POSTI- JA LE N N Ä T IN H A LLIT U K SEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1952 N:o 4 1-4 4 N:o 41. Kiertokirje muutoksesta posti- ja lennätintoimipaikkojen tilasto-ohjesääntöön. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä päättänyt, että joulukuun 19 päivänä 1929 annetun posti- ja lennätintoimipaikkojen tilastoohjesäännön 13 muutetaan näin kuuluvaksi : 13. Postimaksu- ja veromerkkitulot. 1. Konttorien ja toimistojen tulee vuosittain antaa ilmoitus omista ja alitoimipaikkojensa postimaksumerkkituloista (lom. N:o 174, kohta I) sekä omista ja alitoimipaikkojensa veromerkkituloista (lom. X:o 174, kolita II). Ilmoitukseen postimaksumerkkituloista ei sisällytetä hyväntekeväisyystarkoituksiin myytyjä (lisämaksullisia) postimerkkejä. Helsingissä, helmikuun 21 päivänä 1952. Leimafrankkeerauksista ja arvokortelsta kertyneet posti maksutulot on ilmoitukseen merkittävä erikseen tarkoitusta varten varattuun kohtaan. 2. Jos alitoimipaikka on tilastovuoden kuluessa toiminut kahden ylitoimipaikan alaisena, on kummankin ylitoimipaikan ilmoituksessa huomattava alitoimipaikan postimaksu- ja veromerkkitulot siltä ajalta, jonka tämä on ollut ilmoituksen antavan ylitoimipaikan alaisena. 3. Ilmoitus lähetetään tilastovuoden jälkeisenä vuonna tammikuun kiiluessa asianomaiselle postitarkastajalle, jonka tulee lähettää se posti- ja lennätin hallituksen tilastökomttoriin seuraiavan helmikuun ensimmäisen viikon aikana. N:o 42. Kiertokirje muutoksista lennätinohjesääntöön. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä päättänyt, että helmikuun 13 päivänä 1941 annetun lennätinohjesäännön 115 : n 5. ja 7. kohta, sellaisina kuin ne muutettuina ovat kiertokirjeessä N:o 126/50, muutetaan näin kuuluviksi : 5. Virkamiehen, joka lennätintoimipaikassa vastaanottaa sähköpostiosoituksen lähetettäväksi, tulee tarkistaa, että se on varustettu asianomaisen postitoimipaikan päiyämääräleimalla ja postivirkamiehen nimikirjoituksella sekä että siihen on päivämääräleiman viereen lisäksi merkitty sähköpostiosoituksen vastaanottohetkeä postitoimipaikassa osoittava tarkka aikamäärä (esim. klo 09, 52). Näitä merkintöjä ei sähkötetä. 7. Jos sähköpostiosoitus on osoitettu postitse lähetettäväksi edelleen toisella paikkakunnalla olevaan postitoimipaikkaan, on sähköpostiosoitus osoitelennätintoimipaikassa 2163 52.
suljettava postiasiakoteloon, johon kirjoite- toimipaikasta toimitettava saman paikkataan osoitepostitoimipaikan nimi sekä lisäksi kunnan postitoimipaikkaan edelleen lähesanat»sähköpostiosoitus,»kirjataan ja tettäväksi kirjattuna postiasiapikalähetyk- Pika, minkä jälkeen lähetys on lennätin- semi. Helsingissä, helmikuun 29 päivänä.1952. N:o 43. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen muutoksen ja lisäyksen lähettämisestä toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille 4) laki valtion viran ja toimen haltijain eripainoksena tapaturmakorvauksesta huhtikuun 12 päivältä 1935 muutoksineen. 1) valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta annettu laki kesäkuun 29 päivältä 1951, painokset on kiinnitettävä kiertokirjeen Edellä 1), 2) ja 3) kohdissa mainitut eri 2) valtion viran tai toimen haltijain N : o 126/51 ohella toimipaikoille lähetettyyn posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain perhe-eläkevakuutuksesta annettu asetus joulukuun 22 päivältä 1951, toimeen ottamista ja toimesta eroamista 3) valtiovarainministeriön joulukuun 27 koskevien ohjeiden D-liitteeseen sen 27., päivälle 1951 päivätty kirjelmä N:o 6784, 28. ja 29. kohdiksi sekä 4) kohdassa mainittu eripainos sanotun D-liitteen 24. koh joka sisältää perhe-eläkevakuutusmaksun pidättämistä koskevat toimeenpanomääräyk- taan otettujen säännösten tilalle. set, ja Helsingissä, maaliskuun 1 päivänä 1952. Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Matti Aspia. N:o 44. Kiertokirje puhelinasemien perustamisesta. Seuraavat puhelinasemat on perustettu: Jarnali, taksa-alue 109; 28. 2. 52 lukien, Viensuu, 109; 26. 2. 52 Helsingissä, maaliskuun 3 päivänä 1952. Pääjohtaja S. J. Ahola. H elsinki 1952. Valtioneuvoston kirjapaino Johtaja Einar Risberg.
Eripainos posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeestä N:o 41 vuodelta. 1952. Joulukuun 19 päivänä 1929 annetun posti- ja lennätintoimipaikkojen tilastoohjesäännön 13 on muutettu näin kuuluvaksi: 13. Postimaksxi- ja veromerkkitulot. 1. Konttorien ja toimistojen tulee vuosittain antaa ilmoitus omista ja alitoimipaikkojensa postimaksumerkkituloista (lom. N:o 174, kohta I) sekä omista ja alitoimipaikkojensa veromerkkituloista (lom. N:o 174, kohta II). Ilmoitukseen postimaksumerkkituloista ei sisällytetä hyväntekeväisyystarkoituksiin myytyjä (lisämaksullisia) postimerkkejä. Leimafrankkeerauksista ja arvokorteista kertyneet posti maksutulot on ilmoitukseen merkittävä erikseen tarkoitusta varten varattuun kohtaan. 2. Jos alitoimipaikka on tilastovuoden kuluessa toiminut kahden ylitoimipaikam alaisena, on kummankin ylitoimipaikan ilmoituksessa huomattava alitoimipaikan postimaksu- ja veromerkkitulot siltä ajalta, jonka tämä on ollut ilmoituksen antavan ylitoimipaikan alaisena. 3. Ilmoitus lähetetään tilastovuoden jälkeisenä vuonna tammikuun kuluessa asianomaiselle postitarkastajalle, jonka tulee lähettää se posti- ja lennätinhallituksen tilastakonttoriin seuraavan helmikuun ensimmäisen viikon aikana. (Kiertokirje N:o 41/52.) Eripainos posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeestä N:o 42 vuodelta 1952. Helmikuun 13 päivänä 1941 annetun lennätinohjesäännön 115 :n 5. ja 7. kohta, sellaisina kuin ne muutettuina ovat kiertokirjeessä N:o 126/50, on muutettu näin kuuluviksi: 5. Virkamiehen, joka lennätintoimipaikassa vastaanottaa sähköpostiosoituksen lähetettäväksi, tulee tarkistaa, että se on varustettu asianomaisen postitoimipaikan päivämääräleimalla ja postivirkamiehen nimikirjoituksella sekä että siihen on päivämääräleiman viereen lisäksi merkitty sähköpostiosoituksen vastaanottohetkeä postitoimipaikassa osoittava tarkka aikamäärä (esim. klo 09, 52). Näitä merkintöjä ei sähkötetä. (Kiertokirje N:o 42/52.) 7. Jos sähköpostiosoitus on osoitettu postitse lähetettäväksi edelleen toisella paikkakunnalla olevaan postitoimipaikkaan, on sähköpostiosoitus osoitelennätintoimipaikassa suljettava postiasiakoteloon, johon kirjoitetaan osoitepostitoimipaikan nimi sekä lisäksi sanat Sähköpostiosoitus, Kirjataan ja Pika, minkä jälkeen lähetys on lennätintoimipaikasta toimitettava saman paikkakunnan postitoimipaikkaan edelleen lähetettäväksi kirjattuna postiasiapikalähetyksenä. (Kiertokirje N:o 42/52.) 2582 52. H elsinki 1952. Valtioneuvoston kirjapaino
Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeeseen N:o 43 vuodelta 1952. 24. Laki valtion viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta. A nnettu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1935. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten: 1 Valtion viran- tai toimenhaltija, joka virassa tai toimessa on tapaturmaisesti vahingoittunut tai sairastunut ammattitautiin, sekä hänen omaisensa ovat oikeutetut saamaan valtion varoista tämän lain mukaista korvausta. 2 Korvausoikeuden edellytyksistä, annettavista korvauksista ja niiden suorittamisesta sekä korvausasiain käsittelystä on voimassa, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, mitä valtion työssä sattuneesta tapaturmasta tai ammattitaudista on säädetty. (L. 20. 8. 48.) 3 Viran- tai toimenhaltijalle, joka ei saa palkastaan vähintään niin paljon, kuin hänelle päivärahana olisi suoritettava, suoritettakoon puuttuva määrä päivärahana. Vahingoittuneelle maksettua palkkaa älköön perittäkö takaisin hänelle maksettavista tapaturmakorvauksista. 4 Kumottu. (L. 20. 8. 48.) 5 Kumottu. (L. 20. 8. 48.) 6 Jos viran- tai toimenhaltija kuolee sinä aikana, jolta hän edeltäkäsin on nostanut palkan, on tämän mukaan hänen omaisilleen maksettava huoltoeläke laskettava mainitun ajan päättymisestä. (L. 20. 8. 48.) 7 ' Mitä tässä laissa on sanottu valtion virantai toimenhaltijoista, koskee myöskin viransijaisia ja ylimääräisiä toimihenkilöitä sekä niitä, jotka oman kehityksensä vuoksi ovat valtion työssä tai toimessa. 8 Tämä laki, jolla kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1926 annettu laki valtion viran- tai toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1936! 2161 52.
Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallitukseil kiertokirjeeseen N:o 43 vuodelta 1952. 27. Laki valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta. A nnettu H elsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1951. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään : 1 Perhe-eläkevakuutuksen perusteella maksetaan valtion viran tai toimen haltijan, vakuutetun, kuoltua hänen omaisilleen ja muille vakuutuksenomaajille eläkettä tai hautausapua, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 2 Vakuutettuja ovat: 1) jokainen henkilökohtaiseen eläkkeeseen oikeuttavan valtion peruspalkkaisen viran tai toimen vakinainen tahi avoinna olevan sellaisen viran tai toimen väliaikainen haltija; 2) sopimuksen perusteella tai määräajaksi valtion virkaan tai pysyväiseen toimeen otettu henkilö, mikäli sopimuksessa ei ole toisin sovittu tai siitä ei ole toisin säädetty; sekä 3) jokainen henkilökohtaiseen eläkkeeseen oikeuttavan valtion ylimääräisen toimen haltija. Vakuutettu, joka eroaa tai erotetaan virastaan tai toimestaan, on edelleenkin vakuutettu, jos hän saa henkilökohtaista eläkettä taikka jos hän on ollut vähintään kymmenen vuotta vakuutettuna ja haluaa edelleen vakuutuksensa säilyttää. 3 - Vakuutuksenomaajia ovat: 1) aviopuoliso ja kahdeksaatoista vuotta nuorempi oma tai sellainen aviopuolison lapsi, joka on vakuutetun huollettavana ; 2) kahdeksaatoista vuotta vanhempi oma tai aviopuolison lapsi, jos tämän työ- tai ansiokyky ja varallisuus ovat niin vähäiset, että hän elatukseensa nähden on huomattavasti riippuvainen vakuutetusta; 3) vanhemmat, jos 1 ja 2 kohdassa mainittuja vakuutuksenomaajia ei ole; 2159----5 2. 4) entinen puoliso, jolle vakuutettu on oikeuden päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua ja jolle asianomaisten taloudellisiin olosuhteisiin, avioliiton kestoaikaan ja avioeron syihin nähden on kohtuullista myöntää tämän lain mukainen eläke; sekä 5) se, jolla 9 :n mukaan on oikeus hautausapuun. Lapsena tämän lain mukaan pidetään myös ottolasta ja sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka vakuutettu on laillisesti tunnustanut omakseen tai johon nähden vakuutetun elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tahi sopimuksella vahvistettu. 4. Aviopuolisolla ei ole oikeutta eläkkeeseen, jos avioliitto on solmittu vakuutetun täytettyä kuusikymmentäkolme vuotta, eikä ottolapsella, jos ottolapseksi ottaminen on tapahtunut mainittuna aikana. Sama olkoon laki, jos vakuutettu kuolee tautiin, joka hänellä oli hänen tullessaan valtion virkaan tai toimeen tai mennessään avioliittoon tahi ottaessaan ottolapsen, eikä siitä kuolinhetkellä ole kulunut kuutta kuukautta. Milloin aviopuolisoilla 1 tai 2 momentin mukaan ei ole oikeutta eläkkeeseen, ei sitä myöskään ole hänen sellaisella lapsellaan, joka ei ole vakuutetun lapsi. 5. Eläke on kaksikymmentä sadalta vakuutetun palkasta, ja siihen lisätään, jos 3 : n 1 momentin 1, 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja vakuutuksenomaajia on useita, toisesta vakuutuksenomaajasta kahdeksan sadalta, kolmannesta neljä sadalta, ja kustakin sen lisäksi olevasta vakuutuksenomaajasta kaksi sadalta palkasta. Ensimmäiseltä eläkevuodelta maksetaan eläke korotettuna viidelläkymmenellä sadalta. Jos maksettu eläke eläkeoikeuden lakkaamisen vuoksi jää pienemmäksi kuin hautausapuna 9 : n 1 momentin mukaan suoritettava määrä, maksetaan erotus eläkettä saaneelle tai hänen oikeudenomistajilleen..
2 Vakuutetun palkalla tarkoitetaan sitä peruspalkkaa, sopimuspalkkaa tai palkkiota, siilien luettuna kalliinahan- ja ikälisä, mikä vakuutetulla kuolenmanajankohtana on siitä virasta tai toimesta, jonka haltijana vakuutettu oli. 6 Eläke maksetaan vakuutetun kuoiinkuukautta seuranneen kalenterikuukauden alusta sen 2 momentissa tarkoitetun kauden loppuun, johon ennen eläkeoikeuden lakkaamista viimeksi erääntynyt eläke-erä kohdistuu. Ensimmäinen eläke-erä maksetaan viipymättä sen jälkeen, kun eläke on myönnetty, ja seuraavat erät etukäteen vähintään kerran vuosin el jänneksessä. 7 Eläke on jaettava lesken ja lasten kesken siten, että leski saa siitä kaksi osaa ja kukin lapsi yhden osan. Vanhempien kesken on eläke jaettava tasan. Entisen puolison osuus eläkkeestä on, eläkkeen myöntämiseen vaikuttavat perusteet huomioon ottaen, kohtuuden mukaan vahvistettava kussakin tapauksessa erikseen, ja se vähennetään lesken eläkeosuudesta taikka, jollei leskeä ole, toisten eläkkeensaajien osuudesta siten, että vähennys on yhtä paljon kustakin. 8 Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa, kun eläkkeensaaja 1) menee avioliittoon; 2) menettää Suomen kansalaisuuden; 3) on yhtäjaksoisesti ollut ulkomailla kolme vuotta; tai 4) on ryhtynyt vieraan valtion palvelukseen. Eläkeoikeus, joka 1 momentissa mainitusta syystä on lakannut, voidaan erityisestä syystä palauttaa, ei kuitenkaan taannehtivasti. Vapausrangaistukseen tuomitulle taikka yleiseen työ- tai kasvatuslaitokseen tahi muuhun niihin verrattavaan laitokseen määrätylle ei makseta eläkettä siltä ajalta, minkä vapausrangaistus tai laitoksessa olo kestää. 9 Jos vakuutetun jälkeen ei tule suoritettavaksi eläkettä, maksetaan hänen kuolinpesälleen kertakaikkisena hautausapuna kolmekymmentä sadalta 5 : n 4 momentissa määritellystä vuoden palkasta, kuitenkin vähintään se määrä, mikä vakuutusmaksujen palautuksena olisi suoritettava. Hautausavun maksamisen edellytyksenä kuitenkin on, että kuolinpesän osakkaana on vakuutetun leski tai suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa sukua oleva omainen tahi veli tai sisar taikka veljen tai sisaren lapsi. Jos muut kuin 1 momentissa tarkoitetun kuolinpesän osakkaat ovat omalla kustannuksellaan huolehtineet hautauksesta, maksetaan heille näiden kustannusten määrä, ei kuitenkaan enempää, kuin kuolinpesälle olisi ollut 1 momentin mukaan hautausapuna maksettava. Edellä 2 momentissa mainitussa tapauksessa maksetaan 1 momentissa tarkoitetulle kuolinpesälle, jos korvattujen hautauskustannusten määrä on kertakaikkisen hautausavun määrää pienempi, tämän ja hautauskustannusten erotus. 1 0 7 Jos eläke-erää tai hautausapua ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä, oikeus siihen on menetetty. 11 ; Vakuutusmaksuna pidätetään kaksi sadalta vakuutetun peruspalkasta, sopimuspalkasta tai palkkiosta, siihen luettuna kalliina jän- ja ikälisä. Täyttä henkilökohtaista eläkettä nauttiva vakuutettu on vapaa vakuutusmaksun suorittamisesta. Milloin tällaista eläkettä suoritetaan vain osaksi, pidätetään tästä eläkkeestä sen myöntämisen perusteena olleeseen virkaan tai toimeen kulloinkin kuuluvan palkkauksen mukaisesti 1 momentissa tarkoitettu vakuutusmaksu, kunnes vakuutettu, jos hän jatkuvasti olisi ollut virassaan tai toimessaan, olisi tullut oikeutetuksi saamaan täyden eläkkeen tai on tullut kuudenkymmenenseitsemän vuoden ikäiseksi ja suorittanut eläkemaksuja vähintään viideltätoista vuodelta taikka sitä ennen on ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi tullut pysyväisesti työhön kykenemättömäksi. Vakuutettu, joka on eronnut tai erotetaan virastaan tai toimestaan saamatta henkilökohtaista eläkettä, on velvollinen vuosittain, määräpäivänä, suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun vakuutusmaksun tähän
s virkaan tai toimeen kulloinkin kuuluvan palkkauksen mukaisesti, kunnes hän on tullut kuudenkymmenenseitsemän vuoden ikäiseksi ja suorittanut näitä maksuja vähintään viidettätoista vuodelta tai sitä ennen ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi on tullut pysy väisesti työhön kykenemättömäksi. Jos sellainen virka tai toimi, johon kuuluvan palkkauksen perusteella vakuutusmaksu olisi laskettava, on lakkautettu, otetaan perusteeksi se palkka, joka arvion mukaan tähän virkaan tai toimeen kuuluisi, jos virka tai toimi olisi olemassa. 12. Perhe-eläkevakuutus lakkaa vakuutetun osalta, joka, saamatta henkilökohtaista eläkettä, eroaa tai erotetaan virastaan tai toimestaan oltuaan siinä vähemmän kuin kymmenen vuotta. Sama olkoon laki 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta vakuutetusta, jos hän ei ole suorittanut vakuutusmaksua kolmen kuukauden kuluessa maksun määräpäivästä. 13. Sellaisella vakuutuksesta eronneella tai hänen oikeudenomistajillaan, jolla, suoritettuaan vakuutusmaksut vähintään kymmeneltä vuodelta, ei ole ollut 3 : n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vakuutuksenomaajia, on oikeus vakuutusmaksujen palautukseen, joka on likimäärin yhtä suuri kuin hänen suorittamansa vakuutusmaksut. Palautusta ei kuitenkaan suoriteta, jos eronnut kolmen vuoden kuluessa on uudelleen tullut vakuutetuksi. Vakuutusmaksujen palautusta on haettava neljän vuoden kuluessa vakuutuksen lakkaamisesta. Palautuserän laskemisperusteet vahvistetaan asetuksella. Kun vakuutettu siirtyy eläkkeelle ja saa täyden eläkkeen taikka kun hän eroamisikään tultuaan siirtyy eläkkeelle, hänellä on oikeus erota vakuutuksesta 1 momentissa mainituin ehdoin. Vakuutusmaksujen palautus suoritetaan tällöin heti, kun asiaa koskeva perhe-eläkerahaston johtokunnan päätös on tullut voimaan. 14. Jos viran tai toimen haltijain palkkoja lisätään tai vähennetään, tarkistetaan tämän lain mukaan myönnettyjä eläkkeitä asetuksessa tarkemmin määrättävin perustein siten, että eläkkeiden lisäys tai vähennys keskimäärin vastaa palkkauksessa tapahtunutta muutosta. 15. Tämän lain mukainen eläke, hautausapu ja vakuutusmaksun palautus maksetaan perhe-eläkerahastosta, joka muodostuu vakuutusmaksuista ja koroista sekä niistä eristä, jotka valtio suorittaa. Perhe-eläkerahasto on tulo- ja menoarvion ulkopuolella. Perhe-eläkerahaston hoidosta ja valtion osuudesta.aiheutuvat kustannukset suoritetaan tulo- ja menoarvioon otetuista määrärahoista. 16. Perhe-eläkerahastoa hoitaa rahaston johtokunta, jonka sitä varten erittäinkin tulee: 1) ottaa ja erottaa rahaston toimihenkilöt; 2) päättää eläkkeestä ja hautausavusta; 3) päättää 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta vakuutusmaksun määräpäivästä; 4) laatia rahaston vuosi- ja tili kertomus; 5) kantaa ja vastata valtion puolesta sekä muutoinkin edustaa valtiota rahastoa koskevissa asioissa; sekä 6) käsitellä ne asiat, jotka valtiovarainministeriö antaa sen harkittaviksi. Eläkettä tai hautausapua koskeva asia alistettakoon valtiovarainministeriön ratkaistavaksi, jos johtokunnan jäsen sitä vaatii. 17 Perhe-eläkerahaston johtokuntaan määrää valtioneuvosto kaksi jäsentä sekä sen mukaan kuin asetuksella määrätään, virkamiesjärjestöjen ehdottamista henkilöistä muut jäsenet. Kullekin jäsenelle on samassa järjestyksessä määrättävä henkilökohtainen varamies. Jäsenen toimikausi on enintään kolme vuotta. Johtokunnan jäsenten on oltava tämän lain mukaan vakuutettuja ja asiantuntevia sekä yhden heistä lakimies ja yhden matemaatikko. 18. Joka on tyytymätön eläkettä koskevassa asiassa annettuun päätökseen, hakekoon siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon siitä saatuaan.
4 19. Tämän lain voimaan tullessa lakkaa Sotaväen ja eräiden kulkulaitosvirastojen leskija orpokassa, Helsingin Yliopiston eläkekassa, Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa, Kouluvirkakunnan eläkekassa ja Puolustuslaitoksen leski- ja orpokassa, niin myös Valtionrautateiden eläkelaitos perhe-eläkkeitä koskevalta osaltaan. Edellä 1 momentissa mainittujen kassojen lakanneeseen vakuutustoimintaan kuuluvat varat ja vastuu siirtyvät perhe-eläkerahastolle. Sopimusteitse voidaan valtion hoidettavaksi ottaa myös Valtionrautateiden eläkelaitos henkilökohtaisia eläkkeitä koskevalta osaltaan. 20. Lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuvasta, jo alkaneesta eläkkeestä on voimassa, mitä tässä laissa on eläkkeestä säädetty. Eläkkeen määrä lasketaan, niinkuin eläkeoikeus olisi syntynyt tämän lain voimaan tullessa. Jollei sellaista virkaa tai tointa, johon kuuluvan palkkauksen perusteella eläke olisi laskettava, lain voimaan tullessa enää ollut, otetaan perusteeksi se palkka,.joka arvion mukaan tähän virkaan tai toimeen kuuluisi, jos virka tai toimi vielä olisi olemassa. Edellä 1 momentissa tarkoitetulia eläkkeensaajalla, joka kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulemisesta sitä kirjallisesti vaatii, on oikeus myös lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuvaan eläkkeeseen entisten ehtojen mukaisesti. Tällöin kuitenkin 1 momentissa mainittua eläkettä alennetaan viidellätoista sadalta kutakin lakanneen vakuutustoiminnan ehtojen mukaisesti maksettavaa eläkettä kohti, eikä viimeksi mainittuun eläkkeeseen suoriteta valtion varoista kalliinajanlisää. Henkilöllä, jolla on lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuva eläke, mutta jolla tämän lain mukaan ei olisi eläkeoikeutta, on 1 momentin säännösten estämättä oikeus tähän eläkkeeseen entisten ehtojen mukaisesti. 21. Kassan tai sen perhe-eläkevakuutuksen tämän lain mukaan lakatessa kassan osakkaana olleella 2 :ssä tarkoitetulla henkilöllä, joka kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulemisesta sitä kirjallisesti vaatii, on oikeus, tässä laissa säädetyn vakuutuksen ohella, aikaisempaan vakuutukseen entisin ehdoin. Milloin vakuutetulla on tämän lain mukaisen vakuutuksen lisäksi yksi tai useampi 1 momentissa tarkoitettuun varaukseen perustuva vakuutus, alennetaan ensiksi mainitun vakuutuksen mukaista eläkettä viidellätoista sadalta jokaisen varaukseen perustuvan vakuutuksen osalta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun varauksen perusteella suoritettavaan eläkkeeseen ei makseta valtion varoista kalliinajanlisää, jos eläkkeensaajalla on oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen. 22. Henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa on ollut osakkaana 19 :n 1 momentissa mainitussa kassassa olematta 2 :ssä tarkoitettu vakuutettu, säilyttää vakuutuksensa ehdot kalliinajanlisineen entisellään. 23. Tämän lain nojalla perhe-eläkerahastollesuoritetut vakuutusmaksut saa vakuutettu vähentää verotettavista tuloistaan. 24. Perhe-eläkerahasto on valtiovarainministeriön alainen. 25. Perhe-eläkerahaston johtokunta voi myöntää rahaston varoista ylimääräisiä eläkkeitä niille eläkkeensaajille, joiden eläkkeet 20 :n säännösten johdosta ovat jääneet pienemmiksi kuin ne lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuvat eläkkeet, jotka heille tämän lain voimaan tullessa on suoritettu. Ylimääräistä eläkettä älköön kuitenkaan määrättäkö suuremmaksi, kuin että se yhdessä eläkkeensaajalle tämän lain säännösten nojalla suoritettavan eläkkeen kanssa vastaa edellä mainittua, lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuvaa eläkettä. Mitä 1 momentissa on säädetty, olkoon myös voimassa 21 :n nojalla myönnettäviin eläkkeisiin. 26. Viiden ensimmäisen vuoden aikana lain voimaantulosta on 11 :n 1 momentissa säädetty vakuutusmaksu yksi sadalta vakuutetun palkasta. 27. Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.
5 28. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1952, ja sillä kumotaan 31 päivänä tammikuuta 1816 annettu julistus, sisältävä Suomen tullilaitoksen eläkesäännön, sen lekki- ja orpoeläkkeitä koskevilta, vielä voimassa olevilta osilta, puolustuslaitoksen leski- ja orpokassalle annettavasta valtion apurahasta 29 päivänä toukokuuta 1931 annettu laki (188/31) ja erinäisille eläkekassoille maksettavasta valtionavustuksesta 7 päivänä heinäkuuta 1944 annettu laki (442/44). Sitä ennen on kuitenkin ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten. 28. Asetus valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta. A nnettu H elsingissä 22 päivänä joulukuuta 1951. Valtiovarainministerin esittelystä säädetään valtion viran tai toimen haltijain perheeläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 annetun lain (395/51) 27 :n nojalla: 1 - Perhe-eläkelailla tarkoitetaan tässä asetuksessa valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 annettua lakia (395/51). V akuutusmaksun suorittaminen. 2 Vakuutusmaksuna pidättää palkan tai palkkion maksava viranomainen perhe-eläkelain 2 : n mukaan vakuutetulle viran tai toimen haltijalle suoritettavasta palkkauksesta vuosina 1952 1956 yhden sadalta ja sen jälkeen kaksi sadalta hänen varsinaisen virkansa tai toimensa peruspalkasta, sopimuspalkasta tai palkkiosta, siilien luettuna kalliinajan- ja ikälisä. Vakuutusmaksut on suoritettava valtiokonttorille viimeistään kahden kuukauden kuluessa palkan maksamisesta. Henkilökohtaista eläkettä nauttivan vakuutetun vakuutusmaksun pidättää valtiokonttori perhe-eläkerahaston johtokunnan määräysten mukaisesti. Perhe-eläkelain 11 :n 3 momentissa tarkoitetun vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksunsa perhe-eläkerahaston johtokunnan määräysten mukaisesti. Palkatonta virkavapautta nauttivan vakuutetun viran tai toimen haltijan tulee suorittaa vakuutusmaksunsa 3 momentissa mainitulla tavalla määräpäivänä, jonka perhe-eläkerahaston johtokunta määrää. Vakuutusmaksun vuotuinen pidätysmäärä tasoitetaan lähimpään sellaiseen markkalukuun, jonka kahdestoista osa on viidellä tasan jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. 3 Laskettaessa, onko vakuutettu suorittanut perhe-eläkelain 11 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja maksuja viideltätoista vuodelta, on otettava huomioon myös ne vuodet, joilta maksu ennen perhe-eläkelain voimaantuloa on suoritettu yhteen tai useampaan perhe-eläkelain 19 :n 1 momentissa mainituista kassoista. Eläke- ja hautausapu. 4. Eläke- ja hautausapu myönnetään hakemuksesta, joka on annettava tai hakijan vastuulla lähetettävä postitse perhe-eläkerahaston johtokunnalle. 5 Eläkehakemukseen on liitettävä: 1) vakuutetun ansioluettelo; 2) asianomaisen viraston tai laitoksen antama todistus vakuutetun perhe-eläkelain 5 :n 4 momentin mukaisesta palkasta; 3) asianomaisen kirkkoherranviraston tai muun rekisteriviranomaisen antama todistus, josta ilmenee vakuutetun täydellinen nimi, syntymä- ja kuolinpäivä ja avioliiton solmimispäivä sekä lesken ja lasten, tai, jos heitä ei ole, elossa olevien vanhempien nimet ja syntymäajat; sekä 4) jos perhe-eläkettä haetaan aviopuolison lapselle, joka ei ole vakuutetun lapsi, huoltolautakunnan tai muun paikallisen viranomaisen taikka kahden esteettömän henkilön antama todistus siitä, että lapsi oli vakuutetun huollettavana. Perhe-eläkelain 3 :n 1 momentin 2) ja 4) kohdassa tarkoitetun henkilön eläkehakemukseen on lisäksi liitettävä mainittujen lain kohtien edellyttämä selvitys. 6 Hautausapuhakemukseen on liitettävä: 1) vakuutetun ansioluettelo;,
6 2) asianomaisen viraston tai laitoksen antama todistus vakuutetun perhe-eläkelain 5 : n 4 momentin mukaisesta palkasta; 3) vakuutetun ja hänen kuolinpesänsä osakkaiden sukulaisuutta osoittava sukuselvitys; sekä 4) selvitys siitä, että kuolinpesän osakkaat ovat suorittaneet vakuutetun hautauskustannukset. Perhe-eläkelain 9 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on hautauskustannusten hakijan liitettävä hakemukseensa todistus suorittamistaan hautauskustannuksista. ^ Henkilö, joka hakee perhe-eläkettä tai hautausapua, on velvollinen perhe-eläkerahaston johtokunnan kehoituksesta esittämään 5 ja 6 :ssä mainitun selvityksen lisäksi muutakin johtokunnan tarpeelliseksi katsomaa selvitystä. 8 Viranomaiset ovat velvolliset antamaan 5, 6 ja 7 :ssä tarkoitetut selvitykset maksutta. 9 Virastaan tai toimestaan eronneen tai erotetun vakuutetun palkalla, josta perheeläke määrätään, tarkoitetaan siihen virkaan tai toimeen, josta vakuutettu on eronnut tai erotettu, hänen kuolemansa ajankohtana kuuluvaa peruspalkkaa, sopimuspalkkaa tai palkkiota, siihen luettuna kalliinajanlisä sekä ikälisä, johon hänellä eron hetkellä olleet palvelusvuodet kuolemanajankohtana voimassa olevien ikälisäsäännösten mukaan oikeuttaisivat. 10. Perhe-eläkelain 20 : n 1 momentissa mainitun eläkkeen määrää laskettaessa katsotaan kuolleella viran tai toimen haltijalla olleen se määrä ikälisiä, joihin hänen palvelusvuotensa perhe-eläkelain voimaan tullessa noudatettavina olevien ikälisäsäännösten mukaan oikeuttaisivat. H Eläkkeen, hautausavun ja vakuutusmaksujen palautuksen suorittaa valtiokonttori, jolle perhe-eläkerahaston johtokunta lähettää maksutoimenpiteitä varten jäljennöksen eläkkeen, hautausavun ja vakuutusmaksujen palautuksen myöntämistä ja lakanneen eläkeoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestään. Valtiokonttori suorittaa postisiirron välityksellä 1 momentissa mainitut maksut asianomaiselle. Eläke suoritetaan yhtäpitkin väliajoin valtiovarainministeriön määrättävinä maksupäivinä vähintään kerran vuosin el j änneksessä. Perhe-eläkelain 19 : n 1 momentissa mainittujen kassojen lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuvien, jo alkaneiden eläkkeiden ensimmäisen perhe-eläkelain mukaisen eläke-erän suorittaa valtiokonttori asianomaisille maaliskuussa 1952. 12. Valtiokonttorissa pidetään seurakunnittain ja siviilirekistereittäin luetteloa perheeläkelain nojalla eläkettä saavista henkilöistä. Jokaisesta eläkkeensaajasta valtiokonttori lähettää ilmoituksen asianomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka on tehtävä merkintä pitämäänsä rekisteriin. Rekisteriviranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa valtiokonttorille jokaisesta sellaisesta eläkkeensaajaa tai hänen perhesuhteitaan koskevasta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläkkeen suorittamiseen. 13. Rekisteriviranomaiset ovat velvolliset maksutta antamaan valtiokonttorille eläkkeensaajista ne tiedot, jotka ovat heille tulevien maksujen suorittamista varten ta r peelliset. 14. Jos eläkkeensaaja on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta, tulee asianomaisen rangaistuslaitoksen johtajan, kun tuomittu on aloittanut vapausrangaistuksen kärsimisen, siitä heti, niin myös aikanaan rangaistuksen päättymisestä, ilmoittaa valtiokonttorille. Samanlainen ilmoitusvelvollisuus on yleisen työ- ja kasvatuslaitoksen sekä muun niihin verrattavan laitoksen johtajalla. 15. Eläkkeensaaja on velvollinen, ennenkuin eläke määrätään maksettavaksi, valtiokonttorille esittämään sen selvityksen, jota valtiokonttori pitää tarpeellisena. 16. Valtiokonttorin tulee valvoa, ettei henkilölle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saamiseen
7 on perhe-eläkelain mukaisesti lakannut, tämän jälkeen suoriteta perhe-eläkettä. 1 7 Vuotuinen eläke tasoitetaan lähimpään kolmellasadalla jaolliseen markkamääräiseen lukuun tai, jos kaksi lukua on sellaisena lähimpänä lukuna, suurempaan niistä. Valtion viran tai toimen haltijain palkkauksen muuttuessa virallisen elinkustannusindeksin muutosten perusteella, suoritetaan perhe-eläkkeiden tarkistus samojen perusteiden mukaan. Tarkistettu eläke tasoitetaan 1 momentissa säädetyllä tavalla. Perhe-eläkerahaston johtokunta toteaa päätöksellään, minkä suuruisina myönnetyt eläkkeet 2 momentissa mainitun tarkistuksen johdosta suoritetaan, ja on johtokunnan tästä päätöksestään ilmoitettava valtiokonttorille. Perhe-eläkerahaston hallinto ja hoito. 18. Perhe-eläkerahaston johtokuntaan määrätään jäseniksi kahden jäsenmäärältään suurimman valtion virkamiesten rekisteröidyn ammatillisen järjestön ehdottamista henkilöistä kummastakin yksi. Jäsenmääränä pidetään järjestön vakuutettujen jäsenten lukumäärää edellisen kalenterivuoden lopussa. Jos järjestö, jolla muuten olisi oikeus ehdottaa ja saada edustajansa johtokuntaan, kuuluu valtion virkamiesten rekisteröityyn ammatilliseen keskusjärjestöön, joka on käyttänyt oikeuttaan ehdottaa jäseniä johtokuntaan, on 1 momentissa tarkoitettu oikeus ainoastaan viimeksi mainitulla järjestöllä. Valtioneuvosto määrää, kuka perhe-eläkerahaston johtokunnan jäsenistä toimii johtokunnan puheenjohtajana ja kuka varapuheenjohtajana. Johtokunta on päätösvaltainen vähintään kolmen jäsenen saapuvilla ollessa. 19 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet. Äänten mennessä tasan, tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. 20. Perhe-eläkerahaston johtokunnan kokouksessa on johtokunnan määräämän rahaston toimihenkilön pidettävä pöytäkirjaa, johon lyhyesti merkitään kussakin asiassa tehty päätös ja mahdollisesti esitetty eriävä mielipide. Pöytäkirjaan on myös merkittävä vaatimus eläkettä tai hautausapua koskevan asian alistamisesta valtiovarainministeriön ratkaistavaksi. Pöytäkirjan tarkistaa johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjan pitäjä. 21. Perhe-eläkerahaston johtokunnan päätöksistä laadittavat toimituskirjat allekirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja varmentaa johtokunnan määräämä rahaston toimihenkilö. Edellä 1 momentissa mainitulla tavalla allekirjoitetaan myös johtokunnan muille viranomaisille annettavat lausunnot ja esitykset. Rahaston vuosi- ja tilikertomuksen allekirjoittavat kuitenkin johtokunnan kaikki jäsenet ja sen varmentaa 1 momentissa mainittu toimihenkilö. Johtökunnan muun kuin 1 ja 2 momentissa mainitun kirjeen tai asiakirjan allekirjoittaa johtokunnan määräämä rahaston toimihenkilö. 22. Perhe-eläkerahaston johtokunnan toimituskirjat annetaan maksuitta. 23. Asianomaisen katsotaan, ellei pätevästi muuta näytetä, saaneen perhe-eläkerahaston johtokunnan päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös siihen lähetettäessä tehtävän merkinnän mukaan on asianomaisen ilmoittamalla osoitteella johtokunnan toimesta annettu kirjattuna postin kuljetettavaksi. 24. Perhe-eläkerahaston johtokunta huolehtii 28 : ssä mainituin poikkeuksin perhe-eläkerahaston hoidosta. Johtokunnan tulee kultakin vuodelta ennen seuraavan maaliskuun loppua laatia ja toimittaa valtiovarainministeriölle rahaston vuosi- ja tilikertomus. 25. Perhe-eläkerahaston johtökunnan tulee pitää kortistoa perhe-eläkelain 2 :n 2 momentissa mainituista jatko-oikeutta käyttäneistä vakuutetuista sekä niistä henkilöistä,
8 jotka perhe-eläkelain 20, 21 ja 22 :n nojalla säilyttävät oikeutensa lakanneeseen vakuutustoimintaan perustuvaan eläkkeeseen tai vakuutukseen entisin ehdoin. 26. Perhe-eläkerahaston johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenen palkkion ja matkakulujen korvauksen suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö. 27. Perhe-eläkerahaston toimihenkilöiden palkkion suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö perhe-eläkerahaston johtokunnan esityksestä. 28. Perhe-eläkerahaston toiminnasta johtuvan kassaliikkeen ja tilinpidon hoitaa valtiokonttori, joka myös suorittaa perhe-eläkerahaston hoidosta aiheutuvat kustannukset perhe-eläkerahaston johtokunnan määräysten mukaisesti. Valtiokonttorin tehtävänä on myös säilyttää ja hoitaa rahastolle siirtyneet lainat, obligatiot ja muut arvopaperit. Erinäiset määräykset. 29 '. Perhe-eläkelain 2 : n 2 momentissa tarkoitetun vakuutetun, joka eroaa tai erotetaan virastaan tai toimestaan saamatta henkilökohtaista eläkettä ja haluaa edelleen säilyttää vakuutuksensa, on siitä kirjallisesti ilmoitettava perhe-eläkerahaston johtokunnalle kuuden kuukauden kuluessa virasta tai toimesta eroamisestaan tai erottamisestaan. Lakanneen eläkeoikeuden palauttamista, vapautusta vakuutusmaksun suorittamisesta sekä suoritettujen vakuutusmaksujen palautusta on haettava kirjallisesti perhe-eläkerahaston johtokunnalta, jolle myös perheeläkelain 20 :n 2 momentissa ja 21 :n 1 momentissa mainittu vaatimus on tehtävä. Tässä pykälässä tarkoitetun ilmoituksen, hakemuksen ja vaatimuksen voi asianomainen omalla vastuullaan lähettää myös postitse. 30. Perhe-eläkelain 19 :n 1 momentissa mainitun kassan lakkaamisesta aiheutuvista toimenpiteistä huolehtimaan on kassan määrättävä selvitysmiehet. Edellä 1 momentissa mainitun kassan toimielinten on kassan tai sen osan lakkaamisesta huolimatta hoidettava niille kassan ohjesäännön mukaan kuuluvat, kassan toiminnasta vuonna 1951 aiheutuvat tehtävät. 31. Perhe-eläkerahaston toimintaa tarkastaa valtiontalouden tarkastusvirasto sen mukaan kuin valtiontalouden tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 (967/47) annetussa. laissa säädetään. Huomautukset, joihin tarkastus antaa aihetta, tarkastusvirasto tekee valtiovarainministeriölle. 32. Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö, joka myös vahvistaa perheeläkerahaston ohjesäännön. 29. Valtiovarainministeriön kirjelmä N:o 6784 joulukuun 27 päivältä 1952, joka sisältää perhe-eläkevakuutusmaksun pidättämistä koskevat toimeenpanomääräykset. Tammikuun 1 päivänä 1952 tulee voimaan valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 annettu laki (395/51). Tällä ns. perhe-eläkelailla ja valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta 22 päivänä joulukuuta 1951 annetulla asetuksella, ns. perhe-eläkeasetuksella, on luotu uusi perhe-eläkevakuutusjärjestelmä entisen eri leski- ja orpokassojen toimintaan perustuneen järjestelmän sijaan. Perhe-eläkelain voimaan tullessa lakkaa Sotaväen ja eräiden kulkulaitosvirastojen leski- ja orpokassan, Helsingin Yliopiston eläkekassan, Siviilivirkakunnan 'leski- ja orpokassan, Kouluvirkakunnan eläkekassan ja Puolustuslaitoksen leski- ja orpokassan toiminta kokonaan sekä Valtionrautateiden eläkelaitoksen toiminta perhe-eläkkeitä koskevalta osalta. Näitä kassoja varten ei enää pidätetä eläkemaksuja vuodelta 1952 maksettavista palkoista ja eläkkeistä, mutta vuodelta 1951 suoritetusta tai vielä suoritettavasta palkasta tehdyt tai tehtävät pidätykset on kassoille suoritettava tähänastisten määräysten mukaisesti. Pidätyksistä on kassoille niin ikään lähetettävä entisten määräysten mukaiset ilmoitukset vuodelta 1951. Perhe-eläkelain ja -asetuksen toimeenpanosta ja soveltamisesta on valtiovarain-
9 ministeriö mainitun asetuksen 33 :n nojalla päättänyt antaa seuraavat tarkemmat määräykset. 1. Perhe-eläkelain mukainen vakuutusmaksu, joka asianomaisen viranomaisen tu lee pidättää vakuutetulle suoritettavasta palkkauksesta, on yksi sadalta sanotun lain 2 :ssä tarkoitetun vakuutetun varsinaisen viran tai toimen peruspalkasta, sopimuspalkasta tai palkkiosta, siihen luettuna kai liinajan- ja ikälisä mutta ei kalliinpaikanlisää. Varsinaisella viralla tai toimella tarkoitetaan sitä virkaa tai tointa, johon vakuutettu on asianmukaisessa järjestyksessä nimitetty tai määrätty taikka sopimuksella otettu, ts. virkaa tai tointa, jonka varsinainen haltija vakuutettu on. Kalliinajanlisällä tarkoitetaan perhe-eläkelaissa ja sen toimeenpanosäännöksissä palkkoihin maksettavia indeksilisiä. Vakuutusmaksun vuotuinen pidätysmäärä tasoitetaan lähimpään sellaiseen markkalukuun, jonka kahdestoista osa on viidellä tasan jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. 2. Jos vakuutettu hoitaa avoinna olevaa peruspalkkaista virkaa tai tointa, lasketaan vakuutusmaksun suuruus joko hänen varsinaisen tai hoitamansa viran tai toimen palkkauksen mukaan, riippuen siitä, kummanko viran tai toimen palkkaus on suurempi. 3. Vakuutusmaksua ei pidätetä sivutoimenhaltijalta sivutoimen perusteella eikä myöskään tilapäiseltä toimihenkilöltä eikä satunnaiselta apulaiselta, koska tällaiset toimet ja tehtävät eivät perusta perhe-eläkelain mukaista vakuutusta. 4. Jos perhe-eläkelain mukaan vakuutettu viran tai toimen haltija taikka ylimääräinen toimenhaltija, varsinaisesta virastaan tai toimestaan virkavapaana ollen, määrätään virkaatoimittavana tai viransijaisena hoitamaan toista virkaa tai tointa, on sen viranomaisen, joka maksaa hänelle palkan, suoritettava vakuutusmaksun pidätys ja sitä varten hankittava selvitys hänen varsinaisen virkansa tai toimensa palkkausluokasta ja hänen ikälisiensä lukumäärästä. 5. Perhe-eläkelain 21 :n 1 momentin mukaan on vakuutetulla perhe-eläkelain mukaisen vakuutuksen ohella oikeus myös aikaisempaan vakuutukseensa entisin ehdoin, jos hän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1952 sitä kirjallisesti vaatii perhe-eläkerahaston johtokunnalta. Tällaisista vakuutetuista ja heiltä perhe-eläkelain mukaisen vakuutusmaksun lisäksi pidätettävistä kassan ohjesäännön mukaisista eläkemaksuista ilmoittaa perhe-eläkerahaston johtokunta erikseen asianomaiselle palkkaa maksavalle viranomaiselle. 6. Muu kuin 2 tai 4 kohdissa tarkoitettu palkatonta virkavapautta nauttiva vakuutettu suorittaa vakuutusmaksunsa perheeläkerahaston johtokunnan määräysten mukaan. Asianomaisen palkkaa maksavan viranomaisen on, jotta perhe-eläkerahaston johtokunta voisi määrätä vakuutusmaksun suorittamisesta, ilmoitettava perhe-eläkerahaston johtokunnalle kuukaudeksi tai sitä pitemmäksi ajaksi myönnetystä palkattomasta virkavapaudesta. Samalla on ilmoitettava palkatonta virkavapautta saaneen vakuutetun vakuutusmaksun suuruus sekä hänen postiosoitteensa. 7. Henkilökohtaisesta eläkkeestä toimitettavaa vakuutusmaksun määräämistä ja pidättämistä varten on eläkkeen myöntäneen viranomaisen, myönnettyään täyttä henkilökohtaista eläkettä pienemmän eläkkeen, lähetettävä perhe-eläkerahaston johtokunnalle jäljennös eläkepäätöksestään sekä sen perusteena olleet asiakirjat, jotka samoin kuin päätösjä'1 j ennuksenkin perhe-eläkerahaston johtokunnan tulee virkamieseläkkeistä 30. 9. 1950 annetun asetuksen (460/50) 8 :n 1 mom:n ja ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä samana päivänä annetun asetuksen (461/50) 15 :n 1 mom:n mukaisesti lähettää puolivuosittain valtiontalouden tarkastusvirastolle, jonka tulee palauttaa ne eläkepäätöksen antaneelle viranomaiselle. 8. Pidätettävä vakuutusmaksu merkitään viraston tai laitoksen palkkalistaan kunkin vakuutetun kohdalle samalla tavoin, kuin leski- ja orpokassoille menevät eläkemaksut tähän saakka on merkitty. Virastossa tai laitoksessa, jossa pidetään erityistä palkkakortistoa, on pidätetyt vakuutusmaksut merkittävä myös tähän kortistoon. Pidätetyt vakuutusmaksut on ilmoitettava kalenterivuosittain ao. verolautakunnalle tarkkailuilmoituksessa samalla tavoin, kuin leski- ja orpokassojen eläkemaksut on tähän saakka ilmoitettu. 9. Jokaisen tiliviraston on avattava erityinen perhe-eläkerahaston tili, jolle pidätetyt vakuutusmaksut kirjataan sitä mukaa
kuin ne kertyvät. Pidätetyt vakuutusmaksut on tiliviraston suoritettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa valtiokonttorin postisiirtotileille, posti- ja lennätinhallituksen tilille N:o 51, rautatiehallituksen tilille N:o 52 ja muiden tilivirastojen tilille N : o 53. Eläkekassoille aikaisemmin lähetettyjä määräaikaisia ilmoituksia ei tilivirastojen toistaiseksi tarvitse lähettää perhe-eläkerahaston johtokunnalle. 10 10. Eläke- ja hautausapuhakemukseen on mm. liitettävä asianomaisen viranomaisen todistus vakuutetun perhe-eläkelain 5 : n 4 momentin mukaisesta palkasta. Tällainen todistus on viranomaisen laadittava perhe-eläkerahaston johtokunnan vahvistamalle lomakkeelle, joita painatetaan perheeläkerahaston toimesta ja joita viranomaiset voivat tilata valtioneuvoston julkaisuvarastosta. Todistus on annettava maksuitta. 11. Perfie-eläkerahaston johtokunnan asiana on virastoille ja laitoksille toimittaa kulloinkin voimassaolevan palkkauksen mukaiset vakuutusmaksujen pidätystaulukot. Nyt voimassaolevan palkkauksen mukainen pidätystaulukko seuraa liitteenä tämän mukana. 12. Perhe-eläkerahaston osoite on: Helsinki, Rikhardinkatu 2 ja puhelin N:o 26865. Tämän valtiovarainministeriö kunnioittaen ilmoittaa valtioneuvoston kanslialle ja kaikille ministeriöille tiedoksi sekä niiden alaisten virastojen ja laitosten tietoon ja noudatettavaksi saatettavaksi.
11 Perhe-eläkelain mukainen vakuutusmaksu. Voimassa 1. 1. 1952 lukien. Palkkauksen indeksikorotuksen ollessa 15 %. Vakuutusmaksu peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta peruspalkasta tai tai tai tai tai tai vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta vuosipalkkiosta kuukaudessa ja yh d estä ja kahdesta ja kolm esta ja neljästä ja viidestä ikälisästä ikälisästä ikälisästä ikälisästä ikälisästä Vakun tetu n kuukaudessa kuukaudessa kuukaudessa kuukaudessa kuukaudessa palkkausluokka mk mk mk mk mk mk l 135 145 155 160 170 180 2 145 150 160 170 175 185 3 150 160 170 175 185 195 4 155 165 175 185 195 205 5 165 175 185 195 205 215 6 175 185 195 205 215 225 7 185 195 205 215 225 235 8 190 200 215 225 235 245 9 200 210 225 235 245 260 10 210 225 235 245 260 270 11 220 235 245 260 270 285 12 230 245 255 270 285 295 13 240 255 270 285 295 310 14 250 265 280 295 310 325 15 260 275 290 305 320 335 16 275 290 305 320 335 350 17 285 305 320 335 350 365 18 300 315 335 350 365 385 19 315 335 350 365 385 400 20 330 350 365 385 400 420 21 345 365 385 400 420 440 22 365 385 400 420 440 460 23 385 405 425 445 465 485 24 405 425 445 465 485 505 25 425 445 470 490 515 535 26 445 470 490 515 535 560 27 470 490 515 '540 560 585 28 490 515 540 565 590 615 29 515 540 565 590 615 645 30 545 570 595 620 645 675 31 575 600 630 655 680 710 32 605 635 665 690 720 750 33 640 670 700 730 760 790 34 675 705 740 770 800 830 35 720 750 780 815 845 875 36 760 795 825 860 895 925 37 810 845 880 915 950 985 38 865 900 940 975 1010 1045 39 930 965 1005 1040 1080 1115 40 1000 1040 1075 1115 1155 1195