Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 2007_8lmu.fm Page 1 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM 8/2007 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 10 MIETINNÖT YM. 10 ASETETUT TOIMIELIMET 11 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 12 Korkein hallinto-oikeus 13 KKO:N VALITUSLUVAT 14
2007_8lmu.fm Page 2 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM Momentti 8/2007 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki sijoituspalveluyrityksistä ja siihen liittyvät muutoslait (922-936/2007) HE 43/2007 vp TaVM 4/2007 Lait tulivat voimaan 1.11.2007. Laki sijoituspalveluyrityksistä säädettiin ja kumottiin vanha samanniminen laki. Samalla tehtiin muutoksia arvopaperimarkkinalakiin, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettuun lakiin ja sijoitusrahastolakiin sekä tarkistettiin useita muita rahoitusmarkkinoiden toimintaa koskevia lakeja. Lainsäädännöllä saatetaan voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista (2004/39/EY). Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (912/2007) HE 41/2007 vp StVM 4/2007 Laki tuli voimaan 1.11.2007. Sairausvakuutuslakia muutettiin siten, että vakuutetulle voidaan korvata matkasta aiheutuneita kustannuksia myös silloin kun kysymyksessä on vakuutetulle kansanterveyslaissa tai erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetun hoidon antamisesta naapurivaltiossa vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla annetussa laissa tarkoitetulla rajaseudulla. Lisäksi matkakustannusten korvausten perustetta koskevaa säännöstä tarkistettiin vastaamaan uutta taksiliikennelakia ja muuttunutta luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettua lakia. Lisäksi säännöstä täsmennettiin siten, että siitä käy ilmi korvausperuste tilanteissa, joissa kuljetuspalvelu on kilpailutettu. Sairausvakuutuslain ansionmenetyskorvausta koskevia säännöksiä muutettiin vastaamaan tartuntatautilain muuttunutta sanamuotoa ja ottovanhemman vanhempainrahakautta koskevaa säännöstä tarkennettiin siten, että vanhempainrahaa maksetaan kaikissa tilanteissa vähintään laissa säädetyt 200 arkipäivää. Lisäksi lakiin lisättiin nykyistä soveltamiskäytäntöä vastaava säännös, jonka mukaan äidille maksettavan vanhempainpäivärahan määrä pysyy yleensä muuttumattomana koko vanhempainpäivärahakauden. Lakiin tehtiin myös lääkkeiden hintalautakunnan päällikkönä toimivan virkamiehen virkanimikkeen muuttumisesta johtuvat tekniset muutokset. Laki tuloverolain 33a ja 122 :n muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta, laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 4 :n muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 17 :n muuttamisesta (955-959/2007) HE 59/2007 vp VaVM 9/2007 Lait tulivat voimaan 9.11.2007. Julkisesti noteeratun arvopaperin luovutuksen varainsiirtoverotusta koskevia varainsiirtoverolain ja osakkeen tuottaman osingon tuloverotusta koskevia tuloverolain säännöksiä muutettiin. Lisäksi muutettiin arvopaperien takaisinostosopimukseen ja lainaussopimukseen perustuvaa arvopaperin luovutusta koskevia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä, verotusmenettelystä annetun lain sivullisen tiedonantovelvollisuutta koskevaa säännöstä sekä varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia. Tuloverolain osinkoverotusta koskevia säännöksiä muutettiin siten, että myös yhtiötä, jonka osakkeet on yhtiön suostumuksella otettu rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä tarkoitetun monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi Euroopan talousalueella, pidetään julkisesti noteerattuna yhtiönä. Arvopaperien julkisen kaupankäynnin verovapautta koskevia varainsiirtoverolain säännöksiä muutettiin siten, että verovapaus koskee säännellyllä markkinalla noteerattujen arvopaperien lisäksi myös arvopapereita, jotka on yhtiön suostumuksella otettu monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi. Vaatimuksesta, jonka mukaan luovutuksen tulee tapahtua julkisessa kaupankäynnissä, luovuttiin ja verovapauden edellytykset määriteltiin uudelleen. Verovapaus edellyttää, että luovutus tapahtuu arvopaperinvälittäjän välityksin. Laki valtioneuvostosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ja laki eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön (970-971/2007) HE 54/2007 vp PeVM 3/2007 Lait tulevat voimaan Valtioneuvostosta annettua lakia muutetaan niin, että kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan työ- ja elinkeinoministeriö. Laissa eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön, luetellaan ne lait, joissa säädettyjä tehtäviä tulee kuulumaan työ- ja elinkeinoministeriön toimialalle. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki kansalaisuuslain muuttamisesta, laki ulkomaalaisvirastosta annetun lain muuttamisesta, laki säilöönotettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 3 :n muuttamisesta, laki yhdenvertaisuuslain 4 ja 21 :n muuttamisesta, laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä 2
2007_8lmu.fm Page 3 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM rajavartiolaitoksessa annetun lain 22 ja 28 :n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 13 ja 19 :n muuttamisesta, laki hätäkeskuslain 8 :n muuttamisesta, laki tullilain 26 ja 28 :n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain 16 ja 19 :n muuttamisesta, laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain 24a :n muuttamisesta, laki kansaneläkelain 85 ja 90 :n muuttamisesta, lain ulosottokaaren 3 luvun 70 :n muuttamisesta ja laki eräiden henkilöiden ja virkojen siirtämisestä sisäasiainministeriöön (972-988/ 2007) HE 90/2007 vp PeVM 4/2007 Lait tulevat voimaan Sisäasiainministeriöön muodostetaan maahanmuutosta ja kotoutuksesta vastaava kokonaisuus, johon kuuluvat ulkomaalaisosasto ja sen alaisuudessa Ulkomaalaisvirasto. Työministeriöstä sisäasiainministeriöön siirretään työministeriön politiikkaosaston maahanmuuttopolitiikan tiimin ja toimeenpano-osaston maahanmuutto- ja työlupa-asioiden tiimin tehtävät samoin kuin vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta. Samalla Ulkomaalaisviraston nimi muutetaan Maahanmuuttovirastoksi. Laki arvonlisäverolain muuttamisesta HE 44/2007 vp VaVM 10/2007 Laki tulee voimaan Yhteisön lainsäädännössä tarkoitettu tuotantotavaroita koskeva vähennyksen oikaisumenettely otetaan käyttöön kiinteistöjen osalta. Kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan, jos vähennykseen oikeuttava kiinteistön käyttö kasvaa tai vähenee taikka kiinteistö luovutetaan tarkistuskauden aikana. Kiinteistöinvestoinnilla tarkoitetaan kiinteistön uudisrakentamista tai perusparantamista. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta. Kiinteistön luovutusten yhteydessä tarkistusoikeus ja -velvollisuus siirtyvät tietyin edellytyksin luovutuksensaajalle. Uusi tarkistusmenettely korvaa nykyiset rakentamispalvelusta tehdyn vähennyksen oikaisemista koskevat oman käytön verotukseen perustuvat säännökset. Lakiin tehdään myös eräitä muita tarkistusmenettelyn käyttöönottoon liittyviä muutoksia. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 111/2007 vp) laiksi yhteismetsälain muuttamisesta Yhteismetsälakiin otetaan säännökset osakaskunnan omistuksessa olevan kiinteistöön kuuluvan alueen liittämisestä yhteismetsään ja hoitokunnan päätöstä koskevasta moiteoikeudesta. Lisäksi lakiin otetaan säännökset maanomistajien sopimukseen perustuvan yhteismetsän jakamisesta osakkaiden kesken. Osakkaan oikeuksien käyttämistä, yhteismetsän eri toimielinten toimivaltaa ja ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta koskevia yhteismetsälain säännöksiä tarkistetaan. Muutoksen tarkoituksena on parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien yhteismetsien perustamista, ehkäistä yhteismetsäosuuksien pirstoutumista ja parantaa osakkaan oikeusturvaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 112/2007 vp) laiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin tehdään vastaava hakijan enimmäisikärajan alennus kuin lakiehdotuksessa maatalouden rakennetuista. Korkotukilainoista maksettava vähimmäiskorko alennetaan kahdesta prosentista yhteen prosenttiin vastaavalla tavalla. Lisäksi sama muutos tehdään valtionlainoihin, joita edelleen myönnetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain nojalla. Samalla tehdään myös eräitä tukimenettelyä koskevia ja muita teknisiä muutoksia. Muutokset mahdollistavat sekä osarahoitettujen tukien että kansallisesti rahoitettujen tukien myöntöjen jatkamisen vuoden 2008 jälkeenkin. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muutokset ehdotetaan tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. Asetus annettaisiin sen jälkeen, kun muutosten yhteensopivuus yhteisön valtiontukisääntöjen kanssa on varmistettu. Esitys (HE 113/2007 vp) laeiksi maatalouden rakennetuista, valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta sekä eräiden maaseudun kehittämiseen liittyvien lakien muuttamisesta Maatalouden rakennetukia koskevan lain soveltamisalaan kuuluvat maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävät maatilan investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet. Lakia sovelletaan Euroopan yhteisön osaksi rahoittamaan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2007-2013 sisältyviin tukiin sekä kokonaan kansallisista varoista rahoitettaviin tukiin. Tarkoituksena on toteuttaa maatalouden rakennetukia koskevan yhteisön lainsäädännön uudistamisesta aiheutuvat muutokset. Maaseutuelinkeinojen rahoituslakiin tehdään maatalouden rakennetukia koskevaan lakiehdotukseen liittyvät sekä eräitä muita ohjelmakaudella 2007-2013 myönnettäviä maaseudun kehittämistukia koskevien säädösten antamisesta aiheutuvat muutokset. Laissa säädetään edelleen maatilan perinneympäristön säilyttämiseen ja asunto-olojen parantamiseen myönnettävistä investointituista. Valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoitusta koskevassa laissa säädetään rahoituksen kohteena olevasta toiminnasta sekä maa- ja metsätalousministeriön tehtävistä ja toimivallasta. Rahoituksen myöntämiseen, maksamiseen, tarkastukseen ja takaisinperintään sovelletaan maaseutuelinkeinojen rahoituslain sijaan valtionavustuslain säännöksiä. Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettua lakia muutetaan siten, että tuen saajien joukkoa laajennetaan. Jatkossa yritystukea voidaan myöntää myös sellaiselle yhteisölle, joka tarjoaa palveluja yritysten toiminnan kehittämiseen. Hanketukea puolestaan voidaan myöntää jatkossa myös yritykselle. Tarkoituksena on monipuolistaa maaseudun kehittämisen keinovalikoimaa. Lisäksi lakiin tehdään lä- Momentti 3 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 4 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM hinnä teknisluonteisia muutoksia. Maatilatalouden kehittämisrahastosta annettuun lakiin tehdään teknisluonteisia muutoksia, jotka aiheutuvat kuluvalla ohjelmakaudella myönnettäviä maaseudun kehittämisen tukia koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Lisäksi varainsiirtoverolakiin tehdään maatalouden rakennetukia koskevan lain antamisesta ja maaseutuelinkeinojen rahoituslain eräiden säännösten kumoamisesta aiheutuvat muutokset. Muutoksen tarkoituksena jatkaa nykyistä järjestelmää, jossa sellainen kiinteistön tai sen osan hankinta, johon on myönnetty maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukainen laina, on varainsiirtoverosta vapaa. Vastaavasti verosta vapaa on ollut sellainen kiinteistön tai sen osan hankinta, johon liittyen luovutuksen saajalle on siirretty edellä tarkoitetun lain tai aikaisemman lainsäädännön mukainen laina. Tällöin on lisäksi edellytetty, että siirron saajalle olisi siirron sijasta voitu myöntää maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukainen laina. Lakiehdotukseen sisältyvät siirtymäsäännökset, joiden tarkoituksena on toteuttaa hallitusti maatalouden rakennetukilainsäädännön uudistamisesta aiheutuvat verovapauden edellytyksiin kohdistuvat seuraukset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Varainsiirtoverolain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. Tukijärjestelmä edellyttää Euroopan yhteisöjen komission valtiontukisääntöjen mukaista hyväksyntää. Esitys (HE 114/2007 vp) laiksi rautatielain 26 ja 28 :n muuttamisesta Rautatielakia muutetaan siten, että valtion rataverkosta vastaava Ratahallintokeskus järjestää jatkossa itse liikenteenohjaustoimintojen valtakunnallisen valvonnan, koordinoi alueellista liikenteenohjaustyötä ja ratkaisee liikenteen häiriötilanteita. Muut liikenteenohjauspalvelut Ratahallintokeskus voi edelleen joko järjestää itse tai hankkia ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. VR Osakeyhtiöstä Ratahallintokeskuksen palvelukseen nimitettävän henkilöstön aseman turvaamiseksi lakiin otetaan tätä koskeva säännös. Lakia muutetaan lisäksi siten, että rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta vastaava Rautatievirasto oikeutetaan erityisen painavasta syystä poikkeamaan rautatielain valtuutussäännöksen nojalla antamistaan määräyksistä. Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 115/2007 vp) laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Laissa meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta tarkoitettua suoraa tukea myönnetään sellaisille lasti- ja matkustajaaluksille, jotka ovat pääasiassa ulkomaan meriliikenteessä. Lastialuksia koskeva tuki säilyy pääpiirteissään nykyisen kaltaisena. Matkustajaalusten miehistökustannusten tuki vakinaistetaan täysimääräisenä ja eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikainen maksuvapautus päättyy ja maksuvapauden piiriin kuuluneet erät sisältyvät jatkossa suoraan tukeen. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettu laki ja eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annettu laki kumotaan. Viiteen muuhun lakiin tehdään vähäisiä muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun komissio on hyväksynyt tuen. Esitys (HE 116/2007 vp) laiksi sähkömarkkinalain 3 :n muuttamisesta Sähkömarkkinalain 3 :n pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmää muutetaan. Pienimuotoiseksi määritelty sähköntuotanto rajataan laissa sähköntuotantolaitokseen tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaan kokonaisuuteen, jonka teho on enintään kaksi megavolttiampeeria. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2008. Esitys (HE 117/2007 vp) laiksi ydinenergialain muuttamisesta Ydinenergialain valtuutussäännökset muutetaan perustuslain mukaisiksi. Lisäksi eräät lakia alemmalla tasolla säädetyt ydinturvallisuutta koskevat säännökset, joista perustuslain mukaan on säädettävä lailla, nostetaan lakiin. Lakiin lisätään myös voimakeinojen käyttöä koskevat säännökset ydinenergian käytön turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta. Ydinaineiden ja muiden ydinalan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta poistetaan ydinenergialain soveltamisalasta, jolloin siihen automaattisesti sovelletaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettua lakia. Vientivalvonta- ja lupaviranomainen on ulkoasiainministeriö. Ydinenergian käyttöä koskevien lupien ratkaisuvaltaa siirretään kauppa- ja teollisuusministeriöltä Säteilyturvakeskukselle. Ratkaisuvalta siirretään siltä osin, kuin se vielä kuuluu ministeriölle liittyen ydinaineiden ja muiden ydinalan kaksikäyttötuotteiden tuontiin, uraania tai toriumia sisältävän malmin vientiin ja tuontiin sekä ydinjätteiden vientiin ja tuontiin. Lisäksi säädetään, että ydinjätehuollon suunnitelmien päivittämisja tarkastusmenettely toimeenpannaan jatkossa kolmen vuoden välein nykyisen vuosittaisen menettelyn sijaan. Samalla ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista koskeva ministeriön päätöksenteko kuulemismenettelyineen toimeenpannaan jatkossa kolmen vuoden välein nykyisen vuosittaisen menettelyn sijaan. Laki on pääosin tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 118/2007 vp) laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta 2004/108/EY pannaan täytäntöön. Direktiivi koskee laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta. Lain tavoitteena on varmistaa, että laitteistojen sähkömagneettinen yhteensopivuus on tasoltaan riittävä. Direktiivin edellyttämien lainmuutosten lisäksi eräitä sähköturvallisuusviranomaisen toimivaltuuksia täsmennetään. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 119/2007 vp) laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Toimeentulotuesta annettuun lakiin kirjataan määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saisi ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös olisi tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös olisi myös pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulisi päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kans- 4
2007_8lmu.fm Page 5 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM sa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Lisäksi perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakkojen tarkistusraja alennetaan nykyisestä 10 prosentista viiteen prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 120/2007 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada elatusturvaa koskevia asiakastietoja Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kuntien elatustuen myöntämistä ja maksamista sekä elatusavun perintää koskevat tehtävät siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Siirron on tarkoitus tapahtua viimeistään vuoden 2009 alussa, josta lukien edellä mainituista tehtävistä vastaa Kansaneläkelaitos. Elatusturvaa koskevia asiakastietoja tarvitaan elatustuen toimeenpanoon ja elatusavun perintään valmistautumiseksi. Kansaneläkelaitoksen on valmistauduttava uuteen tehtäväänsä muun muassa rakentamalla tietojärjestelmä, johon elatustuen toimeenpanossa tarvittavat asiakastiedot siirretään kunnista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 121/2007 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että julkisia terveyspalveluja antaville terveyskeskuksille ja sairaaloille korvataan valtion varoista kustannukset, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa vakuutetulle henkilölle tai hänen perheenjäsenelleen annetusta sairaanhoidosta silloin, kun hoito on annettu EY-lainsäädännön tai muun Suomen tekemän sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuksen perusteella. Kansaneläkelaitos huolehtii kyseisistä sairaanhoidon kustannusten korvaamiseen liittyvistä tehtävistä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Julkisia terveyspalveluita antaville yksiköille korvataan kustannukset, jotka ovat syntyneet 1.1.2008 tai sen jälkeen. Esitys (HE 122/2007 vp) laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 :n muuttamisesta Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että sovitellun työttömyysetuuden enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä soviteltua työttömyysetuutta voidaan myöntää 31.12.2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 123/2007 vp) laiksi työttömyyskassalain 27 :n muuttamisesta Työttömyyskassalakia muutetaan siten, että sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätökset työttömyyskassojen maksamien etuuksien valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä hallintokuluihin kohdistuvista osuuksista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 124/2007 vp) laiksi henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain muuttamisesta Pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista annetun direktiivin (2005/56/EY) kansallinen täytäntöönpano henkilöstön hallintoedustuksen osalta tehdään muuttamalla lakia henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.12.2007. Esitys (HE 125/2007 vp) laeiksi työsopimuslain 13 luvun 11 :n sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työnantajalle säädetyn työnteon keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamisvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Lisäksi työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia muutetaan siten, että työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen sen varmistamiseksi, että työnantaja täyttää velvollisuutensa antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Tarkoituksena on parantaa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden asemaa ja ehkäistä sellaisten määräaikaisten työsopimusten käyttöä, joille ei ole olemassa lain mukaista perustetta. Tavoitteena on myös tehostaa työnantajan velvollisuutta antaa selvitys keskeisistä työsuhteen ehdoista. Esitys (HE 126/2007 vp) laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12a :n muuttamisesta Osana nuorten työllistymistä tukevaa toimenpidekokonaisuutta julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutetaan niin, että työmarkkinatukeen oikeutetun nuoren työllistämiseksi myönnettyä palkkatukea voidaan rahoittaa työmarkkinatukimäärärahoista kuuden työttömyyskuukauden sijasta jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 127/2007 vp) Suomen ja Viron välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Suomen tasavalta ja Viron tasavalta ovat 5.6.2007 allekirjoittaneet sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Viron välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen vaihto ja suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen vaihtoon Suomen ja Viron ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- ja teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Esitys (HE 128/2007 vp) eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuonna 2006 suoritetussa rajankäynnissä todettujen rajalinjan muutosten hyväksymisestä Suomen ja Ruotsin välillä voimassa olevien sopimusten perusteella maiden välinen raja käydään 25 vuoden välein. Viimeksi raja käytiin vuonna 2006. Rajankäynnin perusasiakirjat allekirjoitettiin Helsingissä 20.3.2007. Rajan kulku säilyy yleiseltä linjaukseltaan entisellään. Tornionjoen vesistön alueilla rajan kulkuun tulee kuitenkin muutoksia, koska raja seuraa rajankäynnissä määritettyä syväväylää. Rajalinjan muutokset on tarkoitus vahvistaa noottienvaihdolla Ruotsin hallituksen kanssa ja saattaa voimaan asetuksella sen jälkeen, kun eduskunta on Momentti 5 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 6 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM antanut suostumuksensa kyseisiin rajalinjan muutoksiin. Esitys (HE 129/2007 vp) laiksi kuntalain muuttamisesta Kuntalakia muutetaan siten, että siinä säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä sekä liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä kuntayhtymän hallituksen korvaavana toimielimenä sekä muutoksenhausta liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin. Lisäksi muutetaan eräitä kuntalain säännöksiä sen vuoksi, että kunnallishallintoa ja -taloutta koskevat tehtävät on tarkoitus siirtää sisäasiainministeriön toimialasta valtiovarainministeriölle. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 130/2007 vp) vuoden 2007 kolmanneksi lisätalousarvioksi Finnair Oyj:n osakkeiden uusmerkintään ehdotetaan 139,5 miljoonan euron määrärahaa. Esitys (HE 131/2007 vp) vuoden 2007 neljänneksi lisätalousarvioksi Tuloarvioiden lisäys on 1 405 miljoonaa euroa. Hallinnonalojen määrärahoihin tehdään 21 miljoonan euron vähennys. Vuoden 2007 neljäs lisätalousarvioesitys on 1 426 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota korotetaan 812 miljoonalla eurolla. Tuloveroarviota nostetaan 710 miljoonalla eurolla toteutuneiden kertymätietojen ja vuoden 2006 verotuksen valmistumisesta saatujen tietojen perusteella. Varainsiirtoveron tuloarviota korotetaan 140 miljoonalla eurolla ja korkotulojen lähdeveron tuloarviota 70 miljoonalla eurolla. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota alennetaan 100 miljoonalla eurolla ja autoveron tuloarviota 60 miljoonalla eurolla. Arviota osakemyyntituloista korotetaan 470 miljoonalla eurolla 890 miljoonaan euroon toteutuneiden osakemyyntien perusteella. Tuloarvion kohoamisen johdosta Ahvenanmaan tasoitusmaksuun tehdään 6,6 miljoonan euron lisäys. Työttömyyden aleneminen ja etuusarvioiden muuttuminen vähentävät määrärahatarvetta noin 215 miljoonalla eurolla. EUjäsenmaksun arvio on vähentynyt 98 miljoonalla eurolla. Valtionhallinnon henkilöstöä koskevasta virka- ja työehtosopimuksesta vuodelle 2007 aiheutuvista lisämenoista johtuen ehdotetaan yhteensä 38 miljoonaan euron määrärahalisäyksiä. Kansaneläkelaitoksen sähköisen asiakastietoarkiston rakentamiseen ehdotetaan 21 miljoonan euron määrärahaa. Influenssapandemiaan varautumista varten ehdotetaan 37 miljoonan euron määrärahaa rokotteen hankkimiseksi. Esitys (HE 132/2007 vp) laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta Luottolaitostoiminnasta annetun lain talletussuojarahaston kannatusmaksua koskevia säännöksiä muutetaan siten, että maksun suuruus perustuu yksinomaan rahaston jäsenpankin vakavaraisuuteen. Nykyiset säännökset kannatusmaksujen alentamisesta tai poistamisesta rahaston varojen saavuttaessa tietyn tason suojattaviin talletuksiin nähden kumotaan. Myös säännös maksujen korottamisesta talletussuojarahaston velkaantumistilanteessa kumotaan. Lakiin otetaan lisäksi säännös lainanantovelvollisuuden jakautumisesta talletuspankkien kesken talletussuojarahaston varat ylittävässä korvaustilanteessa. Siirtymäsäännös Liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastosta kumotaan. Ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annettua lakia muutetaan siten, että Rahoitustarkastus voi edustaa ulkomaisessa talletussuojarahastossa suomalaisia tallettajia. Esitys (HE 133/2007 vp) laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta Satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia muutetaan siten, että viljelmäkohtainen satovahinkokorvaus voidaan maksaa sellaisena epäsuotuisien sääolojen aiheuttamista menetyksistä maksettavana tukena, jonka maksaminen ei enää edellytä valtiontuki-ilmoituksen tekemistä komissiolle ennen korvausten maksamista. Muutos perustuu Euroopan unionin ns. maatalouden ryhmäpoikkeusasetukseen. Lisäksi lain säännöksiä yhdenmukaistetaan muiden maatalouden tukimuotoja koskevien säännösten kanssa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 134/2007 vp) laeiksi ajoneuvolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen ja eräiden muiden lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta sekä ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 14 :n väliaikaisesta muuttamisesta Automaattiseen nopeusvalvontaan liittyvän käyttövastaava-käsitteen voimaantuloa lykätään. Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2005 lait rikesakkomenettelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta ajoneuvon haltijan vastuun toteuttamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa. Rikesakko on 1.4.2006 lähtien voitu lähettää tavallisella kirjeellä ajoneuvon omistajalle tai haltijalle, kun kyseessä on luonnollinen henkilö. Rekisterissä on kuitenkin ajoneuvoja, joilla on omistajana tai haltijana vain oikeushenkilöitä. Rikesakkoa ei voida tällaisissa tapauksissa lähettää ilman esitutkintaa. Tästä syystä lakeihin sisällytettiin myös ajoneuvon käyttövastaavaa koskevat säännökset, jotka tulevat voimaan Tarkoitus on, että rikesakko voitaisiin lähettää rekisteriin käyttövastaavaksi merkitylle henkilölle. Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteriuudistus on kuitenkin viivästynyt niin, ettei käyttövastaavan käsitettä pystytä ensi vuoden alusta ottamaan käyttöön. Tämän vuoksi hallituksen esityksellä lykätään käsitteen voimaantuloa kolmella vuodella. Esitys (HE 135/2007 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen hallitukseen eivät enää kuuluu laitoksen pääjohtaja ja hänen sijaisensa. Hallituksessa on enintään kymmenen jäsentä, jotka Kansaneläkelaitoksen valtuutetut nimittävät. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa Kansaneläkelaitoksen työjärjestyksen. Pääjohtajan tehtävistä säädetään laissa siten, että hänen tehtävänään on vastata Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta ja operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle, valmistella työjärjestys hallituksen päätettäväksi sekä panna täytäntöön laitoksen hallituksen päätökset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Lainmuutokset koskisivat vuoden 2008 alusta asetettavaa uutta hallitusta. 6
2007_8lmu.fm Page 7 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM Esitys (HE 136/2007 vp) laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Työttömyysturvalain muutoksen tavoitteena on edistää työaikapankin käyttöönottoa työpaikoilla. Työaikapankit ovat yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittuja työaikajärjestelyjä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta. Työaikapankkien avulla pyritään lisäämään työelämän joustavuutta. Toimiva työaikapankkijärjestelmä voi parantaa työn ja perheen yhteensovittamista sekä lisätä työn tuottavuutta. Lain säännöksiä tarkennetaan niissä tilanteissa, joissa työaikapankin käytöllä on vaikutuksia työttömyysetuuksiin. Muutokset koskevat etuuden saamisen yleisiä edellytyksiä, työssäoloehdon laskentaa ja työttömyysetuuden sovittelua. Lisäksi parannetaan niiden vanhuuseläkkeelle jääneiden asemaa, jotka toimivat tehtävissä, joissa on eroamisikä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 137/2007 vp) sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Vakuutetuilta perittävää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua alennetaan 0,04 prosenttiyksikköä. Sairaanhoitomaksu on vuoden 2008 alusta 1,24 prosenttia, eläkkeen- ja etuudensaajilla 1,41 prosenttia. Työnantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2007 tasosta. Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 138/2007 vp) laeiksi tapaturmavakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että eräistä pitkän altistusajan vaativista ammattitaudeista sekä vakuuttamattomista työtapaturmista aiheutuvat korvauskustannukset siirretään jakojärjestelmällä rahoitettaviksi. Vakuutusyhtiöt vastaavat näistä korvauskustannuksista vuosittain vakuutusmaksutulojensa mukaisessa suhteessa. Tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tarvittavien terveystietojen luovuttamista ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä täsmennetään. Suullinen käsittely tehdään mahdolliseksi tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunnassa myös asianosaisen pyynnöstä. Tapaturmavakuutuslakiin, ammattitautilakiin, tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin ja työntekijän eläkelakiin tehdään eräitä lähinnä teknisiä muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Työntekijän eläkelakia koskeva tekninen muutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 31.12.2007 ja sitä sovellettaisiin takautuvasti vuoden 2007 alusta. Esitys (HE 139/2007 vp) laiksi valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain muuttamisesta Valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännös, jonka mukaan Valtiokonttori hoitaa etuuden laskemisen ja maksamisen niissä tilanteissa, joissa työntekijä on siirtänyt Suomen työeläkejärjestelmän mukaisen eläketurvansa Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään. Lakiin tehdään myös eräiden lakien muuttamisesta johtuvat tarkistukset ja lisätään Ahvenanmaata koskevat lakiviittaukset ja menettelysäännökset. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 140/2007 vp) siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Siviilipalveluslain kokonaisuudistuksen tavoitteena on saattaa laki vastaamaan perustuslain mukaisia perusoikeuksia ja kansainvälisten sopimusten mukaisia ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia myös poikkeusolojen aikana. Tavoitteena on selkeyttää siviilipalvelusvelvollisten asemaa poikkeusoloissa ja siviilipalveluksen sisällöllisen uudistamisen kautta parantaa siviilipalvelusvelvollisten tosiasiallista sijoitettavuutta poikkeusoloissa. Tavoitteena on myös poistaa nykyisen lain keskeisiä ongelmakohtia liittyen muun muassa kurinpitomenettelyihin ja palvelusrikkomusten rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sekä siviilipalvelusvelvollisten palvelusaikaisten asumiskustannusten korvaamiseen. Uudistuksen tavoitteena on lisäksi saattaa laki soveltuvilta osin vastaamaan asevelvollisuuslakiin esitettyjä muutoksia. Siviilipalvelus koskisi jatkossa myös poikkeusolojen aikaa. Liikekannallepanon aikana siviilipalvelusvelvolliset määrättäisiin palvelukseen siviilipalveluskeskuksen toimesta. Liikekannallepanon aikaisena sijoituspaikkana toimisivat pelastuslaissa tarkoitetut pelastusviranomaiset ja pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun osallistuvat viranomaiset. Vakaumukseen perustumattoman siviilipalvelukseen hakeutumisen ehkäisemiseksi ehdotetaan liikekannallepanotilanteessa ja normaaliajan vakavassa häiriötilanteessa jätetyn siviilipalvelushakemuksen hyväksymisen edellytykseksi vakaumuksentutkintaa. Siviilipalveluksen palvelusajaksi ehdotetaan jatkossa nykyisen 395 vuorokauden sijasta 362 vuorokautta. Siviilipalveluksen peruskoulutusjakson sisältö ja painotukset uusittaisiin lain voimaantulon yhteydessä. Siviilipalvelusvelvollisen palvelusaikaiset asumiskustannukset ehdotetaan jatkossa siirrettäväksi osittain valtion kustannettaviksi. Siviilipalveluskeskuksen tehtäviä lisättäisiin. Ehdotuksen mukaan siviilipalveluskeskus hyväksyisi palveluspaikkahakemukset, vastaisi kurinpitomenettelystä ja rikosilmoitusten tekemisestä sekä päättäisi siviilipalvelusvelvollisten sijoittamisesta poikkeusolojen aikana. Palveluskelpoisuuden käsite määriteltäisiin laissa nykyistä selkeämmin. Ehdotetussa laissa säänneltäisiin myös velvollisuudesta toimittaa huumausainetestiä koskeva todistus siviilipalveluspaikalle. Todistuksen toimittamisvelvollisuus perustuisi palvelusja työturvallisuuden varmistamiseen. Siviilipalvelusvelvollisen testaaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen. Siviilipalvelusvelvolliselle ehdotetaan mahdollisuutta enintään kahden kuukauden mittaiseen ulkomaanpalvelukseen. Ulkosuomalaisten ja toisen valtion kansalaisuuden omaavien henkilöiden palvelusvelvollisuuteen ehdotetaan asevelvollisuuslaissa esitettyä joustavampaa menettelyä. Siviilipalveluksesta kieltäytyminen ja kurinpitorangaistusten pohjalta määräytyvä siviilipalvelusrikos olisivat jatkossa erillisiä rikoksia. Siviilipalveluksesta kieltäytymisestä seuraisi jatkossakin aina ehdoton vankeusrangaistus, jonka määrä olisi puolet jäljellä olevasta palvelusajasta. Tuomittaessa rangaistusta siviilipalvelusrikoksesta olisi sen sijaan mahdollista käyttää harkintavaltaa, sillä seuraamuksena Momentti 7 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 8 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM voisi jatkossa olla vankeutta enintään puolet jäljellä olevasta palvelusajasta. Siviilipalvelusrekisteriä koskevia säännöksiä täsmennetään. Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 141/2007 vp) Suomen ja Bulgarian välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Sopimuksella luodaan puitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle yhteisesti toteutettavilla hankkeilla sekä päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden luovuttamiselle ja hankkimiselle sopimuspuolten välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja sitä koskevan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Esitys (HE 142/2007 vp) Suomen ja Puolan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Suomen tasavalta ja Puolan tasavalta allekirjoittivat 25.5.2007 sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Puolan välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen vaihto ja suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen vaihtoon Suomen ja Puolan ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- ja teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Esitys (HE 143/2007 vp) Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle (DHS) tehdyn sopimuksen (vuoden 2007 sopimus) hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä laiksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain kumoamisesta Sopimuksen tarkoituksena on torjua terrorismia, siihen liittyvää rikollisuutta ja muita vakavia kansainvälisiä rikoksia. Sopimus vastaa pääpiirteiltään vuonna 2006 Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehtyä aikaisempaa sopimusta. Esitykseen sisältyy lakiehdotus vuoden 2007 sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä lakiehdotus vuoden 2006 PNR-sopimuksen voimaansaattamislain kumoamisesta. Esitys (HE 144/2007 vp) Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen (2007/ 436/EY) hyväksymisestä Euroopan yhteisöjen komissio teki 14.7.2004 ehdotuksensa Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmän uudistamiseksi. Eurooppa-neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen rahoituskehyksistä ja omien varojen järjestelmästä vuosille 2007-2013 16.12.2005. Komissio tarkisti ehdotustaan Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta 13.3.2006 (COM(2006) 99 final). Komission ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä aloitettiin keväällä 2006. Neuvosto teki päätöksen 7.6.2007. Suomen maksut kasvavat arvion mukaan noin 10 miljoonaa euroa keskimäärin vuosina 2007-2013. Esitys (HE 145/2007 vp) laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 :n väliaikaisesta muuttamisesta Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti siten, että luottolaitosten niin sanottujen järjestämättömien saamisten korkoja ei lueta veronalaiseksi tuloksi verovuosilta 2007 ja 2008 toimitettavissa verotuksissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa ja sitä sovellettaisiin verovuosilta 2007 ja 2008 toimitettavissa verotuksissa. Esitys (HE 146/2007 vp) laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että henkilöautoista kannettavan ajoneuvoveron perusvero (nykyisin 94,90 tai 127,75 euroa vuodessa) muutetaan auton hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Vero perustuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin (grammaa kilometrillä), jotka vastaavat auton yhdistetyn kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta (litraa sadalla kilometrillä). Niistä henkilöautoista, joista ei ole päästötietoa ajoneuvoliikennerekisterissä, veroa kannetaan auton kokonaismassan perusteella. Käytännössä viimeksi mainittu koskee ennen vuotta 2001 käyttöönotettuja henkilöautoja. Perusveron päivä- ja vuosikohtaisista määristä säädetään lain liitteenä olevissa verotaulukoissa. Ennen vuotta 1994 käyttöön otetuista pakettiautoista kannettavan perusveron päiväkohtainen määrä nostetaan samalle tasolle sitä uudempien pakettiautojen veron kanssa eli 26 sentistä 35 senttiin. Pakettiautoluokkaan kuuluva kaksikäyttöauto verotetaan kuten henkilöauto. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan asetuksella myöhemmin säädettävänä ajankohtana. Voimaantulon arvioidaan ajoittuvan vuoteen 2010. Esitys (HE 147/2007 vp) laiksi autoverolain muuttamisesta Autoverolakia muutetaan siten, että henkilöautojen autoveroprosentin suuruus porrastetaan lineaarisesti auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Samalla henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa alennetaan noin kuudenneksella. Henkilöautojen autoverotuksessa sovellettavista kiinteistä vähennyksistä luovutaan. Veron suuruus on 10 40 prosenttia auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta hiilidioksidipäästöstä riippuen. Veroprosentteja sovelle- 8
2007_8lmu.fm Page 9 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM taan sekä uusiin että käytettynä verotettaviin tuontiautoihin. Ennen vuotta 2003 valmistettujen, käytettynä verotettavien henkilöautojen niin sanotuista historiallisista veroprosenteista luovutaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 148/2007 vp) laiksi Verohallinnosta sekä siihen liittyvien eräiden lakien muuttamisesta Verohallituksesta ja yhdeksästä verovirastosta muodostetaan valtiovarainministeriön alainen Verohallinto-niminen viranomainen, jonka virka-alueena on koko maa. Verohallintoa johtaa pääjohtaja. Verohallinnon yksiköiden lukumäärästä, nimistä, toimialueista ja pääasiallisista tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnon sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta määrätään Verohallinnon tai sen yksikön työjärjestyksessä. Verohallinnon työjärjestys julkaistaan säädöskokoelmassa. Veronsaajien oikeudenvalvonta säädetään Verohallinnon tehtäväksi. Kunnalla, seurakunnalla ja Kansaneläkelaitoksella säilyy kuitenkin itsenäinen muutoksenhakuoikeus. Oikeudenvalvonnan tehtävät hoidetaan valtakunnallisesti yhdessä yksikössä, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä. Verovalitusta koskevia menettelysäännöksiä muutetaan siten, että menettelyssä korostuu virallisperiaate ja hallinto-oikeuden prosessinjohto nykyistä selkeämmin. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Veroviranomaisen toimivaltaa ja tehtäväjakoa koskevia säännöksiä muutetaan tässä vaiheessa vain veronkantoon, perintään ja tilittämiseen liittyviltä osiltaan, jolloin nämä tehtävät voidaan koota valtakunnallisesti yhdessä Verohallinnon yksikössä hoidettavaksi. Näitä tehtäviä lukuun ottamatta Verohallituksen ja verovirastojen toimivalta ja tehtäväjako säilyvät siten toistaiseksi ennallaan. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.5.2008. Muutoksenhakumenettelyyn liittyvät muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vuoden 2009 alusta. Esitys (HE 149/2007 vp) Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Sopimus tehtiin 9.6.2006 Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Serbian tasavallan, Romanian ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovonsiviilioperaation kesken. Sopimus on jaetun toimivallan sopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sopimuksella perustetaan Euroopan yhteinen ilmailualue (European Common Aviation Area, ECAA), jolla noudatetaan samoja periaatteita kuin yhteisön sisämarkkinoilla. Sopimus korvaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja ECAA -sopimuskumppaneiden väliset kahdenväliset lentoliikennesopimukset. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin sopimus tulee kansainvälisesti voimaan. Sopimusta on kuitenkin tarkoitus soveltaa väliaikaisesti. Tämän vuoksi tasavallan presidentin asetuksella voitaisiin säätää, että lakia sovelletaan väliaikaisesti ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa. Esitys (HE 150/2007 vp) laiksi Säteilyturvakeskuksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Säteilyturvakeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Säteilyturvakeskuksen johtokunta lakkautetaan. Säteilyturvakeskusta johtaa pääjohtaja. Esitys (HE 151/2007 vp) laiksi lastensuojelulain 49 :n muuttamisesta Vuoden 2008 alusta voimaan tulevaa lastensuojelulakia muutetaan siten, että lain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla tehty sijoitus kodin ulkopuolelle määritellään sijaishuolloksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 152/2007 vp) laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta annetun lain kumoamisesta Huoltovarmuuden turvaamisesta annettua lakia muutetaan ja laki puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta kumotaan. Huoltovarmuuden käytännön toteutus on perustunut Suomessa pitkään julkisen vallan ja elinkeinoelämän yhteistyöhön. Tavoitteena on säilyttää muuttuvassa toimintaympäristössä taloudellinen ja toiminnallisesti tehokas huoltovarmuuden suunnittelujärjestelmä, joka perustuu kumppanuusmalliin ja on kansalaisten, yritysten ja viranomaisten kannalta hyväksyttävä. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta korvataan Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivalla Huoltovarmuusneuvostolla sekä sen pysyvinä yhteistoimintaeliminä komitean tapaan toimivilla sektoreilla ja pooleilla. Samalla Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta korvataan hallituksella ja keskuksen johtoon nimitetään yksityisoikeudellisessa palvelussuhteessa toimiva toimitusjohtaja. Esitys (HE 153/2007 vp) laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana Laissa on säännökset terveydenhuollon ammattihenkilöiden potilasturvatyöstä Tehy ry:n työ-taistelun aikana. Erityistilanteissa, joissa potilaiden henki tai terveys vaarantuvat vakavasti työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi, voi lääninhallitus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilön potilasturvatyöhön kunnalliseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Tarkoituksena on varmistaa potilasturvallisuuden vähimmäistaso tilanteissa, joissa työhön jäävä henkilöstö ei riitä turvaamaan hoidossa olevien henkeä tai terveyttä. Potilasturvatyöhön voidaan määrätä vain terveydenhuollon ammattihenkilö. Ammattihenkilö voidaan määrätä työhön siitä riippumatta, onko hän irtisanoutunut, muusta syystä työelämän ulkopuolella vai töissä muualla. Potilasturvatyön lisäksi esityksessä on ehdotukset, joiden perusteella työtaistelun ulkopuolella olevia terveydenhuollon ammattihenkilöitä voidaan määrätä tavanomaisesta poikkeaviin tehtäviin ja joiden perusteella työaikasäännöksistä voidaan poiketa. Laki olisi määräaikainen, ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Momentti 9 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 10 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus edunvalvontavaltuutuksesta (942/ 2007) Asetus tuli voimaan 1.11.2007. Asetus sisältää säännökset edunvalvontavaltuutuksen merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin ja tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnasta (960/ 2007) Asetus tulee voimaan Neuvottelukunnan tehtävänä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteensovittaminen, ohjaaminen ja kehittäminen. Sen kokoonpanossa otetaan huomioon eduskunnassa vallitsevat parlamentaariset voimasuhteet. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan avuksi perustetaan alueellisia ja toimialakohtaisia neuvottelukuntia, jotka vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta asettaa sotilaslääneihin tai puolustushaaroihin sen omaa toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtioneuvoston asetus maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin (961/2007) Asetus tulee voimaan Asetuksessa säädetään maan jakamisesta sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten. Asetus tarkentaa puolustusvoimista annetun lain (551/2007) sisältöä. Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta (1021/2007) Asetus tulee voimaan Sisäasiainministeriön toimialaa tarkistetaan niiltä osin kuin työministeriöstä siirtyy sisäasiainministeriöön maahanmuuttoon, kotoutukseen, etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn liittyviä tehtäviä. Sisäasiainministeriöstä siirretään aluepolitiikkaan liittyvät tehtävät perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön ja valtiovarainministeriöön siirretään kuntahallintoa ja -taloutta, alue- ja valtion paikallishallintoa, läänin- ja rekisterihallintoa, väestökirjanpitoa sekä valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyötä koskevat tehtäväkokonaisuudet. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan lisätään elintarvikkeisiin liittyvät tehtävät. Työ- ja elinkeinoministeriön toimiala muodostuu pääosin nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön toimialoista sekä sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävistä. Lisäksi tarkistetaan EU- ministerivaliokunnan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpanoa sekä tarkennetaan valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuvaltaan kuuluvaa Suomen edustautumista EU-kokouksissa koskevaa säännöstä. Valtioneuvoston asetus kihlakuntien poliisilaitosten toimialueista (1031/2007) Asetus tulee voimaan 1.1.2009. Nykyisestä 90 kihlakunnan poliisilaitoksesta muodostetaan 24 kihlakunnan poliisilaitosta. Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä (1024/ 2007) Asetus tulee voimaan Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Tasavallan presidentti vahvisti uuden ministeriön perustamista koskevat lait 9.11.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö perustetaan yhdistämällä samasta ajankohdasta lakkautettavat työministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Lisäksi uuteen ministeriöön siirretään nykyisestä sisäasiainministeriöstä alueiden kehittämistä koskevat tehtävät. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittämisestä globaalissa taloudessa. Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentista vuonna 2008 (1035/2007) Asetus tulee voimaan Päivärahamaksu on 0,67 prosenttia (-0,08 prosenttiyksikköä), yrittäjän lisärahoitusosuus 0,14 prosenttia (-0,02 prosenttiyksikköä) ja työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,97 prosenttia (-0,08 prosenttiyksikköä). MIETINNÖT YM. Käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi asetetun työryhmän ehdotus Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa käräjäoikeuksien yhdistämisiä niin, että maassamme olisi tulevaisuudessa nykyisen 54:n sijasta 25 käräjäoikeutta. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea luoda edellytykset laadukkaalle lainkäytölle ja tehostaa käräjäoikeuksien toimintakykyä. Käräjäoikeusverkoston uudistaminen on osa meneillään olevaa käräjäoikeuksien rakenneuudistusta. Työryhmän ehdotuksessa on kaksi eriävää mielipidettä, jotka molemmat liittyvät sivukanslioihin. Työryhmän mietintö Käräjäoikeusverkoston kehittäminen on osoitteessa http://www.om.fi/etusivu/julkaisut/tyoryhmamietintoja Vakuutusvalvonnan kehittämisryhmän muistio Työryhmä on keskittynyt asioihin, jotka on tarpeen ottaa huomioon rahoitus- ja vakuutusalan valvontaa yhdistettäessä. Työryhmän puheenjohtajana toimi LKT, VM Kari Puro. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi työryhmässä olivat edustettuina Vakuutusvalvontavirasto ja Rahoitustarkastus. Työryhmä esittää muun muassa että valvojan tulee voida vakuutusvalvontaa koskevien kansainvälisten suositusten mukaisesti toimia riittävän itsenäisesti suhteessa poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon sekä markkinaosapuoliin. Työryhmä esittää myös että vakuutusalan valvonnassa on jatkossakin huolehdittava muun muassa vastuuvelkaan ja vakuutustoiminnan riskeihin ja muihin vakuutustoiminnan eri osa-alueisiin, kuten sosiaalivakuutukselle luonteenomaisiin piirteisiin, kuuluvista asioista. Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan Rahoitustarkas- 10
2007_8lmu.fm Page 11 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM tuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistämistä. Tämän työryhmän määräaika päättyy maaliskuun lopussa 2008. Vakuutusvalvonnan kehittämisryhmän muistio on osoitteessa http://www.stm.fi/resource.phx/publishing/documents/ 13136/index.htx. Sopimattomat kaupalliset menettelyt työryhmän mietintö Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa muutoksia säännöksiin, jotka koskevat kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia. Sopimaton menettely kiellettäisiin markkinoinnin lisäksi laajemminkin asiakassuhteissa, esimerkiksi asiakasvalitusten käsittelyssä. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva EU-direktiivi. Ehdotetut säännökset vastaavat periaatteiltaan voimassa olevan kuluttajansuojalain säännöksiä, mutta ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat. Lakiin lisättäisiin tarkat säännökset siitä, milloin menettelyn markkinoinnissa tai asiakassuhteessa katsotaan olevan sopimatonta. Lisäksi täsmennettäisiin säännöksiä, jotka koskevat kieltoa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja kuluttajalle taikka kieltoa laiminlyödä kuluttajalle olennaisten tietojen antaminen. Uutta olisivat myös säännökset tiedoista, jotka markkinoinnissa on annettava tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan. Lisäksi laissa nimenomaisesti kiellettäisiin aggressiivisten menettelyjen käyttäminen markkinoinnissa tai asiakassuhteessa. Tällaisena menettelynä voitaisiin pitää esimerkiksi mainosten jakamista sellaisille kuluttajille, jotka ovat niiden jakamisen itselleen kieltäneet. Työryhmä ehdottaa, että lakiin otettaisiin uudet säännökset siitä, milloin markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena. Hyvän tavan vastaisuudessa on kyse yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen eettisten säännösten rikkomisesta. Hyvän tavan vastaista olisi esimerkiksi ihmisarvoa taikka poliittista tai uskonnollista vakaumusta loukkaava markkinointi tai sellainen markkinointi, jossa esiintyy syrjintää. Tältä osin sääntely ei sisälly EU-direktiiviin, vaan se olisi puhtaasti kansallista. Työryhmän mietintöön liittyy eriävä mielipide hyvän tavan sääntelyn osalta sekä lausuma, jossa ehdotetaan lisäselvityksiä eräistä asiakokonaisuuksista. Seuraavaksi työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Asiaa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuonna 2008. Mietintö on osoitteessa http:// www.om.fi/etusivu/julkaisut/ Tyoryhmamietintoja Hoitoseuraamustyöryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa, että syyntakeettomaksi todetulle rikoksentekijälle määrätty hoitoseuraamus voitaisiin siirtää täytäntöönpantavaksi hänen kotimaahansa. Siirtämisellä pyritään edistämään hoitoseuraamukseen määrätyn henkilön psyykkistä ja sosiaalista kuntoutumista sekä sopeutumista yhteiskuntaan. Vieraassa valtiossa tuomittu hoitoseuraamus suomalaiselle tai pysyvästi Suomessa asuvalle henkilölle voitaisiin tällöin toteuttaa Suomessa. Vastaavasti Suomi voisi pyytää täällä määrätyn hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa vieraassa valtiossa. Työryhmän mietinnössä hoitoseuraamuksella tarkoitetaan rikosasiassa rangaistukseen tuomitsematta jätetylle henkilölle määrättyä tahdosta riippumatonta psykiatrista sairaalahoitoa. Suomessa täysi-ikäisen henkilön määrääminen tällaiseen hoitoon edellyttää, että hänet on todettu mielisairaaksi. Mahdollisuus siirtää hoitoseuraamus täytäntöönpantavaksi henkilön kotimaahan on myös osa Euroopan neuvostossa, Euroopan unionissa ja Suomen sekä muiden Pohjoismaiden välillä sovittua rikosoikeudellista yhteistyötä. Työryhmän mietintö on osoitteessa: http://www.om.fi/ 1191397842342. Vuokratyön käyttöä selvittäneen työryhmän mietintö Työryhmä esittää kymmentä parannusehdotusta, jotka tähtäävät vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen. Osa ehdotuksista koskee lainsäädännön muuttamista ja osa selvitystyön jatkamista. Työryhmä ehdottaa muun muassa työsopimuslain täydentämistä vuokrayrityksen tietojensaantioikeutta koskevalla säännöksellä. Jotta vuokrayritys ja toisaalta vuokratyön käyttäjäyritys voivat täyttää omat velvoitteensa, olennaisen tärkeää on, että ne saavat velvoitteiden täyttämisen kannalta tarvittavat tiedot toisiltaan. Työministeriön asettama työryhmä on tarkastellut vuokratyötä kokonaisuutena, johon kuuluu muun muassa vuokratyöntekijän asema, vuokratyöyritysten toiminta, vuokratyöntekijöitä käyttävien yritysten tarpeet, työvoiman saatavuus sekä työmarkkinoiden toimivuus. Lisäksi selvitystyössä on otettu huomioon työehtosopimusneuvottelut sekä vuokratyösääntelyn kansainvälinen tilanne. Työryhmässä on ollut mukana edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta, Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, Suomen Yrittäjistä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:stä sekä Akavasta. http:// www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/ 06_tyoministerio/06_julkaisut/ 10_muut/vuokratyo_mietinto.pdf ASETETUT TOIMIELIMET Yhdistyslain tarkistamistyöryhmä Oikeusministeriö on asettanut työryhmän tarkistamaan yhdistyslainsäädäntöä. Tarkoituksena on uudistaa lakia vastaamaan paremmin nykyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaatimuksia. Tarkistuksia tarvitaan erityisesti yhdistysten hallinnon ja tilintarkastuksen osalta sekä mahdollisuuteen osallistua sähköisesti kokouksiin ja päätöksentekoon. Työryhmän on selvitettävä keinoja, jotka lisäävät yhdistysten mahdollisuuksia valita kullekin yhdistykselle parhaiten soveltuva hallintomalli. Erityisesti laajoissa ja monitasoisissa yhdistyksissä voi olla tarpeen säännöissä määrätä, että toiminnanjohtaja vastaa päivittäisestä toiminnasta hallituksen sijasta. Työryhmän on myös selvitettävä yhdistyksen jäsenten vaikutusmahdollisuuksien parantamista sallimalla säännöt, jotka mahdollistavat tietoliikenneyhteyksien ja muiden teknisten apuvälineiden käyttämisen päätöksenteossa. Jäsenet voisivat tällöin osallistua kokouksiin ja äänestyksiin myös sähköisesti. Lisäksi työryhmän on valmisteltava yhdistyksen tarkastusta koskevat säännökset. Lähtökohtana on, että pienimmät yhdistykset vapautetaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta, jonka voivat toimittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat. Toisaalta nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaava hallinnontarkastus olisi mahdollinen. Momentti 11 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 12 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM Uudistuksen valmistelun pohjana on oikeusministeriössä laadittu muistio yhdistyslain tarkistamistarpeesta ja siitä saatu lausuntopalaute. Työryhmän puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen. Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2008. Sen työtä seuraamaan ja arvioimaan asetetaan seurantaryhmä, jossa järjestöt ja muut etutahot ovat laajasti edustettuina. KORKEIN OIKEUS KKO:2007:81 Väärennysaineiston hallussapito Maalaukseen tehtyä taiteilijan signeerausta pidettiin rikoslain 33 luvun 6 :ssä tarkoitettuna merkkinä. RL 33 luku 4 RL 33 luku 6 KKO:2007:82 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa - Todistelu Puhelinkuulustelu Vastaaja A:n valituksesta hovioikeudessa toimitettiin törkeän kiristyksen yritystä koskevassa asiassa pääkäsittely, johon muun muassa asianomistaja B oli kutsuttu henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultavaksi. B ei saapunut pääkäsittelyyn, mutta häntä kuultiin siinä puhelimitse. Koska B:n hovioikeudessa antaman kertomuksen uskottavuuden arviointi oli valituksen käsittelyn kannalta keskeinen ja kiistanalainen kysymys, kertomuksen uskottavuutta ei voitu luotettavasti arvioida ilman hänen henkilökohtaista läsnäoloaan pääkäsittelyssä eikä B:tä sen vuoksi voitu kuulla puhelimitse. OK 17 luku 34 a KKO:2007:83 Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen Rangaistava teko - Taannehtivuus Rikosoikeuden ajallinen ulottuvuus - Lievemmän lain periaate Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista koskevaa rikoslain 8 luvun 4 :n säännöstä ei voitu soveltaa, kun epäilty rikos oli tehty ennen sen voimaantuloa 1.1.2006. RL 8 luku 4 PL 8 RL 3 luku 2 KKO:2007:84 Menettämisseuraamus - Rikoksentekovälineen menettäminen Veropetos Vastaaja oli saapuessaan omistamallaan henkilöautolla maahan veroa välttääkseen jättänyt tulliselvityksessä ilmoittamatta autoon kätkemänsä hopeaketjut. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että autoa oli käytetty veropetoksen tekemisessä rikoksentekovälineenä mutta että menettämisseuraamuksen tuomitsemista ei voitu pitää tarpeellisena. RL 10 luku 4 2 mom 1 kohta RL 10 luku 4 3 mom RL 29 luku 1 KKO:2007:85 Menettämisseuraamus - Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen Rattijuopumus - Törkeä rattijuopumus Törkeistä rattijuopumuksista toistuvasti rangaistuksiin tuomitun vastaajan noin 19 000 euron arvoisen henkilöauton tuomitsemista valtiolle menetetyksi ei pidetty kohtuuttomana. Ks. KKO:2005:75 KKO:2005:76 RL 10 luku 10 KKO:2007:86 Ylimääräinen muutoksenhaku - Kantelu Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano Kysymys käräjäoikeuden menettelyn virheellisyydestä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoasiassa. KKO:2007:87 Pahoinpitely Rangaistava teko Jokamiehen kiinniotto-oikeus Kiinniotettava rikoksentekijä oli kiinniottajalle entuudestaan tuttu. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että pahoinpitelyn kohteeksi joutuneella henkilöllä oli ollut jokamiehen kiinniotto-oikeus, mutta pippurikaasun suihkuttaminen ei ollut voimakeinona tarpeellinen ja puolustettava. Kiinniottajan katsottiin syyllistyneen pahoinpitelyyn. PakkokeinoL 1 luku 1 1 mom PakkokeinoL 1 luku 1 4 mom KKO:2007:88 Ylimääräinen muutoksenhaku - Kiinteistötoimituksen purkaminen - Kiinteistönmääritys - Rajankäynti Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esitys kiinteistönmääritystoimituksen purkamisesta jätettiin tutkimatta, koska kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muukaan yleinen etu ei vaatinut purkamista. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla purkuhakemuksen tulkittiin käsittävän myös kiinteistönomistajan purkuhakemuksen. Asia tutkittiin kiinteistönomistajan purkuhakemuksena ja toimitus purettiin. (Ään.) KML 278 2 mom OK 31 luku 7 1 mom 3 kohta OK 31 luku 10 OK 31 luku 16 KKO:2007:89 Ylimääräinen muutoksenhaku - Kiinteistötoimituksen purkaminen - Vesialueen jakotoimitus Tilat olivat vuonna 1919 rekisteröidyssä vesialueen jaossa saaneet virheellisesti toistensa vesialueet. Niitä oli myös pääosin nautittu toisin kuin kiinteistörekisteri osoittaa. Kiinteistöjärjestelmän selvyyden ja luotettavuuden katsottiin vaativan, että virhe korjataan. Toimitus purettiin maanmittauslaitoksen keskushallinnon hakemuksesta. KML 278 2 mom OK 31 luku 7 1 mom OK 31 luku 16 KKO:2007:90 Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen - Vapaudenmenetysajan laskeminen A:lle tuomitusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta oli tehty rikosten johdosta aiheutunutta vapaudenmenetysaikaa vastaava vähennys. Myöhemmin A tuomittiin samassa yhteydessä tutkituista muista rikoksista yhteiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Vähennys tuli tehdä myös siitä. Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa viimeisenä päivänä otettiin huomioon se kalenterivuorokausi, jonka aikana A oli päässyt vapaaksi. 12
2007_8lmu.fm Page 13 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM RL 3 luku 11 (1060/1996) RL 6 luku 13 (515/2003) VankeusL 21 luku 1 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2007:74 Metsästys - Metsästyslaki - Valitusoikeus - Yhdistyksen valitusoikeus - Alueellinen luonnonsuojeluyhdistys - Rauhoitettu eläin - Susi - Poikkeus suden rauhoitusajasta - Poikkeuksen myöntämisen edellytykset - Luontodirektiivi - Päätöksen täytäntöönpano Maa- ja metsätalousministeriö oli päätöksellään myöntänyt hakijalle luvan yhden suden tappamiseen hakemuksen karttaliitteessä rajatulla alueella 7.3.-21.3.2006 välisenä aikana siten, että pyynti kohdistui talojen pihapiirissä käyvään suteen. A ry:llä ja B ry:llä alueellisina luonnonsuojeluyhdistyksinä oli toimialueellaan oikeus saattaa kysymys suden rauhoituksesta poikkeamisen oikeudellisista edellytyksistä valitusviranomaisen tutkittavaksi. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksiä tulkitessaan ministeriön oli otettava huomioon metsästysasetuksen 28 :n 1 momentin ja luontodirektiivin säännökset. Vaikka ministeriön päätöksessä oli sovellettuina oikeusohjeina virheellisesti viitattu ainoastaan metsästyslain 41 :n 2 momenttiin ja metsästysasetuksen 25 :n 3 momenttiin, päätöksen selostusosasta ja perusteluista ilmeni, että ministeriö oli arvioinut lupaharkinnassaan rauhoituksesta poikkeamiselle asetettujen edellytysten olemassaoloa. Ministeriön päätökseen liitetyin ehdoin oli pyritty varmistamaan, että pyynti kohdennetaan tiettyyn, talojen pihapiirissä käyvään suteen. Päätöksestä ja asiakirjoista ilmeni, että poikkeaminen oli ollut tarpeen karjankasvatusta ja muuta omaisuutta koskevien erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi ja ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ollut. Kun otettiin vielä huomioon se, ettei kysymyksessä olevan yhden suden tappamisen vaikutus vahvistuvan susikannan kehitykseen ja suotuisaan suojelun tasoon ollut saadun selvityksen mukaan merkityksellinen, ministeriön päätös ei ollut hallintolainkäyttölain 7 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. A ry:n ja B ry:n yhteinen valitus hylättiin. Luonnonsuojelulaki 3, 37 1 mom. (1069/2004), 61 1 ja 3 mom. sekä 63 Metsästyslaki 5 1 mom. 1 kohta ja 41 2 mom. Metsästysasetus 24 2 mom., 25 3 mom. ja 28 1 mom. Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivi 92/43/ETY (luontodirektiivi) liite IV a kohta sekä 12 artikla 1 a kohta ja 16 artikla 1 b kohta Hallintolainkäyttölaki 6 1 mom., 7 1 mom. ja 31 1 ja 2 mom. Suomen perustuslaki (731/1999) 20 KHO:2007:76 Avioliiton esteiden tutkinta Maistraatin päätös Päätöksen valituskelpoisuus Tehokas oikeussuojakeino Maistraatin päätös, jolla maistraatti oli hylännyt hakemuksen avioliiton esteiden tutkinnan suorittamiseksi, oli valituskelpoinen päätös. Koska avioliiton esteiden tutkinnan suorittamista pyytäneet eivät valituksen mukaan enää olleet avioliittoaikeissa, ei valittajalla enää ollut oikeussuojan tarvetta. Äänestys 3-2. Avioliittolaki 10, 11 1 mom., 13 1 mom. Hallintolainkäyttölaki 1 ja 5 KHO:2007:79 Vammaispalvelu - Palveluasumisen järjestäminen - Henkilökohtainen avustaja - Vaikeavammainen - Kehitysvammainen - Lapsi Sosiaalilautakunta oli hylännyt hakemuksen, jolla 11-vuotiaan monivammaisen lapsen vanhemmat olivat hakeneet palveluasumisen järjestämistä kotiin. Päätöksen mukaan kunnan vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti järjestämät palvelut olivat riittäviä, kun otettiin myös huomioon vanhempien velvollisuus huolehtia alaikäisestä lapsestaan. Korkein hallinto-oikeus, hyläten sosiaalilautakunnan valituksen, ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla lautakunnan päätös oli kumottu ja asia palautettu lautakunnalle palveluasumisen järjestämistä varten. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että palveluasumisen järjestäminen myös henkilökohtaista avustajaa käyttäen on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Palveluasuminen voidaan järjestää vaikeavammaisen kotiin. Myös kehitysvammaista voidaan pitää vammaispalvelulain tarkoittamana vaikeavammaisena. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet on tarkoitettu myös alaikäiselle vaikeavammaiselle lapselle silloin, kun lapsen erityistarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen edellyttävät vanhemmilta tavanomaisen vanhemmuuden ylittävää erityistä valvontaa ja huolenpitoa. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4 1 mom. ja 8 2 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 10, 11 ja 16 KHO:2007:80 Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle - Julkisoikeudellinen lastensuojelu - Huostaanottopäätöksen täytäntöönpano - Asuinpaikka - Kiireellinen turvaamistoimenpide - Toimivaltainen viranomainen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli ratkaistavana kysymys lasten huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen edellytyksistä sekä perusturvalautakunnan toimivallasta. Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun neljään kysymykseen: Ensimmäinen kysymys koskee sitä, sovelletaanko tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a -asetus) julkisoikeudellisessa lastensuojelussa tehdyn, lapsen välitöntä huostaanottoa ja sijoittamista kodin ulkopuolelle sijaisperheeseen koskevan ratkaisun täytäntöönpanoon. Toisessa kysymyksessä kysytään, miten Bryssel II a -asetuksen asuinpaikan käsitettä on yhteisöoikeuden mukaan tulkittava erityisesti silmällä pitäen tilannetta, jossa lapsella on vakinainen asunto yhdessä jäsenvaltiossa, mutta hän oleskelee toisessa jäsenvaltiossa viettäen siellä kiertelevää elämää. Kolmas kysymys koskee Bryssel II a -asetuksen mukaisen kiireellisen turvaamistoimenpiteen toimittamisen edellytyksiä ja vaikutuksia. Neljännessä kysymyksessä kysytään miten tulisi toimia, jos jäsenvaltion tuomioistuin ei ole lainkaan toimivaltainen. Momentti 13 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 14 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 68 artiklan 1 kohta ja 234 artikla Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/ 2003 (27.11.2003) tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1247/2000 kumoamisesta Verotusasiat KHO:2007:75 Varainsiirtovero - Arvopaperi - Asunto-osake - Kauppahinta - Osuus asunto-osakeyhtiön veloista - Lyhytaikainen yhtiövelka - Omistusoikeuden siirtyminen Vaikka ostaja sitoutui perustajarakentajan kanssa tekemässään asunto-osakkeiden kauppakirjassa suorittamaan asunto-osakeyhtiölle 35 prosentin lyhytaikaisen lainaosuuden asunto-osakeyhtiön velasta viimeistään kahden kuukauden kuluttua kohteen valmistumisesta ja osakkeiden omistusoikeuden siirtymisen ehtona oli mainittu suoritus, maksua ei pidetty vastikkeena omistusoikeuden luovuttamisesta eikä siitä sen vuoksi ollut suoritettava varainsiirtoveroa. Ennakkoratkaisu. Varainsiirtoverolaki 15 ja 20 KHO:2007:77 Autovero - Veron käsite - Verotuksen peruuttamisen johdosta määrätty maksu - Veron suuruuden peruste Verotuksen peruuttamisen johdosta verovelvolliselta perittävä maksu, josta nykyisin säädetään autoverolain 35 a :n 2 momentissa, on oikeudelliselta luonteeltaan vero. Maksuun on tämän vuoksi sovellettava Suomen perustuslain 81 :n 1 momentissa ilmaistua vaatimusta, että veron suuruuden perusteista on säädettävä lailla. Autoverolain 35 a :n 2 momentissa on säädetty ainoastaan maksun enimmäismäärä. Kun säännöstä koskevasta hallituksen esityksestä kuitenkin ilmenee lisäksi, että maksun suuruus on tarkoitus suhteuttaa ajoneuvon käyttöaikaan Suomessa, korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei maksun määrääminen säännöstä soveltamalla ollut perustuslain 106 :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Äänestys 4-1. Suomen perustuslaki 81 ja 106 Autoverolaki 35 a KHO:2007:78 Elinkeinotulon verotus - Vähennyskelpoinen meno - Purkutappio C Oy, joka oli 21.7.1999 ja 14.6.2000 tehdyillä luovutustoimilla hankkinut omistukseensa F Oy:n osakekannan, päätettiin jakaa kahdeksi yhtiöksi 27.6.2000. Jakautuminen, jossa syntyi muun muassa CF Oy, tuli voimaan 2.11.2000. F Oy jakoi 15.6.2000 CF Oy:lle osinkoa vuodelta 1999 ja 5.11.2000 vielä lisäosinkoa vuodelta 1999. Lisäksi F Oy päätti antaa 6.11.2000 CF Oy:lle konserniavustusta. F Oy asetettiin 9.11.2000 selvitystilaan, sen nimi muutettiin 13.11.2000 S Oy:ksi ja CF Oy:n nimi F Oy:ksi. S Oy:n liiketoiminta ja osa sen varoista ja veloista siirtyi 10.11.2000 ennakkojako-osana uudelle F Oy:lle. S Oy purettiin 31.12.2001. Korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät osingonjaot vuodelta 1999 ja myönnetty konserniavustus olleet purkutappiona F Oy:n elinkeinotulosta vähennyskelpoista menoa. Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 KHO:2007:81 Perintövero - Vakuutuskorvaus - Luopuminen - Edunsaaja - Verosta vapaa osa Edunsaajana oli perintö- ja lahjaverolain 7 a :ää sovellettaessa pidettävä sitä henkilöä, joka tosiasiallisesti sai vakuutuskorvauksen. Näin ollen kullakin vakuutuskorvauksesta luopuneen sijaan tulleella lapsella oli oikeus 35 000 euron verovapaaseen osaan vakuutuskorvauksesta. Perintö- ja lahjaverolaki 7a KHO:2007:82 Perintövero - Henkivakuutus - Edunsaajamääräys - Tarkoitemääräys - Panttaus - Velka - Perinnönjättäjän velka Koska pankille pantatun vakuutuksen nojalla suoritettu kuolemantapauskorvaus, joka oli käytetty vakuutussopimuksessa mainitun luoton maksamattoman pääoman suoritukseksi, ei kuulunut perinnönjättäjän kuolinpesään, ei myöskään luottoa, joka oli maksettu pankille kuolemantapauskorvauksella eli kuolinpesään kuulumattomilla varoilla, voitu ottaa huomioon perinnönjättäjän velkana. Perintö- ja lahjaverolaki 9 Vakuutussopimuslaki 47 KKO:N VALITUSLUVAT VL:2007-116 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Syytetty oli käräjäoikeudessa törkeää pahoinpitelyä koskevassa asiassa ilmoittanut, ettei hän halunnut itse lausua asiassa mitään. Käräjäoikeus oli tuominnut syytetyn vaatimusten kiistämisestä huolimatta mainitusta rikoksesta pitkään ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja huomattaviin vahingonkorvauksiin. Hovioikeudessa syytetty pyysi pääkäsittelyn toimittamista näytön uudelleen arvioimiseksi ja nimesi itsensä kuultavaksi. Hovioikeus piti pääkäsittelyn toimittamista selvästi tarpeettomana ja hylkäsi sitä koskevan pyynnön. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely ottaen erityisesti huomioon syytetyn sitä koskeva pyyntö. VL:2007-117 Tapaturmakorvaus Kysymys siitä, voidaanko laaja-alaisten oikean alaraajan vaivojen ja jalkaterän pitkittyneiden kiputilojen sekä selkävaivojen katsoa olevan syy-yhteydessä 11.1.2002 sattuneeseen tapaturmaan. VL:2007-118 Asunto-osakeyhtiö - Osakkeiden lunastaminen - Osakkeenomistajan muutostyö Vahingonkorvaus Kysymys asunto-osakkeiden ostajan velvollisuudesta korvata osakkeiden lunastajalle lunastusaikana huoneistossa suorittamistaan purkutöistä aiheutunut vahinko. VL:2007-119 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Oikeudenkäyntikulut Tuotantorakennuksen katto oli sortunut. Kysymys kunnan vahingonkorvausvastuusta rakennusvalvonnassa noudatetun menettelyn perusteella. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. 14
2007_8lmu.fm Page 15 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM VL:2007-120 Yksityishenkilön velkajärjestely - Lisäsuoritusten vahvistamishakemus Velallinen oli toimittanut käräjäoikeudelle lisäsuoritusten vahvistamista koskevan hakemuksen. Velkojat, joille käräjäoikeus oli hakemuksen johdosta varannut tilaisuuden esittää asiassa vaatimuksensa, olivat vaatineet lisäsuorituksia käräjäoikeuden asettamassa määräajassa, mutta vasta sen jälkeen, kun yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 61 a :ssä säädetty kahden vuoden määräaika lisäsuoritusten vahvistamista koskevan hakemuksen tekemiselle oli päättynyt. Kysymys siitä, voitiinko velkojien vaatimukset tutkia. VL:2007-121 Tapaturmakorvaus Kysymys siitä, voitiinko hakijan vasemman polven vaivojen katsoa olevan syy-yhteydessä tapaturmaan. VL:2007-122 Oikeudenkäyntimenettely Todistelu VL:2007-124 Avioliitto - Omaisuuden ositus - Pesänjakaja A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan ositus A:n ja hänen entisen puolisonsa B:n välillä. B vastusti hakemusta, koska ositus oli jo lopullisesti toimitettu ja koska A oli osituksessa luopunut ositusvaateestaan osituskirjassa mainitsemattomien omaisuuserien osalta. Kysymys siitä, oliko pesänjakaja määrättävä. VL:2007-125 Vahingonkorvaus Valmistaja oli luovuttanut veneen A:lle vuonna 1987. A oli myynyt veneen edelleen B:lle vuonna 2000. Vene oli samana vuonna uponnut. Kysymys B:n oikeudesta vaatia valmistajalta vahingonkorvausta. VL:2007-126 Todistelu Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Kysymys näytön arvioinnista lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa ja erityisesti lapsen psykologisten tutkimusten yhteydessä antamien lausumien merkityksestä näyttönä. keyhtiön rakennus ja huoneistot - Rakennuksen kunnossapito Asunto-osakeyhtiö oli osakkeenomistajan kanteesta velvoitettu korjaamaan kosteusvaurio, jonka katsottiin kuuluvan yhtiön kunnossapitovastuun piiriin. Koska vaurion katsottiin olleen osaksi osakkeenomistajan itsensä aiheuttama, hänet oli samalla velvoitettu maksamaan yhtiölle puolet korjauskustannuksista. Kysymys siitä, voitiinko osakkeenomistaja velvoittaa tällaiseen suoritukseen hänen yhtiötä vastaan ajamastaan kanteesta. VL:2007-129 Eläke Tuomioistuimen toimivalta Eräät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevat henkilöt nostivat valtiota vastaan kanteen, jossa he katsoivat, että valtion eläkelainsäädäntöä muutettaessa oli loukattu heidän perusoikeuksiaan, muun ohessa omaisuudensuojaa. Kantajat vaativat vahvistettavaksi, että heidän eläke-etunsa määräytyivät aikaisemmin voimassa olleen heille edullisemman eläkelain mukaan. Lisäksi he vaativat perusteettoman edun palautusta ja vahingonkorvausta. Kysymys siitä, voitiinko kanne tutkia yleisessä tuomioistuimessa. Momentti Käräjäoikeus piti henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa puhelimitse kuullun asianomistajan syytettä tukevaa yksityiskohtaista kertomusta uskottavana ja tuomitsi vastaajan muun muassa petoksesta ja väärennyksestä. Valituksessaan hovioikeuteen vastaaja pyysi pääkäsittelyn toimittamista näytön uudelleen arvioimiseksi. Hovioikeus hylkäsi pyynnön. Kysymys menettelyn oikeellisuudesta. VL:2007-123 Avioliitto - Omaisuuden ositus - Pesänjakaja A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan ositus A:n ja hänen entisen puolisonsa B:n välillä. B vastusti hakemusta, koska ositus oli jo lopullisesti toimitettu, sekä esitti A:n ja B:n allekirjoittaman ositussopimuksen. A kiisti allekirjoittaneensa ositussopimusta. Kysymys siitä, kuuluiko ositussopimuksen aitouden tutkiminen tuomioistuimen tutkittavaksi sen harkitessa pesänjakajan määräämistä. VL:2007-127 Lapsen tapaamisoikeus Vanhemmat olivat sopineet, että heidän 13- ja 16-vuotiaat lapsensa asuivat isänsä luona mutta saivat tavata äitiään niin paljon kuin halusivat. Säännönmukaisille tapaamisille oli kuitenkin sovittu minimimäärä ja yksityiskohtaisesti määrätyt ajat. Käräjäoikeutta oli pyydetty vahvistamaan sopimus. Lapset olivat käräjäoikeudessa kuultuina ilmoittaneet haluavansa tavata äitiään vapaasti ilman että tapaamisia rajoittivat kellonajat. Asiassa katsottiin, ettei sopimus tältä osin ollut lasten tahdon vastaisena heidän etunsa mukainen, ja vahvistettiin tapaamisoikeus sopimuksen mukaisesti ilman mainintaa tapaamisten minimimäärästä tai määräajoista. Kysymys lasten edusta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. VL:2007-128 Oikeudenkäyntimenettely Asunto-osakeyhtiö - Asunto-osa- VL:2007-130 Takavarikko Vahingonkorvaus - Turvaamistoimenpiteestä johtuva vahingonkorvaus Asunto-osakkeiden ostaja oli antanut ostamansa osakkeet pankille vakuudeksi veloistaan. Kysymys siitä, oliko pankki velvollinen korvaamaan asunto-osakkeiden lunastajalle vahingon, joka oli aiheutunut osakkeita koskevan turvaamistoimen hakemisesta. VL:2007-131 Ehdonalainen vapaus - Jäännösrangaistus Rangaistuksen mittaaminen - Yhteinen rangaistus Kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamisesta, kun ehdonalaiseen vapauteen päästetyn jäännösrangaistus oli koeaikana tehtyjen rikosten johdosta määrätty pantavaksi kokonaan täytäntöön. 15 Momentti 8/2007
2007_8lmu.fm Page 16 Wednesday, November 28, 2007 2:25 PM VL:2007-132 Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Henkinen kärsimys Oikeudenkäyntikulut Liikennevakuutus A oli aiheuttanut B:n kuoleman menettelemällä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen tunnusmerkistöt täyttävällä tavalla, mutta hänet oli jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta. Kysymys henkisen kärsimyksen korvauksen tuomitsemisen edellytyksistä B:n aikuisille lapsille. Kysymys myös rikosoikeudenkäyntiin kuultavaksi kutsutun liikennevakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön velvollisuudesta korvata asianomistajien oikeudenkäyntikuluja. VL:2007-133 Oikeudenkäyntikulut - Sovintotarjous Ostajan kanne oli kiinteistön kauppahinnan alentamista koskevassa riidassa hyväksytty osittain. Myyjä oli käräjäoikeuden suullisessa valmistelussa tehnyt tuomitun määrän ylittäneen sovintotarjouksen, jonka hän oli pitänyt voimassa koko käräjäoikeuskäsittelyn ajan, vaikka oli kiistänyt kanteen. Kysymys oikeudenkäyntikulujen korjausvelvollisuudesta käräjäoikeudessa. VL:2007-134 Rikoksen yritys Varkaus A oli myymälässä irrottanut hälyttimet kahdesta pelistä, piilottanut lasivitriinistä ottamansa viisi matkapuhelinta toiseen hyllyyn ja poistunut sen jälkeen myymälästä. Vartija otti A:n kiinni kassalinjan jälkeen. Kysymys siitä, täyttikö A:n menettely varkauden yrityksen tunnusmerkistön. VL:2007-136 Ulosottolaki - Ulosmittaus Kuittaus - Kuittaus ulosotossa Yhteisomistus Hovioikeus oli velvoittanut pankin suorittamaan A:lle ja B:lle korvausta heidän yhteisistä oikeudenkäyntikuluistaan. A haki koko oikeudenkäyntikulusaatavan ulosmittaamista pankilta. Ulosottomies katsoi, että pankilla oli kuittausoikeus siihen oikeudenkäyntikulusaatavan osaan, joka oli tuomittu B:lle. Ulosottomies päätti, että hovioikeuden tuomitsemat oikeudenkäyntikulut jakautuivat A:lle ja B:lle kummallekin puoliksi eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain mukaisesti. Ulosottomies hyväksyi hakemuksen siten, että pankin tuli suorittaa A:lle puolet oikeudenkäyntikulusaatavasta. Kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada koko tuomittu oikeudenkäyntikulusaatava ulosottotoimin perityksi. VL:2007-137 Pakkokeino - Takavarikko Oikeudenkäyntimenettely Rikoksesta epäillyn A:n tietokoneen kovalevy oli takavarikoitu ja tiedonsisällöstä oli otettu kopio. Poliisi oli samana päivänä lopettanut takavarikon palauttamalla kovalevyn A:lle, mutta tiedonsisällöstä otettu kopio oli jäänyt poliisin haltuun. Hovioikeus kumosi takavarikon A:n, B:n ja C:n vaatimien kopiolla olevien tiedostojen osalta, määräsi näiden tiedostojen kopiot heti luovutettavaksi A:lle, B:lle ja C:lle tai poistettavaksi kovalevyn kopiolta ja velvoitti valtion korvaamaan A:n, B:n ja C:n oikeudenkäyntikulut. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos valitti hovioikeuden päätöksestä ja vaati sen kumoamista. Kysymys poliisilaitoksen oikeudesta käyttää puhevaltaa asiassa ja takavarikon sekä sen kumoamisen edellytyksistä. VL:2007-138 Reformatio in peius Rangaistuksen määrääminen - Ehdollinen vankeus - Oheissakko Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Vastaajien valitettua ja vaadittua rangaistusten lieventämistä hovioikeus alensi ehdollisia vankeusrangaistuksia ja tuomitsi niiden ohella oheissakkoa. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2007-139 Oikeudenkäyntimenettely - Suullinen käsittely - Ulosottovalitus Kysymys käräjäoikeuden velvollisuudesta toimittaa asianosaisen pyynnöstä suullinen käsittely ulosottovalitusta koskevassa asiassa. VL:2007-140 Ehdollinen rangaistus Ehdonalainen vapaus - Jäännösrangaistus Syyttäjä, joka vaati A:lle rangaistusta eräistä rikoksista, vaati samalla A:lle aiemmin tuomitun ehdollisen vankeuden määräämistä pantavaksi täytäntöön. Hovioikeus sovelsi rikoslain 2 c luvun 14 :n 2 momenttia ja jätti jäännösrangaistuksen määräämättä täytäntöön pantavaksi. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2007-141 Yksityistie Kysymys tieoikeuden siirtämisen edellytyksistä yksityistielain 38 b :n perusteella. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com