Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus Syksy 2014
Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 2 1 Aluetalous Pohjois-Savossa... 4 1.1 Liikevaihto... 4 1.2 Vienti... 7 1.3 Palkkasumma... 9 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys... 12 1.5 Maakuntien kehityksen vertailua... 14 2 Pohjois-Savon kehityskuva... 15 2.1 Toimialojen kehitys v. 2006 2013 ja v. 2014 (1-6)... 15 2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain... 18 2.3 Toimialojen trendit v.2005 - kesäkuu 2014... 21 Liite: Pohjois-Savon kunnat ja seutukunnat... 24 Liite: Tietosisällön kuvaus... 25 Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty
TIIVISTELMÄ Alkuvuoden 2014 aikana Pohjois-Savon alue on menestynyt yleiseen suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisesti. Talouden nousu niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa on hidasta. Euroopan taantuma syö kasvua. Liikevaihdon ja palkkasumman osalta Pohjois-Savon kehitys alkuvuonna oli koko maan tasolla. Viennissä pohjois-savolaiset yritykset menestyivät koko maata paremmin. Tammi-syyskuussa 2014 Pohjois-Savon väestökehitys oli parempi kuin vuosi sitten ja paras pitkään aikaan. Koko Pohjois-Savo sai maan sisällä muuttovoittoa 285 henkeä, mikä on tähän aikaan vuotta ollut harvinaista. Vuosi sitten muuttotappiota oli tammi-syyskuussa vielä -17, kun loppuvuonna muutto kääntyi positiiviseksi. Pohjois- Savo on nyt yksi viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavasta maakunnasta. Kolme vuotta sitten alkaneen hyvän väestökehityksen jatkuminen myös 2014 on mahdollista. Tänä vuonna Pohjois-Savo voi saavuttaa parhaan väestökehityksen kolmeen vuosikymmeneen. Pohjois-Savon alueen yritysten alkuvuoden liikevaihto lähes viime vuoden tasolla Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi maakunnassa +0,5 % edellisvuodesta. Koko maassa liikevaihdon kasvoi +0,6 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista tammi-kesäkuussa 2014 liikevaihtoaan kasvattivat kaikki toimialat pl. yrityspalvelut (-2,1 %). Metalliteollisuus kasvatti liikevaihtoaan +9,6 %, kun koko maassa alan liikevaihto laski -3 %. Mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoden takaiseen (+0,1 %). Yrityspalveluissa liikevaihto laski -2,1 %. Alan liikevaihto on kasvanut aiempina vuosina keskimäärin 6,6 % (8 v. keskiarvo). Koko maassa alan liikevaihto kasvoi + 4,9 %. Maakunnan liikevaihdon vetureina olivat alkuvuonna Varkauden (+6 %) ja Ylä-Savon seutu (+3 %). Kuopion seudun liikevaihto laski -2,1 %. Liikevaihto heikkeni Kuopiossa ensimmäisen kerran sitten alkuvuoden 2009. Sisä-Savo säilytti hyvin asemansa (+1,2), kun edellisvuona oli voimakasta kasvua. Koillis-Savossa liikevaihto heikkeni -1,3 %. Palkkasumman kasvu hidastui alkuvuodesta 2014 Tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa ja koko maassa 0,6 % vuoden takaisesta. Kasvu on niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Teollisuudessa palkkasumma laski Pohjois-Savossa ja koko maassa -1,2 %. Metalliteollisuudessa palkkasumma säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna (+0,1 %). Koko maassa metalliteollisuuden palkkasumma laski -1,9 %. Palkkasumma kasvoi maakunnassa vain kaupassa, majoitus- ja ravitsemis- sekä yrityspalveluissa (noin +1 %). Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi eniten Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnissa (+1,2 %). Sisä-Savossa palkkasumma säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna ja Koillis-Savossa palkkasumma laski -1,3 %. Kuopiossa palkkasumma nousi +0,4 %. Varkaus maakunnan viennin veturi Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa vienti kasvoi +4 % vuoden takaisesta. Koko maassa vienti kasvoi vastaavana aikana +1,3 %. Pohjois-Savon viennin osuus koko maan viennistä oli noin 1,8 prosenttia. Viennin veturina toimivan metalliteollisuuden vienti nousi +17 % vuoden takaisesta. Alan viennin kehityksessä on kuitenkin huomioitava vuoden 2013 viennin voimakas hiipuminen. Maakunnan mekaanisen puunjalostuksen vienti kasvoi +3,7 %, kun koko maassa kasvua oli +0,5 %. Vienti kohosi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti +20,2 %. Kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus ja uudistuva puunjalostus. Ylä-Savo on saanut käännettyä viennin kasvuun (+1,7 %) heikomman edellisvuoden jälkeen. Sisä-Savossa vienti kasvoi +3,6 % vuodentakaisesta. Kuopion seudulla alkuvuoden vienti heikkeni (-7,6 %) ensimmäisen kerran sitten vuoden 2009. Varkaudessa viennin volyymi oli 288 milj.. Kuopion seudulla viennin volyymi oli 266 milj. ja Ylä-Savossa 263 milj.. Viennin euromääräinen volyymi alkuvuonna 2014 oli noin 870 milj., kun vuonna 2013 vastaavana aikana se oli noin 837 milj.. Voimakkaimman taantuman jaksolla (1-6/2009) viennin volyymi oli selvästi alhaisempi, vain noin 624 milj.. 2
Työllisyys kehittyy myönteisesti työttömyyden noususta huolimatta Pohjois-Savon ja koko maan työttömyysaste on nyt samalla tasolla, kun pitkään se on ollut 1,5 2 %-yksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna 2013 keskimäärin 13 662 eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10,6 %. Työttömyyden nousu painottui alkuvuodesta teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vaikutukset ulottuivat myös terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille heikon suhdanteen jatkuessa. Lomautusten määrän nousu tasaantui mutta lomautusten kokonaismäärä on edelleen hyvin selvästi ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Hyvä kehitys näkyi korostetummin Pohjois-Savon työllisyysasteen hyvin voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi vuonna 2013 lähes kaksi prosenttia 67,1 %:iin (+ 1,7 prosenttiyksikköä). Koko maan luku oli 68,5 % (- 0,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on noussut vain 0,2 prosenttiyksikköä. Suhdannekehitys Pohjois-Savossa seutukunnittain 2006-2014 Lähde: Tilastokeskus, Aluetalouskatsausaineisto lokakuu 2013 A-X Kaikki toimialat v. 2013 milj. Keskimääräinen vuosimuutos % 2006-2013 (8v.) Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 5 154 3,4 6,3 10,7 11,7-14 5,1 6,8 5,1 5,9 5,3 3,9 4,6 2,4 2,7 2,5-2,1 Varkauden seutukunta 1 544-1,9-2,7 8,5 9,6-23,1 0,3-0,4 2,6 1,2 16,6-8,1 3,1-19 0,7-9,4 6 Ylä-Savon seutukunta 2 552 3,2 7,1 13 5,8-17,7 11,6 14,1 6,6 10 5,4-0,1 2,5-0,9 1 0,1 3 Koillis-Savon seutukunta 436 1,7 5,3 9,5 1,5-21,3 6 8,2 10,5 9,4 19,6 12,4 15,8-6,1-6,7-6,4-2,2 Sisä-Savon seutukunta 394 2,9 8,2 3,5 6,2-11,3 7,4 3,7 2 2,8 2,2 0,5 1,3 8,6 11,1 9,9 1,2 Pohjois-Savon maakunta 10 080 2,2 4,3 10,4 9,1-17 6 7,6 5,5 6,5 7,2 0,6 3,7-2,3 2-0,1 0,5 Koko maa 387 536 2,6 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 9,8 6,1 7,8 3,9-0,4 1,7-3,3 0-1,6 0,6 Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 1 828 3,9 4,6 7 7,7 2,2 2,6 6,3 5,8 6 3,8 1,7 2,8 2,8 3 2,9 0,4 Varkauden seutukunta 392 0,3 3,3 0,8 4,2-7,1-4,9 4,8 3,3 4 5,4 2,2 3,8-1,2 0,4-0,4 1,2 Ylä-Savon seutukunta 579 3 5,1 6,9 6,7-4,4 4,1 7 4 5,4 5,2 0,8 3-0,2 1,2 0,5 1,2 Koillis-Savon seutukunta 144 1,5 4,7 5,5 4,5-8,3 3,7 4,8 2,4 3,6 8,2 6,6 7,4-6,1-7,2-6,7-1,3 Sisä-Savon seutukunta 115 2,1 3,2 3,7 4,1 2,4 2,5 2,9-1,1 0,8 0,4-1 -0,3 1,4 3,5 2,4 0,1 Pohjois-Savon maakunta 3 062 3 4,4 5,8 6,7-1 1,7 6 4,6 5,3 4,4 1,7 3 1,3 2 1,7 0,6 Koko maa 79 212 3 4,5 5,9 7-1,1 1,7 5,1 4,3 4,7 4,9 1,9 3,4 0,8 1,1 0,9 0,6 Vientiliikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 584 5,6 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 21,8 15,2 18,3 7 4,6 5,8 4,2 2 3,1-7,6 Varkauden seutukunta 553-2,9-14,6 3,9 21,4-23,8-0,9 3,7 9,6 6,9 38,9-9,7 11,8-37,6-0,8-21 20,2 Ylä-Savon seutukunta 512 5,8 18,2 25,2 2,1-25,5 21,5 21,9 15,4 18,4 8,7-0,4 3,9 1-3,6-1,3 1,7 Koillis-Savon seutukunta............... Sisä-Savon seutukunta 76 4,8 17,5-6,5-3,7-28,3 51,5 13,2 5,6 9,3-2,7-1,3-2 14,1 34,1 24 3,6 Pohjois-Savon maakunta 1 756 1,7 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 14,7 13,2 13,8 19,7-2,2 8-14,6-0,6-7,8 4 Koko maa 97 528 1,4 18,9 8,4 4,4-30,7 15,1 13 6,1 9,3 3,6-3,5-0,1-6,5-0,8-3,7 1,3 Tässä aluetalouskatsauksessa kuvataan Pohjois-Savon alueen elinkeinoelämän liikevaihdon, viennin ja palkkojen kehitystä vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Katsaus on tiivis päätoimiala-analyysi, joka tarkentuu toimialoittain ja seuduittain koko vuoden katsauksessa keväällä 2015. 3
1 Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 4
Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi maakunnassa +0,5 % edellisvuodesta. Koko maassa liikevaihdon kasvoi +0,6 %. Pohjois-Savon liikevaihdon osuus koko maan liikevaihdosta oli 2,6 %, kun se vuosi sitten oli 3 %. Pohjois-Savon kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu osoitti hiipumista jo loppuvuonna 2013, eikä alkuvuodesta 2014 ole ollut suuria kasvun merkkejä. Edellisen taantuman jälkeen tapahtunut kasvu on hiipumassa myös koko maassa. Koko teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna +1,8 %, kun koko maassa laskua oli -1,6 %. Tarkastelussa mukana olevista toimialoista tammikesäkuussa 2014 liikevaihtoaan kasvatti pääasiassa vain metalliteollisuus (+9,6 %). Koko maassa alan liikevaihto laski -3 %. Taantuman jälkeen metalliteollisuuden kasvu on ollut nopeaa, mutta viime vuonna kasvu hiipui. Vuoden 2014 alkupuoliskolta on kuitenkin havaittavissa elpymisen merkkejä. Metalliteollisuuden alkuvuoden 2014 liikevaihdon volyymi oli 572 milj., kun vuonna 2012 vastaavana aikana volyymi oli 522 milj.. Alkuvuonna 2009 (1-6) liikevaihdon volyymi oli 444 milj.. Mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto säilyi lähes ennallaan verrattuna vuoden takaiseen (+0,1 %). Koko maassa alan liikevaihto laski hieman, -0,2 %. Palvelualoilla (kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta) liikevaihto nousi maltillisesti alkuvuonna (+ 0,4 %) 5
Pohjois-Savossa. Koko maassa kyseisten toimialojen liikevaihto laski -0,2 %. Toimialalla jatkunut kasvu Pohjois-Savossa osoittaa hiipumisen merkkejä. Yrityspalveluissa liikevaihto laski -2,1 %. Alan liikevaihto on kasvanut aiempina vuosina keskimäärin 6,6 % (8 v. keskiarvo). Koko maassa alan liikevaihto kasvoi + 4,9 %. Seuduittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi Kuopion ja Koillis-Savon seutukuntia lukuun ottamatta muilla seuduilla. Varkaudessa kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus ja paperiteollisuuden sopeuttamistoimenpiteet. Ylä-Savossa kasvun taustalla on metalli- ja mekaaninen puutuoteteollisuus. Koillis-Savossa liikevaihto laski -2,2 % vertailuajankohdastaan, Kuopion seudulla -2,1 %. Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Liikevaihto v. 2013 milj. Keskim. Vuosim. % 2006-2013 (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 A-X Kaikki toimialat 10 080 2,2 4,3 10,4 9,1-17 6 7,6 5,5 6,5 7,2 0,6 3,7-2,3 2-0,1 0,5 C Teollisuus 3 164 0,8 2,1 13,7 11,9-28,8 7,3 10,4 6,9 8,5 11,6-2,8 3,9-9,5 0,6-4,5 1,8 24-30 Metalliteollisuus 1 146 0,5-8 25,6 20-35,8 7,7 21,8 19,2 20,3 24,1-7,1 6,9-26,1-3,9-15,5 9,6 Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 981-0,7 13,7 5,1-7,4-26,2 13 3,6-7,8-2,4 1,8-3 -0,6 1,7 8,2 4,9 0,1 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis (TOL 3 333 1,7 4,1 4,9 3,3-8,4 6,3 5,5 3,5 4,5 3,6-0,3 1,6-0,9 0,9 0 0,4 Uusi yrityspalvelut T8621 433 6,6 7,6 13,7 5,5-2,8 10,2 14,6 12,5 13,5 3,8 6,3 5,1 9,9 5,2 7,5-2,1 v. 2013 milj. Keskimääräinen vuosimuutos % 2006-2013 (8v.) Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 Liikevaihto (kaikki toimialat A-X) Kuopion seutukunta 5 154 3,4 6,3 10,7 11,7-14 5,1 6,8 5,1 5,9 5,3 3,9 4,6 2,4 2,7 2,5-2,1 Varkauden seutukunta 1 544-1,9-2,7 8,5 9,6-23,1 0,3-0,4 2,6 1,2 16,6-8,1 3,1-19 0,7-9,4 6 Ylä-Savon seutukunta 2 552 3,2 7,1 13 5,8-17,7 11,6 14,1 6,6 10 5,4-0,1 2,5-0,9 1 0,1 3 Koillis-Savon seutukunta 436 1,7 5,3 9,5 1,5-21,3 6 8,2 10,5 9,4 19,6 12,4 15,8-6,1-6,7-6,4-2,2 Sisä-Savon seutukunta 394 2,9 8,2 3,5 6,2-11,3 7,4 3,7 2 2,8 2,2 0,5 1,3 8,6 11,1 9,9 1,2 Pohjois-Savon maakunta 10 080 2,2 4,3 10,4 9,1-17 6 7,6 5,5 6,5 7,2 0,6 3,7-2,3 2-0,1 0,5 Koko maa 387 536 2,6 10,6 8,2 6,4-16,2 9,3 9,8 6,1 7,8 3,9-0,4 1,7-3,3 0-1,6 0,6 6
1.2 Vienti 7
Vuoden 2014 tammi-kesäkuussa maakunnassa vienti kasvoi +4 % vuoden takaisesta. Koko maassa +1,3 %. Pohjois-Savon viennin osuus koko maan viennistä oli noin 1,8 prosenttia. Viennin veturina toimivan metalliteollisuuden vienti nousi +17 % vuoden takaisesta. Alan viennin kehityksessä on kuitenkin huomioitava vuoden 2013 viennin voimakas hiipuminen. Vuosina 2011-2012 alan vienti kasvoi puolestaan voimakkaasti. Koko maassa metalliteollisuuden vienti supistui -1,4 %. Maakunnan mekaanisen puunjalostuksen vienti kasvoi +3,7 %, kun koko maassa kasvua oli +0,5 %. Viennin euromääräinen volyymi alkuvuonna 2014 oli noin 870 milj.. Vuonna 2013 vastaavana aikana se oli noin 837 milj.. Voimakkaimman taantuman jaksolla (1-6/2009) viennin volyymi oli selvästi alhaisempi, vain noin 624 milj.. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti kohosi rajuimmin Varkauden seutukunnassa, jossa lisäystä vuodentakaiseen kertyi peräti +20,2 %. Kasvua ovat vauhdittaneet metalliteollisuus, energiateknologia ja uudistuva puunjalostus. Ylä-Savo on saanut käännettyä viennin kasvuun (+1,7 %) heikomman edellisvuoden jälkeen. Sisä-Savossa vienti kasvoi +3,6 % vuodentakaisesta. Kuopion seudulla alkuvuoden vienti heikkeni (-7,6 %) ensimmäisen kerran sitten vuoden 2009. Yritysten viennin ja liikevaihdon heikkenemisen taustalla on neljän puu-, elintarvike- ja metallialan yrityksen toimipaikkojen lopettamiset. Viennin euromääräiset volyymit seuduittain alkuvuodelta 2014 kertovat, että viennin veturi on ollut Varkauden seutu. Varkaudessa viennin volyymi oli 288 milj.. Kuopion seudulla viennin volyymi oli 266 milj. ja Ylä-Savossa 263 milj.. Tässä vaiheessa on syytä huomioida, että luvut ovat vain suuntaa antavia ja ne tarkentuvat loppuvuoden aikana. Kasvun kohdentumisesta toimialoittain ja seuduittain saadaan tarkempaa tietoa kevään 2014 aluetalouskatsaukseen käytettävissä olevista aineistoista. Keskimääräinen Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % v. 2013 vuosimuutos % 2006-2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 milj. 2013 (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 A-X Kaikki toimialat 1 755 1,7 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 14,7 13,2 13,8 19,7-2,2 8-14,6-0,6-7,8 4 C Teollisuus 1 507 0,9-2,5 9,9 13,4-27,3 9,9 12,4 12,8 12,6 22,3-2,7 8,8-17 -0,8-9,2 5,1 24-30 Metalliteollisuus 685 0,0-19,4 22,3 27,6-30,4 0,7 28,4 29,8 29,2 36-6,7 12,1-35,4-5,1-21,3 17 Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 535 0,3 22,4 2,6-6,6-26,1 16,1-1,5-7 -4,4 4,9-1,8 1,5 3,1 8,2 5,6 3,7 Keskimääräinen Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % v. 2013 vuosimuutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vientiliikevaihto (kaikki toimialat A-Xmilj. 2006-2013 (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 Kuopion seutukunta 584 5,6 19,1 10,2 14,1-25,3 12,9 21,8 15,2 18,3 7 4,6 5,8 4,2 2 3,1-7,6 Varkauden seutukunta 553-2,9-14,6 3,9 21,4-23,8-0,9 3,7 9,6 6,9 38,9-9,7 11,8-37,6-0,8-21 20,2 Ylä-Savon seutukunta 512 5,8 18,2 25,2 2,1-25,5 21,5 21,9 15,4 18,4 8,7-0,4 3,9 1-3,6-1,3 1,7 Koillis-Savon seutukunta............... Sisä-Savon seutukunta 76 4,8 17,5-6,5-3,7-28,3 51,5 13,2 5,6 9,3-2,7-1,3-2 14,1 34,1 24 3,6 Pohjois-Savon maakunta 1 756 1,7 1,1 10,2 12,2-26,6 11,6 14,7 13,2 13,8 19,7-2,2 8-14,6-0,6-7,8 4 Koko maa 97 528 1,4 18,9 8,4 4,4-30,7 15,1 13 6,1 9,3 3,6-3,5-0,1-6,5-0,8-3,7 1,3 8
1.3 Palkkasumma 9
Tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa +1 % vuoden takaisesta, kun koko maassa kasvua oli 1,2 %. Kasvu on Pohjois-Savossa kuin koko maassa selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella (4 %). Palkkasumma kasvoi maakunnassa vain kaupassa, majoitus- ja ravitsemis- sekä yrityspalveluissa. Teollisuudessa palkkasumma laski Pohjois- Savossa ja koko maassa -1,2 %. Metalliteollisuudessa palkkasumma säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna (+0,1 %). Koko maassa metalliteollisuuden palkkasumma laski -1,9 %. säilyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna ja Koillis-Savossa palkkasumma laski -1,3 %. Kuopiossa palkkasumma nousi +0,4 %. Mekaanisessa puujalostuksessa palkkasumma laski eniten (-3,3 %). Koko maassa alan palkkasumma nousi +0,3 %. Seuduittain tarkasteltuna tammi-kesäkuussa 2014 palkkasumma kasvoi eniten Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnissa (+1,2 %). Sisä-Savossa palkkasumma 10
Palkkasumma v. 2013 milj. Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keskim. Vuosim. % 2006-2013 (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 A-X Kaikki toimialat 3 062 3 4,4 5,8 6,7-1 1,7 6 4,6 5,3 4,4 1,7 3 1,3 2 1,7 0,6 C Teollisuus 487 0,4 2,1 6,3 6,3-14,2-2,4 10,4 3,3 6,8 5,8 1,5 3,7-4,2-2,4-3,3-1,2 24-30 Metalliteollisuus 213 2,4 5,6 12,7 11,8-15,2-1 15,5 4,9 10 6,2 2,3 4,3-3,2-3 -3,1 0,1 Mekaaninen puu, paperiteoll., painaminen 101-3,8 0,6-0,6 0,9-23,9-7,5 7,4 2,9 5 9,1-1 3,9-10,3-7,1-8,7-3,3 G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis (TOL 345 3,4 5,1 5,1 6,7-0,4 1,8 5,6 4,8 5,2 5,2 4,1 4,6 3,3 2,7 3 1 Uusi yrityspalvelut T8621 208 4,2 5,3 6,5 8,3 2,6 5 4,8 3,2 4 4,2 2,4 3,3 2,8 2,6 2,7 1,2 Keskimääräinen Vuosimuutos % Puolivuosimuutos % v. 2013 vuosimuutos % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Palkkasumma (kaikki toimialat A-X) milj. 2006-2013 (8v.) Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 7-12 Vuosi 1-6 Kuopion seutukunta 1 828 3,9 4,6 7 7,7 2,2 2,6 6,3 5,8 6 3,8 1,7 2,8 2,8 3 2,9 0,4 Varkauden seutukunta 392 0,3 3,3 0,8 4,2-7,1-4,9 4,8 3,3 4 5,4 2,2 3,8-1,2 0,4-0,4 1,2 Ylä-Savon seutukunta 579 3 5,1 6,9 6,7-4,4 4,1 7 4 5,4 5,2 0,8 3-0,2 1,2 0,5 1,2 Koillis-Savon seutukunta 144 1,5 4,7 5,5 4,5-8,3 3,7 4,8 2,4 3,6 8,2 6,6 7,4-6,1-7,2-6,7-1,3 Sisä-Savon seutukunta 115 2,1 3,2 3,7 4,1 2,4 2,5 2,9-1,1 0,8 0,4-1 -0,3 1,4 3,5 2,4 0,1 Pohjois-Savon maakunta 3 062 3 4,4 5,8 6,7-1 1,7 6 4,6 5,3 4,4 1,7 3 1,3 2 1,7 0,6 Koko maa 79 212 3 4,5 5,9 7-1,1 1,7 5,1 4,3 4,7 4,9 1,9 3,4 0,8 1,1 0,9 0,6 11
1.4 Työvoimavarat ja työllisyys Kuva: Työttömien osuus työvoimasta 2008-2014 syyskuu Työllisyys kehittyy myönteisesti työttömyyden noususta huolimatta Pohjois-Savon ja koko maan työttömyysaste on nyt samalla tasolla, kun pitkään se on täällä ollut 1,5 2 %-yksikköä koko maata korkeampi. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna 2013 keskimäärin 13 662 eli 12,1 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 10,6 %. Työttömyyden nousu painottui alkuvuodesta teollisuuteen ja rakentamiseen, mutta vaikutukset ulottuivat myös terveydenhuollon, kaupan ja palveluiden aloille heikon suhdanteen jatkuessa. Lomautusten määrän nousu tasaantui mutta lomautusten kokonaismäärä on edelleen hyvin selvästi ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Kevään 2014 aikana uusien alkavien lomautusten määrä painui lähes nollille, mutta uusia lomautuksia on alkanut syksyn edetessä. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työttömyyden kehitys on ollut alkuvuonna 2014 edelleen valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon muuta valtakuntaa positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, suurten irtisano- misten kohdentuminen muille alueille sekä kohtuullisen korkea aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien määrä. Hyvä kehitys näkyi korostetummin Pohjois-Savon työllisyysasteen hyvin voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi vuonna 2013 lähes kaksi prosenttia 67,1 %:iin (+ 1,7 prosenttiyksikköä). Koko maan luku oli 68,5 % (- 0,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Savon työllisyysaste on noussut vuodesta 2009 peräti 4,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan koko maassa työllisyysaste on noussut vain 0,2 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa myös työvoimaosuus Pohjois-Savossa on noussut 3,2 prosenttiyksikköä ollen vuoden 2013 aikana 73,1 %. Alkuvuonna kolmen neljänneksen työllisyysasteen vuosikeskiarvo on edelleen nousussa (+0,7 %). Tosin kolmannella vuosineljänneksellä suunta on kääntynyt vuoden takaiseen verrattuna jo laskuun (-1,0 %) 12
ETLAn viimeisimmän alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi edelleen tasaisesti seuraavien 3-4 vuoden aikana noin 69 prosenttiin. Rakennetyöttömien määrä alentui 2003-2008 noin kolmanneksen, mutta kääntyi taantuman seurauksena uudelleen selvään kasvuun. Lisäys oli voimakkainta vuosien 2009-2010 välillä, jolloin kasvua oli lähes neljännes. Vuonna 2013 rakennetyöttömyyteen laskettavien määrä kääntyi nousuun (+4,5 %). Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui suhdannetilanteen johdosta voimakkaampana. Nousua edellisvuoteen oli n. 10 %. Rakennetyöttömiä on yli puolet kokonaistyöttömyydestä (n. 7400). Näistä työttömistä työnhakijoista iso osa edustaa edelleen ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla. uskotaan piristyvän hiljalleen seuraavan vuoden aikana. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. Talouskasvun voimistuessa ja eläkkeelle siirtymisen jatkuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Seudullisesti työvoiman saatavuusongelmien ennakoidaan kohdistuvan ensimmäiseksi Ylä-Savon seutukunnalle. Heikon suhdannetilanteen aiheuttamana työttömyyden kehitys on jatkunut selvästi negatiivisena käytännössä kaikilla pääammattialoilla. Työttömyyden kasvu on voimakkainta nyt kaupan, palveluiden ja eri julkisen sektorin toimialoilla. Jatkonäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat, mutta talouskasvun 13
1.5 Maakuntien kehityksen vertailua Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savossa on pärjännyt kohtuullisesti. Vuonna 2013 kokonaisliikevaihto kasvu oli kuudenneksi suurinta. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljännekselle tilanne on sama. Pohjois-Savon tilanne on hieman heikentynyt ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Tilanne on varsin epävakaa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. 14
2 Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Toimialojen kehitys v. 2006 2013 ja v. 2014 (1-6) 15
16
17
2.2 Liikevaihto-, palkkasumma- ja vientikuvaajat seuduittain HUOM! Erilaiset asteikot / euromääräiset tasot seutujen kuvaajissa 18
19
20
2.3 Toimialojen trendit v.2005 - kesäkuu 2014 Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Vuoden 2010 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien 2000 - kesäkuu 2014 välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2010 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2010 vallinneen tason. Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen 21
Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen 22
Mekaaninen puu, paperiteoll., ja painaminen 23
Liite: Pohjois-Savon kunnat ja seutukunnat 24
Liite: Tietosisällön kuvaus Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus asiakaskohtaisena tietopalveluna. Joitakin tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois-Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta, johon voi olla yhteyksissä työllisyyttä koskevien yhteydenottojen osalta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotisjakson tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta. Seurantakauden 2006 2013 vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun keskimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Alkuvuoden 2014 tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Yritysten liikevaihdon ja viennin tilaa voidaan arvioida toimialoittain ja seuduittain perusteellisemmin koko vuoden 2014 osalta ensi keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto julkaisevat säännöllisesti omilla Internet-sivustoillaan. Tuoteseloste (Tilastokeskus) Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) joulukuun 2013 loppuun ulottuvissa tiedoissa. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Käsitteet Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan myös kausitasoitetut ja trendisarjat. Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi tammikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2010. Neljännes-, puolivuosi- ja vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelukujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan. Kausitasoitetusta sarjasta voi laskea myös muutosprosentteja, joissa helmikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2011 eli edelliseen kuukauteen. Tällöin on kuitenkin suositeltavaa käyttää kolmen kuukauden liukuvaa keskiarvoa (=kolme kuukautta lasketaan yhteen sekä tarkasteltavasta jaksosta, että vertailujaksosta) kausitasoitetusta sarjasta, sillä se antaa selkeämmän kuvan suhdannekäänteistä. Yritysten ja toimipaikkojen kuukausittaisissa kertymässä on mukana ne aineiston yritykset tai toimipaikat, jotka ovat tarkasteltavasta muuttujasta riippuen tuottaneet liikevaihtoa, maksaneet palkkoja tai joilla on ollut kokopäivätyöllisiä. Aineiston uusimpien kuukausien lukumäärätiedolla voi arvioida aineiston kertymistä. Viralliset yritysten ja toimipaikkojen vuositasoiset lukumäärät tuottaa Tilastokeskuksen yri- 25
tysrekisteri. Yritysrekisterin vuositasoiset lukumäärätiedot sisältyvät myös rakennetietoihin. Muuttujat Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Palkkasumma tarkoittaa yritysten maksamien bruttomääräisten palkkojen summaa. Palkkoihin sisällytetään kaikkien yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden rahamääräiset korvaukset kuukauden aikana tehdystä työstä. Palkat sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut sekä lisäksi erilaiset lisätyöt (ylityö, yötyö), bonukset ja lomarahat. Palkkaan sen sijaan eivät kuulu optiot, työn tekemiseen liittyvät kulut tai työnantajan sosiaaliturvamaksut. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Rakennetiedot Rakennetiedot sisältävät toimeksiantoon sisältyvien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät, kuvattavasta muuttujasta riippuen liikevaihdon, viennin tai palkkasumman vuositason absoluuttisen luvun euroina tai vuositason yhteenlasketun henkilöstömäärän. Rakennetiedot tuotetaan uusimmalta Tilastokeskuksen yritys- ja julkisyhteisörekisterin vuositilaston julkaisuvuodelta. Euromääräisten liikevaihto- ja henkilöstömäärätietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä. Palkkasumman ja viennin vuositiedot muodostetaan verohallinnon kausiveroaineistosta, koska yritysrekisteri ei sisällä toimipaikoittaista tietoa palkkasummasta eikä viennin määrästä. Tietojen revisoituminen Revisio tarkoittaa tietojen tarkistumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista. Uusimman kuukauden osalta verohallinnon kausiveroaineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna noin 95-98 prosenttia. Kausiveroaineisto kertyy 12 kuukauden ajan, jolloin yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Myös Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositiedot päivittyvät 2-12 kuukauden viiveellä tarkasteltavan ajankohdan päättymisestä. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkarakenteen muutokset, toimialojen muutokset ja yritysten aloittamiset sekä lopettamiset aiheuttavat myös tarkentumista tietoihin. Tietojen tarkentumisesta johtuen tietoja julkaistaessa on hyvä mainita minkä ajankohdan tiedot tarkentuvat ja mihin ajankohtaan asti. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247 70101 Kuopio aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen e-mail: teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi puh. 044 7142670 aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen e-mail: jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh. 044 714 2626 Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio strategiapäällikkö Juha Kaipiainen e-mail juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh. + 358 295 026 692 26