DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN SÄÄNNÖT

Samankaltaiset tiedostot
DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA O DIAKON SÄÄNNÖT

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt

1 Opiskelijakunta 2. 2 Tarkoitus ja toiminta 2. 3 Jäsenet 2. 4 Jäsenmaksu 3. 5 Edustajisto 3. 6 Edustajiston kokoontuminen 4.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Student Union of South-Eastern Finland University of Applied Sciences

Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Haaga-Helian opiskelijakunta Helga SÄÄNNÖT

Säännöt. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamko. 1 Opiskelijakunta. 2 Tarkoitus ja toiminta. 3 Jäsenet

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 (8) Vahvistettu rehtorin päätöksellä Opiskelijakunta

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt

3 Jäsenet Jokaisella Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijalla on oikeus liittyä opiskelijakunnan jäseneksi.

SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA SÄÄNNÖT

1 OPISKELIJAKUNTA TARKOITUS JA TOIMINTA JÄSENET JÄSENMAKSU EDUSTAJISTO EDUSTAJISTON KOKOONTUMINEN...

Toimintaa ohjaa edustajiston hyväksymät toimintasuunnitelma sekä erilaiset ohjesäännöt.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO SÄÄNNÖT

OPISKELIJAKUNNAN SÄÄNNÖT

Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 (8) Vahvistettu rehtorin päätöksellä Opiskelijakunta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi opiskelijakunta voi kuulua jäsenenä päättämiinsä yhdistyksiin tai yhteisöihin.

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA LAMKON SÄÄNNÖT. Hyväksytty sekä edustajiston kokouksissa.

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA O DIAKON SÄÄNNÖT

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan SÄÄNNÖT

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Säännöt

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan SÄÄNNÖT

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta käytetään näissä säännöissä lyhennettä HAAGA-HELIA.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka ei voi liittyä varsinaiseksi tai seniorijäseneksi.

SOMAKISS ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT - CANCERPATIENTERNA I FINLAND RY SÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

Perussääntö. I Luku. II Luku

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki.

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat ry ja sen kotipaikka on Helsinki

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SOMAKISS ry:n säännöt

5 JÄSENMAKSUT Yhdistyksen vuosikokous vahvistaa vuotuisen jäsenmaksun varsinaisille jäsenille. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

LAMK Seniorit ry säännöt

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Suomen luolaseuran säännöt

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

JYVÄSKYLÄN ALAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Stansvikin kyläyhdistys ry:n

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Uimaseura Vasa Simsällskap r.y. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Yhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Slovenia-seuran säännöt

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

Lahela-Seuran säännöt

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

Pienoisvenekerho Hydro-Kilta ry:n säännöt

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa ja Merkitty yhdistysrekisteriin

SEURAN SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Ski Jyväskylä ry ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Lepaan oppilaskunta ry

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Transkriptio:

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös lyhennettä O Diako. Opiskelijakunnan kotipaikka on Helsinki. Opiskelijakunnan kieli on sama kuin ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. Opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan toiminta perustuu ammattikorkeakoululain (932/2014) 41 :ään. 2 Tarkoitus ja toiminta Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on: 1. Valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoululain 4 luvussa tarkoitettuihin toimielimiin (ammattikorkeakoulun hallitus, tutkintolautakunta [tai muu vastaava toimielin], johtosäännössä määritellyt toimielimet) 2. Valita opiskelijoiden edustajat opintotukilain (65/1994) 9 :n mukaiseen ammattikorkeakoulun opintotukilautakuntaan 3. Osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :ssä säädetyn opiskeluterveydenhuollon ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 11 14 :ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. Opiskelijakunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, omistaa kiinteää omaisuutta ja osakkeita, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja, harjoittaa taloudellista toimintaa toimintansa rahoittamiseksi sekä toimia kantajana ja vastaajana. 3 Jäsenet Opiskelijakuntaan voivat kuulua varsinaisena jäsenenä Diakoniaammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä varsinaisiksi jäsenikseen myös muita Diakoniaammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan kannatusjäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea opiskelijakunnan toimintaa ja jotka hallitus hyväksyy kannatusjäseniksi.

Edustajisto voi kutsua yksimielisellä päätöksellä opiskelijakunnan kunniajäseniksi opiskelijakunnan tavoitteita merkittävästi edistäneitä henkilöitä. Varsinainen jäsen, joka ei ole suorittanut jäsenvelvoitteitaan tai joka ei enää ole Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija, katsotaan eronneeksi. Kannatusjäsen, joka ei ole suorittanut jäsenvelvoitettaan, katsotaan eronneeksi. Edustajisto voi kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä erottaa jäsenen, joka on menettelyllään opiskelijakunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut opiskelijakuntaa. Jäsen voi erota opiskelijakunnasta ilmoittamalla erosta kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta edustajiston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 4 Jäsenmaksu Opiskelijakunnan edustajistolla on oikeus määrätä jäsenten suoritettavaksi jäsenmaksu, jonka suuruus päätetään vuosittain. Varsinaisen jäsenen, yksityishenkilökannatusjäsenen sekä yhteisökannatusjäsenen jäsenmaksut voivat olla keskenään erisuuruisia. Opiskelijakunnan hallitus päättää jäsenmaksun kantamistavasta. Kunniajäseniltä ei kanneta jäsenmaksua. 5 Edustajisto Opiskelijakunnan päätösvaltaa käyttää edustajisto. Edustajiston toimikausi on kalenterivuosi. Edustajiston sihteerinä toimii opiskelijakunnan toiminnanjohtaja. Tämän ollessa estyneenä voi edustajisto kutsua kokoukselle sihteerin. Edustajiston tehtävänä on: valita ja vapauttaa edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, nimittää ja vapauttaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet, valita opiskelijakunnan toiminnanjohtaja ja päättää toimien perustamisesta, valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin, ammattikorkeakoululain 4 luvussa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä opintotukilain (65/1994) mukaiseen ammattikorkeakoulun opintotukilautakuntaan, nimittää ja vapauttaa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, hyväksyä talousarvio ja toimintasuunnitelma ja määritellä opiskelijakunnan talouden ja toiminnan suuntaviivat ja ohjeet, määrätä jäsenmaksun suuruus, merkitä tiedoksi hallituksen valmistelema opiskelijakunnan toimintakertomus,

päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille, hyväksyä tarvittavat ohjesäännöt sekä muut tarpeellisiksi katsomansa säännökset, päättää kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka opiskelijakunnan toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta tai ostamisesta, päättää opiskelijakunnan virallisista tiedotustavoista. Edustajistoon valitaan kaksitoista (12) jäsentä ja enintään kaksitoista (12) varajäsentä. jotka valitaan ehdolle asettuneista vaalikelpoisista jäsenistä vaalipiireittäin suoralla henkilövaalilla yhdistyslain 29 :n mukaisesti. Edustajisto vahvistaa vaalipiirit vuosittain. Yhdestä vaalipiiristä valitaan vaalipiirin jäsenmäärästä riippuen 1-5 edustajiston jäsentä. Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi. Edustajistovaalit järjestetään vuosittain loka-marraskuussa. Opiskelijakunnan vaaleissa äänioikeus on ainoastaan opiskelijakunnan jäsenvelvoitteen keskusvaalilautakunnan määrittelemään päivään mennessä suorittaneilla opiskelijakunnan jäsenillä. Opiskelijakunnan vaalien ja edustajistovaalien järjestämisestä vastaa edustajiston valitsema keskusvaalilautakunta, ja vaaleista määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä vaaliohjesäännössä. Edustajiston jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Opiskelijakunnan hallituksen jäsen tai työntekijä ei voi toimia samanaikaisesti edustajiston jäsenenä. Mikäli edustajiston jäsen valitaan hallitukseen tai opiskelijakunnan työntekijäksi, tulee hänen tilalleen edustajistoon varajäsen hänen hallituksessa toimimisensa tai työsuhteensa ajaksi. Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa edustajistosta kesken toimikautensa tai on esteellinen tai muuten estynyt osallistumasta edustajiston kokoukseen, tulee häneen sijaansa varajäsen siten, kuin vaaliohjesäännössä tarkemmin määrätään. Edustajisto voi hajottaa itsensä ja määrätä toimeenpantavaksi uudet vaalit. Päätös edustajiston hajottamisesta ja uusista vaaleista on tehtävä edustajiston kokouksessa. Päätöksen hyväksyminen vaatii yli ⅔ osaa edustajiston kaikista äänistä. Uusi edustajisto on valittava kahden (2) kuukauden kuluessa hajottamispäätöksestä. Uusi edustajisto valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hajotettu edustajisto hoitaa tehtäviään, kunnes uusi edustajisto on järjestäytynyt.

6 Edustajiston kokoontuminen Kutsu edustajiston kokoukseen on lähetettävä sähköpostitse edustajiston jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille ja lisäksi kokouksesta on ilmoitettava julkisesti opiskelijakunnan edustajiston päättämällä tavalla. Kutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouksessa voidaan käsitellä myös kokouskutsun ulkopuolisia asioita, mikäli edustajisto niin 2/3 enemmistöllä päättää. Yhdistyslain 23 :ssä mainituista asioita tai edustajiston hajottamisesta ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä ellei niitä ole mainittu kokouskutsussa. Edustajisto kokoontuu sääntömääräisesti ainakin 3 kertaa: Ennen toimikautensa alkua järjestäytymiskokoukseen, jossa: todetaan edustajiston kokoonpano, valitaan edustajiston keskuudesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt, valitaan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan opiskelijakunnan hallitus Huhtikuun loppuun mennessä kevätkokoukseen, jossa esitetään hallituksen valmistelema opiskelijakunnan toimintakertomus, esitetään hallituksen laatima tilinpäätös ja esitetään tilintarkastuskertomus (ja toiminnantarkastuskertomus), vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään sen aiheuttamista toimenpiteistä, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille, nimetään keskusvaalilautakunta vahvistetaan seuraavan edustajistovaalin vaalipiirit Syyskokoukseen marraskuun loppuun mennessä, jossa käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, käsitellään seuraavan vuoden talousarvio valitaan tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja, määrätään seuraavana vuonna kannettavan jäsenmaksun suuruus, päätetään seuraavan vuoden mahdollisten kokouspalkkioiden suuruus ja luottamushenkilöiden palkkiot.

Edustajiston kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja heidät mukaan lukien vähintään kuusi äänivaltaista henkilöä. Edustajisto kokoontuu hallituksen kutsusta, milloin hallitus tai edustajiston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun kolme (3) edustajiston jäsentä sitä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus sai todisteellisesti tiedon asiaa koskevasta pyynnöstä. Ylimääräistä kokousta ei pidetä 1.6 31.7 välisenä aikana, eikä tähän ajanjaksoon kuuluvia päiviä lasketa kuukauden määräaikaan. Opiskelijakunnan varsinaisilla jäsenillä, kunniajäsenillä ja työntekijöillä on puheja läsnäolo-oikeus sekä kannatusjäsenillä läsnäolo-oikeus edustajiston kokouksissa, ellei edustajisto ehdottomalla äänten enemmistöllä päätä rajoittaa oikeuksia jonkin asian käsittelyn ajaksi. Tarkempia ohjeita edustajiston työskentelystä annetaan tarpeen vaatiessa opiskelijakunnan ohjesäännöissä. 7 Hallitus Opiskelijakunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Hallituksen tehtävänä on johtaa opiskelijakunnan toimintaa, vastata opiskelijakunnan hallinnosta ja valvoa, että voimassa olevia säädöksiä noudatetaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen puheenjohtaja on opiskelijakunnan puheenjohtaja, ja hallituksen varapuheenjohtaja on opiskelijakunnan varapuheenjohtaja. Hallitus valitsee toiminnanjohtajaa lukuun ottamatta opiskelijakunnan muut työntekijät. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään 4 ja enintään 8 jäsentä. Hallitukseen voi kuulua vain opiskelijakunnan jäseniä. Opiskelijakunnan työntekijä ei voi kuulua hallitukseen. Hallituksen sihteerinä toimii opiskelijakunnan toiminnanjohtaja. Tämän ollessa estyneenä voi hallitus kutsua kokoukselle sihteerin. Edustajiston järjestäytymiskokous valitsee opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut hallituksen jäsenet. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan edustajiston järjestäytymiskokouksessa yhdistyslain 29 :n 1.momentin mukaisesti enemmistövaalitapaa käyttäen ehdottomalla äänten enemmistöllä. Hallituksen jäsenet valitaan edustajiston järjestäytymiskokouksessa suhteellista vaalitapaa käyttäen yhdistyslain 29 :n 3.momentin 3. kohdan mukaisesti. Hallituksen kutsuu koolle opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan on kutsuttava kokous koolle myös silloin, kun vähintään 3 hallituksen jäsentä sitä häneltä kirjallisesti pyytää. Kutsu hallituksen järjestäytymiskokoukseen on lähetettävä sähköpostitse kaikille hallitukseen valituille näiden ilmoittamiin osoitteisiin vähintään seitsemän

(7) vuorokautta ennen kokousta. Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan koollekutsumistavastaan. Hallituksen kokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokous on asianmukaisesti koolle kutsuttu ja paikalla on vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus voi kokouksissaan vähintään kolmen neljäsosan (2/3) äänten enemmistöllä päättää käsitellä asian, josta ei ole mainittu kokouskutsussa. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi (1) ääni. Ääntä voi käyttää vain henkilökohtaisesti. Jos edustajisto on vapauttanut hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään kesken toimikauden, valitaan uusi hallitus tai uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edustajiston vapauttaessa hallituksen puheenjohtajan tehtävästään kesken toimikauden, vapautuu samalla koko hallitus tehtävästään ja tilalle valitaan uusi hallitus jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hallitus eroaa tai muusta syystä vapautetaan tehtävistään, se vastaa välttämättömistä hallitukselle kuuluvista tehtävistä siihen asti, kunnes uusi hallitus on järjestäytynyt. Edustajiston erotessa kesken toimikautensa hallitus eroaa. Tarkempia ohjeita hallituksen työskentelystä annetaan opiskelijakunnan ohjesäännöissä. 8 Työntekijät Opiskelijakunnalla on toiminnanjohtaja sekä tarpeelliseksi katsottu määrä muita työntekijöitä. Opiskelijakunnan toiminnanjohtajan valitsee edustajisto. Muut työntekijät valitsee hallitus. Hallitus toimii toiminnanjohtajan esimiehenä. Toiminnanjohtaja toimii muiden työntekijöiden esimiehenä. 9 Aloiteoikeus Jokaisella edustajiston jäsenellä tai 10 opiskelijakunnan jäsenellä yhdessä on oikeus tehdä aloite edustajistolle. Aloite osoitetaan hallitukselle, joka antaa siitä lausunnon. Aloite käsitellään seuraavassa mahdollisessa edustajiston kokouksessa. Aloitteen ensimmäisellä allekirjoittajalla on oikeus tulla kuulluksi edustajiston ja hallituksen kokouksessa. Tehdystä päätöksestä on ilmoitettava aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle. 10 opiskelijakunnan jäsenellä yhdessä on oikeus tehdä aloite hallitukselle. Tehdystä päätöksestä on ilmoitettava aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle.

10 Jäsenäänestys Opiskelijakunnan edustajiston päätösvaltaan kuuluva muu kuin yhdistyslain 23 :n 1 momentissa tarkoitettu asia on alistettava yleiseen jäsenäänestykseen, mikäli vähintään ⅔ osaa edustajiston kaikista jäsenistä äänestettäessä niin vaatii. Jäsenäänestys toimitetaan edustajiston hyväksymästä päätösesityksestä, joka voidaan hyväksyä tai hylätä. Jäsenäänestyksestä määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä vaaliohjesäännössä. 11 Päätöksenteko Edustajiston ja hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, paitsi henkilövalinnoissa arpa. Henkilövalinnoissa käytetään suljettua lippuäänestystä. Äänestys on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä myös, mikäli yksikin kokouksen äänivaltainen edustaja sitä vaatii. 12 Sähköinen päätöksenteko Opiskelijakunnan hallituksen ja edustajiston päätöksenteko voidaan järjestää tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Sähköisen päätöksenteon käyttämisestä säädetään tarkemmin edustajiston hyväksymässä äänestysja vaalijärjestyksessä. 13 Toiminnan julkisuus ja oikaisumenettely Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain 41 :n mukaisen toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Opiskelijakunnan muut asiakirjat ovat julkisia opiskelijakunnan jäsenille, jollei laissa tai näissä säännöissä toisin päätetä. Opiskelijakunnan kiinteistötoimintaan ja liiketoimintaan liittyvät asiakirjat ja yksityistä henkilöä koskevat asiakirjat eivät ole julkisia. Asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat asiakirjat. Opiskelijakunnan toimielimen keskuudessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lausunto, muistio tai muu selvitys on kuitenkin julkinen, ellei toimielin toisin päätä. Asiakirja, joka on valmisteltavana, ei ole vielä julkinen. Opiskelijakunnan jäsenillä on oikeus saada otteita opiskelijakunnan jäsenille julkisista opiskelijakunnan edustajiston, hallituksen ja muiden toimielinten pöytäkirjoista. Näistä otteista on suoritettava hallituksen päättämien perusteiden mukainen maksu opiskelijakunnalle.

Opiskelijakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain (YhdL 32 ja 33 ) määräyksiä. 14 Nimenkirjoittajat Opiskelijakunnan nimen kirjoittavat toiminnanjohtaja yksin tai hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa. 15 Talous Opiskelijakunta on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpito on soveltuvin osin toteutettava kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetulla tavalla. Opiskelijakunnalla on joko tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastuksesta vastaa tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan on oltava auktorisoitu tilintarkastaja. Opiskelijakunnalla on toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Opiskelijakunnan tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on laadittava tilinpäätös sekä toimitettava tilintarkastuksen suorittamiseksi tarvittavat asiakirjat tilintarkastajille kolmen (3) kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Hallituksen tulee toimittaa tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä toiminnantarkastuskertomus edustajistolle viimeistään edustajiston kevätkokouskutsun yhteydessä. 16 Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa, joissa kummassakin muutosehdotuksen on saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksissa annetuista äänistä. Säännöt vahvistaa Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori. Nämä säännöt on hyväksytty 29.04.2015 sekä 17.08.2015 pidetyissä Diakoniaammattikorkeakoulun opiskelijakunnan edustajiston kokouksissa. Diakoniaammattikorkeakoulun rehtori on vahvistanut ne 25.08.2015, josta lähtien ne ovat voimassa.