Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys ja paikallistason sopeutumisvalmiuden merkitys

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivittäminen. Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. - arviointi ja uudistaminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia uudistuu

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Miten Suomi sopeutuu?

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Helsingin ilmastonmuutoksen sopeutumisen linjaukset

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Savon ilmasto-ohjelma

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Ilmastotyöryhmän esitys

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkisuunnittelussa

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja

BaltCICA-työpaja: Pohjavesi ja ilmastonmuutos Hangossa

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Yhteenvetotietoja valtion toiminnan ja ICT:n kehittämisen hankesalkusta

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Ilmastonmuutos ja työelämä

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Edessä väistämätön muutos

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen

Säästöä vai ajan haaskausta?

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi 2009

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Helsingin sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Kuntaliiton ajankohtaista. Lammin päivät 2013

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Ilmastolaki ja muita YM:n ajankohtaisia asioita

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

r Tl Iii ITnl.Fi

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM HTO Arrhenius Viveca JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Transkriptio:

Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys ja paikallistason sopeutumisvalmiuden merkitys Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Lähde: Jylhä, K. & al. (2012). Ilmasto muuttuu Suomessa. (Synteesiraportt

Missä mennään sopeutumistutkimuksessa v. 2012? tutkijoiden käsityksiä Sopeutumistutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää käytännön sopeutumistoimissa Sopeutumistoimissa kannattaa edetä epävarmuuksista huolimatta "Kun ei tarkkaan tiedetä, millaisiin seikkoihin tulisi varautua, tarvittaisiin varautumista epävarmuuteen ja sellaisia ratkaisuja, jotka toimivat erilaisissa olosuhteissa ja jotka voidaan mukauttaa monenlaisiin tilanteisiin". (Kerkkänen, A. & Savikko, R. 2012.) Sopeutumistoimet voivat tukea myös muita toimialan tavoitteita. Esim. Vesivaroihin liittyvät sopeutumistoimet saattavat edistää veden laadun paranemista ja vesiensuojelua. Alueiden käytön ja yhdyskuntasuunnittelussa sopeutumistoimien edut liittyvät kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseen. mm. alavien ja ranta-alueiden suunnittelussa ilmastonmuutoksen riskien ennakointi saattaa vähentää riskirakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Pelastustoimessa rajuilmavahinkoihin varautumien auttaa johtamisjärjestelmien kehittämisessä. Energiaverkkojen (kunnalliselle toimijalle kuuluvin osin) johtolinjojen vaihtaminen maakaapelointiin saattaa tuoda maisemahyötyä ja maankäytön vapausastetta. Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen myös sopeutumisen näkökulmasta tuo mukanaan kunnallisiin suunnittelujärjestelmiin aikaisempaa enemmän pitkän tähtäyksen näkökulmaa, kuten syvempää riskien kartoittamista. Taloudellisia vaikutuksia, kustannuksia ja hyötyjä ei tunneta riittävän hyvin Synteesiraportti, Reija Ruuhela (toim.)

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2005 Sopeutumisstrategia 2006-2010 Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma (ISTO) 2009 Strategian toimeenpanon väliarviointi 2011 ISTO:n loppuarviointi =>Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua ("synteesiraportti"), maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/2011 2012/2013 Strategian arviointi 2013 Strategian päivitys

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia Tavoite: Vahvistaa ja lisätä sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen Suomessa. Sisältö: 1. Skenaariot - ilmastonmuutoksen skenaariot, - sosioekonomiset skenaariot, 2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset (15 toimialaa) - haitat + hyödyt, toimialan kuvaus 3. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen toimialoittain - kuvaus nykyisestä sopeutumiskyvystä + - toimenpidelinjauksia 3 aikavälille: * välitön 2005-2010, * lyhyt aikaväli 2010-2030 * pitkä aikaväli 2030-2080

Kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpano Strategian toimeenpanon lähtökohta: Tarvittavien sopeutumistoimien määrittäminen, toimeenpano ja vaikutusten arviointi osana toimialojen tavanomaista suunnittelua ja kehittämistä. Ministeriöillä päävastuu sopeutumisstrategian toimeenpanosta hallinnonaloillaan toimialakohtaisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien kautta. ISTO - tutkimusohjelma (Climate Change Adaptation Research Programme 2006-2010) + muut sopeutumisen tutkimusohjelmat (VACCIA 2009-2011, MIL 2007-2012, FICCA 2011-2014) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä perustettu 2008 www.ilmasto-opas.fi internet-sivusto, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta erityisesti kunnille ja kansalaisille Alueellisen ja paikallisen tason toimintaa ei ole käsitelty strategiassa, vaikka merkittävä osa käytännön työstä tehdään alueilla ja kunnissa (esim. maankäytönsuunnittelu, tulvasuojelu).

7 Strategian arviointi (2012-13) yleiset onnistumiset Ilmastonmuutos on tunnistettu ja tiedostettu sekä noussut agendoihin ja strategioihin Sopeutumisselvityksiä ja -tutkimusta tehty, panostuksia tutkimukseen Tiedottamisessa ja riskienhallinnassa edistystä Käytäntöön vieminen ja koulutus etenee toimialoilla (esim. meriliikenne, maatalous) Seurantaa on käynnistetty Sopeutumistoimenpiteet tehdään pääosin oman päivittäisen toiminnan näkökulmasta (ei niinkään ilmastonmuutoksen) ja ne asiat edistyneet eniten, joilla on jo ennestään olemassa vastuutaho. Eri sektoreita osallistava päätöksentekokulttuuri (SITO Oy)

8 Strategian arviointi (2012-13) yleiset haasteet Muutoksen ymmärtäminen, vaikutusten vaikea ennustettavuus => Epävarmuudet: mihin muutoksen sopeudutaan (alueellinen, kansallinen vai globaali) ja millaisella aikavälillä (välitön, lyhyt, keskipitkä, pitkä)? Hyöty-ja kustannustietojen puuttuminen (epävarmuus ja riskienhallinta) Toimeenpano käytännön tasolla (vastuun- ja työnjako, resurssit, kustannukset) ja väärä oletus liian helposta valtavirtaistamisesta Toimialakohtaiset ja alueelliset erityispiirteet Ohjauskeinojen (ja yleinen) joustavuus ja oppimisen edistäminen Sopeutumisen kärsijät ja hyödynsaajat ovat eri tahoja, motivointi Kokonaisuuden hallinta: Laajuus ja toimijoiden suuri määrä, yhteistyön sujuvuus eri tasojen ja toimialojen välillä Poikkisektoraalisten sopeutumistoimien tunnistaminen ja toimeenpano; Seurantajärjestelmien puute ja seurantatiedon muuttaminen toiminnaksi Muut intressit (esim. talous) vahvempia kuin ilmastonmuutos - Kantapään kautta oppiminen (reaktiivinen toiminta) (SITO Oy)

Sopeutumistoimet edellyttävät sopeutumistutkimusta ja päättäjien tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toimialakohtaisesti ja myös toimialan sisällä eroja sopeutumisessa riippuen mm. vaikutusten merkittävyydestä, riskien arvioinnin ja toimenpiteiden määrittämisen haastavuudesta. Sopeutumistaso Suomessa: Yleisesti: 2 + Vesivarat: 4 Taso 3: mm. maa- ja metsätalous, energia, matkailu Strategian arviointi: sopeutumistaso/-portaat Sopeutumistoimet 1 2 3 4 5 - vaikutukset tiedetään suuntaa-antavasti, joitakin toimenpiteitä käynnistetty Sopeutumistutkimus - sopeutuminen integroitu päätöksentekoon, toimialojen välinen yhteistyö toimivaa - vaikutukset ja tarpeet tunnistettu, toimenpiteet käynnissä

Sopeutumistason määrittäminen sopeutumistarpeen tunnistaminen 1. porras Sopeutumistarve tunnistettu toimialalla pienessä edelläkävijöiden joukossa sopeutumistoimien käynnistäminen Joitakin sopeutumistoimia tunnistettu, mutta ei toteutettu sopeutumistutkimuksen taso Ilmastonmuutoksen vaikutus- / sopeutumistutkimusta tehty vain vähän sektoreiden välinen yhteistyö 2. porras Sopeutumistoimien tarve tunnustettu jossain määrin (osa päätöksentekijöistä) 3. porras Sopeutumistoimien tarve on tunnustettu toimialalla melko yleisesti (valtaosa päätöksentekijöistä) 4. porras Sopeutumistoimien tarve yleisesti tunnustettu ja hyväksytty toimialalla Sopeutumistoimia tunnistettu ja toteuttamiseksi on suunnitelmia, osittain käynnistetty Sopeutumistoimia tunnistettu ja niiden toimeenpano käynnistetty Sopeutuminen osa toimialan tavanomaista päätöksentekoa Sopeutumistoimien toteutus käynnissä laajasti ja niiden hyötyjä arvioitu ainakin jossain määrin Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunnetaan suuntaa-antavasti (kvalitatiivista tietoa) ottaen huomioon ilmastonmuutosskenaarioihin liittyvä epävarmuus Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunnetaan kohtuullisen hyvin (kvantitatiivista tietoa) ottaen huomioon ilmastonmuutosskenaarioihin liittyvä epävarmuus Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan hyvin nykyisen ilmastonmuutosskenaarioihin liittyvän epävarmuuden rajoissa 5. porras Sopeutumisstrategian mukaiset tai muutoin tunnistetut sopeutumistoimet toimialalla toteutettu Sektorien välinen yhteistyö sopeutumistoimissa aloitettu Sektorien välinen yhteistyö sopeutumistoimissa vakiintunut

Kuntien sopeutumistoimista... Useat Suomen kunnat ovat viime vuosina kartoittaneet, miten niiden alueella voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suunnitelmallista ilmastotyötä tekeviä kuntia on Suomessa 145, mikä on 43 prosenttia kaikista kunnista (Mattsson, L. 2012). Kunnissa on sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten hulevesiohjelmia, tulvamallinnuksia, poikkeusolojen varautumissuunnitelmia. Myös muissa kuntien strategioissa, politiikkaohjelmissa tai kunnallisissa määräyksissä on huomioitu säätilan lämpeneminen ja/tai sään ääri-ilmiöihin varautuminen. (... vaikka ei puhutakaan varsinaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisesta...) Yleisimmin kunnat ovat varautuneet ilmasto-olojen muutoksiin maankäytön suunnittelussa. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ei koeta juurtuneen osaksi paikallisen ja alueellisen tason toimintamalleja (Haanpää, S. & al. 2009). Irralliseksi jäänyt kansallinen sopeutumisstrategia ja hankelähtöiset sopeutumistoimet kertovat sopeutumisstrategioiden/-suunnitelmien resursoinnin ongelmista (Ruuhela, R. 2012). Jotkut kunnat, seutukunnat ja maakunnat ovat pystyneet mobilisoimaan resursseja esimerkiksi hyödyntämällä EU:n aluekehitysrahastoja tai muuta hankerahoitusta.

Valtioneuvoston linjauksista poimittua... Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia (2008) "Kunnat voivat edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista liittämällä ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnin ja sopeutumistoimien määrittämisen osaksi tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa." Varaudutaan eri toimialoilla sään ääri-ilmiöiden runsastumiseen. Yhteiskunnan sopeutumisvalmiuksien parantamiseksi kehitetään havainnointi- ja varoitusjärjestelmiä ja vahvistetaan edellytykset alueellisten ilmastoskenaarioiden laatimiselle. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko 2009 "Sopeutumisessa tulee laatia alueellisia ja paikallisia haavoittuvuusarvioita ja sopeutumisstrategioita." Kehitetään ja tarjotaan kunnille työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian päivitys (2013), luonnos Vahvistetaan sopeutumisstrategian päivittämisessä sopeutumisen toimeenpanon konkreettista otetta, määritetään ilmastonmuutoksen globaalien, alueellisten sekä paikallisten välittömien ja välillisten vaikutuksien ja riskien merkittävyyttä sekä suunnataan toimia kustannustehokkaasti merkittävimpiin vaikutuksiin ja avaintekijöihin. Kehitetään yhteiskunnan sopeutumisvalmiuksien parantamiseksi riskien arviointimenetelmiä ja haavoittuvuustarkasteluja, myös alue- ja paikallistasolla.

Strategian päivitys, alustavia suuntia... Tunnistetaan ja kehitetään toimintatapoja, jotka vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin - sopeutumisen "valtavirtaistaminen" - vaikuttavien ohjauskeinojen löytäminen - riskinarvioinnin ja -hallinnan kehittäminen/jalkauttaminen - haavoittuvuustarkastelut? Lisätään tietoisuutta ja käytännön tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta - ml. hyvien käytäntöjen (best practice) levittäminen Kannustetaan alueellisen ja paikallisen tason sopeutumista Lisätään valmiuksia varautua sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen Tarkastellaan sopeutumista ja hillintää yhdessä/kokonaisuutena Hyödynnetään ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia Selvitetään ilmastonmuutoksen globaaleja vaikutuksia Suomeen (ja varaudutaan niihin) Seuranta- ja palautejärjestelmän kytkeminen strategiaan

Strategian päivitys, valmistelu 2013 Valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriön asettama Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä Käsitellään energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmässä marraskuussa 2013 Osallistaminen - kysely laajasti sidosryhmille yms. toimijoille strategian toimintalinjauksiin, toimenpidetarpeisiin ja priorisointiin liittyen (kevät 2013) - sidosryhmätyöpaja (syksy 2013) - avoin kansalaiskuuleminen (syksy 2013) Hankkeet: sopeutumisen ohjauskeinoista (maalis-toukokuu), mahd. selvitys liittyen toimialojen riskeihin ja haavoittuvuuteen (?), SOVA

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä Toimikausi: 22.5.2012-31.12.2013 Jäsenet: MMM (pj), YM (vpj), IL (vpj), UM, SM, PLM, VM, OKM, LVM, TEM, STM, THL, Hki kaupunki, Tre kaupunki, Suomen Akatemia Kuntaliitto, SYKE, TEKES Tehtävät: 1) Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian (2005) arviointi ja ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian uudistaminen uuden tiedon pohjalta. 2) Seurata ja edistää kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian toimeenpanoa ja tukea valmiuksien lisäämistä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lisätä tiedon käyttöön soveltamista. 3) Tukea vuonna 2013 julkaistavan EU:n sopeutumisstrategian kansallista valmistelua. 4) Tukea kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumispolitiikan valmistelua.

Ilmastolaki - valmisteilla hallituksen esitys ilmastolaiksi - valmistelun pohjana selvitys Ilmastolaista (Ekroos & Warsta, 2012) - ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana ilmastolakia EU:n sopeutumisstrategia - julkaistaan huhtikuu/2012 - "sopeutumista tarvitaan lähes jokaisella toimialalla" - kytkökset EU2020 -tavoitteisiin ("vihreä talous") - rahoitus: EU ohjelmat ja rahastot 2014-2020 (EAKR, CAP, Life+ yms.) - Tiedonannon sisältö: - kattava adaptaatiostrategioiden EU: kansalliset ja/tai alueelliset (trans-boundary) - tietämyksen lisääminen: tietoaukkojen paikkaaminen, tutkimuksen priorisointi, climate-adapt -sivusto (http://climate-adapt.eea.europa.eu/) - haavoittuvimmat alueet ja sektorit Muuta ajankohtaista