Saavutettavuus, syksy 2008 MATHM-47050, 3 op Syksyn 2008 toteutus seminaarimuotoisena 6 viikkoa, johdantoluentoja ja seminaariesitelmiä, viikkoharjoituksia Suoritusvaatimukset: seminaariesitys ja aktiivinen osallistuminen (vaikuttavat arvosanaan) Opettajana Ossi Nykänen, ossi.nykanen@tut.fi, TD303, vastaanottoaika torstaisin 13-14 Tuntiassistentti Seppo Koivisto, seppo.koivisto@tut.fi 1
Saavutettavuus? Saavutettavuudella (esteettömyydellä) tarkoitetaan tyypillisesti ns. erityisryhmien tarpeet huomioivaa sovellusten suunnitteluun tai arviointiin liittyvää tuotteen tai palvelun ominaisuutta Välineiden käyttöä haittaavien esteiden poistaminen Käyttäjäkeskeinen ja laiteriippumaton suunnittelu Yhteiskunnan yhdevertaisuusperiaate, asiakaskunnan laajentaminen Good for some, required for others Edellyttää käyttäjien ja työprosessien tuntemista, teknistä osaamista, aktiivista seuraamista,... Esim. avointen rajapintojen käyttö & apuohjelmat 2
Saavutettavuuden (rakentava) määritelmä Määritelmä: saavutettava (accessible) tietotekninen väline, palvelu tai sovellus on (WCAG 2.0:n mukaan) Havaittava (Perceivable) Hallittava (Operable) Ymmärrettävä (Understandable) Lujatekoinen (Robust) Tavoitteena sovellusten ja prosessien kehittäminen Lyhyellä aikavälillä vallitsevien puutteiden korjaaminen Pitkällä aikavälillä saavutettavuuden huomiointi ja kirjaaminen osaksi tuotantotyön tavoitteita (osaksi vaatimuksia) Saavutettavuustyössä on usein nähtävillä myös asenteiden & kulttuurin kehittämistavoitteita 3
Käytettävyys? Käytettävyydelle (usability) on useita määritelmiä Opittava, tehokas, muistettava, minimoi virheet, miellyttävä (Nielsen) Tarkkuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä (ISO13407) Saavutettavuus vs. käytettävyys (erottelu ei aina selvää) Käytettävyyspulmat koskettava kaikkia, saavutettavuus ns. erityisryhmiä Saavutettavuus on perusedellytys käytettävyydelle Saavutettavuus ja käytettävyys voidaan tunnistaa kilpailuetuina, mutta yhteiskunnan yhdenvertaisuusperiaate tyypillisesti velvoittaa vain saavutettavuusominaisuuden 4
Saavutettavuuden tekijöitä tietotekniikassa 5
Pieni esimerkki... Halutaan toteuttaa verkkopalvelu seuraavan 5 vrk säätilan esittämiseen... Ks. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html Informaation esittäminen (vuorovaikutuksessa) eri muodoissa erilaisille käyttäjille, erilaisissa käyttötilanteissa, erilaisia laitteita hyödyntäen? Huom. Käytännössä laadun arviointi edellyttää tietoa tuotantoprosessista (kyse voi olla esim. monikanavainen palvelu) 6
Strategioita saavutettavuuden kehittämiseksi Eri vaihtoehtoja 1. Ei tehdä mitään 2. Kirjataan tavoitteisiin tehdä tulevaisuudessa jotain 3. Toteutetaan "vaihtoehtoinen" sisältö, ohjesivu, tms. 4. Tarkistetaan ja korjataan varsinaisen palvelun käyttöliittymä 5. Suunnitellaan ja toteutetaan tietotekninen palvelu kokonaisuutena saavutettavuuden näkökulmasta, mukaan lukien kohderyhmien (erityis)tarpeiden tunnistaminen palvelun suunnittelussa 6. Suunnitellaan myös palvelun (tausta)prosessit saavutettavuuden näkökulmasta ( palvelun laatu!?) 7. Huomioidaan saavutettavuus osana organisaation (liike)toimintastrategiaa 7
Saavutettavuus kehitysprosessin osana Specification Design and implementation Evolution Feasibility study 1 Architectural design New requirements 7 Requirements elicitation and analysis Requirements specification Abstract specification Interface design Component design 4 5 Assessing existing systems Proposing changes Modifying systems Requirements validation Data structure design Requirements document 2 Algorithm design Specifications Validation Test plans 3 (Sub-)system testing Test plans 8 Acceptance testing Acceptance testing 6 Testing 8
Normaali käyttäjä? Käytännön tuotteiden ja palveluiden rakentaminen lähtee usein liikkeelle ns. normaalin käyttäjän olettamuksesta Normaalikäyttäjä = suunnittelijan mielikuva tai malli käyttäjästä, "käyttäjän yksinkertaistus" (usein vaihtelee sovelluksittain) Ilmenee (hyvässä) suunnittelussa kohtuullisina olettamuksina; huonon suunnittelun turhien/väärien hiljaisten olettamusten purkaminen on eräs saavutettavuustyön päätavoitteista Hyvässä suunnittelussa "normaalikäyttäjästä" (tai välineistä) ei tehdä tarpeettoman rajaavia olettamuksia huonoin perustein Saavutettavuuspulmat myös esiintyvät usein kontekstisidonnaisina (vrt. ikäihmiset, autonkuljettajat) Tähän voidaan reagoida esim. luokittelun tai profiloinnin keinoin; joskin tämä sotii helposti ns. universal design -ajattelutapaa vastaan ( yhdenvertaisuuden nimissä, profilointia ei tulisi tehdä ) 9
Kohtuulliset olettamukset? Ns. kohtuulliset olettamukset vaikuttavat tietenkin siihen, mihin sovelluksen kehitystyön resurssit kohdennetaan 1. Millaisia käyttäjäni ovat ja mitä he yrittävät tehdä (ensisijainen/toissijainen tehtävä)? 2. Mitä tekniikkaa käytettävät asiakasohjelmat tukevat saavutettavasti? 3. Mitä apuvälineitä käyttäjillä on? (esim. käyttöjärjestelmän myötä tai erikseen asennettuina lisäohjelmina) Pulma kiteytyy ns. perustason (baseline) määrittelyyn Palvelu X on saavutettava kun käytetään asiakasohjelmaa (Y) josta löytyvät seuraavat ominaisuudet: f1, f2,..., fn. Huoli liian korkeasta/spesifistä perustasosta johti koko käsitteen pudottamiseen pois esim. W3C:n saavutettavuusohjeistuksesta 10
Historiallisia esimerkkejä: "normaalit eivät tarvitse" Matalalattiabussi, hissi, kaukosäädin, kannettava cd-soitin/ dvd-soitin/mp3-soitin, graafinen käyttöliittymä, matkapuhelin, (kannettava) tietokone, korkeakontrastinen näyttö, auton automaattivaihteet ja lukkiutumattomat jarrut, ääniohjattu Web-selain, GPS-paikannin, äänikirja,... 11
"Many Reasons To Provide Accessible Web Sites" S.L. Henry (2002) luettelee seuraavat syyt: 1. Compliance with regulatory and legal requirements 2. Exposure to more people: people with disabilities and seniors 3. Exposure to more situations: new places, new devices 4. Better design and implementation 5. Cost savings 6. It makes you look good 7. Enlightened self interest Täydentäviä näkökulmia voidaan helposti keksiä, esim.: Ongelmat usein kontekstisidonnaisia, saavutettava suunnittelu edesauttaa laiteriippumattomuutta, graafinen käyttöliittymä metaforana on rajoittunut (vrt. esim. puhekäyttöliittymä) 12
Saavutettavuus ja laiteriippumattomuus Asiakas vuorovaikuttaa tietoteknisen palvelun kanssa sille osoitetun rajapinnan ( näkymä tai kanava ) välityksellä Monikanavainen palvelu voi esittää saman palvelun eri rajapintojen/näkymien/kanavien välityksellä Tyypillinen tavoite: sama toiminnallinen käyttökokemus (functional user experience) kanavasta riippumatta 13
Verkkopalvelun tyypillinen toteutus Tyypillinen verkkopalvelu perustaa palvelunsa johonkin perusjärjestelmään (ei merkitty ao. kuvaan) ja tarjoaa palveluun näkymän sopivan asiakasohjelman ymmärtämässä muodossa Huomaa että esim. XHTML+CSS -tekniikka toimii siten lähinnä rajapintana selaimelle (ja on rajoittunut web-sivun käsitteisiin ) 14
Käyttäjän, tilanteen, sovelluksen vai laitteen haasteita? Näkö (vs. näyttö) esim. näkökyky, valaistusolosuhteet, yms. Kuulo (vs. ääniominaisuudet) esim. kuurous, huonokuuloisuus, meluisa/äänetön ympäristö Motoriikka (vs. kohdistinlaitteet, vuorovaikutuksen nopeus) esim. kohdistus- ja koordinaatiovaikeudet, outo kohdistinlaite, tärisevä työympäristö tai kädet ajoneuvon hallintalaitteilla Puhe (vs. puhekäyttöliittymät) esim. puhumisen vaikeudet, (vieraan) kielen ymmärtäminen Kognitio (vs. sisältö ja sen rakenne) kognitiiviset rajoitteet, stressaava käyttötilanne, luku- ja kirjoitustaito, koulutus 15
Saavutettavuustyön osa-alueita tai ulottuvuuksia Laajemmin ymmärrettynä saavutettavuuden osa-alueita ovat fyysinen saavutettavuus, informaation saavutettavuus ja taloudellis-sosiaalinen saavutettavuus Toisinaan yksi osa-alue yritetään (virheellisesti) "kokonaan ratkaista" olettamalla jokin toinen osa-alue ongelmattomaksi fyysinen saavutettavuus informaation saavutettavuus tietotekninen ympäristö (laitteet ja ohjelmistot), fyysinen ympäristö,... taloudellissosiaalinen saavutettavuus palvelujen ja välineiden hinnat (tuottaminen ja hyödyntäminen), arvot ja asenteet, koulutus, politiikka,... tietotekninen ympäristö (ohjelmistot, tiedostot ja sisällöt, käyttöliittymät), kognitiiviset vaatimukset, kieli, kommunikaatio,... 16
Myytinmurtajat? Saavutettavuuteen liittyy myyttejä, esim. Saavutettava verkkopalvelu on väistämättä yksinkertainen Saavutettavuus tarkoittaa tekstiversion lisäämistä Apuvälineet huolehtivat saavutettavuudesta Saavutettavuustyö palvelee vain sokeita Saavutettavuustyö ei maksa paljoa/on mahdottoman kallista Saavutettavuustyö on triviaalia/mahdottoman vaikeaa Markkinavoimat (yksin) huolehtivat saavutettavuustyön arvostuksesta Totuus löytynee eri näkemysten ääripäiden välistä 17
Minkälaiset sovellukset voivat olla saavutettavia?! Vrt. laiteriippumattomuuden perusidea: yhtäläinen toiminnallinen käyttökokemus (functional user experience) Helppo sanoa, vaikea tehdä! Vaikeimmin ohjeistettava/mittava haaste on yleensä ymmärrettävyys Esitä asia niin yksinkertaisesti ja selkeästi kuin mahdollista <img src="mlisa.jpg" alt="da Vincin 'Mona Lisa'" />? Kannattaa muistaa että käyttäjät ovat yleensä kiinnostuneita itse palvelusta, eivät (toteutus)tekniikasta 18
Saavutettavuutta yhteiskunnan ohjaamana YK & yhtäläiset oikeudet osallistua (equal participation) EU & kaikille mahdollisuudet osallistua (inclusion) Suomessa mm. yhdenvertaisuuslaki (kansalaiset ovat yhdenvertaisia esim. viranomaispalveluiden käyttäjinä) Huomioita: Maailmassa on lukutaidottomia enemmän kuin Euroopassa väkeä EU:n alueella vaikuttaa 37 miljoonaa vammaista henkilöä Väestön keski-ikä kasvaa (Suomessa yli 44 v osuus 40%) Suomessa 600000 kuulovammaista, 80000 näkövammaista, jne. Viranomaiset eivät juuri itse kehitä saavutettavuusohjeita, vaan hyödyntävät esim. alan standardeja/suosituksia 19
Web Accessibility Initiative (WAI) World Wide Web Consortium (W3C) asettaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä standardeja Webteknologioista (ks. http://www.w3c.tut.fi/) WAI on osa W3C:n työtä (ks. http://www.w3.org/wai) Ohjeita, standardituki, perusta eri organisaatioiden työlle 20
Yleissilmäys W3C:n saavutettavuusohjeisiin 21
Laiteriippumattomuus W3C:n laiteriippumattoman systeemin arkkitehtuurin (device independence) keskeiset osat ja käsitteet: asiakas, välittäjä(t) ja palvelin palvelupyyntö ja palvelukonteksti (attribuutit) Vrt. (tekninen) saatavuus 22
Mobile Web Initiative Tilastotietoa: "Maailmanpankin mukaan yli miljardilla ihmisellä on matkapuhelin ja 80%:lla maailman väestöstä on pääsy GSM-palveluun. Kun käyttäjien määrä lisääntyy miljoonalla joka päivä, lähes neljällä miljardilla ihmisellä on matkapuhelin vuoden 2010 loppuun mennessä" (W3C, 2006) W3C käynnisti vuonna 2005 "Mobiilin Webin aloitteen" (W3C Mobile Web Initiative, W3C-MWI) The Mobile Web Initiative's goal is to make browsing the Web from mobile devices a reality" (Ks. http://www.w3.org/mobile/) Vrt. esim. Mobile Web Best Practices 1.0 & Default Delivery Context 23
Lopuksi Tämän opintojakson tavoitteena on tutustua saavutettavuuden ideaan, tavoitteisiin sekä käytännön saavutettavuustyön menetelmiin Saavutettavuus (tai laiteriippumattomuus) tulisi ymmärtää luonnollisena osana sovelluksen vaatimusmäärittelyä (toimiminen tilaajana tai toteuttajana) Tyypillisiä tavoitteita: paljon tyytyväisiä asiakkaita & hyvä imago, lakien ja asetusten noudattaminen, innovatiiviset sovellukset Käytännössä työssä jää sanahelinän tasolle, muiden vietäväksi tai hypetyksen uhriksi, ellei pysty arvioimaan saavutettavuustyön (teknistä) sisältöä, tyypillisiä menetelmiä, työn vaikutuksia ja sen kustannuksia 24