1968 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA No 1 N :o 1. Kiertokirje. Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1968 alkaessa. Vuotta 1967 vietti Suomi itsenäisyytensä 50-vuotisjuhlavuotena. Tämän ajan on maamme ollut myös itsenäisenä kansakuntana mukana valtioiden keskeisissä maailman posti- ja pikatiedotusliitoissa. Itsenäisyytemme aikana on laitoksemme, joka tuli vuonna 1967 toimineeksi yhdistettynä posti- ja lennätinlaitoksena 40 vuoden ajan, kokenut osaltaan kaiken sen kehityksen, mutta myös koettelemukset, jotka maamme on joutunut kokemaan. Toisaalta on laitoksemme toiminta ollut omiaan edistämään tätä kehitystä ja helpottamaan vaikeuksia, jotka ovat olleet edessämme itsenäisyytemme useina kausina. Posti- ja lennätinlaitoksella onkin ollut saavutuksistaan tyydytystä tuntien täysi syy osallistua juhlavuotemme viettoon laskemalla liikkeeseen itsenäisyyden 50-vuotispostimerkkisarjan ja viettämällä eri paikkakunnilla sen henkilökunnan piirissä juhlatilaisuuksia. Siirtyessämme tarkastelemaan, mitä laitoksessamme on vuoden 1967 aikana tapahtunut, on yleishavaintona todettava tietoliikenteen kasvun edelliseen vuoteen verrattuna hidastuneen lähinnä taloudellisten suhdanteiden heikentymisen vuoksi. Laitoksen kokonaisliikenteen volyymin viime vuoden kasvun odotetaan tähänastisten tietojen perusteella olevan n. 4 5 %. Postimaksumerkkituloja tuottavan liikenteen volyymi on kasvanut n. 3 %. Lehtiliikenteen volyymi olisi noussut n. 4 %, jos liikenteen väheneminen kolme viikkoa kestäneen graafisen alan työtaistelun johdosta jätettäisiin huomioon ottamatta. Sähkösanomaliikenteen volyymi on vähentynyt n. 4 % ja telexliikenteen volyymi kasvanut runsaat 10 %. Kotimaisten puhelujen liikennevolyymi on kasvanut n. 6 % ja ulkomaisten puhelujen volyymi n. 15 %. Päättyneen vuoden alussa tapahtuneet osittaiset kotimaisten posti-, puhelin-, telex- ja sähkösanomamaksujen sekä postilinja-autojen matkustajamaksujen korotukset nostivat laitoksen keskimääräistä tariffitasoa yhteensä noin 14 %. Tämän ansiosta muodostuu laitoksemme ylijäämä n. kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Laitoksemme talous joutuu kuitenkin jo kuluvana vuonna uudelleen vaikeuksiin, sillä kustannushintatason nousu vuodesta 1966 vuoteen 1968 on yli 20 % ja siten oleellisesti suoritettua tariffinkorotusta suurempi. 5010 68/5 Postiasemille jakelu N :o 1.
Lähivuosina on varauduttava laitoksen liikennevolyymien kasvuvauhdin lievään heikentymiseen. Tietoliikenteen volyymissä tapahtunee siirtymistä postiliikenteestä pikatiedotusliikenteeseen, joskaan tämä ei toteutune niinkään postilähetysmäärien kustannuksella vaan siten, että postiliikenteen painopiste siirtynee kohti halvempia lähetyslajeja. Tästä siirtymästä huolimatta ei myöskään kotimaisen puhelinliikenteen volyymin kasvuvauhti säilyne viime vuosien korkealla tasolla. Näin lähinnä siksi, että uusista kaukoautomatisoiduista alueista aiheutuvan lisäkasvun suhteellisen merkityksen on oletettava vähitellen pienenevän, vaikkakin devalvoinnin johdosta kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa saatavan kasvupaketin ansiosta yhteyksien puutetta voidaan jonkin verran vähentää ja saada lisäliikennettä. Laitoksemme kokonaisliikenteen volyymin lähivuosien kasvun voidaan kuitenkin uskoa pysyttelevän selvästi maamme kansantulon kasvun yläpuolella. Postinkuljetuksia on pitkin vuotta nopeutettu ja kehitetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Uusia autokuljetuksia on järjestetty ja entisten autolinjojen reittejä ja aikatauluja on uusittu. Useita rautatiekuljetuksia on lakkautettu ja eräitä on järjestelty kokonaan uudelleen rautatieaikataulujen suomissa puitteissa. Mm. Lahdessa, jossa on ollut vaikeuksia sekä saapuvan että lähtevän postin suhteen, saatiin nyt kaivattu parannus aikaan. Lisäksi saavat rataosalla Riihimäki Lahti olevat toimipaikat saapuvan postinsa yli kolme tuntia entistä aikaisemmin. Huomattavia parannuksia tapahtui tässä suhteessa myös mm. Uudenkaupungin ja Porin kohdalla. Samoin eräät Kouvolan ja Lappeenrannan väliset toimipaikat saavat uusien järjestelyjen tuloksena saapuvan postinsa useita tunteja entistä aikaisemmin ja voivat myös lähettää postinsa entistä edullisemmin. Luetteloa voisi jatkaa. Näiden järjestelyjen tarkoituksena on helpottaa postinvaihtoja ja saattaa postinkuljetus ja siihen liittyen myös postinjakeluverkko niin tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi kuin se käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa on mahdollista. Kaikki tämä kuljetusten nopeuttaminen on antanut edellytykset siihen, että valtaosassa maata on voitu kuluneena vuonna päästä yhteen postinkantovuoroon. Tähän liittyvänä on samalla otettava huomioon, että sanomalehtien varhaiskantoa on edelleen kehitetty. Vastaavassa kiertokirjeessä kolme vuotta sitten kerrottiin silloin suunnitteilla olleista uudentyyppisistä teräsrunkoisista postivaunuista. Niistä ensimmäisen koeajo suoritettiin viime tammikuun lopulla. Vuoden varrella saatiin näitä vaunuja liikenteeseen kuusi, tilauksen käsittäessä kaikkiaan kymmenen vaunua. Vaunujen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja työympäristön viihtyisyyteen. Postitoiminnan osalta on mainittava vielä niin laitoksen sisäisen toiminnan kuin yleisönkin kannalta merkittävänä tapahtumana se, että vireille on saatettu systemaattisen postinohjauskoodejärjestelmän selvittely. Kansainvälistä postiliikennettä kehitettiin avaamalla uusia ja nopeuttamalla entisiä postiyhteyksiä. Tässä mainittakoon Suomen ja Sveitsin välille saadut kaksi suoraa päivittäistä lentopostiyhteyttä sekä uusi päivittäinen lentopostinkuljetus Bangkokin kautta Kauko-Itään. Joulukuun 1 päivänä allekirjoitettiin Helsingissä uusi Suomen ja Neuvostoliiton välinen posti- ja pikatiedotussopimus.
3 Lokakuussa toimeenpannun Suomen markan devalvoinnin johdosta muuttuivat eräät lähtevän kansainvälisen liikenteen maksut. Kultafrangin uuden vasta-arvon mukaisia maksuja ryhdyttiin soveltamaan lähtevässä kansainvälisessä postiliikenteessä joulukuun ja teleliikenteessä jo marraskuun alusta lukien. Lennätintoiminta on vuoden 1967 aikana sähkösanomaliikenteen vähentymistä ja telexliikenteen lisääntymistä lukuunottamatta jatkunut ennallaan. Kuitenkin on mainittava, että kotimaisessa sähkösanomaliikenteessä sähkösanomien hinnoitusperusteet muuttuivat vuoden alussa siten, että ne radiosanomia lukuunottamatta hinnoitetaan 50 sanan ryhmissä kuitenkin siten, että enintään 7 sanaa sisältävästä sanomasta kannetaan vähimmäismaksuna 1,40 markkaa. Tällä uudistuksella on pyritty tarjoamaan yleisölle mahdollisuus käyttää sähkösanomia aikaisempaa halvemmalla pitkien viestien lähettämiseen ja siten saamaan uutta liikennettä. Uudistus helpottaa ja nopeuttaa samalla sähkösanomien hinnoittamista. Korulomakkeita on uusittu ja niiden neliväriset esitteet on otettu jakoalueiden puhelinluetteloihin. Telexkeskusten määrä kasvoi kolmella, kun Lohjan ja Loviisan päätekeskukset sekä Ylivieskan telexosakeskus otettiin vuoden aikana liikenteeseen. Seinäjoen päätekeskus muutettiin solmukeskukseksi, joita on nyt kaikkiaan seitsemän. Kotimainen telexverkko käsittää tällä hetkellä jo 32 telexkeskusta, joihin on liitetty yli 2 200 tilaajaa. Niukoista määrärahoista huolimatta on kaukopuhelinverkon automatisointia pyritty kaikin keinoin jatkamaan kokonaissuunnitelmien mukaisesti. Päättyneen vuoden aikana saatiin Vaasa ja Seinäjoki liitetyiksi automaattiseen kaukopuhelinverkkoon. Näiden lisäksi otettiin Lappeenrannan automaattinen kaukokeskus rajoitettuun liikenteeseen. Vuoden lopussa olikin jo lähes J4 maan kaikista puhelimista liitetty tilaajavalintaiseen kaukoliikenteeseen. Valmistumassa ovat Oulun, Porin, Kankaanpään ja Äänekosken automaattiset kaukokeskukset. Mainittakoon vielä, että Jyväskylän ja Joutsan verkkoryhmien välille järjestettiin ns. pikaliikenne. Puhelinverkon automatisoinnin seurauksena liikenteestä poistettiin Toijalan käsivälitteinen kaukokeskus. Radiolinkkijärjestelmien rakennussuunnitelmaa toteutetaan myös mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäinen 1 800 puhekanavainen radiolinkki otettiin käyttöön ja useita muita linkkejä on tilattu. Kansainvälisen yleisradio- ja televisio-ohjelmansiirron parantamiseksi sekä Ruotsiin että Neuvostoliittoon on käyty neuvotteluja ja aloitettu mm. ohjelmansiirtokeskuksen suunnittelu Helsinkiin. Yleisönpalvelun kehittämistä puhelinliikenteessä jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Vuonna 1966 Jyväskylässä koeluontoisesti aloitettu käsivälitteisten puhelujen ennakkotilausjärjestelmä ulotettiin nyt koskemaan koko maata. Laitoksen paikallisverkkoihin liitettyjen tilaajavaihteiden hoitajille järjestettiin muutamilla paikkakunnilla opastus- ja neuvontatilaisuuksia, joista saadut myönteiset kokemukset kehottavat jatkamaan ja edelleen kehittämään tätäkin palvelumuotoa. Joulukuun 16 päivänä 1936 annettiin posti- ja lennätinhallituksen tehtäväksi maamme siviililentoliikenteen viestiteknilliset ja -liikenteelliset järjestelyt. Tällöin avattiin maamme ensimmäiset maalentoasemat, Malmin lentoasema Helsingissä ja Turun lentoasema, joille molemmille perustettiin omat ilmailuradioasemansa varus
4 tettuina ajanmukaisilla ilmailuradioliikenteessä käytettävillä radiolaitteilla. Jo seuraavan vuoden syksyllä varustettiin Malmin lentoasema sokkolaskuradiolaitteilla, jotka olivat ensimmäisiä koko Euroopassa. Kuitenkin jo 1920-luvun lopulta alkaen oli ilmailua varten tarvittavat yhteydenpito- ja lennonvarmistustehtävät hoidettu laitoksemme radioasemilta käsin. Ilmailualan kehittyessä ja erikoistuessa oli viime vuosina käynyt tarpeelliseksi pyrkiä yhdenmukaistamaan ja itsenäistämään maamme ilmailuorganisaatio. Tässä mielessä siirrettiin laitoksellemme kuuluneet ilmailuviestiasiat viime vuoden maaliskuun alussa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosastoon. Haluan tässä yhteydessä kiittää ilmailuviestihenkilökuntaa siitä arvokkaasta työstä, jonka se posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa toimiessaan on maamme siviili-ilmailun viestiliikenteen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi tehnyt. Ulkomaan teleliikenteestä mainittakoon, että uusia suoria yhteyksiä saatiin Belgiaan, Italiaan ja USA:han. Helsingin ja Tukholman välisillä johdoilla otettiin toukokuussa käyttöön puoliautomaattinen välitystapa, joka lisäsi huomattavasti tavallisia puheluja. Kanadan ja USA:n puhelinliikenteessä alennettiin maksuja erikoissopimuksella jopa 25 %. Jossain määrin voitiin maksuja alentaa myös Belgian, Luxemburgin ja Italian puhelinliikenteessä. Telexliikenteessä saatiin automatisoiduksi Suomen ja Saksan Demokraattisen Tasavallan sekä Suomen ja Italian välinen liikenne. Näin saadaan nykyisin Suomesta automaattisesti telexyhteys jo 15 maan telextilaajiin Euroopassa. Liikenteen kasvun johdosta otettiin käyttöön kaikkiaan 27 lisäyhteyttä, mm. välille Helsinki Montreal kaksi suoraa yhteyttä, joita ryhdyttiin käyttämään myös sähkösanomaliikenteessä. Telexliikenne avattiin vuoden aikana kaikkiaan kahdeksaan maahan. Päättyneen vuoden kiinteistöjen rakennustoimintaa haittasi edelleen määrärahojen puute. Vuoden aikana saatiin kuitenkin valmiiksi Porin postitalo, Vuoksenniskan postitalon lisärakennus ja Imatran kaukoautomaattikeskuksen laitesuoja. Parhaillaan käynnissä olevista rakennustöistä mainittakoon Inkeroisten puhelin talo, Lappeenrannan postiautovarikko sekä Haistilan, Mikkelin ja Pieksämäen laitesuojat. Suunnittelun alaisina ovat mm. Tampereen, Käpylän ja Seinäjoen postitalot sekä Kristiinankaupungin posti- ja puhelintalo. Näistä ainakin kolmen ensin mainitun rakentaminen päästäneen alkamaan alkaneen vuoden loppupuolella. Suurimmista muutos- ja korjaustöistä mainittakoon päättyneenä vuorina loppuun saatettu Jyväskylän postikonttorin käytössä olevan valtion virastotalon muutostyö sekä parhaillaan työn alla oleva Kokkolan postitalon täyskorjaus. Posti- ja lennätinlaitos sai käyttöönsä virkatiloja kaikkiaan kuudessa viime vuonna valmistuneessa valtion virastotalossa, nimittäin Juvalla, Kiuruvedellä, Pietarsaaressa, Sodankylässä, Taivalkoskella ja Turussa. Toimitiloja on lisäksi varattu kuudessa rakenteilla olevassa ja 12 suunnittelun alaisessa virastotalossa. Kaikki tämä ei ole kuitenkaan riittävää. Täten pystytään tyydyttämään vain osittain laitoksen huonetilatarpeet. Niinpä jouduttiin viime vuonnakin hankkimaan uusia vuokrahuoneistoja kaikkiaan noin 80 posti-, lennätin- ja puhelintoimipaikalle. Jo tutuksi käyneeseen tapaan viettivät toimipaikat perustamisensa 100-vuotisjuhlia. Tällaiset juhlallisuudet järjestettiin Jämsän ja Ilmajoen postitoimipaikoissa sekä Joensuun ja Lappeenrannan lennätintoimipaikoissa. Kolmessa ensin maini
5 tussa toimipaikassa oli juhlien yhteyteen posti- ja lennätinmuseon myötävaikutuksella järjestetty myös juhlanäyttely. Kesäkuun 1 päivänä tänä vuonna saavuttaa Kouvolan postitoimipaikka 100 vuoden iän ja aivan lähitulevaisuudessa on muutamilla toimipaikoilla edessään arvokkaat 300-vuotisjuhlallisuudet. Leimaa-antavana on kuluneen vuoden aikana ollut valtion talouden hoidossa uudistusten aikaansaaminen niin budjetoinnissa, tilinpidossa kuin myöskin taloudellisessa laskentatoimessa. Budjetin rakenne on jo muutettu kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa. Pitkän tähtäyksen budjetointia on ryhdytty valmistelemaan. Valtion tulo- ja menoarviosta ja kirjanpidosta annetun, tämän vuoden alusta voimaan tulleen asetuksen johdosta on tilinpitoa ryhdytty uudistamaan ja mm. otettu tämän vuoden alusta käyttöön uusi merkittävästi aikaisemmasta poikkeava tili- luettelo. Liikekirjanpitoon ja koneelliseen kirjanpitoon siirtymistä on ryhdytty valmistelemaan. Valtiovarainministeriön kustannuslaskennasta, tavoitebudjetoinnista ja pääoman laskennasta antamia määräyksiä ja ohjeita on ryhdytty toteuttamaan. Kaikki tämä on aiheuttanut näillä aloilla korkeapaineen niin posti- ja lennätinhallituksessa kuin linjahallinnossakin. Rationalisointitoiminta on kuluneen vuoden aikana tavanmukaisten toimi- paikkatutkimusten ja henkilökuntatarpeen selvittelyn lisäksi kohdistunut erityisesti työajan lyhentämisen vaikutusten selvittelyyn. Varsin laajasti on tutkittu myös postitoiminnan mekanisointiin liittyviä kysymyksiä sekä siinä yhteydessä myös valtakunnallista paikkakuntakoodenumerokysymystä niin tietokonekäytön kuin myöskin postinohjauksen kannalta. Tietojen automaattiseen käsittelyyn siirtymisen, kustannuslaskennan ja tavoitebudjetoinnin kehitystyön yhteydessä on edelleenkin toimitettu systeemien uudistamiseksi tarvittavia perusteellisia rationalisoin ti tutkimuksia. Palkanmaksun koneellistamismahdollisuuksia on tutkittu selvittämällä kirjausautomaattien ja tietokoneiden käyttömahdollisuuksia sekä niveltymistä virkamies- ja virkarekistereihin. Maailman postiliiton Wienin konferenssissa tekemien, kirjekuorien ja ulkomaisessa postiliikenteessä käytettävien lomakkeiden standardisointiehdotusten, pohjoismaiden lomakestandardien ja pian odotettavissa olevien kotimaisten lomakestandardien huomioon ottaminen sekä lomakkeiden tietokoneilla täyttämisen mahdollistaminen ovat aiheuttaneet laajoja lomakkeiden systemaattisia uudistuksia. Kustannus- ja kannattavaisuuslaskentaa on kehitetty kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vuonna 1965 vahvistaman ohjelman mukaisesti sen edellyttämää ajoitusohjelmaa seuraten. Postikustannuslaskenta on vuoden aikana eräissä konttoreissa jo otettu käyttöön koeluontoisena odotuksia vastaavin tuloksin. Tele- kustannuslaskennassa on jatkuvasti tehostettu kirjanpitoautomaattien käyttöä ja niiden yhteistoimintaa laitoksen tietokoneen kanssa. Autokustannuslaskennasta annetut ohjeet on koottu ja uudistettu niin, että laskennan täyteen tehoon saattaminen on enää riippuvainen vain primääritietojen käsittelyn koneellistamisen nopeudesta. Tietokonekeskuksen konekantaa on kehitetty Valtion tietokonekeskuksen edellyttämällä tavalla. Tietokonetoimintaa on laajennettu systeemin- suunnittelu- ja ohjelmointimahdollisuuksien puitteissa. Telemaksujen laskutuksen nopeuttamiseksi on puhelinmaksujen hinnoittelu ja laskujen valmistus siirretty kuudessa puhelinylitoimipaikassa osittain tietokoneella suoritettavaksi. Tarkoi-
6 tuksena on että posti- ja lennätinlaitoksen telemaksujen laskutus siirtyy ajan mittaan koko maan osalta tietokoneella suoritettavaksi. Viime aikoina on valtionkin taholla ryhdytty kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota kaikenlaatuiseen tutkimustoimintaan ja sen merkitykseen päätösten teossa. Tämän vuoksi on posti- ja lennätinhallituksen liiketaloudellisen tutkimuslaitoksen toimintaa tehostettu laitoksen taloudellisen toiminnan ja sen odotettavissa olevan kehityksen selvittämiseksi niin että saatuja tuloksia voidaan käyttää entistä tehokkaammin hyväksi mm. tariffikysymysten ratkaisussa ja vireillä olevassa pitkäntähtäyksen taloussuunnittelussa. Laadittaessa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti taloussuunnitelmaa vuosiksi 1968 1972 onkin voitu käyttää hyväksi aikaisemmin laadittujen rakennussuunnitelmien lisäksi liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehtyjä pitkiin aikasarjoihin perustuvia uraauurtavia laajoja ekonometrisiä tutkimuksia, joista mainittakoon erilaatuiset prognoosi- ja joustotutkimukset ja tutkimus laitoksen pääoma-arvon kehityksestä vuodesta 1927 lähtien. Viime syksynä asetettiin lopultakin, posti- ja lennätinhallituksen tehtyä siitä useita esityksiä, toimikunta valmistamaan ehdotusta uudeksi postisäännöksi ja sen soveltamismääräyksiksi. Niinikään on asetettu toimikunta tutkimaan ja selvittämään ns. yksinkuljetuksia laitoksen postinkuljetuksissa. Laitoksen sisäisistä toimikunnista mainittakoon laitoksen henkilöasioita koskevien säännösten kodifiointia tutkimaan asetettu toimikunta. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon henkilöasioiden delegoin ti toimikunta sai työnsä valmiiksi ja jätti vuoden lopulla mietintönsä posti- ja lennätinhallitukselle. Tässä yhteydessä on vielä mainittava, että kuluneen vuoden aikana saattoi kansliapäällikkö Häkkäsen puheenjohdolla toiminut laitoksemme organisaation uudistamista tutkinut komitea työnsä päätökseen. Koulutustoiminnan laajuus on pysynyt entisellään. Posti- ja teleopistossa on ollut 15 oppikurssia, joilla on ollut oppilaita yhteensä 661. Sen lisäksi on erikoista täydennyskoulutusta järjestetty useille sadoille toimihenkilöille opiston toimesta lukuisilla muualla pidetyillä erilaatuisilla liike- ja teknillisten alojen kursseilla ja opintopäivillä. Väestönsuojelu- ja ensiapukursseilla on samoin ollut useita satoja toimihenkilöitä. Asentajakoulutusta on yhteistoiminnassa ammattikoulujen kanssa annettu 22 kurssilla, joilla on oppilaita ollut yhteensä n. 440. Kun telealan koulutustoimikuntaa ei ole saatu asetetuksi, on asetettu laitoksen sisäinen toimikunta valmistelemaan telealan koulutustoiminnan uudistamista. Mainittava on myös, että posti- ja teleopistoon on otettu psykologi tutkimaan ja kehittämään soveltuvuuskokeiden käyttöä oppilaiden valinnassa sekä selvittämään laitoksen piirissä esiintyviä monia muitakin työnpsykologian alan kysymyksiä. Virkojen ja toimien pula sekä työaikakysymykset ovat edelleenkin ratkaisuaan vailla. Lähinnä postivirkamiesten virkapula aiheutti 17. 20.10.67 väliseksi ajaksi postivirkamieslakon. Virkapula helpottuu jonkin verran sen kautta, että kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa perustetaan n. 190 ylimääräistä tointa ja että vuoden lopulla saatiin valtiovarainministeriöltä puoltava lausunto 111 tilapäisen toimihenkilön palkkaamisesta postivirkamiestehtäviin, jossa määrässä on otettu osittain huomioon myös toimipaikkojen luokituksessa tapahtuvien muutosten
7 edellyttämä tarve. Uusi valtion eläkelaki tuli voimaan viime vuoden alusta. Vaikkakaan posti- ja lennätinhallitus ei ratkaise eläkeasioita, ryhtyi se henkilökuntaa informoidakseen julkaisemaan monistekirjeinä erityisiä Eläketiedotuksia. Puhelinliikenteen automatisoinnista johtuvat henkilökuntajärjestelyt helpottuivat huomattavasti, kun viime vuonna voitiin tarkoitukseen osoitetun määrärahan turvin automatisoitavissa puhelinkeskuksissa palveleville 58 vuotta täyttäneille puhelinvirkailijoille varata mahdollisuus siirtyä eläkkeelle. Tätä mahdollisuutta käyttivät hyväksi useat kymmenet puhelinvirkailijat. Sosiaalinen huoltotoiminta on jatkunut entisissä uomissaan. Työturvallisuuden tehostamiseksi on toimitettu tarkastuksia toimipaikoissa ja työmailla ja annettu työturvallisuuden alaan kuuluvia yleisohjeita. Laitoksen henkilökuntajärjestöjen harjoittama lomakotitoiminta on laajentunut eräiden rakennushankkeiden tultua saatetuksi loppuun. Näin on tämän suuriarvoisen toiminnan avulla henkilökunta voinut saada enemmän virkistymismahdollisuuksia kuin mitä laitoksen puolelta on kesäkö ti toiminnan ja lomanviettomahdollisuuksien hyväksi voitu tehdä. Aivan äskettäin valmistui tutkimus laitoksemme henkilökunnan lukumäärän, palkkauksen ja työmäärän kehityksestä vuosina 1960 1966. Tutkimuksessa päädytään henkilökuntavolyymin 19.6 % :n kasvuun, mikä vastaa 3 % :n keskimääräistä vuosikasvua. Henkilökunnan reaalipalkkatason nousuksi muodostuu keskimäärin 4 % vuodessa. Liikennevolyymin kasvu on samana ajanjaksona ollut sitävastoin 58.4 % eli keskimäärin 8 % vuotta kohti. Ei voida väittää kaiken laitoksessamme olevan hyvin. Paljon löytyy epäkohtia paljon on todella korjattavaa, eikä tilannetta suinkaan tee helpommaksi maassamme suoritetun devalvoinnin jälkeen jatkuva kireä raha- ja tulopolitiikka. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että meillä on jotain, joka tälläkin hetkellä puuttuu useilta kymmeniltä tuhansilta Suomen kansalaisilta. Meillä on työtä. Toisinaan tuntuu, että sitä on aivan liiaksikin, mikä tunne on sekin varsin ymmärrettävä joulu- ja vuodenvaihdekiireitten vaikutuksen vielä tuntuessa. Haluan kuitenkin uskoa, että tunne siitä, että voimme olla hyödyksi kansallemme ja maallemme, voittaa kaiken muun ja antaa meille jatkuvasti uusia voimia ja uutta intoa vaikeuksien keskelläkin hoitaa meille uskottua tärkeätä tehtäväämme. Lausun Teille lämpimät kiitokseni työstänne yhteisen laitoksemme parhaaksi ja toivotan Teille perheinenne onnea ja menestystä vuodelle 1968. Helsingissä tammikuun 1 päivänä 1968. Pääjohtaja Oiva Saloila.