LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 396 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Poikkeuksen myöntäminen vesilain 1 luvun 17 a :ssä säädetystä kiellosta muuttaa luonnontilainen uoma ja lähde moreenimäen tasoittamisen yhteydessä Riihimäen kaupungin Kuulojan teollisuusalueella Oy Kontino Finance Ab HAKEMUS Oy Kontino Finance Ab on ympäristölupavirastossa 20.12.2007 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa poiketa vesilain 1 luvun 17 a :ssä säädetystä kiellosta muuttaa luonnontilainen uoma ja lähde moreenimäen tasoittamisen yhteydessä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Riihimäen kaupungin Kuulojan teollisuusalueella. SUUNNITELMA Tausta Riihimäen kaupunki ja Oy Kontino Finance Ab ovat tehneet 3.10.2005 esisopimuksen Kuulojan teollisuusalueen korttelin 2302 tontin 4 kiinteistökaupasta. Sopimukseen kuuluu, että alueella käynnistetään asemakaavan muutos teollisuustonttien yhdistämiseksi ja laajentamiseksi. Lopullinen kauppakirja on allekirjoitettu 12.10.2006. Riihimäen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.5.2007 käynnistää alueen asemakaavan muutoksen. Kohteena on Kuulojan teollisuusalueen osa korttelista 2302 sekä siihen liittyvä lähivirkistysalue. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa teräksen tukkukauppaan ja esikäsittelyyn erikoistuneen Oy Kontino Finance Ab:n eri paikkakunnilla sijaitsevien toimintojen keskittäminen yhdelle paikkakunnalle. Tontin käyttötarkoitukseksi tulee teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (T), jolle sallitaan toiminto, myynti ja asuintilojen rakentaminen. Asemakaavatyöhön liittyvien pohjavesi ja luontoselvitysten yhteydessä havaittiin pieni lähdepurkauma. Se sijaitsee vahvistetun asemakaavan korttelin 2302 teollisuustontilla 4. Hämeen ympäristökeskus on todennut lähdepurkauman luonnolliseksi lähteeksi. Ympäristökeskuksen muistiossa lähteen ja lähdepuron luonnontilaisuuden arvioinnista todetaan myös lähteen alapuolisella suolla sijaitsevan noron näyttävän uomaltaan luonnontilaiselta.
2 Hakija on pyytänyt poikkeuslupaa lähteen ja läheisellä suolla sijaitsevan noron luonnontilan muuttamiseksi, jotta teollisuusalueeksi kaavoitettu alue voidaan rakentaa teräspalvelukeskuksen tarpeita palvelemaan. Kaavoitus Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa kaava alue on osoitettu merkinnällä TT, ympäristövaikutuksiltaan merkittävä teollisuustoimintojen alue. Riihimäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisen Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavan 30.9.2002. Lähteen alue on osoitettu osayleiskaavassa teollisuusalueeksi. Lähteen alue on voimassa olevassa 23.8.2004 hyväksytyssä asemakaavassa osoitettu teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueelle on käynnistetty asemakaavan muutos. Siitä on valmistunut osallistumis ja arviointisuunnitelma ja alustava asemakaavan muutos. Sen tavoitteena on yhtenäisen teollisuusalueen kaavoittaminen Oy Kontino Finance Ab:n teollisuuslaitosta varten. Lähde ja noro Suunnittelualue sijaitsee moreenimäellä ja siihen rajautuvilla savikoilla. Suunnittelualueen lounaisosassa purkautuu vähäinen määrä pohjavettä. Hämeen ympäristökeskuksen luonnontilaiseksi toteama lähdepurkauma sijaitsee moreenimäen loivasti pohjoiseen viettävässä rinteessä. Lähdepurkaumaa ei ole merkitty peruskartalle lähteeksi. Alueen pohjavesiselvityksen laatimisen yhteydessä lähteestä purkautuva vesimäärä arvioitiin vähäiseksi. Arvion mukaan vesimäärä on joitakin kuutiometrejä vuorokaudessa. On mahdollista että kuivana kautena pohjavettä ei purkaudu ollenkaan. Havaittu lähdepurkauma ei edusta valuma alueella muodostuvan pohjaveden varsinaista purkautumiskohtaa. Pääosa pohjavedestä purkautuu havaittuun lähdepurkaumaan nähden alemmalla tasolla sen länsilounaispuolella virtaavaan ojaan. Lähdepurkauma on todennäköisesti savi silttikerroksen päälle purkautuvaa ylivuotoa pohjaveden päävirtauksen jatkuessa savi silttikerrosten alapuolella kohti luodetta. Lähteestä purkautuvan vesimäärän vähäisyydestä kertoo purouoman puuttuminen lähteen välittömästä läheisyydestä. Lähteestä poistuva vesi virtaa aluksi maan alla ja sitten kasvillisuuden seassa. Vesi virtaa kasvillisuuden läpi kohti lähteen alapuolista soistumaa, mutta virtaava vesi ei tässä kohdassa muodosta minkäänlaista pysyvää uomaa. Lähdevesi kerääntyy lähteen alapuolella olevalle suolle. Suon poikki on ajettu metsätyökoneella, jonka pyörät ovat jättäneet suohon syvät urat. Pyörien jättämät jäljet pilaavat suon luonnontilaa ja lähdevesi kertyy lammikoiksi näihin uriin.
3 Suon keskiosassa vesi alkaa virrata hetteisenä norona. Kyseessä on pieni uoma, jota ei ole merkitty peruskartalle. Noron päällä on runsaasti hakkuutähteitä, jotka hidastavat veden virtaamista ja patoavat sitä. Norossa ei ole merkkejä perkaamisesta ja Hämeen ympäristökeskuksen muistiossa uoman mainitaan näyttävän luonnontilaiselta. Kasvillisuus Syksyllä 2007 lähteessä ja sen ympäristössä tavattiin seuraavia sammallajeja: Brachythecium rivulare, purosuikerosammal Brachythecium rutabulum, lehtosuikerosammal Brachythecium velutinum, sirosuikerosammal Calliergonella cuspidata, otasammal Hylocomium splendens, metsäkerrossammal Polytrichum jensenii, rantakarhunsammal Rhizomnium magnifolium, lähdelehväsammal Rhizomnium punctatum, kilpilehväsammal Tetraphis pellucida, lahosammal Chiloscyphus polyantos, hetealvesammal Kaikki yllä mainitut sammallajit ovat yleisiä. Polytrichum jensenii on listattu yhdeksi Suomen 55:stä lehtisammalten vastuulajeista, mutta laji on elinvoimainen koko Suomessa. Lähteen reunamilla kasvavaan putkilokasvilajistoon kuuluvat mm. taikinamarja, vadelma ja hiirenporras. Suolla virtaavan noron lähistöllä esiintyvään lajistoon kuuluvat suo ohdake, röyhyvihvilä, keltasara ja purolitukka. Pohjavesialueet Kohde ei sijaitse ympäristöhallinnon määrittelemällä pohjavesialueella. Etäisyyttä lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle on noin 3 km. Lähin pohjavesialue on Hausjärven I luokan pohjavesialue (0408602). Hankkeen toteuttaminen Voimassa olevan asemakaava toteuttaminen ei ole mahdollista ilman, että lähteen luonnontila muuttuu. Valmisteilla olevan kaavan muutosta ei ole myöskään mahdollista laatia siten, että lähteen luonnontila säilyisi. Kaavan toteuttamiseen liittyy suunnittelualueella sijaitsevan moreenimäen tasaaminen. Tasaamisen aiheuttamat muutoksen lähteen valuma alueella vaikuttavat lähteen vesimäärään. Tästä johtuen lähteen luonnontila muuttuisi, vaikka kaavan rajausta muutettaisiin siten, että lähteelle jätettäisiin suojavyöhyke. Suunnittelualueella sijaitsevan mäen korkein kohta on noin +127 m merenpinnan yläpuolella. Suunniteltu tasaus korkeudelle +104 m edellyttää maakerrosten poistamista ja kalliolouhintaa. Lähteen säilyttäminen tarkoittaisi koko kaavan toteuttamatta jättämistä. Teräspalvelukeskuksen sijoittaminen rakennettavalle teollisuusalueelle on kuitenkin tarkoituksenmukaista ja voimassa olevan asemakaavan mukaista. Lisäksi hanke toteuttaa maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteita. Suunnittelualue on teollisuusaluetta, viereisillä tonteilla toimivat Trans Farm Oy ja Lasiliiri Oy. Idässä suojaviheralueen taka
Lähteiden suojelutilanne Lähteen ja uoman suojeluarvo 4 na sijaitsee Ekokem Oy Ab:n jätteenkäsittelyalue, joka on varattu ongelmajätteiden varastointiin ja loppusijoitukseen. Rautatieyhteys on teräspalvelukeskuksen toiminnan kannalta välttämätön, sillä lähes kaikki saapuva tavara saapuu rautateitse. Vantaan toimipaikan rautatieyhteys ollaan poistamassa uudessa kaavassa. Kuulojan teollisuusalueen sijainti mahdollistaa tulevan tavaran toimittamisen Riihimäen asemalta sivuraidetta pitkin suunnittelualueelle ja yksityisraidetta pitkin sisälle suunnitteilla oleviin tuotantohalleihin. Riihimäellä on tehty lähdekartoitus syksyllä 2006. Lupahakemuksen kohteena oleva lähde ei ollut kartoitettujen lähteiden joukossa. Lähdekartoituksen tiedot ovat puutteelliset. Yhdeksästä lähteestä neljä oli luonnontilaisia tai sen kaltaisia. Viidessä lähteessä oli rakennelmia, mutta rakennelmat eivät välttämättä heikentäneet lähteen luonnontilaa merkittävästi. Etelä Hämeessä on vuonna 1994 inventoitu pienvesiä. Tuolloin tarkastelussa oli mukana yhteensä 23 Etelä Hämeessä sijaitsevaa kuntaa. Lupahakemuksen kohteena oleva lähde ei kuulunut inventoitujen pienvesien joukkoon. Koko inventointialueella lähteitä inventoitiin yhteensä 74, joista yksikään ei sijainnut Riihimäellä. Kohteet luokiteltiin arvoluokkiin 0 5 (0=luonnontila täysin menetetty, 1=luonnontila miltei täysin menetetty, 2=luonnontila muuttunut kohtalaisesti, 3=luonnontila muuttunut hieman, 4=miltei luonnontilainen kohde, 5=luonnontilainen, erityistä maisemallista tai muuta arvoa omaava kohde). Koko inventointialueella lähteistä 6 kuului arvoluokkiin 4 5, 7 arvoluokkaan 3 ja 61 lähdettä arvoluokkiin 0 2. Inventointialueella selvitettiin myös pienvesien suojelutilanne. Inventointialueen lähteistä 10 kuuluu suojeluohjelmiin, kansallispuistoihin ja sijaitsee luonnonsuojelualueella. Poikkeuslupahakemusta varten tehtiin paikkatietoanalyysi lähiseutujen lähteiden selvittämiseksi. Sen perusteella lähteiden kokonaismäärä suunnittelualueen ympärillä 50 km:n säteellä on 949. Lähteiden luonnontilaisuudesta ei ole tietoa. Lähdepurkauma on kooltaan ja virtaamaltaan pieni, minkä vuoksi on mahdollista, että lähde kuivuu kuivana kautena kokonaan. Suurimmat ja arvokkaimmat lähteet sijaitsevat harjumaiden rinteillä tai juurella, missä ne saavat vetensä runsaista pohjavesistä. Moreenimailla lähteet ovat yleensä pienempiä. Nyt lupahakemuksen kohteena oleva lähde sijaitsee moreenimaalla ja on kooltaan pieni.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 5 Lähde sijaitsee teollisuusalueella. Lähdettä ympäröivät metsäalueet ovat talouskäytössä ja luontoarvoiltaan vähäisiä. Myös lähteen lähiympäristöä on hakattu ja alueella on runsaasti hakkuutähdettä ja kantoja. Lähteen läheisyydessä puusto koostuu muutamasta pienikokoisesta kuusesta ja lehtipuuvesakosta. Alueella ei tiedetä olevan uhanalaisten eliölajien esiintymiä eikä sellaisia myöskään ole löydetty maastokäyntien yhteydessä. Lähteen vesi purkautuu rinteen alapuoliselle soistumalle. Metsätyökoneen pyörät ovat jättäneet suohon syvät urat, jotka pilaavan suon luonnontilaa. Isot puut on korjattu suolta pois ja suolla kasvaa lähinnä kuusentaimia ja vesasyntyistä harmaaleppää. Suolla virtaavan noron virtausta häiritsevät uoman päällä olevat hakkuutähteet. Hakkuutähteet patoavat vettä ja hidastavat sen virtaamista. Alueen vetisyyttä ja soistuneisuutta lisäävät alueella tehty avohakkuu sekä pintavesien valunta alueelle. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Riihimäen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 14.4.2008. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisilla ja asianosaisille. Hämeen ympäristökeskus on todennut, että sekä lähde että uoma ovat rakenteensa, virtausolojensa ja lajistonsa perusteella vesilain 1 luvun 17 a :n tarkoittamia luonnontilaisia lähteitä ja uomia. Kuulojan lähteen virtaama on varsin pieni ja lähteen luonnontila on osittain heikentynyt alueella tehtyjen hakkuiden ja metsäkoneen liikkumisen seurauksena. Lähteen ja sen vieressä olevan suon lajistossa ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Ympäristökeskus on katsonut, ettei poikkeusluvan myöntäminen huomattavasti vaaranna uomien tai lähteiden suojelutavoitteita ja näin ollen ympäristölupavirasto voi myöntää vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen. Luparatkaisu Vahingot Ympäristölupavirasto myöntää Oy Kontino Finance Ab:lle luvan poiketa vesilain 1 luvun 17 a :ssä säädetystä kiellosta muuttaa luonnontilainen uoma ja lähde moreenimäen tasoittamisen yhteydessä hakemukseen liitetyn 11.12.2007 päivätyn suunnitelman mukaisesti Riihimäen kaupungin Kuulojan teollisuusalueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
6 Lupamääräykset Luvan saajan on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 2) Rakennustyöt on aloitettava kolmen ja saatettava loppuun viimeistään kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa raukeaa. 3) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle sekä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen Kuulojan teollisuusalueen asemakaavan ja sen muutoksen toteuttamista varten. Moreenimäen tasoittaminen muuttaa vesilain 1 luvun 17 a :n tarkoittaman lähteen ja uoman luonnontilaa. Lähteen ja läheisen suon lajistossa ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia eliö tai kasvilajeja. Lähteen ja uoman suojelutavoitteet eivät hankkeen johdosta vaarannu. Lainkohta Vesilain 1 luvun 17 a ja 2 luvun 4 KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös 770 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "muu pohjavettä koskeva asia" mukaisesti.
7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Pertti Seppänen Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.6.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.