Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn 00 hirvijahdin jälkeen suuria muutoksia. Yhteensä hirviä arvioitiin olevan koko maassa noin 000 0 000 yksilöä, eli hirvikanta oli noin 0 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikissa riistanhoitopiireissä hirvikanta oli joko ennallaan tai hieman pienentynyt. Hirvien vasatuotto oli edellisvuotisella tasolla, eikä kaksosvasallisten naaraiden osuudessa tapahtunut muutosta. Maan eteläosissa vasatuotto on edelleen pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella laajoilla alueilla. Vasatuoton tapaan muutokset aikuiskannan rakenteessa olivat pieniä. Etelä-Suomessa pitkään nousussa ollut naaraiden osuus aikuisista hirvistä tasaantui, mikä osaltaan viittaa vain pieniin muutoksiin kannan tiheydessä. Tulokset perustuvat hirviseurueiden syksyn 00 metsästyksen yhteydessä täyttämien hirvihavaintokorttien tietoihin. Kortteja palautettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen yhteensä 0 kappaletta. Professori Vesa Ruusila (puh. 00 0 tai 00 0 ) ja suunnittelija Mauri Pesonen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Yliopistokatu, 000 Joensuu. Tutkimussihteeri Riitta Tykkyläinen, tutkimusapulainen Arto Karhapää, ja tutkimusmestari Maija Wallén, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Ilomantsin riistantutkimusasema, Haravapurontie, 00 Ilomantsi.
Tämä tiedote perustuu hirviseurueiden metsästyksen aikana täyttämien hirvihavaintokorttien tietoihin hirvikannan koosta, vasatuotosta ja rakenteesta. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Tiheysindeksien lisäksi hirvikannan vähimmäiskoko arvioitiin laskennallisella menetelmällä ottaen huomioon vuotuiset saaliit ja vasatuotto. Tämän menetelmän mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 00 jahdin jälkeen oli noin 000 0 000 hirveä. Hirvihavaintokortin täytti yhteensä 0 seuruetta. Korttien kattavuus eli niissä ilmoitettujen kaatojen osuus koko saaliista oli % (taulukko ). Taulukko. Vuonna 00 hirviseurueiden riistantutkimukselle palauttamien havaintokorttien määrä, kattavuus ja havaintojen kokonaismäärä sekä niissä tapahtuneet muutokset vuoteen 00 verrattuna. Muutos Kattavuus Havaintojen Muutos Riistanhoitopiiri Kortteja (%) (%) Lukumäärä (%) Etelä-Häme -, 0 0 -, Etelä-Savo -0, 00, Kainuu 0-0, -,0 Keski-Suomi -, -, Kymi 0, 0, Lappi -,0 0 -, Oulu -, 0 -, Pohjanmaa -0, -,0 Pohjois-Häme -, -, Pohjois-Karjala -, 0 -, Pohjois-Savo 0,, Ruots. Pohjanmaa 0, 00, Satakunta -0, 0 -, Uusimaa 0,0 -, Varsinais-Suomi -, 0 -, Koko Suomi 0 -, 0 -,
Hirvikannan koon muutokset vähäisiä Hirviseurueiden metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon arvioon perustuva tiheysindeksi pieneni Rannikko- ja Sisä-Suomessa. Lapissa indeksi viittasi kannan loivaan laskuun, ja Oulun suuralueella tilanne oli vuoden 00 tasolla (kuva ). Päivittäisiin jahdin aikana tehtyihin hirvihavaintoihin perustuva havaintoja/päivä-tiheysindeksi pieneni Rannikko- ja Sisä-Suomessa, mutta säilyi ennallaan Lapin ja Oulun alueella (kuva ). Tiheys Yks./000 ha -,0, -,0, -,0, -,0 Muutos Ennallaan Laskenut Kuva. Metsästäjien kannanarvion mukainen tiheysindeksi (hirviä/ 000 ha) riistanhoitopiireittäin ja indeksin muutos suuralueittain vuodesta 00 vuoteen 00. Suuralueet: Lappi = Lapin riistanhoitopiiri; Oulu = Oulun ja Kainuun piirit; Sisä-Suomi = Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirit; Rannikko-Suomi = Etelä-Hämeen, Kymen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piirit.
Kymi Lappi Hirvihavaintoja / metsästyspäivä Keski-Suomi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Uusimaa Ruots. Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kainuu 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 0 000 00 Kuva. Keskimääräisten päivittäisten hirvihavaintojen määrän vaihtelu riistanhoitopiireittäin. Maamme hirvikanta pieneni vuodesta 00 noin 0 %. Laskennallisella menetelmällä arvioituna hirvikanta pieneni useimmissa riistanhoitopiireissä, mutta muutos oli aiempaa vähäisempi (kuva ). Riistanhoitopiireittäin
tarkasteltuna hirvikannan pienentyminen näyttää hidastuneen useimmissa piireissä, mutta esim. Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla indeksin muutos viittaa hirvikannan selvään alenemiseen. Etelä-Savo Kainuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 00 0 0 000 00 0 0 000 00 Keski-Suomi 0 Kymi 0 Lappi 0 0 0 Laskennallinen hirvikanta (x 000) 0 0 000 00 0 0 000 00 0 0 000 00 Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme 0 0 0 0 0 0 0 0 000 00 0 0 000 00 0 0 000 00 0 Pohjois-Karjala 0 Pohjois-Savo 0 Ruots. Pohjanmaa 0 0 0 0 0 0 000 00 0 0 000 00 0 0 000 00 Satakunta 0 Uusimaa 0 Varsinais-Suomi 0 0 0 0 0 000 00 0 0 000 00 0 0 000 00 Kuva. Laskennallisen hirvikannan kehitys riistanhoitopiireittäin.
Vasatuotto säilyi ennallaan Hirvikannan pienentyminen heijastuu tavallisesti myös vasatuotossa. Viime vuosina vasatuotto on pienentynyt etenkin maan eteläosissa, mutta myös Pohjois-Suomessa suurten saaliiden vaikutus naaraskantaan on yhä selvemmin havaittavissa. Vuosittaisten kannanmuutosten pienentyessä myös vasatuoton muutokset ovat vähäisempiä. Syksyn 00 hirvihavaintokorttien tiedoista arvioitiin myös kevään vasatuotto (kuva ). Useimmissa riistanhoitopiireissä erot olivat edellisvuoteen verrattuna marginaalisia, mutta Pohjanmaalla ja Satakunnassa tuotto oli hieman noussut. Hirvikannan koon pienentyessä etenkin Rannikko- ja Sisä- Suomessa myös vasatuotto on ollut 000-luvulla laskusuunnassa. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna etenkin Rannikko-Suomen vasatuotto on selvästi alemmalla tasolla. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna kaksosvasojen kanssa havaittujen naaraiden osuus ei muuttunut edellisestä vuodesta. Vasoja / 00 lehmää - - 0 - - 00 Kaksosvasoja (%) - - 0 - - 0 Kuva. Hirvien vasatuotto naarasta kohti laskettuna ja kaksosvasallisten naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista riistanhoitopiireittäin. Suuraluetasolla vasatuoton tunnusluvuissa ei tapahtunut muutosta edellisvuoteen verrattuna.
Aikuiskannan vinoutuminen pysähtyi Hirvikannan tiheyden muutokset näkyvät myös kannan rakenteessa, ja yleensä tiheyden laskiessa naaraiden osuus aikuisista hirvistä kasvaa. Maan eteläosassa aikuiskannan rakenne on koko 000-luvun alun muuttunut yhä naarasvaltaisemmaksi. Vuosien 00 ja 00 välillä aikuiskannan rakenteessa ei tapahtunut muutosta, mikä osaltaan viittaa suhteellisen pieneen kannanmuutokseen. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin havaittavissa Etelä-Suomen hirvikannan voimakas naarasvaltaisuus (kuva ). Lehmiä / sonni,0 Lappi,,,, 0 000 00,0,,,, Rannikko-Suomi 0 000 00,0,,,,,0,,,, Oulu 0 000 00 Sisä-Suomi 0 000 00 Kuva. Aikuisten hirvien naaraiden ja urosten välinen lukusuhde suuralueittain; vaakaviiva osoittaa aikajakson keskimääräistä tasoa.