YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS

PÄÄTÖS HAMELY/33/07.04/2010 Häme Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 27.12.2010 YLO/253/2010 Jakelun mukaan Maa-ainesten ottohanke Janakkalan Kyöstilänharjun alueella YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS 1. HANKETIEDOT Hanke Hankkeesta vastaava Maanomistaja Hankkeen kuvaus Maa-ainesten ottaminen, louhinta ja murskaus Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä tilalla Kyöstilä 2:57. Niemisen Sora Oy UPM-Kymmene Oyj Hankkeesta vastaava hakee Janakkalan ympäristönsuojelulautakunnalta sekä maa-aineslain 4 :n mukaista lupaa maa-ainesten ottoon että ympäristönsuojelulain 35 :n mukaista ympäristölupaa maa-aineksen louhintaan ja murskaukseen. Maa-aines- ja ympäristölupia haetaan 10 vuodeksi. Ottamisalueen pinta-ala on 10,85 ha ja otettavan aineksen kokonaismäärä on 1 690 000 m 3 ktr. Alueelta ei ole aiemmin otettu maaaineksia. Ottamista ei ole tarkoitus vaiheistaa. Kaikki maa-aineksenottoalueelta otettava maa-aines käsitellään. Vuosittain murskattava ainesmäärä on 170 000 m 3 ktr. Alueella on tarkoitus myös louhia, jos ottotoiminnan edetessä kohdataan kallion pinta. Alueella on tarkoitus murskata arkipäivinä maanantaista perjantaihin klo 6 22. Talviaikana 1.11. 31.3. alueella toimitaan ympäri vuorokauden maanantaista lauantaihin. Alueella käytettävät poravaunu ja siirrettävä murskausasema ovat polttomoottorikäyttöisiä. Ottosuunnitelman mukaan ennen kaivutöiden aloittamista pintamaat poistetaan tarpeellisilta osin kerrallaan ja läjitetään otto- ja kaivualueiden väliin tai kuopan pohjalle. Alueella ei synny kaivannaisjätettä, koska pintamaiden raivausten yhteydessä poistettavat kannot ja oksat käytetään energian tuotantoon. Pintamaita ei varastoida kolmea vuotta kauempaa ennen niiden levittämistä muotoiltuihin luiskiin tai kuopan pohjaalueille. Ylisuuret kivet ja lohkareet rikotaan ja murskataan rakennusmateriaaliksi. Tällä hetkellä alueelle kuljetaan heikosti kantavaa ja kapeaa metsäautotietä (noin 1,4 km) pitkin. Soranottosuunnitelmassa alueelle on linjattu HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna

2/12 alustavasti myös uusi tieyhteys (noin 600 m). Yhteys eteenpäin on maantietä nro 2873. Ottosuunnitelman mukaan aluetta maisemoidaan soranoton edistymisen mukaan. Maisemointityön aikana alue siistitään ja mahdolliset työnaikaiset rakennukset ja rakenteet poistetaan. Kaivualueen luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 kohtisuoraan ottoalueen rajaa vastaan ja liitetään ympäröivään maastoon. Alueen pohja tasataan suunniteltuun korkeuteen ja jätetään loivasti kumpuilevaksi. Alueen pohjalle ja luiskiin levitetään alueen pintamaita metsien kasvukerrokseksi. Alue metsitetään. Hämeen ELY-keskus on antanut Janakkalan kunnalle lausunnot kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksesta ja maa-aineslain mukaisesta ottohakemuksesta. Lausunnossaan ympäristölupahakemuksesta ELY-keskus toteaa, että kiviaineksen jalostus polttomoottorikäyttöisellä kalustolla pinnoittamattomalla alueella vaarantaa pohjaveden laadun ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) tarkoittamalla tavalla eivätkä esitetyt suojaustoimet poista tätä riskiä. I luokan pohjavesialueella oleva soranottoalue ei sovellu kiviaineksen jalostukseen, koska riittävät suojatoimenpiteet, kuten alueen pinnoitus ja hulevesien hallinta, on tällaisella alueella maa-aineslain mukainen lupa ja sen ehdot huomioon ottaen mahdotonta järjestää. ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Lausunnossaan maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta ELYkeskus toteaa, että ottamissuunnitelma on puutteellinen ottaen huomioon ottamisen laajuus ja sijainti kulttuurimaisema-alueella ja tärkeällä pohjavesialueella. Puutteellisen hakemuksen vuoksi hankkeelle ei tule myöntää lupaa. 2. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo Yksityishenkilö on tehnyt esityksen YVA-menettelyn harkinnanvaraisesta soveltamisesta hankkeeseen. Esitystä perustellaan monilla seikoilla. Esityksen mukaan on huomattava, että samaa Kyöstilänharjun I luokan pohjavesialuetta rasittaa jo nyt Mustisuon käynnissä oleva maaaineksen otto, jolle todennäköisesti haetaan jatkoa. Esityksessä myös kerrotaan, että nyt vireillä olevien Niemisen Sora Oy:n lupahakemusten johdosta järjestetyssä infotilaisuudessa hankkeesta vastaavan edustaja esitti, että toiminta tulee varmasti jatkumaan myös nyt haetun luvan päättymisen jälkeen. Esityksessä pidetään maa-ainesten ottohakemuksen liitteenä olevaa Kyöstilänharjun luontotyyppiselvitystä monelta osin puutteellisena ja perustelemattomia väitteitä sisältävänä ja liian suppeana maakuntakaavassa aluetta koskevalta ottosuunnitelmalta edellytettyihin selvityksiin nähden. Hankkeen hydrologiset vaikutukset ja hankkeen kuormitus etenkin yhdessä em. Mustisuon kanssa ja mahdolliset rehevöittävät vaikutukset läheiseen Valajärveen edellyttävät YVA-

3/12 lain mukaista selvittämistä. Esityksen mukaan Mustisuon alueen liikenne rasittaa voimakkaasti Kirkkoportintietä (maantie 2873) ja haittaa kyläläisiä. Kylän alueella on myös kaksi muuta soranottoaluetta. Näiden hankkeiden yhteisvaikutukset nyt vireillä olevan hankkeen kanssa pitäisi arvioida YVA-menettelyssä. Maantie 2875 on keskiajalta peräisin oleva tie, joka on maakuntakaavassa merkinnällä 'kehitettävä matkailu- ja maisematie'. Hankkeessa tapahtuvan louhinnan vaikutukset pohjaveteen ja lähialueen lukuisiin kaivoihin pitäisi selvittää. Pohjaveden pilaantumisen estämiseksi ja luontoarvojen säilymisen kannalta olisi välttämätöntä, että maa-aineksen varastoinnin, jalostuksen ja kuljetuksen ympäristövaikutukset selvitetään YVA-lain mukaisesti. Esityksen liitteenä on Valajärven suojeluyhdistyksen lausunto, jossa on mukana maaperägeologinen lausunto. Sittemmin esityksen liitteeksi on toimitettu lisäaineistoa useita kertoja. Neuvottelut asianomaisten viranomaisten kanssa ELY-keskus järjesti 1.11.2010 neuvottelun, jossa olivat läsnä Janakkalan ympäristönsuojelusta ja kaavoituksesta vastaavat viranomaiset. Neuvottelusta laadittiin muistio (Dnro HAMELY/33/07.04/2010). Hankkeesta vastaavien ja maanomistajan kuuleminen ELY-keskus pyysi hankkeesta vastaavan Niemisen Sora Oy:n mahdollista kannanottoa harkinnanvaraista YVA-menettelyä koskeneen esityksen johdosta. Se pyydettiin ja saatiin 30.11.2010 mennessä. Koska hankkeesta vastaava on eri taho kuin maanomistaja, hankkeesta vastaavan edustaja esitti, että myös maanomistajalta UPM-Kymmene Oyj:ltä pyydetään lausunto asiasta. Sen vuoksi ELY-keskus pyysi myös UPM-Kymmene Oyj:ltä lausunnon. Se pyydettiin 17.12.2010 mennessä ja saapui 2.12.2010. Tämän jälkeen ELY-keskus katsoi saaneensa päätöksentekoa varten riittävät tiedot, jonka jälkeen sillä oli YVA-lain 6 :n mukaisesti kuukausi aikaa tehdä päätös asiasta. Niemisen Sora Oy:n edustajan lausunnossa todetaan seuraavaa: Alue on korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa varattu soran- ja hiekanottoon. Aluevarauksen pinta-ala on 25 ha. Hanke alittaa YVA-asetuksen hankeluettelossa mainitut kokorajat. Ottoalue sijaitsee 2,1 km:n päässä Kansalanmäen ja 1,3 km:n päässä Mustisuon ottoalueista, joten alueet ja hankkeet ovat erillisiä eikä niillä ole yhteisiä ympäristövaikutuksia. Kyöstilänharjun ja Mustisuon ottoalueet ovat Kyöstilänharjun pohjavesialueella, jonka pinta-ala on 5,14 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 3,27 km 2. Kyöstilänharjun ja Mustisuon ottoalueiden pinta-ala on yhteensä noin 20 ha, mikä on noin kuusi prosenttia pohjaveden muodostumisalueen ja noin neljä prosenttia koko pohjavesialueen pinta-alasta. Hanke ei vaaranna pohjavesialueen antoisuutta tai pohjaveden laatua. Kansalanmäen ottoalueesta ei ole todettu hydrologista yhteyttä Kyöstilänharjun ja Mustisuon ottoalueille. Kyöstilänharjun ottoalue ei sijaitse valtakunnallisesti

4/12 tai maakunnallisesti maisemallisesti merkittävällä alueella eikä ottaminen turmele kaunista maisemakuvaa. Alueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja eikä erityisiä kauneusarvoja. Alue maisemoidaan lopuksi metsätalouskäyttöön. Ottamisella ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Ottoalue on rajattu alueen hiekka- ja soravaltaiseen osaan, koska niiden kysyntä on markkina-alueella suurempaa kuin pelkän kalliokiviaineksen. Hakemuksessa on varauduttu myös kalliokiviaineksen louhintaan, koska oletuksena on ollut peruskallion kohtaaminen ottamisen edetessä. Kiviainesten ottaminen edellyttää maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaisia lupamenettelyjä, ja kaavoitus ohjaa alueen maankäyttöä. YVA ei sovellu hankkeeseen, koska sillä ei ole vertailtavaa vaihtoehtoa. Asianosaisten vaikuttamismahdollisuudet eivät heikkene, sillä asianosaisten kuuleminen on olennainen osa molempia em. lupamenettelyjä. UPM-Kymmene Oyj:n edustajan lausunnossa todetaan, että sen metsäliiketoiminnassa maa-ainesten hyödyntäminen erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin on yksi tärkeä toimintamuoto. Hankkeita on eri puolilla Suomea, ja maa-ainesten hyödyntämiseen varaudutaan siellä, missä on syntymässä uusia maa-ainesta tarvitsevia hankkeita. Janakkalan Kyöstilänharjun Niemisen Sora Oy:n maa-ainesten ottohakemus on projektiluonteinen hanke, jonka jatkosta ei ole mitään lisäsuunnitelmia. UPM:llä ei ole tiedossa uusia hankkeita Janakkalassa tai lähialueilla, jotka edellyttäisivät uusien maa-ainesprojektien avaamista lähitulevaisuudessa. Tarkastelu on hankekohtaista, jolloin on mahdotonta luvittaa tulevaisuuden tarpeita vajavaisilla perustiedoilla. Yhtiön näkemyksen mukaan maa-aineslakikin lähtee hankekohtaisesta tarkastelusta määritellyin maa-ainesten ottoajoin ja muin määräyksin. 3. YMPÄRISTÖN TILA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankealue sijaitsee Janakkalan Vähikkälän kylässä Kyöstilänharjulla noin 1,5 km kylän keskustan pohjoispuolella ja saman verran Valajärven itäpuolella maantien 2873 läheisyydessä. Kyöstilänharjun lounaisosasta erkanee kohti Valajärven eteläosaa Piikakivenharju. Hankealueelta ei ole aikaisemmin otettu maa-aineksia. Se kuuluu Kyöstilänharjun I luokan pohjavesialueeseen. Kyöstilänharjun pohjoisosassa noin kilometrin etäisyydellä on toinen soranottoalue. Kunta ei suunnittele pohjaveden ottoa alueelta. Hankealueella tapahtuisi sekä maa-ainesten ottoa että kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Niistä aiheutuu pölyä, melua ja tärinää. Otto on suunniteltu harjun ei-järvenpuoleiselta rinteeltä. Hankealueen lähin asutus on sen länsipuolella noin 800 metrin päässä. Maa-ainesten ottohakemuksen liitteenä oli luontoselvitys, jonka pohjana oli yhden päivän maastotyö, joka oli tehty elokuussa. Sen mukaan hankealueella on supan pohjalla pienialainen korpi. Selvityksen mukaan se on hakkuun vuoksi niin paljon muuntunut, että sitä ei enää voida pi-

5/12 tää metsälain mukaisena säilytettävänä korpena. Selvityksen mukaan hankealueella ei näin ollen ole jäljellä suojelua vaativia tai alueen käyttöä estäviä luontoarvoja. Hakemuksen johdosta jätetyissä muistutuksissa ja ELY-keskukselle YVA-menettelyn tarpeesta tehdyssä esityksessä oli voimakkaasti kyseenalaistettu luontoselvityksen päätelmät. Luontoselvityksestä käy ilmi, että ottamisalueen koillisrajalla on myös purouoma, mutta selvityksestä ei ilmene, onko se luonnontilainen. Hanke lisää raskasta liikennettä ympäristön tiestöllä. Sen on arvioitu suuntautuvan tietä nro 2873 pääasiassa etelään päin Vähikkälän kylän ja edelleen Tervakosken kautta itään tai Launosten kautta Uudenmaan suuntaan. Kyseinen tie on öljysorapäällysteinen ja nykyisen sorarekkaliikenteen vuoksi huonossa kunnossa. Tie on kapea ja riskialtis. Kaksi rekkaa mahtuu juuri ja juuri vierekkäin. Tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää. Hankealueelta on suunniteltu alustava uusi tielinjaus Kyöstilänharjun etelärinteen puolelta maantielle 2873. Vähikkälän kylässä on asukkaita vajaa neljäsataa. Kylällä on koulu. Lasten turvallisuus liikenteessä on herättänyt huolta. Liikenne vaikuttaa paljon myös esimerkiksi Vähikkälän Kyläkioskiin, koska kioski on aivan tien varressa. Tien varrella itään päin on Tervakosken noin 5000 asukkaan taajama, etelään päin puolestaan on Launosten kylä. Valajärvi on virkistyskäyttöarvoltaan merkittävä. Sen ranta on tiheään mökitetty, mutta siellä on myös yhteiskäytössä olevia alueita. Järvellä on mm. Riihimäen kaupungin omistama Puhinniemi ja kaksi Janakkalan kunnan omistuksessa olevaa aluetta, joista toisella on yleinen uimaranta ja toinen toimii ainakin venepaikkoina. Myös Virkistysalueyhdistys on suunnitellut hankkivansa valajärveltä alueen. Virkistyskäyttöä on myös Kyöstilänharjun alueella, mm. paljon marjastusta ja sienestystä. Kyläläiset ovat myös omatoimisesti ylläpitäneet alueella latua. Alueen virkistyskäyttömerkitys on laskenut, koska maan omistava UPM Kymmene on hakannut alueen. Vähikkälän kylän lähiympäristössä on nykyisin kolme maa-ainesten ottoaluetta: * Sauvalan sorakuoppa heti Valajärven lounaispuolella. Ottomäärä 190 000 m 3 ja vuotuinen otto 19 000 m 3. Ottoaika päättyy 30.6.2018. Etäisyys suunnitellusta Kyöstilänharjun sorakuopasta noin 2,5 km. Hakemuksen yhteydessä ei ollut tehty mitään ympäristöselvityksiä * Kurjenmäen sorakuoppa heti Vähikkälän kylän eteläpuolella. Ottomäärä 195 000 m 3 ja vuotuinen otto 27 000 m 3. Ottoaika päättyy 30.6.2014. Etäisyys suunnitellusta Kyöstilänharjun sorakuopasta noin 2 km. Maaainesten ottohakemuksen liitteenä oli kahteen maastopäivään perustunut luontoinventointi ottoalueesta ja sen lähiympäristöstä (150 300 metrin etäisyydelle). Kiviaineksen murskauksen ympäristölupahakemuksen liitteenä oli melumittausraportti. * Mustinsuon sorakuoppa Kyöstilänharjun pohjoispäässä. Ottomäärä

4. ALUEEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 6/12 950 000 m 3 ja vuotuinen otto 95 000 m 3. Ottoaika päättyy 30.9.2015. Etäisyys suunnitellusta Kyöstilänharjun sorakuopasta noin 1 km. Molemmissa on sama toiminnanharjoittaja. Maa-ainesten ottohakemuksen liitteenä oli puolen liuskan luontoselvitys, joka perustui neljän tunnin käyntiin alueella. Kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksen liitteenä oli melumittausraportti. Koska ottoalueiden kuljetukset käyttävät samoja teitä, niillä on liikenteestä johtuvia yhteisvaikutuksia. Lisäksi Kyöstilänharjun suunnitellulla soranotolla saattaa olla myös yhteisiä meluvaikutuksia ainakin Vähikkälän kylällä olevan Kurjenmäen soranottoalueen kanssa. Hanke muuttaa Kyöstilänharjun maisemaa ja luontoa yhdessä Mustinsuon maaainestenottohankkeen kanssa, jonka kanssa se on myös samalla I luokan pohjavesialueella. Kunnassa on tuoreehko oikeusvaikutukseton maankäytön rakennemalli, jossa hankealue sijaitsee erityisaluevarauksella (soranotto) merkityllä alueella. Heti sen pohjoispuolelta alkaa vihervyöhykealue. Merkinnän on tarkoitus kuvata laajaa yhtenäistä metsäaluetta, joka ei sisällä rakentamiselle potentiaalisia alueita. Varauksen ei ole tarkoitus luoda perustaa suojelulle muutoin kuin että sen tavoitteena voisi olla "hiljainen alue". Rakennemallissa on kuvattu hankealueen länsipuolelta viheryhteystarve; myös maakuntakaavassa on vastaava retkeilyreittivaraus. Vähikkälän kylä on rakennemalliin merkitty kylämäiseksi alueeksi / kehittämiskäytäväksi. Rakennemallin yhteydessä on tehty yleispiirteinen vaikutusten arviointi mallin eri vaihtoehdoista. Heti hankealueen luoteispuolella on läntiseen rantayleiskaavaan kuuluva Likolammen ympäristön kaavavaraus, jossa on merkintä MU luo: luonnonsuojelullisesti herkkä alue. Pienvesien inventoinnissa lammen kerrotaan olevan pieni lähteinen lampi isojen mäkien ympäröimässä notkossa. Lähteisyyden ja entisaikojen pellavanliotuksen takia lampi on tavanomaista rehevämpi. Lammen ympäristöä on hakattu. Rehevänä lähdelampena kohde on harvinainen ja luonnonsuojelullisesti arvokas. Luonnontilaa muuttaneiden hakkuiden takia lampi on arvioitu vain paikallisesti arvokkaaksi. Vanhassa oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1982 hankealue sijaitsee nykyisiä kaavavarauksia paljon suuremmalla maankamaran ainesten ottoalueeksi merkityllä alueella. Maakuntakaavassa hankealue sijaitsee soran- ja hiekanottoalueeksi merkityllä alueella, jonka pinta-alavaraus on kaavassa 25 ha. Suunnittelumääräyksen mukaan sora- ja hiekka-aineksen ottamissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun ja ainestenoton maisemallisiin vaikutuksiin. Alueen toteutuksen tulee perustua riittävään luontoselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiin. Alueen jälkihoitotavoitteena on metsätalous. Harjualueilla tulee kiinnittää erityistä huo-

5. ELY-KESKUKSEN RATKAISU 6. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 7/12 miota ottoalueen sovittamiseen ympäröivään harjumaastoon. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisemaaluetta. Kaavamääräyksen mukaan kulttuurimaisema-alueen maankäytön suunnittelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota kulttuuriympäristön vaalimiseen, maisemallisiin näkökulmiin ja kulttuuriympäristön moniarvoisuuden ja ajallisen kerroksellisuuden säilymiseen. Maisema-alueilla tulisi edistää maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelua. Kyöstilänharjusta erkaneva Valajärven eteläpäässä oleva Piikakivenharju on maisemallisesti arvokasta aluetta. Maakuntakaavan ympäristövaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan yleispiirteinen. Maakuntakaavan maaainesten ottoalueiden varaukset perustuvat 1980-luvulla tehtyyn Kanta- Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitykseen. Sen mukaan erityisesti Kyöstilänharjusta erkaneva Piikakivenharju on maisemallisesti arkaa aluetta, Kyöstilänharju puolestaan merkitty maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi. Myös POSKI-projektissa kyseisen aluekokonaisuuden on arvioitu osittain soveltuvan maa-ainesten ottoon ja osittain olevan maisemallisesti arkaa aluetta. Suunnitellun soranottoalueen liikenne ohjautuu mt:lle 2873, joka on maakuntakaavassa merkinnällä 'kehitettävä matkailu- ja maisematie, muu yhdystie'. Matkailu- ja maisematie -merkinnällä osoitetaan matkailun ja kulttuurihistorian kannalta tärkeitä, merkittävää yhdystieverkkoa täydentäviä muita yhdysteitä. Matkailu- ja maisemateiden historialliset perusteet liittyvät keskiaikaisperäisiin teihin. Maantie 2873 on vanha meritie. Se on toinen Hämeen merkittävistä sisämaasta rannikolle johtavista vanhoista yleisistä maanteistä. Vaikka tien alkuhistoria on monilta osin selvittämättä, pidetään sitä keskiaikaisena. Tie johtaa Turengista Lopen kirkonkylään ja sieltä etelään Vihdin kautta Raaseporiin. Tien päälinjat ovat suurimmaksi osaksi säilyneet. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan tien kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota tien maisemalliseen sijaintiin, kulttuurihistorialliseen luonteeseen ja tien matkailulliseen kehittämiseen. ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n perusteella, että hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 2b)-kohdan perusteella kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Kyöstilänharjun ottohankkeen ottamisalueen pinta-ala on 10,85 ha ja arvioitu vuotuinen ottomäärä 169 000 k-m 3. Se on siten alle YVA-asetuksen hankeluettelon kokorajojen.

8/12 Arviointimenettelyä sovelletaan ELY-keskuksen tapauskohtaisen arvioinnin ja päätöksen pohjalta hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelossa esitettyjen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne ja tarkastellaan erityisesti niitä tekijöitä, joita luetellaan YVA-asetuksen 7 :ssä. ELY-keskus katsoo, että seuraavien hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta koskevien seikkojen perusteella voidaan arvioida, että hankkeella on YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeisiin verrattavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia: Hankkeen ominaisuudet Hanke on pinta-alaltaan alle puolet YVA-asetuksen hankeluettelon pinta-alarajasta, mutta sen sijaan sen arvioitu vuotuinen ottomäärä on suhteellisen lähellä asetuksen ottomäärän mukaista rajaa. Hankkeella on yhteisvaikutuksia lähiympäristön muiden soranottoalueiden kanssa. Merkittävimpiä yhteisvaikutuksia ovat hankkeiden liikenteelliset vaikutukset. Kaikkien hankkeiden raskas liikenne kulkee ilmeisesti pääosin Vähikkälän kylän kautta ja siitä edelleen Tervakosken kautta itään tai Launosten kautta Uudellemaalle. Hankkeilla voi olla ainakin osittain myös yhteisiä meluvaikutuksia, joskaan ne eivät ilmeisesti tulisi ylittämään melulle annettuja ohjearvoja. Myös ohjearvon alle jäävä melu voi kuitenkin aiheuttaa merkittävää viihtyvyyshaittaa. Maa-ainesja ympäristölupahakemuksista jätetyssä Valajärven suojeluyhdistyksen muistutuksessa on tuotu esiin jo nykyisistä maa-ainesten ottoalueista aiheutuva kiven murskauksesta ja peruuttavien ajoneuvojen äänistä johtuva meluhaitta, joka muistutuksen mukaan kantautuu pitkälle harjujen välisiä alueita pitkin. Viihtyvyyshaitat kuuluvat YVA-lain 2 :n määritelmän mukaan YVA-laissa tarkoitettuihin ympäristövaikutuksiin, joten ne on otettava huomioon myös arviointimenettelyn tarvetta harkittaessa. Hankkeilla voi olla myös muita kuin edellä mainittuja yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksien huomioonottamisessa on lieventävä näkökohta se, että muiden hankkeiden ottoluvat ovat tällä hetkellä voimassa enää 3 4 vuotta, Sauvalan lupa kuitenkin vuoteen 2018. Näille alueille voidaan kuitenkin hakea uusia ottolupia, joista ei tällä hetkellä ole tietoa. Samoin Kyöstilänharjun hankealueelle voidaan hakea uutta lupaa nykyisen päätyttyä. Kiviaineksen jalostus polttomoottorikäyttöisellä kalustolla pinnoittamattomalla alueella vaarantaa alueen pohjaveden laadun eivätkä esitetyt suojaustoimet ELY-keskuksen hankkeen ympäristölupahakemuksesta antaman lausunnon mukaan poista tätä riskiä. Hankealue on I luokan pohjavesialueella.

Hankkeen sijainti 9/12 Kyöstilänharjun suunnitellulta soranottoalueelta ei ole aiemmin otettu maa-aineksia, vaan maankamara on näiltä osin luonnontilainen. Maakuntakaavan taustaselvityksenä olleessa selvityksessä Kyöstilänharjun- Piikakivenharjun aluekokonaisuuden on arvioitu kokonaisuudessaan osittain soveltuvan maa-ainesten ottoon, osittain olevan maisemallisesti arkaa aluetta. Maakuntakaavassa ja kunnan maankäytön rakennemallissa alue on maa-ainesten ottoa varten erityisalueeksi merkitty alue. Maakuntakaavassa on edellytetty, että alueen toteutus perustuu riittävään luontoselvitykseen ja ympäristövaikutusten arviointiin. Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa alueesta ei ole tehty luontoselvitystä eikä maa-ainesten oton ympäristövaikutuksia ole selvitetty. Myöskään hakemuksessa em. tiedot eivät olleet alueen toteutukseen riittäviä: lausunnossaan maa-ainesten ottohakemuksesta ELY-keskus totesi, että hankkeen ottosuunnitelma on puutteellinen ottaen huomioon ottamisen laajuus sekä sijainti kulttuurimaisema-alueella ja tärkeällä pohjavesialueella. Maakuntakaavassa suunniteltu hankealue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisema-alueeseen. Hankealueen liikenne ohjautuu matkailun ja kulttuurihistorian kannalta tärkeälle, keskiajalta peräisin olevalle vanhalle meritielle, joka on maakuntakaavassa osoitettu kehitettäväksi matkailu- ja maisematienä; samalle tielle kohdistuu myös muiden lähiympäristön soranottoalueiden liikennettä, kuten edellä on yhteisvaikutusten tarkastelun yhteydessä todettu. Tie on jo nykyisen sorarekkaliikenteen vuoksi huonossa kunnossa. Vaikutusten luonne Hankkeen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy mm. hankealueen liikenteestä yhdessä muiden lähialueen soranottohankkeiden liikenteen kanssa. Liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti Vähikkälän kylän asukkaisiin ja muihin tiellä kulkijoihin. Kylä on kunnan maankäytön suunnittelun mukaan kehitettävää aluetta. Kylällä on mm. koulu, joten liikenteelliset vaikutukset voivat siten kohdentua erityisesti lapsiin. Koska maantie 2873 on kapea ja vailla kevyen liikenteen väylää, raskas liikenne aiheuttaa tiellä kulkijoille riskejä. Ihmisten viihtyvyyteen kohdistuvia haittoja voi aiheutua myös esimerkiksi murskauksen ja liikenteen aiheuttamasta melusta ja pölystä, ja myös näissä vaikutuksissa voi olla yhteisvaikutuksia muiden alueen soranottohankkeiden kanssa. Melusta aiheutuvat viihtyisyyshaitat ovat siinä mielessä merkittäviä, että ne voivat kohdistua vapaa-aikaan ja virkistykseen varatuille alueille, kuten virkistyskäyttöarvoltaan merkittävän Valajärven ympäristöön. Kunnan maankäytön rakennemallissa heti hankealueesta pohjoiseen alkoi vihervyöhyke, jonka tavoitteena voisi kunnan mukaan olla "hiljainen alue".

Muiden lakien mukaan tehdyt selvitykset 10/12 Toiminnasta, kuten maa-ainesten otosta, murskauksesta ja liikenteestä, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset päättyvät ottotoiminnan päättyessä, mutta siitä johtuvat esimerkiksi luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat palautumattomia. Koska alue on todettu maisemallisesti arvokkaaksi, maisemaa pysyvästi muuttavia toimia ei pidä tehdä ennen kuin maisemasta on riittävät perustiedot ja hankkeen maisemalliset vaikutukset ja niiden lieventämismahdollisuudet on selvitetty. Sama koskee luontoon liittyviä seikkoja; alueella saattaa olla mm. vesilain tarkoittama luonnontilainen uoma. Kunnan maankäytön rakennemallin tai vuodelta 1982 olevan yleiskaavan tai maakuntakaavan valmistelun tai hankkeen maa-aines- tai ympäristönsuojelulain mukaisen käsittelyn yhteydessä ei ole selvitetty hankkeen ympäristövaikutuksia YVA-laissa edellytetyllä tavalla. Sovelletut säännökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen muuttamisesta (458/2006) 2-6 ja 19 :t Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 5, 6 ja 7 7. MUUTOKSENHAKU 8. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. Hämeen ELY-keskus tiedottaa tämän päätöksen nähtävillä olosta kuuluttamalla Janakkalan kunnan ilmoitustaululla. Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Janakkalan kunnantalossa, osoite Juttilantie 1, Turenki, 3. 21.1.2011. Kuulutus ja päätös julkaistaan myös sähköisesti Hämeen ELYkeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/hame. Johtaja Harri Kallio Yksikön päällikkö Riitta Turunen

LIITE Valitusosoitus 11/12 JAKELU Päätös Hankkeesta vastaavalle saantitodistuksin Tiedoksi Janakkalan kunta UPM-Kymmene Oy YM/Rantakallio

V A L I T U S O S O I T U S 12/12 Valitusviranomainen Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinpaikka ja postiosoite, - päätös, johon haetaan muutosta, - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - Hämeen ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus: Posti- ja käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Puhelin: vaihde 0100 86330 ja 010 36 42200, asiakaspalvelu 010 36 42210 Telekopio: 010 36 42269 Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi Aukioloaika: ma pe klo 8.00 16.15