa on jo toteutettu ja pahin taloudellinen ahdinko ohitettu. 1 2 3 4 5 Kuntien pitäisi ottaa rohkeasti lisää lainaa työllistämistä varten, koska paranevan työllisyyden seurauksena kunnat saisivat varmasti panostuksensa takaisin 1 2 3 4 5 Kuntien tulee hoitaa omat tehtävänsä taloudellisesti mahdollisimman hyvin ja jättää vastuu kuntalaisten työllistämisestä valtion ja yritysten tehtäväksi... 1 2 3 4 5 Kuntien pitäisi tietoisesti lisätä työllistämisvastuutaan keräämällä enemmän rahaa esim. verotuksella ja käyttämällä näin saadut varat työttömien työllistämiseen 1 2 3 4 5 Valtion pitäisi siirtää työvoimatoimistojen tehtävät ja työllisyysvarat kunnille työllistämistarkoituksiin käytettäviksi 1 2 3 4 5 Kuntien lukumäärä on maassamme aivan liian suuri. 1 2 3 4 5 Maamme kuntien lukumäärää tulisi pakkoliitoksilla vähentää, jotta kuntien taloutta voitaisiin parantaa ja palveluja tehostaa.. 1 2 3 4 5 Mikäli kuntaliitoksia toteutetaan niiden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. 1 2 3 4 5 Väestömäärältään tai alueeltaan suuria kuntia pitäisi jakaa pienemmiksi kunniksi 1 2 3 4 5 On aivan samantekevää, missä minkäkokoisessa kunnassa asun kunhan omat elinoloni ovat kohtuullisessa järjestyksessä 1 2 3 4 5 Ihmisten pitäisi siirtyä nykyistä paljon suuremmassa määrin pois maaseudun haja-asutusalueilta asumaan alue-ja kuntakeskuksiin 1 2 3 4 5 Asukasmäärältään pienissä kunnissa ihmiset ovat yleensä onnellisempia kuin suurissa kunnissa 1 2 3 4 5 Kunnat, joiden taloutta on hoidettu huonosti pitäisi ottaa valtion holhoukseen. 1 2 3 4 5 Kuntaliitokset vähentävät demokratiaa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.. 1 2 3 4 5 Kuntaliitokset lisäävät liiaksi julkisen sektorin työttömyyttä.. 1 2 3 4 5 Kuntaliitokset parantavat kuntien taloudellista liikkumavaraa. 1 2 3 4 5 Kuntaliitosten vastustaminen perustuu pitkälle pienten kuntien päättäjien haluun pitää valta-asemastaan kiinni 1 2 3 4 5 Kuntaliitosten kannattaminen perustuu pitkälle suurten kuntien päättäjien tarpeeseen helpottaa oman kuntansa taloudellisia ongelmia pienten kuntien kustannuksella 1 2 3 4 5 Koko kuntaliitoskeskustelu on pääosin valtakunnallista hallituksen ja opposition välistä poliittista peliä ja valtataistelua... 1 2 3 4 5 Kuntien pitäisi innokkaammin taata yritysten lainoja ja merkitä niiden pääomia.... 1 2 3 4 5 Kuntien tulisi hoitaa yhteiskunnalliset palvelutehtävänsä mahdollisimman hyvin ja välttää osallistumista yritystoiminnan suoraan tukemiseen riskirahoitusta tarjoamalla. 1 2 3 4 5 4

8A. Mitkä KAIKKI seuraavista palveluista ovat sellaisia, jotka mielestänne ehdottomasti kuuluvat kunnan tehtäviin? 8B. Millä KAIKILLA tehtäväalueella kansalaisjärjestöjen tulisi mielestänne vastaisuudessa aktivoitua, ottaa vastuuta nykyistä ja yrittää työllistää ihmisiä? 8C. Mistä KAIKISTA tehtäväalueista kunta voisi Teidän mielestänne luopua, jolloin jotkut toiset tahot (valtio, yritykset, erilaiset yhteisöt ja kuntalaiset itse) hoitaisivat näitä tehtäviä? A B C Liikunta-, kuntoilu- ja urheilupalvelut (esim. urheilukenttä, uimahalli, liikuntatilat, erilaiset liikuntapalvelut) 1 1 2 Lasten päivähoito.. 2 2 2 Koulutoimi (esim. peruskoulu, lukio).. 3 3 3 Vanhusten huolto... 4 4 4 Toimeentulotuki (ent. sosiaalihuolto)... 5 5 5 Terveyskeskuspalvelut.. 6 6 6 Kirjastopalvelut 7 7 7 Kulttuuripalvelut esim. teatteri.. 8 8 8 Ei mitään/ei mistään 9 9 9 Ei osaa sanoa.. 10 10 10 9 Läänien lukumäärä on maassamme päätetty vähentää viiteen suurlääniin. Onko tämä läänin uudistus mielestänne onnistunut hanke vai ei? Kyllä.. 1 Ei 2 Ei osaa sanoa. 3 10 Entä pääkaupunki mielestänne valittu oikein vai ei? Kyllä 1 Ei.. 2 Ei osaa sanoa 3 11 Entä onko lääninne maaherra oikea valinta vai ei? Kyllä.. 1 Ei 2 Ei osaa sanoa. 3 12 Mitkä seuraavista ominaisuuksista sopivat teidän mielestänne kuvaamaan seuraavan neljän organisaation toimintaa? Arvioikaa asiaa oman kuntanne näkökulmasta. Rastitkaa kunkin ominaisuuden kohdalla KAIKKI ne tahot, joihin ominaisuus mielestänne sopii (0-4 rastia kullekin vaakariville)? KERA Ympäristö- Yrittäjä- Ammattikeskus järjestöt yhdistysliike Toiminta joustavaa ja palvelualtista 1 1 1 1 Byrokraattisia.. 2 2 2 2 Toiminnassaan tehokkaita ja aikaansaavia.. 3 3 3 3 Toiminta paikallaanpolkevaa ja pysähtynyttä. 4 4 4 4 Palvelevat hyvin kuntien tarpeita 5 5 5 5 Tarjoavat kunnille hyödyllistä tietoa 6 6 6 6 Pikemminkin hankaloittavat kuin edistävät kuntien asioita 7 7 7 7 Puuttuvat liiaksi asioihin, jotka eivät niille kuulu 8 8 8 8 Nykyaikaisia ja kehittyviä ja organisaatioita. 9 9 9 9 Ajastaan jälkeenjääneitä 10 10 10 10 Puuttuvat liikaa kuntien toimintaan.. 11 11 11 11 Toiminta kuntia hyödyttävää 12 12 12 12 5

KERA Ympäristö- Yrittäjä- Ammattikeskus järjestöt yhdistysliike Asiakassuuntautuneita organisaatioita.. 13 13 13 13 Kuntien kannalta tarpeellisia organisaatioita. 14 14 14 14 Ovat liikaakin kiinnostunut kuntaa koskevista asioista. 15 15 15 15 Omalla alallaan asiantuntemus korkea.. 16 16 16 16 Toiminta paljolti turhaa paperin pyörittelyä.. 17 17 17 17 Toiminta tuntematonta, tunnettuus huono... 18 18 18 18 13 Seuraavassa on lueteltu joukko tahoja, joista jokainen toimii yhteistyössä maamme kuntien kanssa. Arvioikaa jokaisen kohdalla erikseen, kuinka hyödylliseksi arvioitte ne oman kuntanne toiminnan kehittämisen kannalta? Erittäin Melko Ei kovinkaan Ei lainkaan En osaa hyödyllistä hyödyllistä hyödyllistä hyödyllistä sanoa Ammattiyhdistysliike 1 2 3 4 5 Kansaneläkelaitos 1 2 3 4 5 Kauppa- ja teollisuusministeriö 1 2 3 4 5 Kera 1 2 3 4 5 Keskussairaalat.. 1 2 3 4 5 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 1 2 3 4 5 Kunnallinen työmarkkinalaitos. 1 2 3 4 5 Liikenneministeriö 1 2 3 4 5 Lääninhallitus 1 2 3 4 5 Maakunnallinen liitto 1 2 3 4 5 Maakunnan kansanedustajat. 1 2 3 4 5 Maanmittauslaitos 1 2 3 4 5 Metsähallitus 1 2 3 4 5 Opetushallitus.. 1 2 3 4 5 Opetusministeriö.. 1 2 3 4 5 Sisäasiainministeriö.. 1 2 3 4 5 Sosiaali- ja terveysministeriö.. 1 2 3 4 5 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 1 2 3 4 5 kehittämiskeskus (Stakes).. Sosiaali- ja terveysalan edunvalvonta ja 1 2 3 4 5 palvelujärjestöt.. Suomen kuntaliitto.. 1 2 3 4 5 Tielaitos.. 1 2 3 4 5 Tilastokeskus. 1 2 3 4 5 Tuottajajärjestöt.. 1 2 3 4 5 Työvoimaministeriö 1 2 3 4 5 Valtion asuntorahasto. 1 2 3 4 5 Ympäristökeskus. 1 2 3 4 5 Ympäristöministeriö 1 2 3 4 5 Yrittäjäjärjestöt. 1 2 3 4 5 6

LOPUKSI TIEDUSTELEMME TUTKIMUKSEEN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA AINEISTON TILASTOLLISTA KÄSITTELYÄ VARTEN 14 Oletteko 17 Missä vanhassa läänissä kunta sijaitsee? Kaupungin- / kunnanjohtaja.. 1 Uudenmaan lääni. 1 Joku muu viranhaltija 2 Turun ja Porin lääni. 2 Kaupungin- /kunnanhallituksen puheenjohtaja. 3 Hämeen lääni 3 Kymen lääni. 4 15 Mikä on edustamanne kunnan koko? Mikkelin lääni.. 5 Alle 4.000 asukasta. 1 Pohjois-Karjalan lääni. 6 4.000-8.000 asukasta.. 2 Kuopion lääni. 7 8.000-30.000 asukasta. 3 Vaasan lääni. 8 30.000-80.000 asukasta.. 4 Keski-Suomen lääni. 9 YLI 80.000 asukasta.,... 5 Oulun lääni.. 10 Lapin lääni.. 11 16 Minkä maakunnallisen liiton alueella kunta sijaitsee? 18 Vastaajan sukupuoli Etelä-Karjalan liitto. 1 Mies 1 Etelä-Pohjanmaan liitto. 2 Nainen. 2 Hämeen liitto 3 Itä-Uudenmaan liitto 4 Kainuun liitto 5 Keski-Pohjanmaan liitto 6 Keski-Suomen liitto. 7 Kymenlaakson liitto. 8 Lapin liitto. 9 Mikkelin läänin maakuntayhtymä. 10 Pirkanmaan liitto. 11 Pohjanmaan liitto 12 Pohjois-Karjalan liitto 13 Pohjois-Pohjanmaan liitto.. 14 Savon liitto. 15 Päijät-Hämeen liitto. 16 Satakuntaliitto.. 17 Uudenmaan liitto. 18 Varsinais-Suomen liitto 19 7