Etelä-Suomi Päätökset Nrot 1) 246/2011/4 2) 247/2011/4 Dnrot 1) ESAVI/174/04.09/2011 2) ESAVI/225/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011 ASIAT 1) Sörnäistenniemellä sijaitsevan Parrulaiturin ruoppausta ja täyttöä koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 155/2011/4 muuttaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki 2) Jätemateriaalin hyödyntäminen Sörnäistenniemellä sijaitsevan Parrulaiturin täytössä ja täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Helsinki LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki Rakennusvirasto PL 1515 00099 HELSINGIN KAUPUNKI HAKEMUS Helsingin kaupungin rakennusvirasto on aluehallintovirastoon 29.9.2011 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa 1) Sörnäistenniemellä sijaitsevan Parrulaiturin ruoppausta ja täyttöä koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 155/2011/4 muuttamiseen sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja 2) jätemateriaalin hyödyntämiseen Parrulaiturin täytössä sekä päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Johdanto Hankkeen sijainti Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 12.8.2011 antamallaan päätöksellä nro 155/2011/4 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle vesilain mukaisen luvan Sörnäistenniemellä sijaitsevan Parrulaiturin ruoppaukselle ja täytölle. Päätöksen lupamääräyksen 7) mukaan parrulaiturin louhetukipenkereen täytössä saa käyttää vain louhetta tai puhtaita massoja. Hakija on esittänyt, että louhepenkereen täytöissä käytettäisiin myös betonia. Betonia hyödynnetään Kalasataman alueella Sörnäistenniemellä Parrulaiturin alueelle tehtävissä täytöissä. Nykyinen Parrulaituri sijaitsee Sompasaaren laiturialtaan pohjukassa Sompasaaren ja Hanasaaren laitureiden pohjoispäässä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Alue rajautuu Sompasaaren laiturialtaan pohjukkaan. Suunnittelualueella on rantaviivaa yhteensä noin 200 m. Nykyisiä Parrulaiturin rakenteita tullaan osittain purkamaan ja osittain korjaamaan. Rakenteiden korjaaminen ja kohteen läheisyyteen tulevan Sompasaaren kanavan rakentaminen edellyttävät ruoppaus- ja täyttötöitä nykyisen laiturialtaan pohjukassa. Kohteen rakentaminen ja betonin hyödyntäminen Parrulaiturin edustalta sedimenttiä ruopataan noin 5 000 m 2 :n alueelta syvimmillään tasoon noin -15,5 m. Vesisyvyys vaihtelee ruoppausalueella välillä noin 9 11 m. Ruopattavien massojen määräksi on arvioitu noin 17 000 m 3, joista osa on pilaantuneita. Laiturin alueelle rakennetaan ruoppauksen jälkeen louhepenger, jonka täyttämiseen tarvittava massamäärä on noin 45 000 m 3. Pehmeän sedimentin ruoppauksen jälkeen tehdään ensin täyttöä murskatulla tai pulveroidulla purkubetonilla tasoon noin -1 m lopullisesta täyttötasosta. Betonitäytön päälle tehdään koko alueella täyttö louheesta siten, että louhetta on betonin päällä noin 1 m tai enemmän. Lopullinen täyttötaso on alustavan suunnitelman mukaan muualla kuin tulevan Sompasaaren kanavan kohdalla noin tasolla +2 m. Sompasaaren kanavan kohdalla pohja on tasolla noin -2 m, joten betonitäyttö on lopullisessa rakenteessa kanavan kohdalla tasolla noin -3 m. Betonitäytön laajuus määritetään lopullisesti rakennussuunnitteluvaiheessa. 2 Hyödynnettävä betoni Louhetukipenkereen täytössä käytettävä purkubetoni on peräisin useista Helsingin kaupungin kohteista. Esimerkiksi Kalasataman kentällä on tällä hetkellä täyttöön soveltuvaa purkubetonia noin 10 200 m 3. Purkubetoni käytetään sekä merivesipinnan yläpuolisissa että alapuolisissa täytöissä, syvimmillään tasolle noin -15,5 m. Arvion mukaan louhepenkereessä voidaan hyödyntää betonia korvaamaan louhetta enimmillään noin 35 000 m 3. Lupaa haetaan betonin enimmäismäärälle, vaikka se ei välttämättä toteudu kohteen rakentamisessa. Rakennussuunnitteluvaiheessa määritellään tarkemmin purkubetonin sijoittuminen ja kerrospaksuudet suunniteltavien rakenteiden teknisten vaatimusten mukaisesti. Betonin ympäristökelpoisuus Betoni maarakennusaineena Oikeassa vesipitoisuudessa hyvin tiivistetyllä betonimurskeella on lujittuneena mahdollista saavuttaa parempia kantavuuksia kuin vastaavalla kalliomurskeella. Lujittuminen perustuu murskauksessa syntyvien sitoutumattoman sementin reaktiopintojen sitoutumiseen. Aina lujittumista ei hyödynnetä, jolloin betonimurskeen kantavuus vastaa vastaavan rakeisuuden omaavan kalliomurskeen 82138962 1-5 kantavuutta. Käytännössä betonimurskeella rakennetaan luonnon maa- ja kiviaineksen tavoin.
3 Betonin kemiallinen koostumus Kohteen louhetukipenkereen täytössä käytetään betonimursketta, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista. Betoni murskataan tai pulveroidaan enintään 300 mm:n kappalekokoon. Hyötykäytettävä betoni on pääosin peräisin Sörnäisten entisen satama-alueen puretuista rakennuksista. Lisäksi betonia hyötykäytetään myös muista Helsingin kaupungin purkukohteista. Ennen betonin hyödyntämistä kohteessa tutkitaan sen kemiallinen koostumus ja haitta-aineiden liukoisuus betonista. Vaikka betonin hyötykäytölle kyseisen hankkeen kaltaisissa meritäytöissä ei Suomessa tällä hetkellä ole lainsäädännön asettamia ohje- tai raja-arvoja, voidaan kohteessa käyttää soveltaen valtioneuvoston asetusta 591/2006 eräiden jätteiden hyväksymisestä maarakentamisessa. Kohteen täytössä käytetään vain betonimursketta, joka täyttää VNa:ssa 591/2006 ja VNa:ssa 403/2009 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvon asetuksen liitteen muuttamisesta peitetylle rakenteelle asetetut rajaarvot. Asetuksen peitetyn rakenteen betonimurskeelle asettamat raja-arvot on esitetty seuraavassa taulukossa. VNa:ssa 403/2009 esitetyt betonimurskeen haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien sekä haitta-aineiden liukoisuuksien raja-arvot peitetyssä rakenteessa (hyödynnettävän betonin perustutkimukset). Haitta-aine Kokonaispitoisuus (mg/kg) Liukoisuus (L/S=10, mg/kg) PCB-yhdisteet 1,0 - PAH-yhdisteet 20 - mineraaliöljyt (C10-C40) 500 - Liukoinen orgaaninen hiili (DOC) - 500 Antimoni (Sb) - 0,06 Arseeni (As) 50 0,5 Barium (Ba) - 20 Kadmium (Cd) 10 0,02 Kromi (Cr) 400 0,5 Kupari (Cu) 400 2,0 Elohopea (Hg) - 0,01 Lyijy (Pb) 300 0,5 Molybdeeni (Mo) - 0,5 Nikkeli (Ni) - 0,4 Vanadiini (V) - 2,0 Sinkki (Zn) 700 4,0 Seleeni (Se) - 0,1 Fluoridi (F) - 10 Sulfaatti (SO4) - 1 000 Kloridi (Cl) - 800
4 Riskinhallinta Esimerkki hyödynnettävästä betonista Tällä hetkellä esimerkiksi Kalasataman kentällä varastoitava betonimurske (noin 10 200 m 3 ) on jo osin tutkittu laboratoriossa (noin 1 400 m 3 ), osan (noin 2 500 m 3 ) laboratorioanalyysit ovat kesken. Loput betonista tutkitaan ennen hyödyntämistä täytöissä. Tutkituilta osin Kalasataman kentällä varastoitavien betonin haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet alittavat taulukossa 1 esitetyt raja-arvot. Arvio betonin ympäristövaikutuksista Betonia hyötykäytetään nykyisin laajasti erilaisissa maarakentamiskohteissa erilaisten luonnonmateriaalien korvaajana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 16.9.2011 antamassaan päätöksessä nro 89/2011/1 antanut Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan hyötykäyttää betonia ja asfalttia Parrulaiturin läheisyydessä Sörnäistenniemen vesialueen täysin vastaavissa täytöissä. Ympäristövaikutusten kannalta merkittävin tekijä on mahdollisten haittaaineiden liukeneminen louhepenkereen betonista meriveteen ja aineiden kulkeutuminen meriveden mukana ympäristöön. Haitta-aineiden (metallien, orgaanisten aineiden) pitoisuus ja myös liukoisuus on puhtaassa betonimurskeessa pieni. Betonimurske on emäksistä ja sisältää jonkin verran sulfaatteja. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi betonin valmistusmenetelmä, käytetyt raaka-aineet sekä mahdollinen käytössä tapahtunut pilaantuminen voivat aiheuttaa haitta-aineiden pitoisuuksien kohoamista, joka otetaan huomioon hyötykäytettäessä betonia vedenalaisissa täytöissä. Haitta-aineista merkittävimpiä ja haitallisimpia ovat metallit ja anionit (sulfaatti, kloridi ja fluoridi). Monet betonin sisältämät metallit (esim. Cu, As, Cd, Cr) ovat haitallisia vesieliöille jo varsin alhaisissakin pitoisuuksissa. Myös ph:n muutokset aiheuttavat haittavaikutuksia vesieliöille. Hyötykäytettävä betoni ei sisällä merkittäviä määriä orgaanisia haitta-aineita, esimerkiksi PCB- ja PAH-yhdisteitä, jotka voivat kertyä vesieliöihin ja rikastua ravintoketjuissa. Mikäli hyötykäytettävän betonin haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet täyttävät VNa:ssa 591/2006 peitetylle rakenteelle asetetut raja-arvot, ei betonin arvioida aiheuttavan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Metallien liukoisuudet ovat tuolloin vähäisiä. Monet metallit (esim. Cu, Cr) sitoutuvat helposti partikkeleihin ja humusaineisiin sekä sedimentoituvat meren pohjaan ja ovat näin vähemmän haitallisessa muodossa eliöille. Myös suolojen liukoisuus betonista on alhainen. Merivesi sisältää luonnostaan enemmän suoloja kuin makeavesi ja merieliöt ovat sopeutuneet korkeampiin suolapitoisuuksiin.
Betonin laadunvalvonta Ympäristöseuranta Sekä kirjallisuustietojen perusteella että kokemusperäisiin havaintoihin (betonia käytetään runsaasti normaalissa vesipinnan alaisessa rakentamisessa, esim. laiturit, sillat) pohjautuen voidaan betonin hyödyntämistä louhepenkereessä pitää ympäristön kannalta turvallisena tapana. Louhepenkereeseen sijoitettavan betonin laatua seurataan säännöllisesti. Eri purkukohteista tulevat betonit tutkitaan erikseen ennen niiden hyödyntämistä kohteessa. Näytteenotto hyötykäytettävästä betonista toteutetaan VNa:n 591/2006 mukaisesti. Kohteessa hyötykäytettävät betonit ovat pääsääntöisesti peräisin jo puretuista rakenteista, jolloin näytteenotto tehdään kasalle varastoidusta materiaalista. Kasasta otettavista edustavista osanäytteistä (vähintään 10 kpl) muodostetaan riittävän suuri (noin 30 kg) kokoomanäyte, joka murskataan laboratoriotutkimusten vaatimaan palakokoon. Laboratoriossa betonista tutkitaan VNa:n 591/2006 mukaisten haittaaineiden kokonaispitoisuudet sekä haitta-aineiden liukoisuudet (taulukko 1). Haitta-aineiden liukoisuustutkimukset tehdään 2-vaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN 12457-3). Mikäli betonin epäillään sisältävän muita haittaaineita kuin VNa:ssa 591/2006 on mainittu, tutkitaan myös niiden pitoisuudet ennen hyötykäyttöä. Mikäli haitta-aineiden kokonaispitoisuudet tai liukoisuudet eivät täytä mainitun asetuksen mukaisia raja-arvoja, kyseistä betonierää ei hyödynnetä täytöissä, vaan se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Mikäli rakennettavassa louhepenkereessä hyötykäytetään betonia, esitetään laiturialtaan merivedestä tutkittavaksi kahdesta tutkimuspisteestä seuraavien haitta-aineiden pitoisuuksia: - ph - sähkönjohtavuus - liukoiset metallit (Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Pb, Mo, Ni, V, Zn, Se) - anionit (fluoridi, sulfaatti, kloridi) - mineraaliöljyt (C10-C40) Tutkimuspisteet sijoitetaan laiturialtaaseen siten, että toinen piste (P1) sijaitsee rakennettavan louhepenkereen edustalla ja toinen (P2) laiturialtaan suulla. Ensimmäiset näytteet otetaan ennen louhepenkereen rakentamiseen liittyvien sedimenttien ruoppaustöiden aloittamista. Työn aikana ei esitetä tehtäväksi erillistä tarkkailua betonin hyötykäytön vuoksi, vaan noudatetaan aluehallintoviraston päätöksen nro 155/2011/4 lupamääräyksen 10) mukaista vesistövaikutusten seurantaohjelmaa. Louhepenkereen valmistumisen jälkeen merivesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Seurantaa jatketaan vähintään kolme vuotta penkereen rakennustöiden päättymisen jälkeen. Tuloksista riippuen ympäristöseurantaohjelmaa päivitetään tarvittaessa. 5
Dokumentointi HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Hienoaineksen kulkeutuminen voidaan estää suoja- tai eristerakenteilla, jos myöhemmin havaitaan, että täyttöön sijoitetusta betonista vapautuu merkityksellisiä määriä haitta-aineita. Louhepenkereen rakentamisen yhteydessä pidetään kirjaa: - betonin sijoittamisalueesta ja -syvyydestä - hyödynnettävän betonin määrästä ja betonin alkuperästä - betonin laadunvalvonnan tuloksista - ympäristöseurannan tuloksista Kirjanpidon pohjalta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan aluehallintoviranomaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Tulevia rakentajia informoidaan louhepenkereen betonitäytöstä. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa 11.10.2011 10.11.2011 sekä lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt lisäksi jätemateriaalin hyödyntämistä Parrulaiturin täytössä koskevan asian johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Helsingin kaupungilta ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hakemuksessa esitetty betonijätteen hyödyntäminen tulee toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu meren pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Hyödynnettävän betonijätteen ympäristökelpoisuus on selvitettävä ennen jätteiden sijoittamista täyttöön. Ympäristökelpoisuuden selvittämisessä ja arvioinnissa voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 esitettyjä menettelyjä ja kriteerejä. Kelpoisuustutkimukset on tehtävä erikseen eri paikoista tuoduille jäte-erille. Selvästi likaantuneet biojätteet ja mahdolliset muut jätekasat on eroteltava hyödynnettäväksi aiotusta betonijätteestä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että purkubetonin hyödyntämisen aikainen ja sen jälkeinen tarkastelu voidaan toteuttaa lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut purkubetonin käyttöä louheen korvaamisessa Parrulaiturin täytössä. Purkubetonin käy- 6
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT 1) VESILAIN MUKAINEN RATKAISU Vesitalouslupaa koskeva lupamääräys 2) YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupaa koskevat lupamääräykset töllä voidaan korvata luonnon maa-ainesten käyttöä. Täyttö pitää kuitenkin toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu meren ja ympäristön pilaantumista. Ympäristölautakunta on todennut, että purkubetonin laadussa voi olla vaihtelua ja betoni saattaa olla paikallisesti likaantunutta. Purkubetonin käytön edellytyksenä tulee olla, että hakija esittää luotettavat menettely- ja dokumentointitavat sille, että merkittävästi likaantunut betonijäte on eroteltu käytettävästä materiaalista. Ympäristölautakunta on esittänyt lisäksi, että täyttöön aiotun jätteen ympäristökelpoisuus kohteeseen on selvitettävä käyttäen asiantuntijalaitosta. Kelpoisuustutkimukset tulee tehdä erikseen eri paikoista tuoduille betonierille. Kelpoisuusarvioinnissa ja jätteen laadunhallinnassa voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjä menettelyjä ja rajaarvoja. Yli raja-arvojen haitta-aineita sisältävä jäte tulee toimittaa jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan. Betonijätteiden hyödyntämiskelpoisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että jäte on jatkuvasti kosketuksissa meriveden kanssa. Aluehallintovirasto muuttaa Sörnäistenniemellä sijaitsevan Parrulaiturin ruoppausta ja täyttöä koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 155/2011/4 lupamääräyksen 7) kuulumaan seuraavasti: 7) Louhetukipenkereen täytössä saa käyttää louhetta tai puhtaita massoja sekä betonia, jolla on asianmukainen ympäristölupa tähän rakenteeseen sijoittamiseen. Muutoin on noudatettava aluehallintoviraston päätöstä nro 155/2011/4. Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristöluvan betonijätteen, yhteensä enintään noin 35 000 m 3, hyödyntämiseen aluehallintoviraston päätösten nro 155/2011/4 ja 246/2011/4 mukaisessa Sörnäistenniemen Parrulaiturin täytössä Helsingin kaupungissa. Töiden suorittaminen 1. Betonijätettä saadaan käyttää hakemukseen liitetyn suunnitelman (28.9.2011) kuvan 2 mukaisella alueella kuvissa 3 ja 4 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 7
8 Likaantuneet betonijätteet on erotettava puhtaista jo purkuvaiheessa. Täyttöön ei saa käyttää likaantunutta betonijätettä. 2. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen betonin hyödyntämistä täytössä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi selvitys betonijätteen ympäristökelpoisuudesta täyttöön. Hienoaineksen kulkeutuminen louhepenkereen ulkopuolelle on estettävä sijoittamalla suodatinkangas tason 0 alapuoliselle osuudelle louhepenkereen sisäluiskaan. Häiriö- ja poikkeustilanteet 3. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailu 4. Luvan saajan on tarkkailtava täyttöalueen vedenlaatua ja jätteen sijoituksen vaikutuksia mereen hakemuksen mukaisesti. Kirjanpito ja raportointi 5. Hyödynnettävän betonin hyödyntämisalueesta ja syvyydestä, betonin alkuperästä, määrästä ja laadusta sekä laadunvalvonnan ja ympäristöseurannan tuloksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 6. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden tarkkailuja koskeva raportti. Vastuuhenkilön nimeäminen 7. Luvan saajan on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen lupamääräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.
9 LUVAN VOIMASSAOLO RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan voimassaolo Lupapäätös on jätemateriaalien täyttöön sijoittamisen osalta voimassa vuoden 2021 loppuun (YSL 55 ). Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Päätöksen täytäntöönpano Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Betonimurskeella voidaan korvata louhe tai muu puhtaat massat. Betonimurskeella on lujittuneena mahdollista saavuttaa parempia kantavuuksia kuin vastaavalla kalliomurskeella. Betoni on peräisin pääasiassa useista Helsingin kaupungin kohteista. Kalasataman kentällä on tällä hetkellä täyttöön soveltuvaa purkubetonia noin 10 200 m 3. Parrulaiturin louhepenkereessä voidaan hyödyntää betonia korvaamaan louhetta enimmillään noin 35 000 m 3. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Hankealue kuuluu rannikkovesimuodostumaan Kruunuvuorenselkä, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi rehevöitymisen takia. Toiminnan ei arvioida vaikuttavan haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetty ja annetut lupamääräykset hankkeesta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan menettelyn katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Luvan saajalta ei tämän vuoksi vaadita vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan saajalla on jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. TÖIDENALOITTAMISLUPA JA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Perustelut Lupamääräysten perustelut Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan betonin käyttöä Parrulaiturin täytössä koskevien töiden aloittamiseen ennen vesilain mukaisen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saaja voi aloittaa ympäristöluparatkaisun mukaisen jätemateriaalin käsittelyyn liittyvän toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Hanke liittyy aluehallintoviraston 12.8.2011 antamaan päätökseen nro 155/2011/4, jossa Helsingin kaupungin rakennusvirastolle on myönnetty vesilain mukainen lupa Sörnäistenniemellä sijaitsevan parrulaiturin ruoppaukseen ja täyttöön Helsingin kaupungissa. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa, sillä se viivästyttäisi Sörnäistenniemelle rakennettavan uuden asuin- ja toimipaikka-alueen rakentamista. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on siten perusteltu syy, eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräykset 1 ja 2 ovat tarpeen, koska toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Suodatinkangas on sijoitettava estämään hienorakeisen aineksen pääsy mereen. 10
11 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Lupamääräys 3 on tarpeen toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Tarkkailua koskeva lupamääräys 4 on tarpeen mereen kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa koskeva lupamääräys 5 on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja raportointia koskeva lupamääräys 6 luvan noudattamisen valvomiseksi. Lupamääräys 7 on tarpeen, koska jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittely- tai hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittely- tai hyödyntämispaikalla oltava näistä tehtävistä vastaava hoitaja. Aluehallintovirasto on ottanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Vesilain 16 luvun 32 Ympäristönsuojelulaki 28, 41 43, 46, 55, 56, 62, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 ja 12 Jätelaki 51 Jäteasetus 3, 4 ja 22 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) KÄSITTELYMAKSU 4870 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan ruoppausta ja vesialueen täyttöä yli 20 000 200 000 m 3 ktr koskevan lupa-asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on 4 970 euroa. Yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta peritään 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli tässä tapauksessa perittävän maksun suuruus on vesitalousasiassa 497 euroa. Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä yli 10 000 tonnia vuodessa, ym-
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN päristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 4870 euroa. Päätösasiakirjan sisältäessä useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden tai jos kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. 12 Päätös Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-174-04-09-225-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sk
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.12.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.