TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2015

TERRAMARE OY:N TIEDOTUSLEHTI NRO 01 / KESÄ 2015 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

SISÄLTÖ 01 KANSIKUVA SCHWEDEN SPLITT AB:N LOUHOSSATAMAN TYÖMAA ELLEHOLM, ETELÄ-RUOTSI 03 TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA UUDISTUSTEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS 04 04 NORJAN KYSTVERKET & POLARBASE AS:N VÄYLÄURAKKA HAMMERFESTISSÄ POLARBASE AS:N VÄYLÄURAKAN ESITTELY JA TILAAJAN EDUSTAJAN VICTORIA WINDSTADIN HAASTATTELU 08 KALUSTOKESKUKSEN MONIOSAAJAT TERRAMAREN KALUSTOKESKUKSEN KUULU- MISIA. HAASTATTELUSSA KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI 08 12 SATAMATYÖMAA LUONNON HELMASSA SCHWEDEN SPLITT AB:N LOUHOSSATAMA- HANKE ELLEHOLM, ETELÄ-RUOTSI 14 UUTISET UUDENKAUPUNGIN SATAMAN JUNA- LAUTTAPAIKKA MUUTOSKORJATAAN RO-RO-RAMPIKSI LASTIALUKSET TERRA 1 JA TERRA 2 TERRAMAREN UUSITUT KOTISIVUT 12 15 TERRAMAREN TYÖMAAT KESÄ 2015 16 TAKAKANNEN KUVA LAITURIROMANTIIKKA, VALOKUVA: MARKKU SALONEN TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 01 / KESÄ 2015 19. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg P. (09) 6136 2622, F. (09) 6136 2700 henrik.holmberg@boskalis.com NORDIC ECOLABEL 4041 0750 Ecolabelled Printing Paper TERRAMARE Oy Laurinmäenkuja 3A, 00440 Helsinki Vaihde: (09) 613 621 Faksi: (09) 6136 2700 www.terramare.fi Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA UUDISTUSTEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS 03 Uusi hallituksemme on luvannut uudistaa monia asioita ja saada yhteiskunnan rattaat pyörimään ilman, että niitä jarrutetaan turhalla byrokratialla ja menneiden vuosikymmenien aikana kasatulla työelämän säännöstöviidakolla. Hallitus on ottanut määrätietoisen otteen, mutta on selvää, kun keskustelu itse konkreettisista asioista aloitetaan, että niiden käsittely ei tule olemaan helppoa. On useaan otteeseen tuotu esille tärkeä kysymys siitä, olemmeko me kaikki suomalaiset todella kriisitietoisia yhteiskunnallisesta tilanteestamme ja valmiit tekemään oman osuutemme paljon puhutun Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Yhtenä osoituksena hyvälle yhteishengelle oli maltillisen palkkasovun syntyminen. Tämä palkkasopu takaa ainakin yhden vuoden työrauhan, jonka aikana päästään keskustelemaan varsinaisista strategisen hallitusohjelman kipukohdista. Työehtosopimusten toimivuutta on pidetty yhtenä yksittäisenä asiana, jolle on toivottu saatavan joustavuutta, kun neuvotellaan tulevaisuuden palkkaratkaisuista. UPM-Kymmenen vaneriliiketoiminnan johtaja Mika Sillanpää kirjoitti taannoin Talouselämä-lehdessä, että osa keskeytymättömään kolmivuorotyöhön liittyvistä työehtosopimusten määräyksistä jäykistää yritysten toimintaa ja tekee sekä kysynnän vaihteluun että asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin reagoimisesta vaikeaa. Jotkut ehdot, kuten keskeytymättömän kolmivuorotyöhön liittyvät ylimääräiset työvoimakustannukset, rapauttavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja rasittavat siten taloudellisesti koko yhteiskuntaa. Mielenkiintoista on, että viikonlopputyöhön liittyvien lisäkustannusten historia pohjautuu ajatukseen, että viikonloppuna työskentely on jollakin tavalla poikkeuksellista. Se on totta monissa ammateissa, mutta keskeytymättömässä vuorotyössä näin ei ole koskaan ollut. Työvuoro sattuu viikonloppuun ja vapaapäivät arkipäiville jokaiselle työntekijälle säännönmukaisesti. Sillanpää tähdentää, että voimakkaasti kehittyvissä ja eteenpäin pyrkivissä talouksissa viikonloppuun sijoittuva työ onkin aivan normaali osa työelämää. Merkittävä osa keskeytymättömän kolmivuorotyön kustannuksista johtuu lakisääteisten viikonloppukorvausten lisäksi kilpailijamaita lyhyemmästä työajasta. Vertailun vuoksi Suomessa on palkallisia vapaapäiviä Saksaan verrattuna 12 ja Viroon verrattuna 24 työpäivää enemmän joka vuosi. Tässä yksi esimerkki siitä, millaisia ovat teollisuuden lääkkeet paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Jokainen ymmärtää, että keskusteluissa tarvitaan kriisitietoisuuden lisäksi avointa ja samalla uudenlaista, ennakkoluulotonta lähestymiskulmaa kaikilta neuvotteluosapuolilta, jotta saavutettaisiin edes asiallinen keskusteluilmapiiri työantajien ja työntekijöiden kesken. sa allekirjoitettu sopimus Metsä Board Sverige AB:n kanssa Husumin tehtaiden sataman laajentamisesta. Suomen tilanne on vielä aika lohduton, mutta jotakin positiivista kehitystä on kuitenkin nähtävissä. Kesäkuussa allekirjoitimme sopimuksen Metsä Fibre Oy:n kanssa Äänekoskelle rakennettavasta uudesta biotuotetehtaan savupiipusta, joka alueen maamerkkinä tulee ulottumaan lähes 120 metrin korkeuteen. Nämä molemmat Metsä-konsernille tehtävät urakat työllistävät ison määrän ammattilaisiamme vuoden loppuun saakka. Lisäksi olemme aloittaneet kesäkuussa seitsemän vuoden tauon jälkeen urakoinnin myös Norjassa, jossa syvennämme Hammerfestissä Polarbasen huoltosatamaan tulevaa vesiväylää louhimalla ja ruoppaamalla noin 130 000 m 3 kalliota. Työympäristö ja olosuhteet ovat Hammerfestissä tähän aikaan vuodesta eksoottiset, sillä täydellä kapasiteetilla toteutettavaa työtä tehdään Pohjolan yöttömässä yössä. Kerromme lisää Polarbasen projektista tämän lehden numerossamme. Näkymät tuleville vuosille Pohjoismaissa ja Itämeren markkinoilla ovat lupauksia antavat. Alueellemme on suunnitteilla mittavia vesiväylä- ja satamahankkeita, joiden aloitusajankohdat riippuvat pitkälti lupaprosessien läpimenoajoista. Jotkut näistä hankkeista ovat olleet valmistelun alla jo yli 10 vuotta. Uudistusten toivelistalla on myös hallituksen pyrkimys lyhentää investointiprojektien lupaprosessien käsittelyaikoja, johon on helppo yhtyä. Leppoisia lukuhetkiä ja rentouttavaa sekä turvallista kesää kaikille! Terramaren osalta kuluva vuosi on edelleen haasteellinen, vaikka rakentamisessa ollaan pääsemässä viime vuoden rajusta pudotuksesta pikku hiljaa ylöspäin. Työtilanteemme Ruotsissa jatkuu edelleen hyvänä, ja siitä osoituksena on kesäkuun alus- Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja, Terramare Oy

04 ASIAKKAAN KUULUMISIA KYSTVERKETIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ VICTORIA WINDSTAD: VÄLTTÄMÄTÖN TARVE ON KAIKKIEN KEKSINTÖJEN ÄITI 01 Pohjois-Norjassa sijaitseva rannikkokaupunki Hammerfest on yksi maailman pohjoisimpia kaupunkeja. Yöttömästä yöstä ja keskiyön auringosta saadaan näillä seuduilla nauttia yli kaksi kuukautta, toukokuusta heinäkuun loppuun. Niinpä Terramaren työmaalla, logistiikkakeskus Polarbase AS:n satamassa, väylän syvennys- ja levennystöitä HAMMERFEST voidaan toteuttaa ympärivuorokautisessa valaistuksessa. Polarbasen satama on keskittynyt Barentsinmerellä sijaitsevien arktisten kaasu- ja öljykenttien huolto- ja varusteliikenteeseen. Satamaan saapuu suurempia rahtilaivoja, joista rahti puretaan ja lastataan vuorostaan pienempiin huoltoaluksiin. Sataman suhteellisen kapeaa sisääntuloväylää syvennetään ja levennetään parhaillaan. Tämä mahdollistaa suurempien rahtialusten liikennöinnin, ja samalla väylän turvallisuus sekä toimivuus tehostuvat. Väylän haasteena on vuorovesi, jonka aiheuttamat voimakkaat virtaukset ovat tehneet aikaisemmalla kapealla väylällä liikennöinnin haasteelliseksi. Polarbasen sataman väylähankkeen tilaaja on Norjassa paikallista merenkulkulaitosta vastaava Kystverket. Laitoksen projektipäällikkö Victoria Windstad on tyytyväinen hankkeen joutuisaan etenemiseen. Olen ollut oikein tyytyväinen Polarbasen sataman väyläprojektin etenemiseen, ja tyytyväinen myös työmaan toimivaan kommunikaatioon, jota pidän erityisessä arvossa, Windstad kertoo iloisena. 01 02 RANTAVIIVAA 2,5 KERTAA MAAPALLON YMPÄRI Norjan upea ja paikoin jylhä rannikko on erittäin koukeroinen. Viimeisten mittausten mukaan rannikkoviivaa, tuhannet saaret ja luodot mukaan lukien, on yhteensä 103 000 km. Suorana linjana se yltäisi kiertä-

TERRAMARE TOTEUTTAA NORJALAISEN 05 KYSTVERKETIN TILAAMANA HAMMERFESTISSÄ POLARBASE AS:N HUOLTOSATAMAN VÄYLÄHANKETTA. mään maapallon kaksi ja puoli kertaa. Se on aika paljon, kun ottaa vielä huomioon, että Norjan pituus etelästä pohjoiseen on alle 1800 km. Rannikkomme on hyvin poikkeuksellinen, ja myös merelliset olosuhteet ovat suojaisiin meriin verrattuna haasteellisemmat. Erityisesti vuoroveden vaihtelut ja sen aiheuttamat voimakkaat virtaukset asettavat omat ehtonsa sekä laivaliikenteelle että vesirakentamiselle, Windstad toteaa. Norjan rannikolla on vesiväyliä kaikkiaan noin 20 000 km. Laivaliikenne on ollut voimakkaassa kasvussa useammastakin syystä. Yhtenä syynä tähän on vuoristoissa mutkittelevien maanteiden ja tunneleiden sekä siltojen haasteellinen ja kallis korjausrakentaminen. Meillä Norjassa pyritään yhä kasvavammissa määrin siirtämään rahtia pois kumipyörien päältä laivoihin varsinkin silloin, kun rahtia kuljetetaan etelästä pohjoiseen, Windstad kertoo. MERENPOHJA PÄÄOSIN KOVAA KALLIOTA Norjan rannikon läheisyydessä väylien laajentaminen vaatii lähes aina vedenalaista louhintaa, sillä merenpohja on pääosin kalliota. Kystverketillä oli aikoinaan oma vesirakennusyksikkö, joka vastasi pääosin väylähankkeiden toteutuksesta. Mutta nykyisin tämä yksikkö on myyty, ja projektit ovat nyt avoimia kilpailulle. Erityispiirteenä mainittakoon kuitenkin se, että kaikissa vedenalaiseen louhintaan liittyvissä projekteissa tulee työnjohdossa olla mukana näissä asioissa Norjan lainsäädäntöön perehtynyt ja valtuutettu vastuuhenkilö, Windstad kertoo. Kystverket huolehtii väylähankkeista keskitetysti. Laitos sekä suunnittelee tilatut hankkeet että laatii tarjousten dokumentit Norjan aluehallinnoille, jotka lopulta suorittavat itse tarjouskilpailun ja urakoitsijan arvioinnin. Kystverket myös valvoo projektien etenemistä. > 01 02 03 03 HAMMERFESTISSÄ SIJAITSEVA POLARBASE AS:N HUOLTOja varustesatama on rakennettu luonnon niemekkeiden ja luotojen päälle. Satamaa laajennetaan edelleen, sillä kasvunäkymät alueen arktisilla kaasu- ja öljykentillä ovat lupaavat. POLARBASE AS:N SATAMAN VÄYLÄN SYVENTÄMINEN ja leventäminen antaa tilaa suuremmille aluksille. Tilavampi väylä helpottaa myös vuoroveden aiheuttamia haasteita. KYSTVERKETIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ VICTORIA WINDSTAD toivoo nykyistä aktiivisempaa mielipiteiden vaihtoa merenkulusta vastaavien Pohjoismaisten laitosten kesken. TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 1 / KESÄ 2015 TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVAT: TERRAMAREN KUVA-ARKISTO, ILMAKUVA: POLARBASE AS

06 POLARBASE AS:N HUOLTOSATAMAN VÄYLÄHANKE HAMMERFEST, POHJOIS-NORJA 04 > Meillä Kystverketissä toimii kaikkiaan kymmenen projektipäällikköä ja kolme valvojaa, joista kukin, tosin toimivassa yhteistyössä, vastaa omasta alueestaan. Tällaisessa jaetussa ja keskitetyssä toimintamallissa säilyy hyvä kokonaiskuva siitä, mitä rannikollamme tapahtuu, Windstad toteaa. Vaikka Norjan rannikko on väylähankkeissa haasteellinen ympäristö, näkee Victoria Windstad siinä myönteisenkin puolen. Haasteellinen työympäristö ja laivaliikenteen kasvun asettamat vaateet ovat osoittaneet, että välttämätön tarve on kaikkien keksintöjen äiti. Tarkoitan sillä sitä, että ongelmalliseen tilanteeseen löydetään kyllä aina lopulta ratkaisu, ja se tekee tästä työstä erittäin mielenkiintoisen, Windstad kertoo. Kansainvälisestikin yhä kasvava ja kehittyvä laivaliikenne luo paineita yhä syvempään yhteistyöhön eri maiden merenkulkulaitosten välillä. Victoria Windstad on asiasta samaa mieltä. Toivoisin yhä aktiivisempaa yhteistyötä esimerkiksi Pohjoismaiden merenkulusta vastaavien laitosten välillä nimenomaan mielipidevaihdon merkeissä. Uskon, että tällainen foorumi toisi mukanaan paljon hyviä ajatuksia merenkulun edelleen kehittämisessä, Windstad toivoo. Toimeensa motivoitunut projektipäällikkö ei emmi, kun puheeksi otetaan työtä siivittävä ohjenuora ja motto. Kohtele muita kuten toivot itseäsikin kohdeltavan! Jokaisen työpanosta arvostaen sekä yhteisymmärryksessä että vuorovaikutteisessa kommunikaatiossa tehdään laadukasta jälkeä, Victoria Windstad muistuttaa. TERRAMARE KAUKANA POHJOISESSA Kun Terramare saapui kalustoineen Hammerfestiin kesäkuun alussa, tehtiin siinä samalla yhtiön historiaa. Onnistuneessa siirrossa kalustoa hinattiin noin 1 800 merimailia eli noin 3 300 km. Kyllähän Terramaren kalustoa on siirretty aina Välimerelle tai Islantiinkin asti, mutta silloin kalusto on laivattu. Tällä kertaa kalusto hinattiin, mikä on Terramarelle tähän asti pisin hinauksella suoritettu siirto, kertoo Terramaren työmaapäällikkö Reijo Kultalahti. Paikan päälle hinattu kalusto käsitti po- TUTUSTU POLARBASE AS:N TOIMINTAAN: 05 www.polarbaseas.com TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

07 ralautta Playmaten, kuokkaruoppaaja 04 TERRAMAREN KALUSTO KULJETETTIIN HAMMERFESTIIN Attilan sekä hinattavat 500 m 3 :n proomut SCG 4:n ja 5:n. Kohteen mittaukset toteutti hinaamalla. Matkaa kertyi 1800 merimailia eli noin 3300 km. Kuvassa kuokkaruoppaaja Attila ja poralautta Playmate. luotausalus Luoti. Matka kesti reilut 20 vuorokautta melko tuulisissa ja poikkeuksellisen huonoissa olosuhteissa. Kovasta merenkäynnistä huolimatta vaurioilta vältyttiin, ainoastaan muutamia fenderirenkaita irtosi, siinä kaikki, Kultalahti kommentoi. 05 06 VEDENALAISTA LOUHINTAA TEHDÄÄN YÖTTÖMÄSSÄ YÖSSÄ. Louhintaurakkaa voidaan toteuttaa kellon ympäri, sillä työmaa-alueen lähistöllä ei ole asutusta. KUVASSA PORALAUTTA PLAYMATEN PORATORNI. Vedenalaisessa louhinnassa käytetään Terramaren kehittämää nestemäistä räjähdysainetta, jonka käyttö on sekä tehokasta että turvallista. LOUHINTAA VUOROVEDEN VIRTAUKSISSA Terramare syventää ja laajentaa Polarbasen huoltosataman sisääntuloväylää. Kohteessa louhitaan ja ruopataan kaikkiaan 130 000 m 3 vedenalaista kalliota noin 335 metrin pituudelta ja noin 160 metrin leveydeltä, työskentelysyvyys on parhaimmillaan 17,3 metriä. Proomukuutioissa ruoppausmäärät tulevat olemaan noin 200 000 m 3. Ruopattu louhe läjitetään laajenevan sataman rantarakenteisiin. Vuorovedenvaihtelussa ylä- ja alaveden ero on täällä kolmisen metriä, joten virtaukset ovat todella voimakkaat. Se vaikuttaa sekä panostustöihin että ruoppaukseen, mutta ajallaan tapahtuvan luonnonilmiön kanssa on opittu tulemaan toimeen, Kultalahti kertoo. Vaikka vuorovesi asettaa kohteessa omat rajoitteensa, voidaan louhintaa kuitenkin tehdä ympäri vuorokauden. Työn edistymisen kannalta on erittäin myönteistä, että kohteen lähistöllä ei ole asutusta. Näin ollen voimme louhia kalliota 24/7. Ja yötä päiväähän se aurinkokin täällä paistaa, joten näkyvyys on kohdallaan. Ja vaikka luonnon olosuhteet ovatkin täällä omiin rannikoihimme verrattuna poikkeavat, on kyseessä kuitenkin perinteinen vedenalainen louhintatyö ja louheen ruoppaus jylhissä maisemissa tosin, Kultalahti toteaa. Urakka kestää 12 viikkoa ja työllistää noin kolmekymmentä terramarelaista. Polarbase AS kehittää satamaansa jatkuvasti, sillä sekä kaasu- että öljynäkymät arktisella alueella näyttävät lupaavilta. Kaasu- ja öljytoiminta on kohentanut Hammerfestin taloudellista tilaa ja odotukset paremmasta huomisesta ovat korkealla. 06 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

08 TERRAMAREN KALUSTOKESKUKSEN KUULUMISIA HAASTATTELUSSA KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI KALUSTOKESKUKSEN MONIOSAAJAT TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 1 / KESÄ 2015 TEKSTI JA KUVAT: MARKKU SALONEN, ILMAKUVA: TERRAMAREN KUVA-ARKISTO 01 Terramaren kalustokeskus on aikojen saatossa kehittynyt poikkeuksellisen monitaitoiseksi korjaus- ja suunnittelukeskukseksi. Siellä ei ainoastaan hoideta vesirakennuskaluston huoltoja ja korjauksia, vaan kalustoa myös uusitaan ja kehitetään yhä suorituskykyisemmäksi ja turvallisemmaksi. Uutta ja vanhaa tekniikkaa sovelletaan yhteen, ja samalla innovoidaan täysin uudenlaisia ratkaisuja. Kalustokeskuksesta vastaava kalustopäällikkö Timo Soikkeli on ollut Terramaren palveluksessa jo pitkään. Niinpä hän, kuten muukin kalustokeskuksen henkilöstö, tuntee Terramaren alusten tekniset salat kuin omat taskunsa. Terramarella on yli 30 uivaa vesirakennusyksikköä, joista jokainen on oma yksilönsä. Niinpä täällä kalustokeskuksessa ei samanlaista päivää ole, vaan jokaiselle riittää vaihtelevia haasteita ja teknistä innovointia jokaiselle työpäivälle. Työsuhteet ovat olleet meillä poikkeuksellisen pitkiä se kai kertoo siitä, että tästä työstä vähän tykätäänkin, Soikkeli kertoo hymyillen. Kalustokeskuksessa työskentelee kaikkiaan 15 ammattilaista niin konepajalla, suunnittelussa kuin työjohdossa. Heidän lisäkseen kalustokeskuksessa käy myös alushenkilöstöä huoltamassa ja korjaamassa aluksia. OMA SATAMA VALKOSSA Kalustokeskus sijaitsee Valkossa Loviisan sataman yhteydessä. Sillä on sataman eteläosassa kaikkiaan 2,5 hehtaaria omaa maa-alaa. Alueella sijaitsevat mm. konepaja, varastotilat ja -kentät sekä omat laiturit. Varsinaisen korjaamoalueen ohessa TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

09 MEILLÄ ON OLLUT HIENONA PERINTEENÄ SE, ETTÄ TERRAMARELLA ON OLLUT ALUSTA LÄHTIEN SEKÄ OMA KALUSTO ETTÄ SIIHEN LIITTYVÄ SUUNNITTELU JA HUOLTO. TÄLLAINEN OMAVARAISUUS ON OLLUT VAHVA KILPAILUTEKIJÄ. sijaitsee myös kalustokeskuksen toimisto, joka käsittää työnjohdon, suunnittelun sekä henkilöstön pukeutumis- ja peseytymistilat. Muutimme tänne Valkoon vuonna 2007. Sitä ennen toimimme Kirkkonummen Masalassa, eli sisämaassa. Niinpä muutto tänne hyvien vesiyhteyksien äärelle tehosti toimintaamme tuntuvasti. Voimme nyt tuoda alukset suoraan korjaukseen tai säilytykseen omaan satamaan, tai voimme uudistaa ja rakentaa niitä paikan päällä. Lisäksi käytössämme on laituripaikkoja myös Turussa ja Malmössä, joten kaikkien työmailta kotiutuvien työalusten ei ihan tänne asti tarvitse seilata, Soikkeli kertoo. OMAVARAISTA TOIMINTAA Terramaren vesirakennuskalusto on erittäin monipuolista. Se käsittää useita ruoppaajia, lastialuksia, pora- ja työlauttoja, paalutusyksiköitä, uivia nostureita, hinaajia ja myös maakalustoa. Meillä on ollut hienona perinteenä se, että Terramarella on ollut alusta lähtien sekä oma kalusto että siihen liittyvä suunnittelu ja huolto. Tällainen omavaraisuus on ollut vahva kilpailutekijä, sillä voimme itse huolehtia yksiköittemme toimintavarmuudesta ja kehitystyöstä. Lisäksi se takaa tehokkaan ajanhallinnan projektien, huoltojen ja erilaisten toimenpiteiden toteutuksissa, Soikkeli kertoo. Korjaus- ja huoltotoimet käsittävät sekä välittömät vauriokorjaukset, muutoskorjaukset sekä aikataulutetut määräaikaishuollot että katsastuksiin liittyvät tarkastukset ja tarvittavat toimenpiteet. Alustyypistä riippuen kalustomme runkokatsastukset tehdään 2,5 5 vuoden välein. Runkotarkastamme kalustomme esimerkiksi Turun korjaustelakalla, jolloin pääsemme tutkimaan alusten vedenalaisten runko-osien ja laitteiden kunnon. Vuosikatsastuksissa tarkastetaan alusten hallintalaitteet, radiot ja varusteet sekä turvallisuuteen liittyvät asiat, Soikkeli täsmentää. > 01 02 03 KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI TYÖMAALLE LÄHDÖSSÄ olevan lastialus Georgen kannella, taustalla lastialus Hans. Kummallakin lastikapasiteettia 500 m 3. ILMAKUVA KALUSTOKESKUKSEN ALUEESTA VUODELTA 2008. Nykyisin kenttäalueet ovat asfaltoitu, ja rantaan on rakennettu omat huoltolaiturit satama-altaineen. KALUSTOKESKUKSEN MUUTETTUA MASALASTA VALKOON rakennettiin huoltosatamaan laiturilinjaa yhteensä 120 metriä sisältäen tukimuuri- ja pistolaiturit. 02 03 KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

10 04 > TEHOKAS TIEDONSIIRTO PROJEKTIEN TUKENA Terramaren raskas vesirakennuskalusto toimii työmailla erittäin haasteellisissa olosuhteissa. Merten tuulet, aallokot, virtaukset, kosteus sekä kylminä aikoina jäät ja paikoin myös vuorovedet alistavat alukset koville rasituksille. Näissä olosuhteissa on huollon pelattava myös paikan päällä. Työmailla alusten huollosta vastaa aluksen projektihenkilöstö. Toimintavarma kaluston hallinta perustuu projektihenkilöstön koulutukseen, tehokkaaseen tiedonsiirtoon ja selkeään raportointiin. On tärkeää, että kaikki avainhenkilöt niin kalustokeskuksessa kuin työmailla ovat tiiviissä yhteistyössä silloin, kun huolto- tai korjaustarpeita ilmenee. Tarkasta raportoinnista saamme myös arvokasta tietoa alusten kehitystyöhön, Soikkeli kertoo. INNOVAATIOITA JA KEHITYSTYÖTÄ Terramaren kalustokeskus suunnittelee ja kehittää kalustoaan määrätietoisesti. Vaikka joillakin aluksilla saattaa olla jo ikääkin, ovat ne muutostöiden myötä nykyaikaistuneet ja tekniikaltaan uuden veroisia. Alusten modernisointi ei välttämättä ole päätavoitteemme, mutta niiden suorituskyvyn, toimintavarmuuden ja turvallisuuden päivittäminen ovat. Toisaalta nykytekniikan kehittyessä sovellamme toki kaiken tarkoituksenmukaisen ja kilpailukykyä tehostavan tekniikan aluksiimme, Soikkeli painottaa. Määräajoin joitakin aluksia saatetaan muutoskorjata myös laajemmin. Tällainen investointi oli esimerkiksi poralautta Playmaten muutos, jossa lautta ja paalut TERRAMAREN KALUSTO YLI 30 UIVAA YKSIKKÖÄ KUOKKARUOPPAAJAT Kuokkaruoppaajia: 4 Kauhakoot: 2 12 m 3 Ympäristökauhat: 2 8 m 3 Ruoppaussyvyys: > 19 m Optio: > 25 m LASTIALUKSET Itsekulkevat: 8 Hinattavat: 9 Lastikapasiteetit: 150 m 3, 270 m 3, 300 m 3, 500 m 3 ja 660 m 3 (max.) KAHMARIRUOPPAAJAT Kahmariruoppaajia: 2 Kauhakoot: 8 11 m 3 Ympäristökauha: 16 m 3 Ruoppaussyvyys: > 40 m Optio: Ruoppaussyvyys voi olla suurempi erityissovellutuksin. PAALUTUYKSIKÖT Ø 500 1500 mm:n teräsputkipaaluille tehokkaat hydrauliset Junttan-paalutuslaitteet, jotka voidaan asentaa työlautalle tai maille.! TUTUSTU TERRAMAREN KALUSTOESITTEISIIN UUSITUILLA KOTISIVUILLAMME: WWW.TERRAMARE.FI > YHTIÖ > KALUSTO

TERRAMAREN KALUSTOKESKUKSEN KUULUMISIA HAASTATTELUSSA KALUSTOPÄÄLLIKKÖ TIMO SOIKKELI 11 vahvistettiin, hydrauliikka, sähköt sekä paaluvinssit uusittiin. Nyt alus voi toimia vedenalaisen louhintatyön lisäksi myös suurikokoisten nosturien alustana. Tuoreisiin investointeihin kuuluu myös kahmariruoppaaja Meri-Pekan pääkoneen uusiminen, jolloin ruoppaaja voi toimia myös paalutusyksikkönä tai nosturina. Tuorein investointi on kahden 660 m 3 :n lastialuksen, Terra 1:n ja Terra 2:n, hankinnat ja niiden muutostyöt vaativiin lastikuljetuksiin. Teemme aluksiimme myös projektikohtaisia suunnittelu- ja muutostöitä, joissa vahvistamme tai muutamme alusten laitteiden rakennetta työkohteeseen paremmin soveltuviksi esimerkiksi silloin, jos vedenalaiset ruoppauskohteet ovat poikkeuksellisen haastavia tai silloin, kun alukselta vaaditaan lisäominaisuuksia vaikkapa offshore-tuulivoimaloiden asentamisessa, Soikkeli kertoo. AVAINTEKIJÄNÄ AIKATAULUTUS Kun kyseessä on kymmeniä erilaisia aluksia, niiden huollot ja katsastukset sekä työmaille siirrot ja sieltä poistumiset on koordinoitava tarkkaan. Tällaisen kalustoryhmän aikataulutus on ihan oma työ sinänsä. Kaikkeen on myös varauduttava ja virheetön ja välitön tiedonkulku on tässäkin avainasemassa. On tärkeää, että työmaalta pois siirtyvä alus on täydessä iskussa taas seuraavassa kohteessa. Aikataulujen ylläpidossa on huomioitava myös sää ja talven tuomat jäät. Jälkimmäinen tulee ottaa huomioon myös huoltosatamassamme, Soikkeli kertoo ja katsahtaa aurinkoiselle kesätaivaalle. Mutta talven jäihin on onneksi vielä reilusti aikaa. Kesä se on paras vuodenaika vesirakentajalle, Soikkeli kuittaa. 04 05 05 KALUSTOKESKUS KEHITTÄÄ ja muutoskorjaa kalustoaan määrätietoisesti. Kuvassa meneillään ruoppaaja Kahmari 2:n lautan peruskorjauksen viimeistely omassa huoltosatamassa. HAASTAVAT TYÖMAAT saattavat vaatia projektikohtaisia muutostöitä työalusten laitteisiin. Kuvassa suunnitelma ruoppaajan puomin muutoksesta ja vahvistuksesta. UIVAT NOSTURIT Ponttoni- ja lauttojen kansinosturit Nostokapasiteetti: > 200 tn Optio: Työlautoille asennettavat projektikohtaiset nosturit esim. offshore-tuulivoimaloiden asennukseen. HINAAJAT Hinaajia: 4 Pääkoneitten tehot: 142 372 kw Hinausvoima: 1,3 2,1 2,5 6,7 tn PORA- JA TYÖLAUTAT Poralauttoja: 4 Työlauttoja: 3 Poralauttojen vedenalaisen louhinnan työsyvyydet: 2 26 m Työlautoille voidaan asentaa paalutus-, nosturi- ja kaivuriyksiköitä. MUU KALUSTO Lanat, luotausalukset, yhteysveneet ja ankkurilautat. Maakalustoon kuuluvat mm. kaivinkoneet, jotka voidaan muuntaa myös paalutusyksiköiksi. Maakalustoon kuuluu oleellisesti myös Terramaren erikoisosaamiseen liittyvä liukuvalukalusto. KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA WWW.TERRAMARE.FI

12 SCHWEDEN SPLITT AB:N LOUHOSSATAMAHANKE ELLEHOLM, ETELÄ-RUOTSI SATAMATYÖMAA LUONNON HELMASSA TERRAMARE TÄNÄÄN NRO 1 / KESÄ 2015 TEKSTI: MARKKU SALONEN, KUVAT: TERRAMAREN KUVA-ARKISTO 01 Schweden Splitt AB louhii ja murskaa Etelä-Ruotsin rannikolla laadukasta vaalean harmaata graniittigneissiä. Louhos sijaitsee Elleholmissa, Karlshamnin kunnassa. Graniittigneissiä käytetään laajasti rakennuskivenä. Sille on suurta kysyntää etenkin Itämeren etelärannikolla, josta vastaavaa kivilajia ei löydy. Graniittigneissiä viedään mm. Tanskaan, Saksaan, Puolaan, Venäjälle ja Baltian maihin. Elleholmin louhos sijaitsee kohdemaiden ja laivaväylien suhteen ihanteellisella paikalla. Aikaisemmin louhe kuljetettiin noin 10 kilometrin päähän Karlshamnin satamaan, mutta vuonna 2013 yhtiö sai ympäristöluvan vanhentuneen louhossataman ja väylän kunnostukseen. Täksi kesäksi uudistettu ja laajennettu satama sijaitsee aivan louhoksen vieressä vain puolen kilometrin päässä tehostaen näin tuntuvasti tuotantoa ja logistiikkaa. Uudistetussa satamassa säilytettiin kaareva satamakentän profiili, jolta louhekuljetin yltää lastaamaan 110-metrisen lastialuksen kokonaisuudessaan. Satamakentän kansirakenteet ja rannan myötäiset kulmatukimuurilaiturit rakennettiin uudelleen. Laivapaikka toteutettiin kahdella terässillakkein varustetulla tihtaalilla, joiden väliin uusittiin myös rantamuurilta tihtaalien ulkoreunan tasolle yltävä pistolaituri. Terramare aloitti sataman ja väylän kunnostustyöt vuoden 2014 lopulla vedenalaisella louhinnalla ja ruoppauksilla. Ruoppausvaiheesta vastannut työnjohtaja Samu Mustonen piti hanketta kompaktina, mutta monipuolisena projektina. Vaikka kohteessa oli kyse yhden laivapaikan satamasta ja laiturista, se käsitti työvaiheiden osalta kuitenkin kaiken sen, mitä laajemmassakin satamahankkeessa toteutetaan. Oman erityisluonteensa projektille tarjosi luonnon läheisyys, sillä louhoksen ympä- 01 KAAREVA SATAMAKENTTÄ ON SUUNNITELTU louhekuljettimelle, jolla rahtialus voidaan täyttää kokonaisuudessaan. Kuvassa näkyy etualalla rakennusvaiheessa olevat tihtaalit, joiden välissä uusittu pistolaituri. TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

13 HARVOINHAN SITÄ SAA NÄIN LUONNON KESKELLÄ JA RAUHAISALLA ALUEELLA LAITURIHANKKEITA TOTEUTTAA. ERÄS KONEKUSKIKIN BONGASI LÄHISTÖLLÄ UINEEN DELFIININ. ristöhän on luonnonsuojelualuetta, Mustonen kertoo. Ennen ruoppaustöitä kohde eristettiin tarkasti 250 metriä pitkällä silttiverhouksella, joka esti sameuden leviämisen ympäröivään vesistöön. Kuokkaruoppaaja Kuokka-Pekka 2 ahkeroi satama- ja kääntöaltaasta sekä osin väylältä kaikkiaan 40 000 m 3 pääosin silttiä ja hiekkaa. Lastialukset Erik ja Fredrik kuljettivat ruoppausmassat vanhalle laituripaikalle dumpattavaksi ja edelleen kuormattavaksi louhosalueelle, missä ne koteloitiin maaperään. Vedenalaisesta louhinnasta vastasi poralautta Rockbuster. Ruoppaustöiden valmistuttua aloitettiin helmikuussa 2015 laiturien, tihtaalien ja satamakentän ja kansielementtien rakentaminen. Työmaapäällikkö Markku Sollo oli niin ikään mielissään luonnon läsnäolosta, ja sen myötä myös rauhallisesta työmaa-alueesta. Harvoinhan sitä saa näin luonnon keskellä ja rauhaisalla alueella laiturihankkeita toteuttaa. Eräs konekuskikin bongasi lähistöllä uineen delfiinin! Säätkin suosivat, joten työt sujuivat oikein joutuisasti, Sollo kertoo tyytyväisenä. Kulmatukimuuri- ja pistolaiturin sekä tihtaalien rakentaminen sisälsi sekä porapaalutus-, muotti-, raudoitus ja valutöitä. Kulmatukimuuri ankkuroitiin satamakenttään ja rantakallioon, jonka jälkeen toteutettiin taustatäytöt ja satamakentän pintarakenteet. Pistolaiturin ja kahden viisi metriä leveän tihtaalin porapaalutustyöt käsittivät kaikkiaan 17 teräsputkipaalua. Paalut olivat halkaisijaltaan 320 mm, pituudeltaan pisimmät 18 metriä. Hanke oli mukava aloittaa, sillä tilaajan toimesta vanhat laiturirakenteet olivat valmiiksi purettu. Niinpä saimme aloittaa työt ikään kuin puhtaalta pöydältä, Mustonen toteaa. Laiturit, satamakenttä ja tihtaalit valmistuivat toukokuuhun mennessä sujuvasti sovittuun aikatauluun. Viimeisessä työvaiheessa asennettiin paikoilleen tihtaaleille johtavat teräksiset ja punaiset kulkusillat. Kulkusillat on valmistanut Ilmajokelainen Botnia-Korro Oy. Päätteeksi asennettiin paikoilleen vielä laiturien ja tihtaalien varusteet, eli pollarit, fenderit ja pelastustikkaat. Daniel Holm -nimiseksi ristitty louhossatama aloittaa toimintansa saman tien jo tänä kesänä. Satamassa voivat asioida maksimissaan 110 metriä pitkät ja syvyydeltään 5,5 metriset alukset. 02 03 04 KUVAN TAUSTALLA NÄKYVÄLTÄ ELLEHOLMIN LOUHOKSELTA on matkaa uusittuun satamaan vain puoli kilometriä. UUSITTU PISTOLAITURI TÄYDELLISIN VARUSTEIN, sisältäen fenderit, reunateräkset ja pelastustikkaat. RAKENNETUILLE TIHTAALEILLE ASENNETTIIN TERÄKSISET ja suomalaisvalmisteiset kulkusillat. 02 03 04

14 UUTISET UUDENKAUPUNGIN SATAMAN JUNALAUTTAPAIKKA MUUTOSKORJATAAN RO-RO-RAMPIKSI 01 Uudenkaupungin Hepokarin sataman junalauttapaikkaa muutoskorjataan kiinteäksi rampiksi. Investointi täydentää sataman RO-RO-alusten laituriosuutta ja tarjoaa paikan isommille aluksille. RO-RO-alukset kuormataan sivusta, perästä tai keulasta rullaten, joten lastaamisessa ei käytetä nosturia. Uuden rampin kautta lastataan mm. Valmet Automotiven A-sarjan Mercedes-Benz autoja sekä muita teollisuuden tuotteita. Terramare aloitti muutostyöt huhtikuussa, ja hanke valmistuu tänä kesänä elokuuhun mennessä. Vanha kaksikerroksinen junalautta- 01 MENEILLÄÄN TERÄSPUTKIPAALUILLE RAKENNETTAVIEN tihtaalien muotti- ja raudoitustyöt. Kuva toukokuun lopulta. paikka on purettu. Purkutöissä käytettiin Terramaren uivaa nosturia Nosto-Pekkaa, jolla on nostokapasiteettia 200 tn. Uusi ramppipaikka käsittää kiinteän kulkusillakkeen ja teräsputkipaaluille rakennettavat kaksi tihtaalia fendereineen ja varusteineen. TERRA 1 JA TERRA 2 VALMIINA RASKAAN SARJAN LASTIKULJETUKSIIN Terramaren uusilla yli 500 bruttorekisteritonnin lastialuksilla, Terra 1:llä ja Terra 2:lla, on kummallakin lastikapasiteettia 660 m 3, joka vastaa painomäärältään noin sadan kuormaauton kertalastia. Nämä 60-metriset alukset on varustettu 400 hevosvoiman pääkoneilla ja Aquamaster-perävetolaitteilla, jotka kääntyvät 360 astetta. Terra 1 ja Terra 2 ovat kummatkin peruskorjattu ja päivitetty ajanmukaisella tekniikalla sekä hallinta- ja navigointijärjestelmillä. Tutustu Terra 1:n ja Terra 2:n kalustoesitteeseen kotisivuillamme: WWW.TERRAMARE.FI > YHTIÖ > KALUSTO

15 TERRAMAREN TYÖMAAT KESÄ 2015 TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ Sataman laajennus, vaihe 2, Kapellskär, Ruotsi Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi Vanhan junalauttapaikan muutos, Uusikaupunki Savupiipun perustus ja liukuvalu, Äänekoski Innseiling Polarbase, Hammerfest, Norja Viking Hamn, Husum, Ruotsi Hanhikiven pohjatutkimukset, Pyhäjoki Luulajan väylän koeruoppaukset, Luulaja, Ruotsi Baltic 2 Cable, Rostock, Saksa Caland Canal, ruoppaus, Rotterdam, Hollanti Marko Saarelma Jouko Sederholm Seppo Ajanko Esa Kunnassaari Sami Soikkeli Seppo Ajanko Sami Soikkeli Sami Soikkeli Seppo Ajanko Sami Soikkeli Christian Gamerdinger Juhani Naukkarinen Hannu Mäkelä Pertti Sukanen Reijo Kultalahti Samu Mustonen Juhani Hartikainen Jarmo Siimos Markku Pöyhönen K.Leskinen / J.Eilola AVAINLUVUT HENKILÖKUNTA 30.6.2015: 178 LIIKEVAIHTO 2014: 26,5 MILJ. EUROA Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifioitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset. TERVETULOA TERRAMAREN UUSITUILLE KOTISIVUILLE! Olemme uusineet kotisivujemme ulkoasun ja valikkorakenteen. Muutos liittyy emoyhtiömme Royal Boskalis Westminster N.V.:n lanseeraamaan kansainvälisen yritysilmeen ja tietoverkon yhtenäistämiseen. Uusituilta kotisivuiltamme löydät edelleen kaiken aikaisemman sekä päivitetyn tiedon että liitetiedostot. www.terramare.fi www.terramare.boskalis.com

Rentouttavaa ja turvallista kesää! LAITURIROMANTIIKKAA (TAUSTALLA KASKISTEN JA ESKILSÖN VÄLINEN LOSSI) VALOKUVA: M SALONEN www.terramare.fi