Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044661/03.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. huhtikuuta 2016 (OR. en) 8229/16 ENER 126 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044661/03 Asia: Neuvoston pääsihteeristö KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu XXX, pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevista suuntaviivoista Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D044661/03. Liite: D044661/03 8229/16 ts DGE 2B FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX D044661/03 [ ](2016) XXX draft [ ] KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu XXX, pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevista suuntaviivoista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu XXX, pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevista suuntaviivoista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 1 ja erityisesti sen 18 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 5 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Jotta voitaisiin ylläpitää energian toimitusvarmuutta, lisätä kilpailukykyä ja varmistaa, että kaikki kuluttajat voivat ostaa energiaa kohtuuhintaan, on ratkaisevan tärkeää toteuttaa kiireellisesti täysin toimivat ja yhteenliitetyt energian sisämarkkinat. Moitteettomasti toimivien sähkön sisämarkkinoiden pitäisi tarjota tuottajille asianmukaisia kannustimia investoida uuteen sähköntuotantoon, myös uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön tuotantoon, kiinnittäen erityistä huomiota unionin energiamarkkinoiden eristyneimpiin jäsenvaltioihin ja alueisiin. Moitteettomasti toimivilla markkinoilla voidaan myös tarjota kuluttajille asianmukaisia keinoja käyttää energiaa entistä tehokkaammin, mikä edellyttää energian toimitusvarmuutta. (2) Energian toimitusvarmuus on olennainen osa yleistä turvallisuutta ja siten luontaisesti sidoksissa sähkön sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan ja jäsenvaltioiden eristyneiden sähkömarkkinoiden yhdentymiseen. Unionin kansalaiset voivat saada sähköä ainoastaan verkon kautta. Toimivat sähkömarkkinat ja erityisesti verkot ja muu sähköntoimituksiin liittyvä omaisuus ovat olennaisen tärkeitä unionin yleisen turvallisuuden, sen taloudellisen kilpailukyvyn ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. (3) Asetuksessa (EY) N:o 714/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt verkkoon pääsyä koskeville edellytyksille rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja etenkin kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevat säännöt rajat ylittäviin sähkönsiirtoihin vaikuttavien yhdysjohtojen ja siirtoverkkojen osalta. Jotta voitaisiin edetä kohti aidosti yhdennettyjä sähkömarkkinoita, tuottajille, kuluttajille ja vähittäiskauppiaille olisi kehitettävä tehokkaita mahdollisuuksia suojautua tulevilta 1 1 EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15. FI 2 FI

hintariskeiltä alueella, jolla ne toimivat, muun muassa yhdenmukaistamalla nykyisiä pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen sovellettavia huutokauppasääntöjä. (4) Siirtoverkonhaltijoiden olisi koordinoitava pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaa vuosi- ja kuukausimarkkinoiden aikaväleillä vähintään aluetasolla sen varmistamiseksi, että kapasiteetin laskenta on luotettavaa ja markkinoilla on käytettävissä optimaalinen kapasiteetti. Tätä varten siirtoverkonhaltijoiden olisi laadittava yhteinen verkkomalli, johon kootaan yhteen kaikki pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaa varten tarvittavat tiedot ja jossa otetaan huomioon kyseisiin pitkiin aikaväleihin luontaisesti liittyvät epävarmuustekijät. Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskemiseksi ja jakamiseksi olisi sovellettava koordinoituun nettosiirtokapasiteettiin perustuvaa lähestymistapaa. Siirtoperusteista lähestymistapaa voitaisiin puolestaan soveltaa silloin, kun tarjousalueiden väliset kapasiteetit riippuvat suuresti toisistaan ja lähestymistapa on perusteltu taloudellisen tehokkuuden kannalta. (5) Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen edellytyksenä on keskitetyn kauppapaikan perustaminen ja toiminta Euroopan tasolla. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden olisi kehitettävä tämä keskitetty kauppapaikka, jotta voidaan helpottaa pitkän aikavälien siirto-oikeuksien jakamista markkinaosapuolille, ja sen olisi mahdollistettava pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtäminen yhdeltä vaatimukset täyttävältä markkinaosapuolelta toiselle. (6) Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakamiseksi läpinäkyvästi ja syrjimättömästi on tarpeen, että keskitetty kauppapaikka julkaisee kaikki tarvittavat tiedot huutokaupasta ennen sen aloittamista. Nimeämissääntöihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot fyysisten siirto-oikeuksien nimeämismenettelystä, kuten vaatimukset, ajoitus, sulkeutumisajankohdat ja markkinaosapuolten välisiä siirtoja koskevat kelpoisuusehdot. (7) Pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoiden olisi voitava palauttaa ne siirtoverkonhaltijoille, jotta ne voidaan jakaa uudelleen pitkän aikavälin siirtooikeuksien seuraavan jakamisen yhteydessä. Oikeuksien haltija voi saada maksun pitkän aikavälin siirto-oikeuksien palauttamisesta. Lisäksi markkinaosapuolten olisi voitava joko siirtää tai ostaa jo jaettuja pitkän aikavälin siirto-oikeuksia. Markkinaosapuolten olisi ilmoitettava siirtoverkonhaltijoille tällaisista siirroista tai ostoista ja niiden vastapuolista, mukaan lukien siirtoon tai ostoon osallistuneet markkinaosapuolet ja vastaavat siirtoverkonhaltijat. (8) On tärkeää, että keskitettyyn kauppapaikkaan osallistumisesta aiheutuvat hallinnolliset rasitteet ja kustannukset pidetään kohtuullisina, erityisesti yhdenmukaistamalla sopimusjärjestelyjä markkinaosapuolten kanssa. (9) Tällä hetkellä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien sopimusjärjestelyihin sovelletaan unionissa useita erilaisia kapasiteetin jakosääntöjä. Siirtoverkonhaltijoiden olisi kehitettävä yhdenmukaistetut kapasiteetin jakosäännöt, joita sovelletaan unionin tasolla fyysisiin siirto-oikeuksiin, optioina hankittaviin finanssisiirto-oikeuksiin, jäljempänä finanssisiirto-oikeusoptiot, ja obligaatioina hankittaviin finanssisiirtooikeuksiin, jäljempänä finanssisiirto-oikeusobligaatiot. FI 3 FI

(10) Näihin yhdenmukaistettuihin kapasiteetin jakosääntöihin olisi sisällyttävä ainakin kuvaus pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakoprosessista tai -menettelystä, mukaan lukien osallistumista koskevat vähimmäisvaatimukset, rahoitusseikat, eksplisiittisissä huutokaupoissa tarjottavien tuotteiden tyyppi, nimeämissäännöt, siirto-oikeuksien rajoittamista ja korvaamista koskevat säännöt, säännöt markkinaosapuolille pitkän aikavälin siirto-oikeuksien siirtämistä varten, käytä tai myy -periaate ( UIOSI ) sekä ylivoimaista estettä ja vastuuta koskevat säännöt. Näissä yhdenmukaistetuissa säännöissä olisi myös esitettävä sopimusvelvoitteet, joita markkinaosapuolten on noudatettava. (11) Komission asetuksessa (EU) 2015/1222 2 vahvistetaan vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takaraja ja tähän liittyen korvaussäännöt siinä tapauksessa, että pitkän aikavälin siirto-oikeuksia rajoitetaan kyseisen määräajan jälkeen. Vastaavasti siirtoverkonhaltijoiden olisi maksettava takaisin tai korvattava pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoille sellaiset pitkän aikavälin siirto-oikeudet, joita on rajoitettu ennen vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takarajaa. (12) Oikeudenhaltijoille, joiden pitkän aikavälin siirto-oikeuksia on rajoitettu ennen vuorokausimarkkinoiden sitovan kapasiteetin ilmoittamisen takarajaa, maksettavalle korvaukselle voidaan asettaa ylärajat ottaen huomioon kyseisten markkinoiden likviditeetti ja markkinaosapuolten mahdollisuus mukauttaa tilanteitaan. (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 3 8 artiklan mukaisesti energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä virasto, olisi tehtävä päätös pääsyä tai menetelmiä koskevista yhteisistä ehdoista ja edellytyksistä, jos toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset eivät pääse sopimukseen kyseisistä sääntelykysymyksistä. (14) Tämä asetus on laadittu tiiviissä yhteistyössä viraston, sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä Sähkö-ENTSO, ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan vahvistaa toimivat, tasapainoiset ja oikeasuhteiset säännöt läpinäkyvällä ja osallistavalla tavalla. Asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio kuulee virastoa, Sähkö-ENTSOa ja muita asianomaisia sidosryhmiä ennen kuin se ehdottaa tarkistuksia tähän asetukseen. (15) Tällä asetuksella täydennetään asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitettä I kyseisen asetuksen 16 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. (16) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 714/2009 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24). 3 EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1. FI 4 FI

1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt alueiden välisen kapasiteetin jakamisesta termiinimarkkinoilla, yhteisten menetelmien käyttöönotosta alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin määrittämiseksi, pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tarjoavan keskitetyn kauppapaikan perustamisesta Euroopan tasolla ja mahdollisuudesta palauttaa pitkän aikavälin siirto-oikeudet seuraavaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten tai siirtää pitkän aikavälin siirto-oikeuksia markkinaosapuolten välillä. 2. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin unionissa sijaitseviin siirtoverkkoihin ja yhdysjohtoihin lukuun ottamatta saarilla sijaitsevia siirtoverkkoja, joita ei ole liitetty muihin siirtoverkkoihin yhdysjohdoilla. 3. Jäsenvaltioissa, joissa on useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, tätä asetusta sovelletaan kaikkiin kyseisessä jäsenvaltiossa toimiviin siirtoverkonhaltijoihin. Jos siirtoverkonhaltijalla ei ole yhden tai useamman tästä asetuksesta johtuvan velvoitteen kannalta merkityksellistä tehtävää, jäsenvaltiot voivat säätää, että vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta annetaan yhdelle tai useammalle eri siirtoverkonhaltijalle. 4. Keskitetty kauppapaikka voidaan avata Sveitsissä toimiville markkinatoimijoille ja siirtoverkonhaltijoille edellyttäen, että sen kansallisessa lainsäädännössä pannaan täytäntöön sähkömarkkinoita koskevan unionin lainsäädännön keskeiset säännökset ja että unionin ja Sveitsin välisestä sähköyhteistyöstä on tehty hallitustenvälinen sopimus. 5. Komissio päättää Sveitsin osallistumisesta keskitettyyn kauppapaikkaan viraston antaman lausunnon perusteella sillä edellytyksellä, että 4 kohdassa säädetyt ehdot täyttyvät. Keskitettyyn kauppapaikkaan liittyvien Sveitsin siirtoverkonhaltijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava yhdenmukaisia unionissa toimivien siirtoverkonhaltijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa, jotta pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jakaminen voidaan toteuttaa sujuvasti unionin tasolla ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille sidosryhmille. 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 2 artiklan, komission asetuksen (EU) 2015/1222 2 artiklan, komission asetuksen (EU) N:o 543/2013 4 2 artiklan sekä direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan (1) pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisella alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin kohdentamista vuorokausimarkkinoita edeltävässä huutokaupassa; 4 Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 163, 15.6.2013, s. 1). FI 5 FI

(2) pitkän aikavälin siirto-oikeuksilla pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen yhteydessä hankittua fyysistä siirto-oikeutta, finanssisiirto-oikeusoptiota tai finanssisiirtooikeusobligaatiota; (3) kapasiteetin jakosäännöillä sääntöjä, joita keskitetty kauppapaikka soveltaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen; (4) keskitetyllä kauppapaikalla kaikkien siirtoverkonhaltijoiden yhdessä perustamaa eurooppalaista kauppapaikkaa pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseksi; (5) huutokaupalla menettelyä, jossa alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia tarjotaan ja jaetaan markkinatoimijoille, jotka tekevät tarjouksia; (6) käytä tai myy -periaatteella ( UIOSI ) periaatetta, jonka mukaan fyysisten siirtooikeuksien kohteena oleva ostettu ja ilmoittamaton alueiden välinen kapasiteetti asetetaan automaattisesti jaettavaksi vuorokausimarkkinoilla ja jonka mukaan kyseisten fyysisten siirto-oikeuksien haltija saa korvauksen siirtoverkonhaltijoilta; (7) nimeämisellä ilmoitusta, jonka fyysisten siirto-oikeuksien haltija ja sen vastapuoli tai niiden puolesta toimiva kolmas osapuoli tekevät vastaaville siirtoverkonhaltijoille alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin käytöstä; (8) nimeämissäännöillä sääntöjä, joiden mukaisesti fyysisten siirto-oikeuksien haltija ja sen vastapuoli tai niiden puolesta toimiva kolmas osapuoli ilmoittavat vastaaville siirtoverkonhaltijoille alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin käytöstä; (9) hintaerolla asianomaisten kahden tarjousalueen vuorokausimarkkinoiden tuntikohtaisten hintojen välistä eroa vastaavalla markkina-aikayksiköllä tiettyyn suuntaan; (10) korvaussäännöillä sääntöjä, joiden mukaisesti siirtoverkonhaltija, jonka vastuulla olevalla tarjousalueen rajalla on jaettu pitkän aikavälin siirto-oikeuksia, maksaa siirtooikeuksien haltijoille korvauksen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien rajoittamisesta. 3 artikla Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen tavoitteet Tämän asetuksen tavoitteena on (c) edistää tehokasta alueiden välistä pitkän aikavälin kauppaa, joka tarjoaa markkinaosapuolille alueiden välisiä pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksia; optimoida alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskenta ja jakaminen; tarjota syrjimätön pääsy alueiden väliseen pitkän aikavälin kapasiteettiin; (d) varmistaa siirtoverkonhaltijoiden, viraston, sääntelyviranomaisten ja markkinaosapuolten oikeudenmukainen ja syrjimätön kohtelu; (e) ottaa huomioon tarve taata oikeudenmukainen ja säännönmukaisesti toimiva pitkän aikavälin kapasiteetin jakaminen sekä säännönmukainen hinnanmuodostus; FI 6 FI

(f) (g) varmistaa pitkän aikavälien kapasiteetin jakamista koskevien tietojen avoimuus ja luotettavuus ja parantaa niitä; edistää Euroopan sähkönsiirtoverkon ja sähköalan tehokasta toimintaa ja kehittämistä pitkällä aikavälillä; 4 artikla Ehtojen ja edellytysten tai menetelmien hyväksyminen 1. Siirtoverkonhaltijoiden on laadittava tässä asetuksessa edellytetyt ehdot ja edellytykset tai menetelmät ja annettava ne toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi tässä asetuksessa asetettuihin määräaikoihin mennessä. Jos tässä asetuksessa tarkoitettuja ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskeva ehdotus on laadittava ja siitä on sovittava useamman siirtoverkonhaltijan kesken, osallistuvien siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Siirtoverkonhaltijoiden, joita avustaa Sähkö-ENTSO, on säännöllisesti tiedotettava toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ja virastolle edistymisestä näiden ehtojen ja edellytysten tai menetelmien laatimisessa. 2. Siirtoverkonhaltijoiden, jotka tekevät päätöksiä 4 artiklan 6 kohdan mukaisista ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista, on tehtävä päätöksensä määräenemmistöllä, jos yhteisymmärrystä ei saavuteta. Tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisia ehdotuksia varten määräenemmistöön tarvitaan siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista, ja siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä. Tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisissa päätöksissä määrävähemmistössä on oltava vähintään neljää jäsenvaltiota edustavia siirtoverkonhaltijoita; muussa tapauksessa katsotaan, että määräenemmistö on saavutettu. Tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisissa siirtoverkonhaltijoiden päätöksissä kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni. Jos jäsenvaltion alueella toimii useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, kyseisen jäsenvaltion on jaettava äänioikeudet siirtoverkonhaltijoiden kesken. 3. Siirtoverkonhaltijoiden, jotka tekevät päätöksiä 4 artiklan 7 kohdan mukaisista ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista, on tehtävä päätöksensä määräenemmistöllä, jos yhteisymmärrystä ei saavuteta ja jos kyseessä olevat alueet koostuvat useammasta kuin viidestä jäsenvaltiosta. Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisia ehdotuksia varten määräenemmistöön tarvitaan siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa vähintään 72 prosenttia asianomaisista jäsenvaltioista, ja siirtoverkonhaltijoiden enemmistö, joka edustaa jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia asianomaisen alueen väestöstä. FI 7 FI

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisissa päätöksissä määrävähemmistössä on oltava vähintään vähimmäismäärä siirtoverkonhaltijoita, jotka edustavat yli 35 prosenttia osallistuvien jäsenvaltioiden väestöstä, sekä siirtoverkonhaltijat, jotka edustavat vähintään yhtä muuta asianomaista jäsenvaltiota; muussa tapauksessa katsotaan, että määräenemmistö on saavutettu. Siirtoverkonhaltijoiden, jotka tekevät päätöksiä 4 artiklan 7 kohdan mukaisista ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista sellaisten alueiden osalta, jotka koostuvat enintään viidestä jäsenvaltiosta, on tehtävä päätöksensä yksimielisesti. Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdan mukaisissa siirtoverkonhaltijoiden päätöksissä kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni. Jos jäsenvaltion alueella toimii useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, kyseisen jäsenvaltion on jaettava äänioikeudet siirtoverkonhaltijoiden kesken. 4. Jos siirtoverkonhaltijat eivät pysty tässä asetuksessa asetettuihin määräaikoihin mennessä antamaan toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevaa ehdotusta, niiden on toimitettava toimivaltaisille sääntelyviranomaisille ja virastolle ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat luonnokset ja selvitettävä, miksi niistä ei ole päästy sopimukseen. Virasto tiedottaa asiasta komissiolle ja tarkastelee komission pyynnöstä ja yhteistyössä toimivaltaisten sääntelyviranomaisten kanssa epäonnistumisen syitä ja ilmoittaa niistä komissiolle. Komissio toteuttaa asianmukaiset toimet vaadittujen ehtojen ja edellytysten tai menetelmien hyväksymisen mahdollistamiseksi neljän kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut viraston ilmoituksen. 5. Kukin sääntelyviranomainen vastaa 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen ehtojen ja edellytysten tai menetelmien hyväksymisestä. 6. Seuraavia ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskeville ehdotuksille tarvitaan kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntä: (c) (d) (e) (f) (g) 17 artiklan mukainen tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä; 18 artiklan mukainen yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä; 49 artiklan mukaiset keskitettyä kauppapaikkaa koskevat vaatimukset; 51 artiklan mukaiset yhdenmukaistetut kapasiteetin jakosäännöt; 57 artiklan mukainen pullonkaulatulojen jakamismenetelmä; 59 artiklan mukainen menetelmä keskitetyn kauppapaikan perustamisesta, kehittämisestä ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten jakamiseksi; 61 artiklan mukainen menetelmä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien sitovuuden varmistamisesta ja korvaamisesta aiheutuneiden kustannusten jakamiseksi. 7. Seuraavia ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskeville ehdotuksille tarvitaan asianomaisen alueen kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntä: FI 8 FI

(c) (d) (e) 10 artiklan mukainen kapasiteetin laskentamenetelmä; 16 artiklan mukainen menetelmä alueiden välisen kapasiteetin osittamiseksi; 31 artiklan mukainen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien alueellinen suunnittelu; 42 artiklan mukaisten varamenettelyjen käyttöönotto; 52 artiklan mukaiset yhdenmukaistettujen kapasiteetin jakosääntöjen alueelliset vaatimukset, mukaan lukien 55 artiklan mukaiset alueelliset korvaussäännöt; 8. Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevaan ehdotukseen on sisällyttävä ehdotettu täytäntöönpanoaikataulu ja kuvaus niiden odotetuista vaikutuksista tämän asetuksen tavoitteisiin. Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat ehdotukset, joille tarvitaan useiden tai kaikkien sääntelyviranomaisten hyväksyntä, on toimitettava virastolle samaan aikaan kuin ne annetaan sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi. Viraston on toimivaltaisten sääntelyviranomaisten pyynnöstä annettava lausunto näistä ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista kolmen kuukauden kuluessa. 9. Jos ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevan ehdotuksen hyväksyminen edellyttää useamman kuin yhden sääntelyviranomaisten päätöstä, toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on kuultava toisiaan, tehtävä tiivistä yhteistyötä ja koordinoitava toimiaan sopimukseen pääsemiseksi. Toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on soveltuvissa tapauksissa otettava huomioon viraston lausunto. Sääntelyviranomaisten on tehtävä 6 ja 7 kohdan mukaisesti ehdotettuja ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat päätökset kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sääntelyviranomainen tai, soveltuvissa tapauksissa, viimeinen asianosainen sääntelyviranomainen on vastaanottanut ehdot ja edellytykset tai menetelmät. 10. Jos sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 9 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai niiden yhteisestä pyynnöstä virasto tekee päätöksen ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotuksista kuuden kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 11. Jos yksi tai useampi sääntelyviranomainen vaatii 6 ja 7 kohdan mukaisesti toimitettujen ehtojen ja edellytysten tai menetelmien muuttamista ennen hyväksymistä, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on annettava ehdotus muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kahden kuukauden kuluessa sääntelyviranomaisten vaatimuksen esittämisestä. Toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on päätettävä muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kahden kuukauden kuluessa niiden esittämisestä. Jos toimivaltaiset sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 6 ja 7 kohdan mukaisista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kahden kuukauden määräajassa tai niiden yhteisestä pyynnöstä virasto tekee päätöksen muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä kuuden kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos asianomaiset siirtoverkonhaltijat eivät anna ehdotusta muutetuista ehdoista ja edellytyksistä tai menetelmistä, sovelletaan 4 kohdassa säädettyä menettelyä. 12. Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevan ehdotuksen laatimisesta vastaavat siirtoverkonhaltijat ja niiden hyväksymisestä 6 ja 7 kohdan mukaisesti vastaavat FI 9 FI

sääntelyviranomaiset voivat pyytää näiden ehtojen ja edellytysten tai menetelmien muuttamista. Ehtojen ja edellytysten tai menetelmien muuttamista koskevista ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja ehdotukset on hyväksyttävä tässä artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 13. Siirtoverkonhaltijoiden, jotka ovat vastuussa ehtojen ja edellytysten tai menetelmien laatimisesta tämän asetuksen mukaisesti, on julkaistava ne verkkosivuillaan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksynnän jälkeen tai, jos tällaista hyväksyntää ei vaadita, asiakirjojen laatimisen jälkeen, paitsi jos tietoja pidetään luottamuksellisina 7 artiklan mukaisesti. 5 artikla Sidosryhmien osallistuminen Viraston on järjestettävä, tiiviissä yhteistyössä Sähkö-ENTSOn kanssa, pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista ja muita tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä koskeva sidosryhmien osallistuminen. Tähän on sisällyttävä sidosryhmien kanssa järjestettävät säännölliset kokoukset, jotta voidaan yksilöidä ongelmat ja ehdottaa parannuksia erityisesti pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toimintaan ja kehittämiseen liittyen, mukaan lukien huutokauppasääntöjen yhdenmukaistaminen. Tämä ei korvaa 6 artiklan mukaista sidosryhmien kuulemista. 6 artikla Kuuleminen 1. Ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä tai niiden muutoksia koskevien ehdotusten toimittamisesta tämän asetuksen mukaisesti vastaavien siirtoverkonhaltijoiden on kuultava sidosryhmiä, kunkin jäsenvaltion asianomaiset viranomaiset mukaan luettuina, ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevista ehdotusluonnoksista, kun sitä nimenomaisesti vaaditaan tässä asetuksessa. Kuuleminen kestää vähintään yhden kuukauden. 2. Siirtoverkonhaltijoiden unionin tasolla esittämät ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevat ehdotukset on julkaistava ja niistä on järjestettävä kuuleminen unionin tasolla. Siirtoverkonhaltijoiden alueellisella tasolla esittämistä ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen vähintään aluetasolla. Osapuolten kahden- tai monenvälisellä tasolla esittämistä ehdotuksista on järjestettävä kuuleminen vähintään asianomaisten jäsenvaltioiden tasolla. 3. Ehdotuksesta vastaavien osapuolten on otettava 1 kohdan mukaisesti järjestetyissä kuulemisissa ilmaistut sidosryhmien näkemykset asianmukaisesti huomioon ennen asiakirjan antamista sääntelyviranomaisen hyväksyttäväksi, jos tätä vaaditaan 4 artiklan mukaisesti, ja kaikissa muissa tapauksissa ennen asiakirjan julkaisemista. Kaikissa tapauksissa on annettava selkeät ja vankat perustelut sille, kuinka kuulemisessa esitetyt näkökannat on otettu huomioon tai jätetty huomioimatta, ja ne on julkaistava viipymättä ennen ehtoja ja edellytyksiä tai menetelmiä koskevan ehdotuksen julkaisemista tai yhtä aikaa sen julkaisemisen kanssa. FI 10 FI

7 artikla Salassapitovelvollisuudet 1. Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 2, 3 ja 4 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus. 2. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia tämän asetuksen säännösten soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tehtäviensä yhteydessä saamaa luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa muulle henkilölle tai viranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen oikeuden, tämän asetuksen muiden säännösten tai muun asiaan liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista niiden soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin. 4. Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla sääntelyviranomaisilla, elimillä ja henkilöillä on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön tai unionin oikeuden soveltamista niiden soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin. II OSASTO EHTOJA, EDELLYTYKSIÄ JA MENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 1 LUKU PITKÄN AIKAVÄLIN KAPASITEETIN LASKEMINEN 1 JAKSO YLEISET VAATIMUKSET 8 artikla Kapasiteetin laskenta-alueet Tämän asetuksen soveltamiseksi kapasiteetin laskenta-alueina käytetään komission asetuksen (EU) 2015/1222 15 artiklan nojalla määriteltyjä kapasiteetin laskentaalueita. 9 artikla Kapasiteetin laskennan aikavälit Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on varmistettava, että alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti lasketaan kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten ja vähintään vuoden ja kuukauden aikaväleillä. 2 JAKSO KAPASITEETIN LASKENTAMENETELMÄ 10 artikla Kapasiteetin laskentamenetelmä FI 11 FI

1. Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua komission asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yhteisen koordinoidun kapasiteetin laskentamenetelmän hyväksymisestä annettava ehdotus yhteisestä kapasiteetin laskentamenetelmästä pitkille aikaväleille asianomaisen alueen osalta. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. 2. Yhteisessä kapasiteetin laskentamenetelmässä käytetyn lähestymistavan on oltava joko koordinoituun nettosiirtokapasiteettiin perustuva lähestymistapa tai siirtoperusteinen lähestymistapa. 3. Kapasiteetin laskentamenetelmän on oltava yhteensopiva komission asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden aikaväleille määritetyn kapasiteetin laskentamenetelmän kanssa. 4. Pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleihin liittyvät epävarmuustekijät on otettava huomioon sovellettaessa käyttövarmuusanalyysia, joka perustuu useisiin skenaarioihin ja jossa käytetään kapasiteetin laskennan syöttötietoja, komission asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kapasiteetin laskennan lähestymistapaa ja 21 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua alueiden välistä kapasiteetin vahvistamista; tai tilastollista lähestymistapaa, joka perustuu historialliseen alueiden väliseen kapasiteettiin vuorokausimarkkinoiden tai päivänsisäisten markkinoiden aikaväleillä, jos voidaan osoittaa, että kyseisen lähestymistavan avulla voidaan i) lisätä kapasiteetin laskentamenetelmän tehokkuutta; ii) ottaa alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaan liittyvät epävarmuustekijät paremmin huomioon kuin 4 kohdan a alakohdan mukaisessa käyttövarmuusanalyysissa; iii) lisätä taloudellista tehokkuutta säilyttäen sama verkon käyttövarmuustaso. 5. Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikki siirtoverkonhaltijat voivat yhdessä soveltaa siirtoperusteista lähestymistapaa pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleillä seuraavin edellytyksin: siirtoperusteinen lähestymistapa johtaa taloudellisen tehokkuuden kasvuun kapasiteetin laskenta-alueella samalla verkon käyttövarmuustasolla; siirtoperusteisten tulosten läpinäkyvyys ja oikeellisuus on vahvistettu kapasiteetin laskenta-alueella; (c) siirtoverkonhaltijat antavat markkinatoimijoille kuusi kuukautta aikaa mukauttaa prosessejaan. FI 12 FI

6. Jos sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia kapasiteetin laskentamenetelmän laatimiseksi kapasiteetin laskenta-alueella, sovelletaan komission asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 1 kohdan vaatimuksia kapasiteetin laskennan syöttötiedoista, kapasiteetin laskemiseen sovellettavasta lähestymistavasta ja alueiden välisen kapasiteetin vahvistamisesta, lukuun ottamatta tapauksen mukaan 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohtaa. 7. Kapasiteetin laskentamenetelmän kehittämisessä on otettava huomioon vaatimukset varamenettelyistä ja komission asetuksen (EU) 2015/1222 21 artiklan 3 kohdassa esitetty vaatimus. 11 artikla Luotettavuusmarginaalia koskeva menetelmä Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä luotettavuusmarginaalia koskeva menetelmä, joka täyttää komission asetuksen (EU) 2015/1222 22 artiklassa esitetyt vaatimukset. 12 artikla Käyttövarmuusrajoja ja vikatapahtumia koskevat menetelmät Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä käyttövarmuusrajoja ja vikatapahtumia koskevat menetelmät, jotka täyttävät komission asetuksen (EU) 2015/1222 23 artiklan 1 ja 2 kohdassa esitetyt vaatimukset. 13 artikla Tuotannon muutoskertoimia koskeva menetelmä Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä tuotannon muutoskertoimien määrittelemiseen käytettävä menetelmä, joka täyttää komission asetuksen (EU) 2015/1222 24 artiklassa esitetyt vaatimukset. 14 artikla Korjaavia toimenpiteitä koskeva menetelmä Jos korjaavat toimenpiteet otetaan huomioon pitkän aikavälin kapasiteetin laskennassa, kunkin siirtoverkonhaltijan on varmistettava, että nämä korjaavat toimenpiteet ovat teknisesti käytettävissä reaaliajassa ja vastaavat komission asetuksen (EU) 2015/1222 25 artiklassa esitettyjä vaatimuksia. 15 artikla Alueiden välisen kapasiteetin vahvistamista koskeva menetelmä Yhteistä kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen on sisällettävä alueiden välisen kapasiteetin vahvistamista koskeva menetelmä, joka täyttää komission asetuksen (EU) 2015/1222 26 artiklassa esitetyt vaatimukset. FI 13 FI

16 artikla Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamista koskeva menetelmä 1. Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen siirtoverkonhaltijoiden on 10 artiklassa tarkoitetun kapasiteetin laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen antamiseen mennessä laadittava yhdessä ehdotus menetelmäksi, jonka avulla alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti ositetaan koordinoidusti eri pitkien aikavälien kesken asianomaisella alueella. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. 2. Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamista koskevan menetelmän on täytettävä seuraavat edellytykset: (c) se vastaa markkinaosapuolten suojaustarpeita; se on yhtenäinen kapasiteetin laskentamenetelmän kanssa; se ei saa johtaa kilpailunrajoituksiin varsinkaan pitkän aikavälin siirtooikeuksien saannissa. 3 JAKSO YHTEINEN VERKKOMALLI 17 artikla Tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä 1. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua komission asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden aikaväleille määritetyn tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmän hyväksymisestä laadittava yhdessä ehdotus yhdeksi tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmäksi, jotta tarvittavat tuotanto- ja kulutustiedot voidaan toimittaa yhteisen verkkomallin laatimiseksi pitkille aikaväleille. Ehdotuksesta on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. Menetelmässä on otettava huomioon komission asetuksen (EU) 2015/1222 16 artiklan mukainen tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä, jota sen on täydennettävä. 2. Tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmän laatimisessa sovelletaan komission asetuksen (EU) 2015/1222 16 artiklan vaatimuksia. 18 artikla Yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä 1. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua komission asetuksen (EU) 2015/1222 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden aikaväleille määritetyn yhteistä verkkomallia koskeva menetelmän hyväksymisestä laadittava yhdessä FI 14 FI

ehdotus yhteistä verkkomallia koskevaksi menetelmäksi pitkille aikaväleille. Menetelmästä on järjestettävä kuuleminen 6 artiklan mukaisesti. 2. Yhteistä verkkomallia koskevassa menetelmässä on otettava huomioon komission asetuksen (EU) 2015/1222 17 artiklan mukaisesti laadittu yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä, jota sen on täydennettävä. Menetelmän avulla on voitava laatia yhteinen verkkomalli pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti. 3. Yhteistä verkkomallia koskevan menetelmän kehittämisessä sovelletaan komission asetuksen (EU) N:o 2015/1222 17 artiklan vaatimuksia. 19 artikla Skenaariot 1. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti, laadittava yhdessä yhteiset skenaariot käytettäviksi yhteisessä verkkomallissa kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväliä varten. 2. Yhteisten skenaarioiden kehittämisessä sovelletaan asiaankuuluvia komission asetuksen (EU) 2015/1222 18 artiklan vaatimuksia. 20 artikla Yksittäinen verkkomalli Kehittäessään yksittäistä verkkomallia pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikavälille kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti, kunkin siirtoverkonhaltijan on sovellettava komission asetuksen (EU) 2015/1222 19 artiklassa esitettyjä vaatimuksia. 4 JAKSO KAPASITEETIN LASKENTAPROSESSI 21 artikla Yleiset säännökset 1. Komission asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti käyttöön otettua yksittäisten verkkomallien yhdistämisprosessia on sovellettava yhdistettäessä yksittäisiä verkkomalleja yhteiseksi verkkomalliksi kullekin pitkälle aikavälille. Kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun 17 artiklassa tarkoitettu tuotanto- ja kulutustietojen toimitusmenetelmä ja 18 artiklassa tarkoitettu yhteistä verkkomallia koskeva menetelmä on hyväksytty pitkille aikaväleille, laadittava yhdessä pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille toimintasäännöt, jotka täydentävät FI 15 FI

komission asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti yksittäisten verkkomallien yhdistämisprosessia varten määriteltyjä sääntöjä. 2. Komission asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti perustettujen koordinoidun kapasiteetin laskijoiden on laskettava alueiden väliset pitkän aikavälin kapasiteetit kapasiteetin laskenta-alueellaan. Tätä varten kunkin kapasiteetin laskenta-alueen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun 10 artiklassa tarkoitettu kapasiteetin laskentamenetelmä on hyväksytty pitkille aikaväleille, laadittava yhdessä pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille toimintasäännöt, jotka täydentävät komission asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklan mukaisesti koordinoidun kapasiteetin laskijoiden toimintaa varten määriteltyjä sääntöjä. 3. Pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleihin sovelletaan asiaankuuluvia komission asetuksen (EU) 2015/1222 27 artiklassa esitettyjä sääntöjä. 22 artikla Yhteisen verkkomallin laatiminen Komission asetuksen (EU) 2015/1222 28 artiklassa yhteisen verkkomallin laatimista varten vahvistettua menettelyä ja vaatimuksia on sovellettava laadittaessa yhteistä verkkomallia pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille kapasiteetin laskenta-alueilla, joilla sovelletaan useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti. 23 artikla Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin alueellinen laskeminen 1. Jos siirtoverkonhaltijat soveltavat tilastollista lähestymistapaa 10 artiklan mukaisesti, alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaprosessiin on sisällytettävä vähintään valikoima historiallisia vuorokausimarkkinoiden tai päivänsisäisten markkinoiden alueiden välistä kapasiteettia koskevia tietokokonaisuuksia yhdeltä kaudelta tai useilta kausilta ja järjestettävä nämä tiedot pysyvyyskäyräksi; (c) kapasiteettilaskelma valikoitua tietokokonaisuutta vastaavalla riskitasolla; laskelma pitkän aikavälin kapasiteetin jakamiseen tarjolla olevasta alueiden välisestä pitkän aikavälin kapasiteetista marginaalilla, jossa otetaan huomioon alueiden välisen kapasiteetin historiallisten arvojen ja alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin ennakoitujen arvojen välinen ero; (d) yhteiset säännöt, joissa otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot suunnitelluista käyttökatkoista, uudesta infrastruktuurista sekä tuotannon ja kuormituksen ajoittumisesta pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleille. FI 16 FI

2. Jos siirtoverkonhaltijat käyttävät useisiin skenaarioihin perustuvaa käyttövarmuusanalyysia 10 artiklan mukaisesti, pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikaväleihin sovelletaan kapasiteetin laskenta-alueilla komission asetuksen (EU) 2015/1222 29 artiklassa esitettyjä vaatimuksia, lukuun ottamatta tapauksen mukaan 29 artiklan 4 kohtaa. 3. Kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan on ositettava laskettu alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten soveltamalla 16 artiklan mukaista menetelmää alueiden välisen kapasiteetin osittamiseksi. 4. Kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava tulokset alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskemisesta ja osittamisesta vahvistettavaksi kullekin siirtoverkonhaltijalle kyseisellä kapasiteetin laskenta-alueella 24 artiklan mukaisesti. 24 artikla Alueiden välisen kapasiteetin ja ositetun alueiden välisen kapasiteetin vahvistaminen ja ilmoittaminen 1. Kunkin siirtoverkonhaltijan on vahvistettava alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan tulokset tarjousalueensa rajoilla tai kriittisissä verkkoelementeissään kullekin pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikavälille 15 artiklan mukaisesti. 2. Kunkin siirtoverkonhaltijan on vahvistettava alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin osittamisen tulokset tarjousalueensa rajoilla tai kriittisissä verkkoelementeissään 16 artiklan mukaisesti. 3. Kunkin siirtoverkonhaltijan on lähetettävä vahvistuksensa kapasiteetista ja sen osittamisesta kunkin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen osalta asianomaisille koordinoidun kapasiteetin laskijoille ja asianomaisten kapasiteetin laskenta-alueiden muille siirtoverkonhaltijoille. 4. Kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistettu ositus pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen toteuttamista varten 29 artiklan mukaisesti. 5. Siirtoverkonhaltijoiden on pyynnöstä toimitettava sääntelyviranomaisilleen selvitys siitä, miten alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin arvo tietylle pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan aikavälille on saatu. 25 artikla Alueiden välisen kapasiteetin koordinoitu rajoittaminen 1. Siirtoverkonhaltijoiden on koordinoitava jo jaetun alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin rajoituksia, jos aikaväli, jota rajoitukset koskevat, on yli 48 tuntia ennen toimituspäivän alkua. Jos pitkän aikavälin siirto-oikeuksien rajoittaminen, mukaan lukien kyseisiin oikeuksiin liittyvät nimeämiset, on enintään 48 tuntia ennen toimituspäivän alkua, siirtoverkonhaltijoiden on kullakin kapasiteetin laskenta- FI 17 FI

alueella sovellettava komission asetuksen (EU) 2015/1222 29 artiklassa tarkoitettua vuorokautisen ja päivänsisäisen kapasiteetin laskentaprosessia. 2. Jos siirtoverkonhaltijan on tarpeen rajoittaa jo jaettua alueiden välistä pitkän aikavälin kapasiteettia, sen on lähetettävä vastaavalle koordinoidun kapasiteetin laskijalle pyyntö alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin tarvittavien rajoitusten koordinoidusta laskemisesta kapasiteetin laskenta-alueelle. Siirtoverkonhaltijan on esitettävä pyyntönsä tueksi kaikki tarvittavat tiedot. 3. Koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava päivitetty alueiden välinen kapasiteetti asianomaisille siirtoverkonhaltijoille vahvistettavaksi. 4. Kunkin siirtoverkonhaltijan on vahvistettava päivitetty alueiden välinen kapasiteetti tarjousalueensa rajoilla tai kriittisissä verkkoelementeissään 24 artiklan mukaisesti. 5. Koordinoidun kapasiteetin laskijan on toimitettava vahvistettu päivitetty alueiden välinen kapasiteetti asianomaisille siirtoverkonhaltijoille ja keskitetylle kauppapaikalle rajoituksen toimeenpanemiseksi 53 artiklan mukaisesti. 5 JAKSO KAPASITEETIN LASKENTAA KOSKEVA KAKSIVUOTISRAPORTTI 26 artikla Kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskeva kaksivuotisraportti 1. Sähkö-ENTSOn on viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta laadittava raportti pitkän aikavälin kapasiteetin laskennasta ja jakamisesta ja toimitettava se virastolle. 2. Jos virasto sitä pyytää, Sähkö-ENTSOn on joka toinen vuosi tämän jälkeen laadittava raportti pitkän aikavälin kapasiteetin laskennasta ja jakamisesta. Tarvittaessa kyseinen kertomus on toimitettava virastolle yhdessä komission asetuksen (EU) 2015/1222 31 artiklassa tarkoitetun kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskevan kaksivuotisraportin kanssa. 3. Kapasiteetin laskentaa ja jakamista koskevaan raporttiin on sisällyttävä kustakin tarjousalueesta, tarjousalueiden rajasta ja kapasiteetin laskenta-alueesta vähintään seuraavat tiedot: (c) (d) (e) kapasiteetin laskennassa sovellettu lähestymistapa; luotettavuusmarginaalien tilastolliset indikaattorit; alueiden välisen kapasiteetin tilastolliset indikaattorit, tarvittaessa kultakin kapasiteetin laskennan aikaväliltä; kapasiteetin laskennassa käytettyjen tietojen laatuindikaattorit; tarvittaessa ehdotetut toimenpiteet kapasiteetin laskennan parantamiseksi; FI 18 FI

(f) pitkän aikavälin kapasiteetin laskennan kehittämistä koskevat suositukset, mukaan lukien menetelmien, prosessien ja hallintojärjestelyjen yhdenmukaistaminen edelleen. 4. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on virastoa kuultuaan yhdessä sovittava raportissa käytettävistä tilastollisista ja laatuindikaattoreista. Virasto voi pyytää näiden indikaattoreiden muuttamista ennen kuin siirtoverkonhaltijat sopivat niistä tai niiden soveltamisen aikana. 5. Viraston on päätettävä siitä, julkaistaanko kaksivuotisraportti kokonaan tai osittain. 2 LUKU TARJOUSALUEET 27 artikla Yleiset säännökset 1. Vuorokausimarkkinoiden ja päivänsisäisten markkinoiden kaupankäyntiin sovellettavia tarjousalueita sovelletaan pitkän aikavälin kapasiteetin laskemiseen ja jakamiseen. 2. Jos tarjousalueen rajaa ei enää ole, pitkän aikavälin siirto-oikeuksien haltijoilla on kyseisellä tarjousalueen rajalla oikeus saada asianomaisilta siirtoverkonhaltijoilta korvaus pitkän aikavälin siirto-oikeuksista maksetun alkuperäisen hinnan perusteella. 3 LUKU PITKÄN AIKAVÄLIN KAPASITEETIN JAKAMINEN 1 JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET 28 artikla Yleiset periaatteet Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen on tapahduttava siten, että käytetään marginaalihintaperiaatetta tuottamaan tuloksia kutakin tarjousalueen rajaa, käyttösuuntaa ja markkina-aikayksikköä varten; jaetaan enintään tarjolla oleva alueiden välinen pitkän aikavälin kapasiteetti 39 artiklan mukaisesti; (c) se on toistettavissa. FI 19 FI

29 artikla Syöttötiedot ja tulokset 1. Keskitetyn kauppapaikan on käytettävä seuraavia syöttötietoja pitkän aikavälin kapasiteetin jakamisen määrittämiseksi 2 kohdan mukaisesti: kunkin koordinoidun kapasiteetin laskijan toimittama alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin vahvistettu ositus ja 43 artiklan mukaisesti palautettuihin pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin liittyvä kapasiteetti; markkinaosapuolten tekemät tarjoukset. 2. Keskitetyn kauppapaikan on kutakin pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista varten määritettävä yhtäaikaisesti ainakin seuraavat tulokset kutakin tarjousalueen rajaa, käyttösuuntaa ja markkina-aikayksikköä varten: (c) pitkän aikavälin siirto-oikeuksien jaettu määrä ilmaistuna megawatteina (MW); 40 artiklan mukainen pitkän aikavälin siirto-oikeuksien hinta; tarjousten toteutustila. 3. Keskitetyn kauppapaikan on varmistettava, että huutokaupan tulokset ovat paikkansapitäviä. 4. Kunkin siirtoverkonhaltijan on varmistettava, että huutokaupan tulokset ovat sopusoinnussa keskitetylle kauppapaikalle 1 kohdan mukaisesti toimitettujen syöttötietojen kanssa. 2 JAKSO VAIHTOEHDOT SUOJAUTUA ALUEIDEN VÄLISEEN SIIRTOON LIITTYVILTÄ RISKEILTÄ 30 artikla Päätös mahdollisuuksista suojautua alueiden välisiltä riskeiltä 1. Siirtoverkonhaltijoiden on tarjousalueen rajalla myönnettävä pitkän aikavälin siirtooikeuksia, jolleivät kyseisen tarjousalueen rajan toimivaltaiset sääntelyviranomaiset ole tehneet koordinoituja päätöksiä olla myöntämättä pitkän aikavälin siirtooikeuksia tarjousalueen rajalla. Päätöksiään tehdessään tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on kuultava kyseisen kapasiteetin laskentaalueen sääntelyviranomaisia ja otettava niiden lausunnot asianmukaisesti huomioon. 2. Jos tarjousalueen rajalla ei ole pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tämän asetuksen voimaantullessa, kyseisen tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on tehtävä koordinoituja päätöksiä pitkän aikavälin siirto-oikeuksien käyttöönotosta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. 3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisten päätösten on perustuttava arviointiin, jossa tutkitaan, onko sähkön termiinimarkkinoilla tarjolla riittävästi FI 20 FI

suojausmahdollisuuksia asianomaisilla tarjousalueilla. Tarjousalueen rajan toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on suoritettava arviointi koordinoidusti, ja siihen on sisällyttävä ainakin markkinaosapuolten kuuleminen heidän tarpeistaan alueiden välisille suojausmahdollisuuksille asianomaisilla tarjousalueen rajoilla; arviointi. 4. Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa arvioinnissa on tarkasteltava sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa, ja sen on perustuttava avoimiin perusteisiin, joihin kuuluu vähintään analyysi siitä, suojaako termiinimarkkinoilla tarjottava tuote tai tuotteiden yhdistelmä vuorokausimarkkinoiden hintojen epävakaudelta asianomaisella tarjousalueella. Tällainen tuote tai tuotteiden yhdistelmä on katsottava asianmukaiseksi suojaukseksi kyseisen tarjousalueen vuorokausimarkkinoiden hinnan muutosriskiltä, jos kyseisen tarjousalueen vuorokausimarkkinoiden hinta korreloi riittävästi tuotteen tai tuotteiden yhdistelmän kohde-etuuden hinnan kanssa; analyysi siitä, ovatko termiinimarkkinoilla tarjotut tuotteet tai tuotteiden yhdistelmät tehokkaita. Tätä varten on arvioitava vähintään seuraavat indikaattorit: i) kaupankäyntihorisontti; ii) iii) iv) osto- ja myyntihinnan välinen ero; kaupatut määrät suhteessa fyysiseen kulutukseen; avointen sopimusten määrä (open interest) suhteessa fyysiseen kulutukseen; 5. Jos 3 kohdassa tarkoitettu arviointi osoittaa, että yhdellä tai useammalla tarjousalueella ei ole riittäviä suojausmahdollisuuksia, toimivaltaisten sääntelyviranomaisten on pyydettävä asianomaisia siirtoverkonhaltijoita myöntämään pitkän aikavälin siirto-oikeuksia tai varmistamaan, että saataville annetaan muita alueiden välisiä pitkän aikavälin suojausinstrumentteja sähkön tukkumarkkinoiden toiminnan tukemiseksi. 6. Jos toimivaltaiset sääntelyviranomaiset päättävät esittää 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun pyynnön, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on laadittava tarvittavat järjestelyt ja toimitettava ne toimivaltaisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäviksi viimeistään kuusi kuukautta niiden esittämän pyynnön jälkeen. Nämä tarvittavat järjestelyt on toteutettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua toimivaltaisten sääntelyviranomaisten antaman hyväksynnän jälkeen. Toimivaltaiset sääntelyviranomaiset voivat pidentää toteuttamisen määräaikaa asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden pyynnöstä enintään 6 kuukaudella. FI 21 FI