LOHJAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto xx.xx.xx Voimassa xx.xx.xx alkaen 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Lohjan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Lohjan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan / ilmoituksen tarve Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön ja lämpöeristämättömän enintään 50 m² suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 15 m² suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Asemakaava-alueella sovelletaan lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuinrakennukseen kuuluvan pienehkön ja lämpöeristämättömän, enintään 15 m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen ilmoitusmenettelyä. Saunarakennuksen ja moottoriajoneuvosuojan / -katoksen tai muun vastaavan rakennuksen rakentaminen vaatii rakennusluvan. Tulisijalla varustettu rakennus vaatii aina rakennusluvan.
Asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön ja lämpöeristämättömän, enintään 50 m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen ilmoitusmenettelyä. Saunarakennuksen ja moottoriajoneuvosuojan /-katoksen tai muun vastaavan rakennuksen rakentaminen vaatii rakennusluvan. Tulisijalla varustettu rakennus vaatii aina rakennusluvan. Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 5m2:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakentamiseen. Siirtolapuutarha-alueella myös tätä pienemmät rakennelmat edellyttävät ilmoitusmenettelyä. Ilmoitusmenettelyllä haettavien talousrakennusten kerrosala lasketaan rakennusoikeuteen. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O EI VAADI LUPAA - Toimenpide: kaava haja 1) Rakennelma - katos, alle 50 m² O - vaja, 5-15 m² O - erillinen katos (esim. grillikatos tai avoin huvimaja) 10-50 m2 O O - erillinen katos > 50 m2 X X - grillikota 5-15 m2 (yli 15m2 vaatii rakennusluvan) O O -kasvihuone 6-50 m2 X O -kasvihuone > 50 m2 X X -maakellari O - - kioski < 10 m2 X X - käymälä O - esiintymislava X X 2) Yleisörakennelma - urheilupaikka X X - kokoontumispaikka X X - asuntovaunualue tai vastaava X X - katsomo X X - muuta kuin tilapäistä käyttöä varten pystytettävä yleisöteltta tai vastaava X X 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn O O
4) Erillislaite - masto 10-30 m (yli 30 m vaatii rakennusluvan) O O - tuulivoimala 10-30 m (yli 30 m vaatii rakennusluvan) X X - piippu yli 10 m O O - varastointisäiliö yli 50 m³ O O - muistomerkki O O - lautasantenni ø 1 m tai isompi O - - suurehko valaisinpylväs tai vastaava O O - mastot yli 30 m vaativat joko toimenpideluvan tai rakennusluvan sijoittumisesta ja olosuhteista riippuen 5) Vesirajalaite - suurehko laituri, yli 5 venepaikkaa tai yli 10 metriä pitkä X X - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava X X 6) Säilytys- tai varastointialue - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue X X taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen O O - katon katteen tai sen värityksen muuttaminen O - - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen O - - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O - - ikkunajaon muuttaminen O O - kattomuodon muuttaminen X X - valokate tai muu pieni katos O O - parvekelasitus O O - parvekkeen rakenteiden uusiminen X X 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen O - 9) Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri, korkeus yli 120 cm O - 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset O - 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaisella etäisyydellä naapurin rajasta ja
rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustai toimenpideluvan hakemista, jos se on yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvonta-viranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Asemakaavoitetulla alueella etäisyys voi kuitenkin olla 4 metriä, ellei kaavassa ole muuta osoitettu. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä, asemakaavoitetulla alueella vähintään 8 metriä, ellei kaavassa ole muuta osoitettu. Palovaarallista rakennusta (esim. savusauna) ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 metriä sekä paikallistien ja yksityistien keskiviivasta vähintään 12 metriä. Liikenneväylän tai muun melunlähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, hoito tai oppilaitoksen piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db (A) eikä yöohjearvoa 45 db (A) (vanhat alueet 50 db (A). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 db (A) eikä yöohjearvoa 30 db (A). Loma-asuntoalueella ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db (A) eikä yöohjearvoa 40 db (A). Rakentaminen suur- ja keskijänniteverkon ilmajohtoalueella on kiellettyä. Johtoalue muodostuu johtoaukeaksi ja reunavyöhykkeestä. Alueen leveys riippuu suurjännitejohdon jännitteestä yleensä seuraavasti: 1. 400 kv:n johdon johtoaukeaman leveys on 36 42 m 2. 220 kv:n johdon johtoaukeaman leveys on 32 38 m 3. 110 kv:n johdon johtoaukeaman leveys on 26 30 m Yllä oleviin etäisyyksiin lisätään reunavyöhykkeen leveys, joka on 10 m johtoaukean
molemmin puolin. Rakentamishankkeista suurjännitejohtojen läheisyydessä on oltava yhteydessä johdonomistajaan. Keskijännite (20 kv) ja pienjännitejohdot (0,4 kv) Keskijänniteilmajohdon johtoalue on tyypillisesti 10 metriä. Rakennuksen, avovaraston tms. sijoittamista lähelle keski- tai pienjänniteilmajohtoa kannattaa välttää. Suositeltavat vaakasuorat vähimmäisetäisyydet rakennuksen tai varasto/katoksen lähimmästä osasta lähimpään johtimeen ovat seuraavat: pienjänniteilmajohto 5 m keskijänniteilmajohto 10 m Sähköturvallisuuden takaamiseksi on rakentamista em. etäisyyksiä lähemmäs johtimia jo suunnitteluvaiheessa otettava yhteys verkkoyhtiöön. Rakennuksia ei saa sijoittaa jakeluverkon käytössä olevien maakaapeleiden päälle eikä niiden välittömään läheisyyteen. Vähimmäisetäisyydeksi suositellaan 2 metriä. Vajat, rakennelmat ja laitteet kuten autosuojat, varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset ja -aitaukset ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalle tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittäville peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristökartan (liitekartta 1) kohdealueelle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijoitteluun ja julkisivuihin. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen yhteydessä tulee esittää alustavat julkisivupiirustukset ja kuvaus julkisivumateriaalista. Näillä alueilla rakennusten ja rakennusryhmien tulee maisemassa muodostaa ehjä kokonaisuus, jossa säilyy rakennusten perinteinen koko- ja sijaintihierarkia sekä julkisivumateriaalien yhtenäisyys ja arvokkaan miljöön eri osat erityispiirteineen. Metsäalueilla uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä olevaan asutukseen tai asutusta palvelevaan tiestöön. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita
yksittäispuita, jne. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalin, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Asemakaava-alueella AO-korttelialueella (omakotirakennusten korttelialue) saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Ympäristön valvonta 3.4 AITAAMINEN Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Kaupungin ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Enintään 120 cm korkea aita sekä istutettava aita eivät edellytä rakennusvalvonta-viranomaisen lupaa. Vaikka aita ei edellyttäisi lupaa, se voidaan määrätä poistettavaksi, mikäli se ei terveydellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia taikka se ei sopeudu ympäristöön tai se on haitaksi liikenteelle. 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Rakennuspaikan maaperä Mikäli rakennuspaikan maaperän epäillään olevan pilaantunut, on maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Selvitys tehdyistä maaperätutkimuksista ja mahdollinen puhdistussuunnitelma tai maaperän kunnostamiseen tarvittava Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös tulee liittää rakennuslupahakemukseen. jos pilaantuminen havaitaan rakennustöiden yhteydessä, on siitä ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristöviranomaiselle tai Uudenmaan ympäristökeskukselle. Pihamaan korkeusasema Pihamaan melusuojaus Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Rakennusten ja oleskelupihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee melun torjuntaan kiinnittää huomiota siten. että kulloinkin voimassa olevat melun enimmäisohjearvot eivät ylity. Pihamaan pintarakenteet Rakennuspaikan rakentamattomaksi jäävä osa tulee jättää päällystämättä tai päällystää vettä läpäisevällä rakenteella lukuun ottamatta osia, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvoliikenteen järjestämiseksi.
Liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymät Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua. Yleiselle tielle rakennettavista liittymistä päättää tielaitos. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään kuusi metriä ja muilla alueilla enintään kahdeksan metriä. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,0 metriä 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,0 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. 3) Tekniset laitteet ja muut vastaavat 0,2 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3.0 metriä vapaata tilaa. 3.7.OSOITEMERKINTÄ Rakennetun tontin / rakennuspaikan omistaja tai haltija on velvollinen asettamaan kaupungin vahvistaman osoitenumeron siten, että se on liikenneväylältä selkeästi havaittavissa myös pimeään aikaan. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Mikäli rakennus ei ole kadun tai tien välittömässä läheisyydessä, on
osoitenumero asetettava näkyvään paikkaan kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Jos rakennuksessa on useampia porrashuoneita, on ne merkittävä isoin kirjaimin. Lupa-asiakirjoissa vahvistetut huoneistotunnisteet tulee myös merkitä. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja kirjaimet on tarvittaessa valaistava Jos tontilla / rakennuspaikalla on vaikeasti havaittavissa olevia rakennuksia, on näkyvälle paikalle ajoliittymän läheisyyteen asetettava lisäksi opastaulu. Siihen merkitään tontin/ rakennuspaikan osoite ja omistaja / haltija, rakennukset, rakennus-, porras- ja huoneistotunnisteet, väestönsuojan sijainti ja pelastustie. Osoitenumerointi Osoitemerkintöjen on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönotto-tarkastuksessa. 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikan on pinta-alaltaan oltava vähintään 5 000 m². Kunnallistekniikkaan liitettävissä olevan rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 3 000 m². Määräys ei koske ennen 30.8.1965 rakennusjärjestyksen voimaantuloa tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa. Määräys ei koske ennen 30.8.1965 Lohjan rakennusjärjestyksen ja ennen 1.1.2001 Sammatin kunnan rakennusjärjestyksen voimaantuloa tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa. Mikäli rakennuspaikka ei tukeudu metsäalueilla olevaan asutukseen tai asutusta palvelevaan tiestöön, tulee rakennuspaikan olla vähintään 10 000 m² Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa rakentaa myös sivuasunnon. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m². Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 150 m². Sivuasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m². Sivuasunto on sijoitettava pääasunnon yhteyteen tai pihapiiriin. Asuinrakennusten yhteen laskettu kerrosala ei
saa kuitenkaan ylittää 300 m²:ä. Muuhun, kuin asuinkäyttöön tarkoitetulla rakennuspaikalle saa rakentaa pohjapinta-alaltaan enintään 400 m²:n suuruisen talousrakennuksen. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. 4.3. HEVOSTALLIT JA LANTALAT Uusia hevostalleja koskevat määräykset: Hevostallin (1-3 hevosta) saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle. Sitä suuremmalle hevosmäärälle rakennuspaikan vaatima vähimmäiskoko arvioidaan tapauskohtaisesti. Tallin ja lantalan etäisyys naapurin naapurikiinteistön rajasta tulee olla vähintään 50 metriä. Mikäli naapurikiinteistö on rakentamatonta metsäaluetta, jonka rakentamisen todennäköisyys on vähäinen, tai rakennusten ja rajan välissä on kiinteä näköeste, voidaan rakennukset sijoittaa naapurin kirjallisella suostumuksella lähemmäksi rajaa. Määräyksestä voidaan poiketa lisäksi, jos osayleiskaavassa on osoitettu naapurikiinteistölle rakennusoikeutta muualle. Kiinteät ulkoilutarhat on sijoitettava ja hoidettava niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Lannat on poistettava kasvipeitteettömiltä alueilta. Kiinteiden ulkoilutarhojen sijoitus (voidaan soveltaa 2. kappaleessa esitettyjä lievennysmääräyksiä): - 20 metriä valtaojasta - 50 metriä naapurin asuinkiinteistöstä - 30-100 metriä talousvesikaivosta - 100 metriä vesistöstä (järvi, joki, puro) - ei vesistöön tai valtaojaan viettäville rinteille, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kiinteä ratsastuskenttä tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Ulkotarhan minimikoko on 1000 m². Rinnetarhojen käyttöä on rajoitettava talviaikoina. Ulkoilutarhojen valumavesien ja hulevesien käsittely tulee olla hallittua. Lantaloiden rakentamisessa ja lannan käsittelyssä tulee noudattaa nitraattiasetuksen (931/2000) määräyksiä. Kiinteä lantala mitoitetaan 12 m³:n määrälle kuivikelantaa / hevonen ja 8 m³:n määrälle kuivikelantaa / poni. Tilavuudesta voi vähentää laiduntamisajan (enintään 4 kk).
Lantalan tulee olla tiivispohjainen kynnyksellinen / luiskallinen ja pääsääntöisesti katettu. Lantalan edustan tulee olla tiivispohjainen. Katetun lantalan ulkovuorauksen tulee olla harva ja aukollinen, jotta lantala tuulettuu riittävästi. Erityisistä syistä (mm. naapurit ovat kaukana eikä lähellä ole muita herkästi häiriintyviä kohteita) voidaan rakentaa avolantala. Pienillä hevostalleilla lanta (lantaa kertyy vuosittain noin 20 m³) voidaan varastoida myös tiivispohjaisessa katetussa tilassa sijaitsevassa tiiviissä vaihtolavassa, joka tyhjennetään tarpeen mukaan ja toimitetaan asianmukaiseen lantavarastoon tai suoraan hyötykäyttöön. Hevostalli, tarhat ja laidunalueet tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan mahdollisimman kauas vilkasliikenteisistä teistä. Tarhat ja laitumet on aidattava riittävän lujalla, korkealla ja tarkoituksen mukaisesta materiaalista rakennetulla aidalla. 4.4. RAKENTAMINEN KELLARIIN JA ULLAKOLLE Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttö-tarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2,0 metriä keskiveden korkeudesta edellyttäen, että jätevesien käsittely voidaan järjestää asianmukaisesti: ei imeytyskenttää tulva-alueelle tms. Saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulle olla kuitenkin vähintään 10 metriä. 5.2. RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA
Ranta-alueella rakennuspaikalla saa rakentaa yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 130 150 m². Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m² ja talousrakennusten yhteensä enintään 50 m². Samalla rakennuspaikalla saa olla enintään 4 rakennusta. Erityisestä syystä saa rakentaa samaan pihapiiriin toisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 50 m², loma-asuntojen yhteinen kerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 150 m². 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Koko Lohjan kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan edellytysten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi. mitä luvan edellytyksissä muutoin säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro 1. Rajaamisen perustelut on esitetty liitteessä nro 1 2 aluekohtaisesti. Perustelut ovat alueella tapahtuvan lupaharkinnan tausta-aineistoa. Suunnittelutarvealueella tapahtuvan luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Jätevesien käsittely Vesihuoltoverkoston ulkopuolella rakentajan on varmistuttava talousveden riittävyydestä ja laadusta. Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Viemäriverkoston ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä terveydensuojeluviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jätevesien käsittely- ja johtamistavan valinnassa tulee rakennuspaikan koon lisäksi ottaa huomioon ympäröivä asutus ja sen vedenhankinta sekä maaston pinnanmuodot ja maalajisuhteet. Viemäriverkoston ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä Valtioneuvoston jätevesiasetuksen (n:o 542 / 2003) ja Lohjan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Rakennusluvan tai jätevesijärjestelmän uusimista koskevan toimenpideluvan yhteydessä tulee olla asianmukainen jätevesijärjestelmän suunnitelma. Ennen luvan myöntämistä ympäristöviranomainen antaa lausunnon rakennustarkastajalle. Jätevesien käsittely- ja johtamistavan valinnassa tulee rakennuspaikan koon lisäksi ottaa huomioon ympäröivä asutus, vedenhankinta. maanpinnan muodot, maaperän laatu, jätevesijärjestelmän toimintavarmuus, huollon terve ja kokaistaloudellisuus. Erityismääräyksiä pohjavesialueilla
Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Asemakaava-alueella pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava putkella pohjavesi vyöhykkeen ulkopuolella. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. Haja-asutusalueella pohjavesialueilla on pohjavesien pilaantumisvaaraa tai riskiä aiheuttavien piha-, paikoitusja teollisuusalueiden pintavedet johdettava pohjavesivyöhykkeen ulkopuolelle. I ja II luokan pohjavesialueilla puhdistettujen jätevesien johtaminen maaperään tai imeyttäminen maaperään on kielletty. Näillä alueilla kaikki jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Suunniteltaessa rakentamista pohjavesialueella on tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan. Tutkimus on liitettävä lupahakemuksen mukaan. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Rakentamisessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. Uudisrakentamisessa tämä tarkoittaa rakennuksen huolellista sovittamista maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla tarkoituksenmukaisia ja käyttötarkoitukseen sopivia, terveellisiä sekä kestävän kehityksen mukaisia. Tavoitteena tulee olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon sekä rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutus. Rakennuksen korjaamisessa otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen tai heikentää suojeltavan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. 9. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 9.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 9.2 VOIMAANTULO Luvan myöntävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta.
Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Lohjan kaupungin 28.11.2001 hyväksytty rakennusjärjestys ja Sammatin kunnan 19.11.2001 hyväksytty rakennusjärjestys. Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan luvun 5 kaava-alueita koskevat lisämääräykset: ( 30 ) Asuntokerrostaloa (AK) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Liikerakennusta (AL) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 31 ) Rivitalon tai muun kytketyn rakennuksen (AR) kerrosala saa olla AR I-alueilla enintään 25 prosenttia sekä AR I ½ ja AR ½ I alueilla enintään 30 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 32 ) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintä än 2,5 metriä korkea. ( 33 ) Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3 000 m². Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 34 ) Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja. ( 35 ) Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 36 ) Teollisuus- tai varastorakennuksen (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 35 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö kunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. ( 37 ) Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 25
prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 35 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö kunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. ( 38 ) Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulla (MV, MM) sekä maatilan talouskeskuksen alueella saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari. ( 39 ) Kasvitarha-alueen (MK) rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 5 000 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa kasvihuoneita ja talousrakennuksia sekä yhden asunnon kutakin rakennuspaikan 2 500 m² kohden. ( 40 ) Ryhmäpuutarha-alueen (MR) rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään yksi hehtaari ja saa rakennuspaikkaa käyttää ainoastaan kasvien kasvukautena.
Rakennusten tulee olla yhdenmukaisia. Rakennuksen ala saa olla enintään 20 m² ja korkeus enintään kolme metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vartijan asunnon sekä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. ( 41 ) Loma-alueen (RL) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja loma-asuntoalueen (RH) rakennuspaikan pinta-alan vähintään 5 000 m². Rakennuspaikan rakennusten kerrosala saa olla enintään 5 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon suoranaisesti liittyviä yksikerroksisia rakennuksia. Loma-alueelle tai loma-asuntoalueelle rakennettaessa ei sovelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja 81-84 pykälän säännöksiä. --------------------------------- LOHJAN RAKENNUSJÄRJESTYKSESSÄ VIITATUT LAKIPYKÄLÄT 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 16 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 :ssä. 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen
rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Kunta voi alueellista ympäristökeskusta kuultuaan osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla 1 momentissa säädetty rajoitus ei ole voimassa sen johdosta, ettei alueella ole sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä alueella ole erityisiä luonnon- ja maisema-arvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällainen rakennusjärjestyksen määräys voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään niin kauan kuin määräyksen perusteena olleissa olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edellytyksiä määräykselle ei enää ole. Poikkeuksen myöntämisestä 1 ja 2 momentin rajoituksesta säädetään 23 luvussa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista. Jos hakemus 1 momentin rajoituksesta poikkeamiseen koskee aluetta, jonka omistusoikeus on siirtynyt hakijalle ennen 10 päivää toukokuuta 1996 ja jota koskevan kaavan laatimista ei ole kohtuullisessa ajassa pantu vireille maanomistajasta riippumattomasta syystä, lupaa ei ilman painavaa syytä saa evätä, jos rakennus tulee hakijan henkilökohtaiseen käyttöön ja kunta puoltaa hakemusta eikä rakentaminen vaaranna luonnon tai maiseman arvoja. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve. 116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. 126 Toimenpidelupa Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu tämän lain mukaiseen katusuunnitelmaan tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella. 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä
tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, 1 momentissa säädetyt rakennusluvan erityiset edellytykset olemassa olevaa asutusta täydentävän, enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennuksen osalta on katsottava selvitetyn yleiskaavassa. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa soveltuvin osin, mitä 173 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. Kunnan tulee toimittaa tässä tarkoitettu lupapäätös tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 2. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUS 62 Toimenpiteiden luvanvaraisuus Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen (rakennelma); 2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma); 3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite); 4) maston, piipun, varastointisäiliön, hiihtohissin, muistomerkin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen (erillislaite); 5) suurehkon laiturin tai muun vesirajaa muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan, aallonmurtajan tai vastaavan rakentaminen (vesirajalaite); 6) muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestäminen (säilytys- tai varastointialue); 7) rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide); 8) muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (mainostoimenpide);
9) rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen); 10) muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely); 11) asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely). Edellä 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 63 Luvanvaraisuuden helpotukset ja ilmoitusmenettely Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 :n 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. 3. LUONNONSUOJELULAKI 29 Suojellut luontotyypit Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista luontotyypeistä 4. MUINAISMUISTOLAKI 1 Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. 2 Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: 1) maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä; 2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä; 3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka
uhrikuoppia; 4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat; 5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä; 6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla; 7) kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin muut sellaiset muistomerkit; 8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä 9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja.