HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

Samankaltaiset tiedostot
Tuloskatsaus 1 (8) Julkaisupäivä HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N TULOSKATSAUS Liikevoitto 4,5 miljoonaa euroa

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(15)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

LUHANGAN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(15)

PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKIN OSAVUOSIKATSAUS

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

LUOPIOISTEN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

LUHANGAN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1 (14)

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Tammi-joulukuu Op-ryhmä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(15)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

LOPPUTILITYS Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin rahoituslaskelma

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2004

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö

VUOSIKERTOMUS LUHANGAN. Osuuspankki. .qfrysbs+ Saammehan palkita Sinuakin OP-bonuksilla?

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2004

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2004

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2011

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(19)

ETELÄ-KARJALAN OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(24)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

Haminan Seudun Osuuspankki Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin rahoituslaskelma

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(17)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(20)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(18)

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

42,2 35,4 6,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin Jäsenet

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

KYMIJOEN OSUUSPANKKI Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin rahoituslaskelma

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

Osavuosikatsaus

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

Loimaan Seudun Osuuspankki

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä. Toimintaympäristö 1(18)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 epävirallinen käännös

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä 1(19)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu väliseltä ajanjaksolta.

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

61,28 57,79 3,49 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin Jäsenet

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP Ryhmä. Toimintaympäristö 1(16)

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2011

PÄIJÄT-HÄMEEN OSUUSPANKIN OSAVUOSIKATSAUS

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 VIRTAIN OSUUSPANKKI Osuuspankin tuloslaskelma ja tase

OSAVUOSIKATSAUS

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio:

1(16) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Köyliön Osuuspankin vuoden 2010 liikevoitto vaihtui liiketappioksi vuoden 2011 aikana. Viime vuodesta kohonnut korkotaso paransi korkokatetta, vaikka korot kääntyivät laskuun vuoden loppua kohti. Loppuvuonna lisääntynyt sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperipaperikaupan nettotuottoja. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat merkittävästi. Talletuskannan kasvu oli maltillista. Luottokannan kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun. Vakavaraisuussuhde parani johtuen osittain siirtymisestä sisäisten luottoluokituksen menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa. Avainlukuja 2011 2010 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa -98 285-134,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 75,4 79,6-4,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % -0,5 2,8-3,3 Vakavaraisuussuhde, % 29,3 20,4 8,9 Henkilöstö keskimäärin 10 11-1 Jäsenet 1 589 1 541 48 OP-Pohjola-ryhmä Köyliön Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP- Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta organisoitiin uudelleen 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjolaryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna 2011. Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna 2011. Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta.

2 Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luotonkysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Sen sijaan talletukset lisääntyivät varsin vahvasti. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuodesta 2003 Köyliön Osuuspankin toimitusjohtajana toiminut Jorma Pohjus erosi tehtävästään 31.3.2011. Pankin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.5.2011 alkaen valittiin pankinjohtaja Jari Valonen Euran Osuuspankista. OP-Pohjola-ryhmä on saanut 18.10.2011 Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää 31.12.2011 alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Köyliön Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Köyliön Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate 1 295 1 244 4,1 1 361 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 140 182-23,1 105 Palkkiotuotot, netto 144 145-0,7 171 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -31 50-160,9 79 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 10-251 104 0 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -5 1-570,6-3 Liiketoiminnan muut tuotot 57 63-9,5 63 Yhteensä 315 190 65,7 415 Tuotot yhteensä 1 610 1 434 12,3 1 776 Kulut Henkilöstökulut 583 504 15,6 465 Muut hallintokulut 377 397-5,1 403 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 33 36-6,5 32 Liiketoiminnan muut kulut 222 205 8,1 190 Kulut yhteensä 1 215 1 142 6,3 1 091 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 493 6 7 577,3 58 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) -98 285-134,2 627

3 Korkokate kasvoi edellisvuoden tasosta. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Sen sijaan palkkiotuottoja kertyi edellisvuoden tahtiin. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot laskivat voimakkaasti. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot kasvoivat, kun luotto- ja takauskannasta kirjattiin aiempaa enemmän saamiskohtaisia arvonalentumisia. Hallintokulut kasvoivat johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Palkkiot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat hieman kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin 1.11.2011. OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP- Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Talletuksista 5 5-12,3 Luotonannosta 95 96-1,0 Maksuliikkeestä 154 158-2,8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 26 27-5,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 46 39 19,0 Takauksista 10 11-8,3 Vakuutusten välityksestä 24 20 21,9 Muut 47 44 7,2 Yhteensä 407 401 1,6 OP-bonukset -202-196 3,1 Palkkiotuotot yhteensä 205 205 0,2 Palkkiokulut 61 60 2,4 Palkkiotuotot, netto 144 145-0,7 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 555 16 3 421,1 Vähennykset -62-9 566,2 Arvonalentumisten nettomäärä 493 6 7 577,3 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,9 0,0 0,9 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % 31.12.2009 Tase 64 439 67 129-4,0 64 196 Luotot 53 312 57 264-6,9 54 505 Saamistodistukset 3 099 3 487-11,1 4 448

4 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Osakkeet ja osuudet 3 111 2 813 10,6 2 693 Talletukset 53 518 52 822 1,3 52 319 Oma pääoma 7 960 7 602 4,7 7 206 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 101 3 930-21,1 4 616 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 9 336 tuhatta euroa eli 4 174 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 53 312 tuhatta euroa (57 264 1 ). Luottokannan kasvu pysähtyi ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 2 093 tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 771 993 78,3 Nollakorkoiset saamiset 74 49 50,6 Yhteensä 1 844 1 042 77 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 3,6 1,8 1,8 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 330 349 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 53 53 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 82 82 Nettotuotto, % -8,2 3,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 383 402 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,6 prosenttia taseesta (0,6). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2010.

5 Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 3 822 tuhatta euroa (2 459). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin yhteensä 3 099 tuhatta euroa (3 487). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset OP-Pohjola osk:n lisäosuuspääomaan. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 34 tuhatta euroa oli 20 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 21 977 22 050-0,3 Säästämistilit 18 174 20 207-10,1 Sijoittamistilit 13 366 10 567 26,5 Valuuttatalletukset 0 0 86 Yhteensä 53 518 52 822 1,3 Muut velat 360 490-26,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 53 878 53 312 1,1 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankilla ei ole velkoja luottolaitoksille, liikkeeseen laskettuja velkakirjalainoja, debentuurilainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma laski 1,4 prosenttia 727 tuhanteen euroon (737). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 165 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 562 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä 13 320,75 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 4,7 prosenttia 7 960 tuhanteen euroon (7 602). Luottotappiovarausta purettiin 709 tuhatta euroa.

6 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Ensisijaiset omat varat 9 105 9 145 Osuus- ja lisäosuuspääoma 696 716 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 28 19 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 8 381 8 410 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -632 0 Toissijaiset omat varat 161 257 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 161 257 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista -161 0 Omat varat yhteensä 8 473 9 401 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 8 473 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 7 960 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 513 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (1 322). Ensisijaisista omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet (0) sekä suunniteltu voitonjako (14). Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin (0) sekä arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (792). Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 3 920

7 Vähittäisvastuut 0 2 182 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0 268 Muut erät 0 37 IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) 755 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 Yritysvastuut 1) 755 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 746 Vähittäisvastuut 2) 746 Kiinteistövakuudelliset 586 Muut 160 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset 442 PD/LGD-menetelmä 198 Yksinkertainen menetelmä 245 Pääomasijoitukset 16 Pörssilistatut sijoitukset 3 Muut 226 Muut erät 38 Luottoriski yhteensä 1 985 3 408 Markkinariski 3) 25 27 Operatiivinen riski 225 258 Muut omien varojen vaatimukset 4) 80 Yhteensä 2 316 3 693 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omat varat yhteensä 8 473 9 401 Ensisijaiset omat varat 8 473 9 145 Omien varojen vaatimus 2 316 3 693 Vakavaraisuussuhde, % 29,3 20,4 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 29,3 19,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8 *syyskuussa 2011 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

8 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja 29 672 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2011 2010 2009 Oman pääoman tuotto (ROE), % -0,5 2,8 5,7 Koko pääoman tuotto (ROA), % -0,1 0,4 0,8 Omavaraisuusaste, % 14,4 14,0 13,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 75,4 79,6 61,4

9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmiste-

10 taan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 53,7 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 37,6 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,9 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 3,6 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski.

11 Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP- Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 0,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 45 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli negatiivinen. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.

12 Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kolme sivukonttoria. Pääkonttorin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 94 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 589. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankin henkilöstö Köyliön Osuuspankin henkilökunta 31.12.2011 Aaltonen Tuija, Hakkarainen Pirkko, Kaleva Juhani, Kanninen Riitta, Lehtonen Soili, Puljujärvi Tarja, Sauramo Päivi, Sulin Pirjo, Valo Hanna-Leena ja Valonen Jari. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Köyliön Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 27.4.2011. Kokoukseen osallistui 24 osuuspankin jäsentä.

13 Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 26 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 26. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä viisi kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema kolme -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun.

14 Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto 31.12.2011 Puheenjohtaja Suni Maija (2010-2013) opettaja Köyliö Varapuheenjohtaja Korpela Reijo * (2009-2012) maanviljelijä Köyliö Muut jäsenet Aaltonen Jukka (2010 2013) maanviljelijä Köyliö Hankaankorpi Jari (2010 2013) yritystutkija Köyliö Huila Teija (2011 2014) fysioterapeutti Köyliö Härkälä Mikko (2011 2013) yrittäjä Köyliö Ilola Pekka (2011 2014) tuotantopäällikkö Köyliö Kalliolevo Kaija (2011 2014) toimistovirkailija Köyliö Karilainen Ami (2011 2014) yrittäjä Köyliö Kaunisto Timo (2011 2014) tuotantopalvelupäällikkö Köyliö Ketola Tapani * (2010 2013) piirtäjä Köyliö Markkula Hanna * (2010 2013) yrittäjä Köyliö Matomäki Vesa-Pekka (2011 2014) maanviljelijä Köyliö Mattila Raimo (2009 2012) metallimies Köyliö Nieminen Antero (2009 2012) kiinteistövälittäjä Köyliö Parkkila Jaakko (2011 2014) maanviljelijä Köyliö Putko Tapio (2009 2012) maanviljelijä Köyliö Pörrö Tuula (2009 2012) emäntä Köyliö Routama Risto (2011 2014) koulunjohtaja Köyliö Sarin Jukka (2010 2013) maanviljelijä Köyliö Sauramo Maija (2010 2013) yrittäjä Köyliö Tuomola Johanna (2009 2012) yrittäjä Köyliö Vahekoski Marika (2009 2012) agrologi AMK Köyliö Vahteristo Samuli (2010 2013) yrittäjä Köyliö *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Köyliön Osuuspankin hallintoneuvoston jäseniä vuoden 2011 aikana ovat lisäksi olleet seuraavat henkilöt: Eskola Terho 1.1. 27.4.2011, Granqvist Pentti 1.1. 27.4.2011, Simula Kari 1.1. 30.11.2011 ja Jokela Elina 28.4. 30.11.2011

15 Hallitus 1.1. 30.11.2011 Puheenjohtaja Männistö Mika s. 1963 maanviljelijä Köyliö Varapuheenjohtaja Haanpää Seija s. 1956 terveydenhoitaja Köyliö Muut jäsenet Eskola Ilkka s. 1959 sähkötyönjohtaja Köyliö Kesonen Sakari s. 1952 käyttömies Köyliö Ojala Jarmo s. 1947 yrittäjä Köyliö Välilä Reijo, s. 1958, hallituksen jäsen 12.5.2011 asti Hallitus 1.12. 31.12.2011 Puheenjohtaja 15.12 alkaen Eskola Ilkka s. 1959 sähkötyönjohtaja Köyliö Varapuheenjohtaja Haanpää Seija s. 1956 terveydenhoitaja Köyliö Muut jäsenet Jokela Elina s. 1972 hallinto- ja talouspäällikkö Köyliö Kesonen Sakari s. 1952 käyttömies Köyliö Simula Kari s. 1962 maatalousyrittäjä Köyliö Toimitusjohtaja Jari Valonen, yo-merkonomi, 47 v, toimitusjohtaja 1.5.2011 alkaen Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut KTM Tapani Kulmala, KHT. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Jussi Priha ja Kyösti Myller suorittivat osuuspankin tarkastuksen 1. - 3.3.2011. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut tarkastuspäällikkö Ilkka Haapa. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä. Euribor-korot ovat poikkeuksellisen matalalla. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto linjasi syyskuussa 2011 strategisena liiketoimintalinjauksena, että OP-Pohjolaryhmän toiminta perustuu jatkossakin kilpailuetua luovaan vahvaan vakavaraisuuteen. Köyliön Osuuspankin hallinto ja henkilöstö pohtivat marraskuussa 2011 pankin tulevia linjauksia. Pankin oma strategia tullaan päivittämään myöhemmin vuoden 2012 aikana.

16 Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6 495 898,80 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 478 031,32 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,5 prosenttia eli yhteensä 14 267,51 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 463 763,81 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.