Tervetuloa Skansenille! Foto: Anna Yu Skansen on maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo, joka esittelee koko Ruotsin pienoiskoossa. Siellä voit tutustua pohjoisen saamelaisasumukseen kuin skånelaiseen maatilaankin. Skansenin perusti vuonna 1891 kansatieteilijä Artur Hazelius ja siitä tuli nopeasti hyvin suosittu. Ruotsia esitellään alueella 160 talon ja pihan voimin, jotka kuvaavat myös eri aikakausia. Siellä on myös Ruotsin faunaan kuuluvia eläimiä, niin kesyjä kuin villejäkin. Siellä voit myös kulkea kauniissa puistossa, syödä hyvin, seurata kansantanssiesityksiä, kuunnella konsertteja, katsella käsityöläisiä työssään ja ostaa laatutuotteita myymälöistä ja verstaista. Skansen on auki joka päivä jouluaattoa lukuun ottamatta. Lisätietoa aukioloajoista ja tapahtumista löydät englanninkielisten sivujen tapahtumakalenterista. Näin Skansenille pääsee Skansen sijaitsee Tukholmassa, Djurgårdenin saarella. Sinne pääsee bussilla 44 ja raitiovaunulla 7. Slussenilta sinne voi mennä lautalla, kesäaikaan lautalla pääsee myös Nybroplanilta. Kaapelirata Tiettyinä aikoina vuodesta Hazeliusportenin sisäänkäynniltä mäen päällä sijaitsevalle Skansenille kulkee kaapelirata. Lisätietoja löydät englanninkielisten sivujen tapahtumakalenterista. Lisää kivaa lapsille Skansenilla Pieni sight-seeing -juna lähtee Bollnästorgetilta ja tekee mukavaan tahtiin reitin Skansenin ympäri. Lill-Skansenilla on myös autorata ja karuselli. Skansenin alemmissa osissa sijaitsee Galejanin pieni huvipuisto, johon kuuluu muun muassa arpajaiskojuja ja keinuja. Huvipaikat ovat avoinna lähinnä kesäaikaan. Ainoat Skansenille päästettävät koirat ovat näkövammaisten opaskoiria. Talot ja tilat Skansenin museoalueella on noin 160 eri puolilta Ruotsia tuotua taloa ja tilaa. Useimmat niistä ovat peräisin 1700-1900 -luvuilta. Eri miljööt näyttävät, miten ihmiset eri alueilta ja sosiaalisista ympäristöistä elivät. Kullekin aikakaudelle tyypillisiin asuihin pukeutuneet oppaat esittelevät taloja ja kertovat niiden taustasta.joulukuussa taloissa katetaan joulupöydät, ja ne koristellaan hienoiksi. Lähempiä tietoja avoinna olevista taloista saat englanninkielisen sivuston tapahtumakalenterista. Kaupunkikorttelit Kaupunkikorttelit kertovat siitä, millaiselta Ruotsi näytti 1700-luvun alusta 1900-luvun puoliväliin saakka. Useimmat talot ovat peräisin Tukholmassa sijaitsevasta Söderin kaupunginosasta. Mukana on asuinhuoneistoja, maustepuoti, leipomo, lasihytti, keramiikkapaja, kirjapaino, läkkiseppä ja muita pikkuverstaita.
Älvrosgården Älvrosgården koostuu useista rakennuksista ja edustaa tyypillistä 1800-luvun alun pohjoisruotsalaista talonpoikaistilaa. Tila on avoinna vuoden ympäri, ja siellä voi istahtaa hetkeksi takan ääreen ja kuunnella oppaan kertomusta tilanhoidosta, langan kehruusta, kuivatun juuston syömisestä sekä siitä miksi lyhyissä sängyissä nukuttiin puoliksi istualtaan, ja kuinka yksinkertaisilla leikkikaluilla leikittiin. Delsbogården Delsbogården oli osa suurta ja vaurasta maatilaa Taalainmaalla. Kaksi asuintaloa on koristeltu kauniilla puutöillä ja maalauksilla. Sisätiloissa on kauniita käsin maalattuja seinäkoristelmia. Delsbogården on avoinna vierailijoille kesäisin ja joulun aikaan, jolloin suureen tupaan katetaan joulupöytä. Skogaholmin kartano ja puutarha Skogaholmin kartano on hyvä esimerkki kustavilaisesta tyylistä. Sitä asusti aatelisperhe. Kartanon siipirakennuksissa sijaitsevat keittiö, vierashuone ja kirjasto, sekä aikakaudelle tyypillinen, yhä viljelyssä pidetty keittiöpuutarha. Kartanoon kuuluu myös englantilainen ja ranskalainen puisto. Segloran kirkko Ruotsin suosituin vihkiäiskirkko sijaitsee Skansenilla. Segloran kirkko rakennettiin 1729 ja siirrettiin Skansenille 1916. Monet tukholmalaiset menevät vihille tässä pienessä puukirkossa, jossa pidetään myös ristiäisiä ja rippitilaisuuksia. Urkulehterillä olevat alkuperäiset urut on maalattu kauniilla koristeilla. Foto: Laila Durán Fäboden (Karjamaja) Kesäisin karja vietiin kesälaitumille, joihin kuuluivat lypsäjien karjamajat. Niissä asuttiin lokakuuhun saakka, jolloin karja palasi takaisin talvisijoilleen. Lypsäjien tehtäviin kuului juoksettaa maitoa, kirnuta voita ja keittää meesvoita. Skansenin karjamajassa on keittokota sekä ajalle tyypillisiä vanhoja maatiaisrotuja olevia lehmiä ja lampaita. Samevistet (Saamelaisasumus) Saamelaisasumuksessa esitellään kuinka saamelaiset, Ruotsin pohjoisosissa elävä alkuperäiskansa, elävät ja työskentelevät historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta nähtynä. Eläinpuisto Skansenin eläinpuistossa esitellään pohjoismaisia lajeja. Niitä ovat mm. susi, ilves, ahma, maakarhu, hirvi, lapinpöllö ja huuhkaja, visentti, punakettu, villisika, hylje ym. Puistossa elää myös maatiaisrotuja kuten lampaita, vuohia, porsaita ja lehmiä. Maatiaisrotuja ja kesyjä eläimiä Skansenilta löytyy kaikkia eläimiä joita maatiloilla ennen vanhaan pidettiin. Täältä löytyy mm. Blommehöns-kanoja, Linderöd-sikoja, hanhia, ankkoja, kanoja, hevosia ja lehmiä, lampaita ja vuohia. Skansenilla tehdään aktiivista työtä maatiaisrotukannan säilymisen puolesta tulevaisuudessa. Karhu Karhu on Ruotsin suurin petoeläin ja voi painaa jopa 350 kg. Se elää enimmäkseen marjoilla ja kasveilla, mutta talviunta ennen se haluaa mielellään lihaa. Talviuni kestää aina kevääseen.
Naaraskarhu saa pentuja joka toinen tai kolmas vuosi. Skansenin karhut asuvat Karhuvuorella (Björnberget) samalla alueella punakettujen kanssa. Susi Susi on sosiaalinen laumaeläin. Ne pelkäävät ihmisiä, eikä niitä vapaudessa ole helppoa nähdä. Skansenin sudet ovat osa eläintarhojen välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on säilyttää terve kanta ja parantaa susien ehtoja sekä antaa ihmisille tietoa suden elintavoista. Foto: Anna Yu Foto: Anna Yu Foto: Karin Bernodt Ilves Ilves on Ruotsin ainoa villinä elävä kissalaji. Se painaa 15-30 kg. Se on taitava metsästäjä ja on leveine, paksuine, lumikenkinä toimivine tassuineen sopeutunut hyvin elämään talvisessa metsässä. Ahma Ahma on Ruotsin suurin näätäeläin ja voi painaa jopa 30 kg. Se elää itse metsästetyistä raadoista ja muilta eläimiltä varastetusta saaliista. Ahma on rauhoitettu Ruotsissa, eikä niitä ole jäljellä kuin satakunta yksilöä. Hirvi Hirvi on Ruotsin metsien kuningas. Sen on suurin nisäkäs, ja uros voi painaa jopa 700 kg. Siitä kun eläin 1700-luvulla oli lähes kuolla sukupuuttoon on hirvikanta elpynyt, ja nyt hirvi on yleinen Ruotsin metsien asukki. Poro Poro on ikimuistoisista ajoista alkaen ollut saamelaisten karjaa. Skansenilla poroja on saamelaisasumuksen yhteydessä antaakseen kuvan saamelaisten elämästä pohjoisessa. Harmaahylje Harmaahylje on pohjoismaisten vesistöjen suurin hyljelaji. Se voi kasvaa lähes kolmen metrin mittaiseksi ja painaa 300 kg. Sen ravintoa ovat kaikenlaiset kalat. Hylkeitä on sekä Kattegattilla, Itämeressä että Selkämeressä. Skansenin akvaario (Skansen-akvariet) Akvaariossa elää eksoottisia eläimiä aina hämähäkeistä, krokotiileista, lepakoista, kaljurotista, kääpiöapinoista, makiapinoista ja papukaijoista paviaaneihin ja muihin jännittäviin eläimiin. Akvaarioon on erillinen sisäänpääsymaksu. Tilaisuudet Skansenilla tapahtuu koko ajan jotakin. Kaikkia juhlia vietetään perinteisesti, ja tapahtumia ja toimia järjestetään taloissa ja tiloilla. Kesän huippukausi avataan kansallispäivän vietolla 6. kesäkuuta. Sitä seuraa juhannus, jota vietetään tanssin ja juhannusperintein.
Kesän ohjelmaan kuuluu monia konsertteja, tanssi-iltoja ja sekä pienille että suurille suuntautuvia ohjelmia. Syyspuolella ohjelmaa leimaa sadonkorjuu. Syyskuun lopussa järjestetään vuosittaiset syysmarkkinat. Skansenin vuosi päättyy suuriin joulumarkkinoihin, jotka järjestetään joulua edeltävinä adventtipyhinä. Lisätietoa englanninkielisten sivujen tapahtumakalenterista. Vappu Pitkän ja pimeän talven jälkeen Vappua juhlistetaan suurilla kokoilla, puheilla keväälle ja kevätlauluja laulavien opiskelijakuorojen esiintymisillä. Vappua vietetään 30. huhtikuuta, ja perinne juontaa juurensa aina 1300-luvulle saakka. Juhannus Skansenilla juhannusta vietetään kolmena peräkkäisenä päivänä. Vuoden juhlista juhannus houkuttelee suurimman yleisön. Kaikki haluavat olla mukana piirileikeissä, koristelemassa kukkasin juhannussalkoa ja tanssimassa kansantansseja Skansenin kansantanssiryhmän kanssa. Illalla tanssi jatkuu orkesterimusiikin tahtiin. Kesäkonsertit Kesäisin Solliden-näyttämöllä, Segloran kirkossa ja Galejan tanssilavalla järjestetään monenlaisia konsertteja. Niihin kuuluu vierailevien ruotsalaisten ja ulkomaalaisten artistien esiintymisiä, televisionauhoituksia, viihdettä lapsille ja paljon muuta. Joulunalusaika Joulu houkuttelee Skansenille aina suuren määrän yleisöä. Joulumarkkinoilta on hyvä ostaa antimia joulupöytään tai käsitöitä lahjaksi. Musiikki ja ilmapiiri saavat kaikki aitoon joulutunnelmaan. Monet vanhoista taloista ja tiloista esittelevät joulupöytiä ja perinteitä. Lucian päivä Lucia-juhla on merkittävä ruotsalainen perinne, joka on lainannut Sisiliasta Luciapyhimyksen ja sijoittanut hänet yhdessä kynttiläkruunun, tiernapoikien ja tallirenkien kanssa Ruotsin keskitalveen. Skansenilla Luciaa juhlitaan kulkueella Solliden-näyttämölle 13. joulukuuta. Uudenvuodenaatto Jos haluaa uudenvuodenaattona nähdä kaupungin kaikki ilotulitukset kahdentoista aikaan yöllä, on Skansen paras paikka. Sollideniltä on näköala koko kaupungin ylle. Ruotsin televisio lähettää myös Solliden-näyttämöltä perinteisen uudenvuodenaaton ohjelman, johon Foto: Marie Andersson kuuluu Alfred Tennysonin kirjoittaman Uudenvuodenkello-runon lausunta ja uuden vuoden lähtölaskenta. Myymälät ja myyntipaikat Museokauppa Jännittävän valikoiman tarjoava museokauppa sijaitsee heti pääsisäänkäynnin ulkopuolella. Siellä myydään puusepän- ja käsitöitä, uutta muotoilua, Skansen-matkamuistoja, kauniita tekstiilikäsitöitä, lasia ja keramiikkaa, lahjoja, kirjoja, cd-levyjä, postikortteja ja erikielisiä opaskirjoja.
Myymälässä on myös esineitä, joita ei myydä missään muualla Tukholmassa, kuten esim. Skansenin taloista ja tiloista esikuvia saaneita keramiikka-, lasi- ja kirjontatuotteita. Myymälällä on myös sivuliike Logenissa, Bollnästorgetilla. Vartiotupa Vartiotuvassa myydään kirjoja, matkamuistoja, karttoja, oppaita, postikortteja ja makeisia. Sieltä saa myös tietoja Skansenin tapahtumista ja apua, jos haluaa nähdä lukitun talon. Vartiotupa on avoinna vuoden ympäri. Maustepuoti Kaupunkikorttelissa sijaitsevasta pienestä maustepuodista saa harjoja, karamellitötteröitä, teetä ja muita pikkutarvikkeita, joita 1800-luvun puolivälin kauppapuodit saattoivat myydä. Savipaja Siellä valmistetaan ja myydään ruukkuja, vateja, kulhoja, mukeja ja muita savesta valmistettuja käyttöesineitä. Avoinna kesäisin ja erityisten käsityöpäivien aikana. Tukholman lasiruukki Lasiruukin puodissa myydään ruukin itse muotoilemia käyttö-, koriste- ja taidelasiesineitä sekä tilaustöitä, jotka kaikki valmistetaan seinän takana sijaitsevassa lasihytissä. Tukholman lasiruukin erikoisuutena on vuodesta 1933 alkaen valmistettu särökuvioinen Skansen-lasi. Lasihytti ja puoti ovat avoinna suurimman osan vuotta. Foto: Mathias Pettersson Leipomo Korvapuustiensa ansiosta kaikki rakastavat kaupunkikorttelissa sijaitsevaa pientä leipomoa. Siellä voi nähdä leipurin toimessaan ja valita mieleisensä mustikkatorttujen, mantelikakkujen, pullien, pikkuleipien ja ruokaleivän joukosta. Näiden putiikkien lisäksi Bollnäs-torilla sijaitsee markkinakojuja jotka ovat avoinna huippukautena sekä joulumarkkinoiden aikaan. Karhuvuoren vieressä sijaitsee karhuaiheisia matkamuistoja myyvä Björnboden (Karhupuoti). Kaupunkikorttelissa on myös Skansenin rautakauppa ja 1930-luvulta peräisin oleva pieni myymälä. Ruokaa ja juomia Skansenilla on useita viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Jotkut niistä toimivat vanhoissa kulttuurihistoriallisissa taloissa, toiset lähellä Sollideniä, josta avautuu upea näköala Tukholmaan. Kaikki ovat kesäisin avoinna. Gubbhyllan Gubbhyllan on toiminut ravintolana 1800-luvun puolivälistä saakka. Samassa yhteydessä toimii myös tupakka- ja tulitikkumuseo. Café Petissan Vanha opiskelijakahvila Petissan sijaitsee Skansenin kaupunkikorttelissa. Siihen kuuluu ihastuttava sisäpiha, joka suo rauhoittavan tauon kesäkuukausina. Kahvila tarjoilee kahvia, teetä, kaakaota, mehua, voileipiä ja leivonnaisia.
Krogen Stora Gungan Ylemmän rullaporrashallin uloskäynnin vieressä sijaitsee Krogen Stora Gungan. 1880-luvun tyyliin sisutettu krouvi tarjoilee kahvia, kotileivonnaisia ja ruotsalaista kotiruokaa. Sollidenin ravintola ja juhlahuoneisto Solliden-näyttämön lähistöllä sijaitseva klassinen, kauniisti sisutettu ravintola tarjoaa fantastisen näköalan Tukholmaan. Siellä voi nauttia perinteisestä ruotsalaisesta voileipäpöydästä, johon kuuluu silliä, lohta, Janssonin kiusausta, lihapullia ym. Krogen Tre Byttor Astu sisään ja koe 1700-luvun krouvitunnelma. Ravintola sijaitsee Sollidenin ravintolan ja Café Terassin kanssa samassa rakennuksessa. Tre Byttor on kesäravintola, joka tarjoilee ruotsalaista arkiruokaa à la carte -ruokalistalta. Bollnästorgetin kahvila Pieni, vaatimaton itsepalvelukahvila Bollnästorgetilla ulkoilmatarjoiluineen myy kahvia, nakkeja ja vohveleita. Balderslunden Bredablick-tornin ja Lill-Skansenin tuntumassa sijaitsee ulkoilmakahvila Balderslunden, joka tarjoilee voileipiä, leivonnaisia, juotavaa ja jäätelöä. Avoinna vain kesäaikaan. Skansen Terassen Samassa rakennuksessa kuin Solliden-ravintola sijaitsee valoisa ja viihtyisä koko perheen itsepalvelukahvila. Kahvilassa on tilaa lastenvaunuille ja siellä tarjoillaan lapsille mieluisia ruoka-annoksia kuten lihapullia ja pannukakkuja. Kesäisin ravintolaan kuuluu suuri ulkoilmaterassi. Avoinna ympäri vuoden. Flickorna Helin & Voltaire, Skånska Gruvan Kahvilasta saa voileipiä, lounasannoksia sekä maukkaita leivonnaisia. Takka räiskyy kotoisasti kahvilassa talvella, ja kesäksi ravintola avaa ovensa terassille, josta on näköala Djurgårdsbrunnsvikenille. Kahvila sijaitsee Skånska Gruvanissa, Rosendalsvägen 14. Wallins café Ulkoilmaravintola Wallins café sijaitsee Galejanin lähistöllä. Siellä on tarjolla kevyempiä ruoka-annoksia sekä kahvia, virvoitusjuomia, olutta, viiniä sekä jäätelöä ja makeisia. Kesän tanssi-iltoina Wallins Café on auki viimeiseen tanssiin saakka. Foto: Marie Andersson Tervetuloa Skansenille!