ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

Samankaltaiset tiedostot
Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 8-1

Stallings, Luku 7. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1

Käyttöjärjestelmän rakenne

MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO: Sivutuksen algoritmit. Stallings, Luku 8.2

Sivun koko. Perusvalinnat. Sopiva sivukoko? Sivun koko? MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO: Sivutuksen algoritmit. Käyttöjärjestelmät, Luento 9

Perusvalinnat. Sivun koko. Sivun koko? Sopiva sivukoko? MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO: Sivutuksen algoritmit. Käyttöjärjestelmät

MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Sisältöä MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7. Fyysinen muisti YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti. Prosessin rakenne

Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA. ltöä YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti.

u vapaakäyntisyys (reentrancy) u Yhteinen koodialue u kullakin oma data-alue, pino, PCB u osoitteet suhteellisia prosessin alun suhteen

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Käyttöjärjestelmät II

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

Luento 2: LAITTEISTOSTA

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Käyttöjärjestelmät II

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta

Luento 3: PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Muistinhallinta. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch Heittovaihto vs. Virtuaalimuisti Esim: Pentium. Luento 5-1

NTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.

Stallings, Luku

Stallings, Luku 1. KJ-I S2043 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-2. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen 2-1

Muistinhallinta. Teemu s Cheesecake. Tietokoneen rakenne

MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola Tehtävät, staattinen vs. dynaaminen partitiointi, Buddy System sivutus, segmentointi

Prosessi perinteisesti

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Lähtötiedot tiedot / seuraavaksi? Käyttöjärjestelmät II MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO. Looginen vs. fyysinen osoite Perusvalinnat.

PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA

Prosessi virtuaalimuistissa PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA. Sisältöä. Prosessi virtuaalimuistissa. Prosessi. Prosessi. Käyttöjärjestelmät, Luento 4

Sisältöä PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA. Prosessi. Prosessi virtuaalimuistissa. Prosessi. Prosessi virtuaalimuistissa. Käyttöjärjestelmät

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Luento 5: Muistin hallinta Luento 5. Luento 5-1. Luento 5-3. u Continuous memory allocation for partition. Luento 5-5

MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

UNIX / Solaris (SVR4)

UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA

Käyttöjärjestelmät II. Muistinhallinnan esimerkit. UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA. UNIX / Solaris (SVR4) UNIX/Solaris: Tietorakenteita

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000

UNIX / Solaris (SVR4)

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Kurssikirja. Kurssin tavoite. Kurssin rakenne: Kurssin suorittaminen. Käyttöjärjestelmät - Luento 1

Stallings, Lukua 2. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-2. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-1

Jakso 5 Suoritin ja väylä

u saantimenetelmät u kirjanpito vapaista lohkoista (taltiolla!) u hierarkkinen hakemistorakenne: kirjanpito tdstoista u tdstojen käyttö

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

1. Keskusyksikön rakenne

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 5 Suoritin ja väylä

Käyttöjärjestelmän rajapinnat

Käyttöjärjestelmän rajapinnat. Siirräntä: Laiteajurit ja keskeytys. I/O-ohjain. I/O-ohjain. Siirtomenetelmät. Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Siirtymävaiheen vastaavuudet. Kurssin tavoite. Kurssikirja. Kurssin rakenne:

Jakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 5 Suoritin ja väylä

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku PALVELUPYYNNÖT. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Luento 5 Suoritin ja väylä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

KJ:N KEHITTYMINEN JA YLLÄPITO

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Transkriptio:

Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-2 Käyttöjärjestelmät I OHJELMAN SUORITUS VIRTUAALIMUISTISSA Suoritus virtuaalimuistissa Ohjelman loogiset osoitteet muutetaan fyysisiksi osoitteiksi vasta ajonaikana u prosessin paikka muistissa vaihtelee, sillä ei vaikutusta osoitemuunnokseen u MMU KJ käsittelee ohjelmaa sivuina tai kääntäjä jakaa ohjelman segmentteihin, jotka KJ voi sijoitella vapaasti muistiin u KJ:n kirjanpito osien sijainnista prosessin sivutaulussa tai segmenttitaulussa KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-3 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-4 Suoritus virtuaalimuistissa Kaikkien sivujen / segmenttien ei tarvitse olla muistissa yhtäaikaa u riittää, että suoritettava osa ja sen data muistissa u paikallisuus, suoritus viihtyy samoilla alueilla u ks. kuva 8.1 Laitteisto (MMU) ja KJ huolehtivat, että tarvittavat osat oikeaan aikaan muistissa u MMU huomaa puuttumisen u KJ noutaa muistiin Suoritus virtuaalimuistissa Sivu- / segmenttitaulun alkiossa läsnäolobitti, josta käy ilmi onko sivu / segmentti muistissa Lataaja tuo aluksi muistiin vain muutaman sivun / segmentin (ennaltanouto) tai ei yhtään (tarvenouto) Prosessi CPU:lle MMU:hun sivu- / segmenttitaulun fyysinen muistiosoite TLB:n sisällön mitätöinti = Virtuaalimuisti KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-5 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-6 6-1

Puutoskeskeytys (memory / page fault) Puutoskeskeytys Jos viitattu osoite ei ole muistissa, MMU aiheuttaa keskeytyksen KJ siirtää keskeytyksen aiheuttaneen prosessin (A) Blocked-tilaan KJ etsii sivulle / segmentille vapaan paikan muistista KJ käynnistää ohjaimen siirtämään puuttuvaa sivua / segmenttia ko. paikkaan Siirron aikana CPU suorittaa muita prosesseja Kun siirto valmis, ohjain keskeyttää suorituksessa olevan prosessin B KJ päivittää prosessin A sivu/segmenttitaulun ja siirtää prosessin A Ready-tilaan Suoritus palaa takaisin prosessiin B Kun prosessi A taas aikanaan suoritukseen, se viittaa uudestaan äskeiseen osoitteeseen u nyt viitatun mp:n sisältö muistissa KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-8 Virtuaalimuistin etuja Muistia käytetään tehokkaammin hyväksi u kustakin prosessista vain tarvittava osa muistissa u montako sivua/prosessi pidetään muistissa yhtäaikaa? F lokaalit ja globaalit algoritmit Prosessoria käytetään (kenties) tehokkaammin u moniajoastetta voi nostaa Fmuistiin mahtuu paremmin, ei ruuhkautumista Virtuaalimuistin etuja Voi ajaa fyysistä muistia suurempia ohjelmia u ohjelmoijan ei tarvitse huolehtia kerrostuksesta Osoiteavaruus voi olla valtaisa verrattuna todelliseen muistin määrään u esim. 32 bittiä => 4GB:n osoiteavaruus u hyöty? Looginen osoiteavaruus saa sisältää reikiäkin u vain tarvittavat osat kuvataan fyysiseen muistiin KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-9 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-10 Käyttöjärjestelmät I Sivutus Kuva 7.11 SIVUTUS KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-11 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-12 6-2

Sivutaulu Kuva 8.2a Sivutaulu Jokaisella prosessilla oma sivutaulu u missä sivutiloissa tämän prosessin sivut sijaitsevat Jokaisessa alkiossa läsnäolobitti P u P=1: sivu muistissa, alkiossa sivutilan numero u P=0: sivu ei muistissa, alkiossa esim. tieto missä sivu sijaitsee tukimuistissa (suoraan/epäsuorasti) Jokaisessa sivutaulun alkiossa muutettu-bitti M (modified) u M=1: sivun sisältö muuttunut muistissa, sivu kirjoitettava levylle, jos varaus vapautetaan u M=0: sivua ei muutettu, ei tarvitse kirjoittaa levylle sivutilaa vapautettaessa Sivutaulun alkiossa mahd. myös muuta tietoa u käyttötapabitti: R / RW u suojaustasobitti/bitit: KJ:n sivu / tav. prosessin sivu u milloin sivuun viitattu viimeeksi tai viitelaskuri Fpoistoalgoritmit tarvitsevat näitä KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-13 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-14 Osoitemuunnos Prosessien sivutaulut tavallisesti eri kokoisia ja voivat olla suuria u koko riippuu sivukoosta ja ohjelman koosta u koko taululle ei voi varata tilaa MMU:sta F sivutaulu muistissa ja osa jopa levyllä F sivutaulun fyysinen osoite PCB:ssä MMU:ssa sivutaulurekisteri PTR, jossa suoritettavan prosessin sivutaulun fyysinen alkuosoite Osoitemuunnos MMU jakaa loogisen osoitteen pariksi (sivunro,siirtymä) u Esim. kun sivukoko 1024 B (= 2 10 ) F 10 viimeistä bittiä siirtymä F alkuosa sivunumero MMU korvaa sivunumero-bitit sivutaulusta löytyvillä sivutilannumero-biteillä u ts. MMU katenoi sivutilanumeron ja siirtymän bitit Helppo laitetoiminto KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-15 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-16 Looginen vs Fyysinen osoite Kuva 7.12 Osoitemuunnos Kuva 8.3 = 1502 1 478 6 6*1024 + 478 = 6766 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-17 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-18 6-3

Käyttöjärjestelmät I Osoitemuunnospuskuri TLB Osoitemuunnospuskuri TLB Koska sivutaulu muistissa, jokaiseen muunnokseen näyttäisi liittyvän yksi ylimääräinen muistinouto u hae sivutaulun alkio MMU:hun u tee osoitemuunnos u nouda / talleta ko. fyysiseen osoitteeseen Ratkaisu: osoitemuunnospuskuri TLB u Translation Lookaside Buffer MMU pitää tallessa edellisissä muunnoksissa tarvitut sivutaulun tiedot u paikallisuus: sitä tarvitaan het kohta uudestaan u sivutaulun alkiota ei tarvitse noutaa joka kerta KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-19 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-20 Etsintä TLB:stä TLB nopeiden rekistereiden joukko u esim. 32 rekisteriä Käyttää assosiatiivista hakua u vertailu kohdistuu kaikkiin alkioihin yhtäaikaa u etsintä nopeaa u laitetoiminto! Kaikilla prosesseilla sivut 0, 1, 2,, mutta eri sivutiloissa Ł TLB tyhjennettävä prosessin vaihdossa TLB:n alkiossa (ainakin) sivunro, sivutaulun alkio, validibitti V Etsintä TLB:stä Kuva 8.9 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-21 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-22 TLB ja osoitemuunnos sivunro = loog. osoitteen alkubitit siirtymä = loog. osoitteen loppubitit Jos sivun tiedot ei TLB:ssä tai V=0, nouda TLB:hen sivutaulun alkio osoitteesta PTR + sivunro Jos P=0, aiheuta sivunpuutoskeskeytys Fyys.os = Katenoi(Sivutilanro,Siirtymä) Perform page replacement Kun keskeytys käsitelty, sama osoite tulee viitattavaksi uudelleen u Esim. PC:n kasvatus vasta osoitemuunnoksen jälkeen Kuva 8.8. KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-24 6-4

TLB ja osoitemuunnos Kuva 8.7 TLB:n alustus Kun suoritettava prosessi vaihtuu, TLB:n vanha sisältö mitätöitävä u PTR osoittamaan uuden prosessin sivutauluun u nollattava TLB:n alkioiden validibitit V=0 Koska TLB suhteellisen pieni, tarvitaan sopiva laitetason algoritmi, jonka perusteella valitaan korvattava alkio u TLB:n alkiossa mahd. myös laitetason viitelaskureita: poista se, jota ei ole aikoihin käytetty KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-25 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-26 TLB ja välimuisti Kuva 8.10 Käyttöjärjestelmät I Lisää sivutauluista KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-27 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-28 Lisää sivutauluista Monet järjestelmät sallivat suuren virtuaaliosoiteavaruuden u looginen osoite esim. 32 tai 64 bittiä 2-tasoinen sivutaulu 1 K alkiota (= 1024 = 2 10 ) Kuva 8.4 Jokaisella prosessilla suuri sivutaulu u jos 32-bittinen osoite ja sivukoko 4KB (12 bittiä), niin sivuja 2 20 = 1M kappaletta u jokainen alkio useita tavuja, esim. 4 B, joten sivutaulu 4 MB Myös sivutaulu jaetaan sivuihin ja myös sivutaulun osia voidaan pitää levyllä u riittää, kun suorituksessa olevaan osaan liittyvät sivut muistissa Ylin hakemisto mahtuu yhteen sivuun, pysyvästi muistissa 1K * 1K = 1M alkiota KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-29 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-30 6-5

2-tasoinen sivutaulu Kuva 8.5 Sopiva sivukoko? Laitteisto (MMU) määrää mitä sivukokoa KJ:n käytettävä u sivukoko aina 2:sen potenssi Fnopea osoitemuunnos Fkatkaisu ja katenointi helppoa Mitä isommat sivut, sitä sivuja/prosessi u pienempi sivutaulu vie vähemmän tilaa u ison sivutaulun osia useammin levyllä Fenemmän keskeytyksiä KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-31 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-32 Sopiva sivukoko? Pieni: aiheuttaa väh. sisäistä pirstoutumista Iso: sisältää paljon esim. tarpeetonta koodia Iso: saattaa sopia paremmin yhteen levysiirtojen kanssa (lohkokoko) u hakuvarren siirto ja pyörähdysviive syö paljon aikaa Iso: viittaus useammin samalle sivulle u TLB:n osumatodennäköisyys hyvä Sivupuutosten määrä Prosessille varatulle alueelle sopii enemmän pieniä sivuja kuin suuria Pieneltä sivulta viite usein muille sivuille, muistiin valikoituu pian ne sivut joita käytetään paljon Ł vähän sivupuutoksia Tn. että isolta sivulta viitattu sivu muistissa pienempi Ł paljon sivupuutoksia Kun sivukoko lähestyy prosessin kokoa, Ł vähän sivupuutoksia P=prosessin koko KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-33 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-34 Sivupuutosten määrä Paljonko sivutiloja per prosessi? Jos vähän sivutiloja, KJ heittää helposti pois sivun, jota tarvitaan pian uudelleen Ł paljon sivupuutoksia Jos saa paljon, niin lähes kaikki sivut mahtuvat muistiin Ł vähän sivupuutoksia Sopiva sivukoko? Yleisimmin käytetty sivukoko 4KB u ks. myös taulukko 8.2 Tämä ei sovellu kaikkiin tarpeisiin, eräät prosessorit sallivat useita sivukokoja u Pentium sallii 2 kokoa: 4KB tai 4MB u MIPS peräti 7 eri koko: 4KB..16MB q lokaalit vs. globaalit algoritmit W = working set size N = total # of pages in process Miten MMU tietää mitä kokoa käyttää? KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-35 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-36 6-6

KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-37 6-7