1(8) VAALIJÄRJESTYS LIITTOKOKOUSEDUSTAJIEN JA EDUSTAJISTON JÄSENTEN VAALEJA VARTEN 1. Yleistä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaalit toimitetaan salaisena ja suhteellisena vaalina tässä vaalijärjestyksessä määrättyä menettelyä noudattaen. Vaalit toimitetaan liittoäänestyksinä liittokokousvuonna, liittohallituksen määräämänä aikana. Vaalien päättymispäivä on maanantai. Maa on jaettu 9 vaalipiiriin liittohallituksen päättämällä tavalla. Jäsen kuuluu siihen vaalipiiriin, jonka alueella hänen ammattiosastollaan on sääntöjen mukainen kotipaikka. 2. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Äänioikeutettuja ovat Suomen lähi- ja perushoitajaliiton ammattiosastojen varsinaiset ja yrittäjäjäsenet, jotka ovat liittyneet jäseniksi liittoäänestysten toimittamista edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Vaalikelpoisia ovat äänioikeutetut jäsenet. Kuitenkaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet, liiton tilintarkastajat ja liittoon toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat toimihenkilöt eivät ole vaalikelpoisia liittokokousedustajiksi. Liittohallituksen varsinaiset jäsenet voivat olla vaaleissa ehdolla, mutta heidät voidaan valita ainoastaan edustajistoon. Liittohallituksen varajäsenet ovat vaalikelpoisia sekä liittokokousedustajiksi että edustajiston jäseniksi. Tilintarkastajat ja mainitut liiton toimihenkilöt eivät ole vaalikelpoisia myöskään edustajiston jäseniksi. Jos jäsen eroaa ammattiosastosta liittymättä toiseen osastoon ennen vaalien alkamista, hän menettää äänioikeutensa. Mikäli edustajaksi tai varaedustajaksi vaaleissa valittu eroaa ennen liittokokousta, hän menettää edustusoikeutensa. Jäsen voi tarkistaa äänioikeus- ja vaalikelpoisuustietojaan sähköisen jäsenpalvelun kautta liittohallituksen ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Jäsenen on toimitettava liiton jäsenyksikköön mahdolliset virheellisiä tietoja koskevat huomautukset ilmoitettuun päivämäärään mennessä.
2(8) Liitto laatii lopulliset luettelot äänioikeutetuista ja vaalikelpoisista jäsenistä liittokokousvuoden alussa liittohallituksen tarkemmin ilmoittamana ajankohtana. Kullakin jäsenellä on vaalissa yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää. 3. Vaalilautakunta Liittohallitus asettaa vaalilautakunnan vaalien toimittamista varten ja valitsee siihen vähintään viisi jäsentä sekä määrää heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Vaalilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä. Vaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja määrää avukseen riittävän määrän vaalitoimitsijoita. 4. Valitsijayhdistys ja ehdokaslista Yksi äänioikeutettu jäsen voi muodostaa valitsijayhdistyksen ehdokkaan asettamista varten. Ehdokkaan tulee olla samasta vaalipiiristä kuin ehdokkaan asettajan. Ehdokkaaksi asetettava henkilö on ehdokkaana samanaikaisesti sekä liittokokousedustajaksi että edustajiston jäseneksi. Valitsijayhdistys perustetaan allekirjoittamalla ja päiväämällä perustamisasiakirja (ehdokasasiakirja), josta ilmenee vaalipiirin numero ja asetetun ehdokkaan nimi, henkilötunnus, tehtävänimike tai ammatti, työpaikka, työnantaja, postiosoite, kotikunta, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä ammattiosasto ja sen numero. Asiakirjan allekirjoittajasta ilmoitetaan nimi, henkilötunnus, postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä ammattiosaston nimi ja numero. Ehdokaslista ei saa sisältää mitään tunnusta. Sama jäsen saa asettaa vain yhden ehdokkaan, jolta on hankittava kirjallinen suostumus ehdokkuuteen. Jos jäsen on samaa vaalia varten ehdokkaana kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä eikä pyydettyä oikaisua ole asetetun määräajan kuluessa tehty, vaalilautakunnan tulee poistaa hänet kaikista valitsijayhdistyksistä. Jäsen saa allekirjoittaa vain yhden valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan. Jos jäsen allekirjoittaa useamman kuin yhden perustamisasiakirjan eikä pyydettyä oikaisua ole asetetun määräajan kuluessa tehty, vaalilautakunnan tulee poistaa hänen nimensä niistä kaikista.
3(8) Sama jäsen voi sekä olla itse ehdokkaana että asettaa toisen jäsenen ehdokkaaksi eli allekirjoittaa valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan. Itseään ei kuitenkaan voi asettaa ehdokkaaksi eli ehdokkaana oleva jäsen ei saa allekirjoittaa sen valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaa, jolla hänet on asetettu ehdokkaaksi. Perustamisasiakirjan allekirjoittaja toimii samalla valitsijayhdistyksen asiamiehenä. Valitsijayhdistyksen asiamiehen tulee toimittaa valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja vaalilautakunnalle liittohallituksen ilmoittamaan ajankohtaan mennessä. Asiakirjassa tulee olla ehdokkaan allekirjoittama suostumus ehdokkaaksi ryhtymisestä. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja toimitetaan vaalilautakunnalle postitse. 5. Vaaliliitto Samaan vaalipiiriin kuuluvat valitsijayhdistykset voivat kirjallisella sopimuksella yhtyä vaaliliitoksi. Jos ehdokas haluaa toimia yhdessä jonkin muun tai joidenkin muiden ehdokkaiden kanssa, valitsijayhdistyksen asiamies voi tehdä sopimuksen valitsijayhdistyksensä liittymisestä vaaliliittoon. Asiamiehen on saatava ehdokkaalta kirjallinen suostumus liittyä kyseiseen vaaliliittoon. Vaaliliittosopimuksen allekirjoittavat valitsijayhdistysten puolesta niiden asiamiehet (ehdokkaiden asettajat). Yksi asiamiehistä on nimettävä vaaliliiton asiamieheksi ja yksi hänen varamiehekseen. Vaaliliitossa voi olla ehdokkaita enintään vaalipiiristä valittavien liittokokousedustajien kaksinkertainen määrä. Vaaliliittosopimuksessa ehdokkaat on lueteltava aakkosjärjestyksessä. Vaaliliitolle voidaan sopimuksessa ehdottaa toisten vaaliliittojen tunnuksista eroava tunnus, joka ei saa olla lain tai hyvän tavan vastainen, asiaton tai harhaanjohtava. Puolueen tai muun rekisteriin merkityn yhteisön nimen käyttämiseen tunnuksena on saatava yhteisön kirjallinen suostumus. Vaalilautakunta päättää lopullisesti tunnuksen hyväksymisestä. Vaaliliiton asiamiehen on toimitettava vaaliliittosopimus postitse vaalilautakunnalle liittohallituksen ilmoittamaan ajankohtaan mennessä. Valitsijayhdistys voi liittyä vain yhteen vaaliliittoon. Vaaliliitot eivät voi tehdä liittoa keskenään.
4(8) 6. Ehdokkuudesta luopuminen Jos ehdokas haluaa luopua ehdokkuudestaan ennen vaaleja, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti valitsijayhdistyksensä asiamiehelle (ehdokkaan asettajalle). Asiamies välittää tiedon asiasta viipymättä vaalilautakunnalle niin ikään kirjallisesti. 7. Vaalilautakunnan valmistavat toimet Vaalilautakunta tarkastaa kohdissa 4. ja 5. mainitut asiakirjat ja hyväksyy asianmukaisesti laaditut ja määräajassa vaalilautakunnalle lähetetyt asiakirjat otettaviksi ehdokaslistojen yhdistelmään. Jos vaalilautakunta havaitsee virheellisyyksiä vaaliasiakirjoissa, sen tulee huomauttaa niistä viipymättä sähköpostitse tai postin välityksellä valitsijayhdistyksen tai vaaliliiton asiamiehelle ja varata hänelle tilaisuus oikaisun tekemiseen määräaikaan mennessä. Jos asetettu ehdokas on asetettu myös toisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ehdokkaan asettaneella asiamiehellä on oikeus annetun määräajan kuluessa poistaa tällainen ehdokas. Mikäli sama jäsen on asettanut kaksi ehdokasta eli toimii kahden valitsijayhdistyksen asiamiehenä, hänellä on oikeus annetun määräajan kuluessa poistaa toinen ehdokkaista. Jos sama jäsen on ilmoitettu vaaliliittosopimuksessa kahden vaaliliiton ehdokkaaksi, jommankumman vaaliliiton asiamiehellä on oikeus poistaa ehdokas vaaliliitosta ehdokkaan kanssa siitä sovittuaan. Oikaisua ei voi kuitenkaan tehdä, jos asetettu ehdokas ei ole vaalikelpoinen, valitsijayhdistyksen allekirjoittaja ei ole äänioikeutettu jäsen tai jos ehdokasasiakirjoja ei ole toimitettu määräaikana vaalilautakunnalle. Asiamiehen tulee toimittaa vaalilautakunnan pyytämät oikaisut vaalilautakunnalle liittohallituksen ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Tehtyjen oikaisujen jälkeen vaalilautakunta käsittelee lopullisesti valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat ja vaaliliittoasiakirjat ja tekee niitä koskevat päätökset. Valitsijayhdistyksen perustamiskirja tai vaaliliittosopimus, jota ei tämän vaalijärjestyksen mukaan voida hyväksyä, on hylättävä. Kaikista hyväksytyistä ja hylätyistä asiakirjoista annetaan välittömästi tieto vaaliliittojen ja vaaliliittoihin kuulumattomien valitsijayhdistysten asiamiehille.
5(8) 8. Ehdokaslistojen yhdistelmä Vaalilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän (luettelon ehdokkaista) vaalipiireittäin. Kunkin vaalipiirin vaaliliittojen keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla ja sen jälkeen arvotaan vaalipiirin yksittäisten ehdokkaiden (erillisten ehdokaslistojen) järjestys. Arvonta suoritetaan vaalipiiri kerrallaan alkaen vaalipiiristä 1 ja päättyen vaalipiiriin 9. Vaaliliitot otetaan yhdistelmään arvonnan osoittamassa järjestyksessä vaalilautakunnan hyväksymin tunnuksin. Ellei hyväksyttyä tunnusta ole, ensimmäinen vaaliliitto saa tunnuksen A, toinen tunnuksen B jne. Vaaliliiton ehdokaslistat asetetaan järjestykseen vaaliliittosopimuksen mukaisesti aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaat (ehdokaslistat) numeroidaan siten, että arvonnassa ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliittoon kuuluva ensimmäinen ehdokas saa numeron 2, toinen numeron 3 jne. Kun kaikille tuon vaaliliiton ehdokkaille on annettu numero, annetaan järjestyksessä seuraavat numerot arvonnassa toiseksi tulleen vaaliliiton ehdokkaille. Kun kaikkien saman vaalipiirin vaaliliittojen ehdokkaat ovat saaneet numeronsa, annetaan seuraava numero vaalipiirin ensimmäiselle erilliselle ehdokkaalle jne. Ehdokkaiden numerointi alkaa vaalipiiristä 1 ja suoritetaan juoksevana päättyen vaalipiiriin 9. Vaaliliiton otsikoksi merkitään sana vaaliliitto ja hyväksytty tunnus tai sana vaaliliitto ja vaaliliiton kirjain. Erillinen ehdokaslista merkitään sanalla ehdokaslista ja sen saamalla numerolla. Vaaliliitot erotetaan kehysviivoin toisistaan. Erilliset ehdokaslistat erotetaan samoin vaaliliitoista ja toisistaan. Ehdokaslistojen yhdistelmässä (ehdokkaiden luettelossa) ei saa olla edellä mainittujen vaaliliittojen ja erillisten ehdokaslistojen tunnusten lisäksi muuta kuin toimitettavaa vaalia osoittava yleisotsikko. Ehdokaslistojen yhdistelmä (ehdokkaiden luettelo) on painettava ja lähetettävä vaaliliittojen ja erillisten valitsijayhdistysten asiamiehille sekä äänestysaineiston mukana kaikille äänioikeutetuille jäsenille. Vaalilautakunta laatii vaalissa käytettävän äänestyslipun. Asianomaisen vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä (ehdokkaiden luettelo) ja äänestyslippu äänestysohjeineen on lähetettävä suljetussa kirjekuoressa tai muulla liittohallituksen päättämällä tavalla palautuskuorineen jokaiselle äänioikeutetulle jäsenelle hänen liiton jäsenrekisterissä olevaan osoitteeseensa.
6(8) Jäsen, jonka osoite ei ole liiton tiedossa ja joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on oikeutettu ennen vaalien päättymistä kirjallisesti pyytämään ja välittömästi saamaan äänestysaineiston ilmoittamaansa osoitteeseen. Jos äänioikeutettu jäsen osoittaa tai tekee todennäköiseksi, ettei hän ole saanut äänestyslippua osoitteen muutoksen vuoksi tai jos hän ilmoittaa äänestyslipun hävinneen tai turmeltuneen, hän voi kirjallisesta pyynnöstä ja henkilökohtaisesti allekirjoitetuin vakuutuksin saada uuden äänestyslipun ja muun äänestysaineiston. Turmeltunut äänestyslippu on samalla palautettava vaalilautakunnalle. 9. Vaalitoimitus Jäsen voi äänestää vain yhden kerran. Jos jäsen on äänestänyt sähköisesti, postiääntä ei oteta huomioon. Postiäänestys Äänestäminen tapahtuu postin välityksellä siten, että valitsija äänestysohjeiden mukaisesti merkitsee äänestyslippuun sen ehdokkaan numeron, jota hän äänestää. Äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä. Äänestyslippu on palautuskuoreen suljettuna postitettava viimeistään vaalien viimeisenä äänestyspäivänä. Myöhässä saapunutta äänestyslippua ei oteta huomioon. Sähköinen äänestys Jäsen kirjautuu henkilötunnuksellaan ja omilla pankkitunnuksillaan vaalijärjestelmään SuPerin verkkosivuilla. Jäsen voi tarkastella verkon kautta oman vaalipiirinsä liittokokousedustaja- ja edustajiston jäsenehdokkaita. Jäsen äänestää valitsemalla ehdokkaan numeron ja painamalla Äänestä. Tämän jälkeen hän vielä vahvistaa äänestyksen. Ennen vahvistusta on vielä mahdollisuus palata ehdokasluetteloon ja aloittaa äänestys uudelleen. Jos jäsen haluaa äänestää vasta myöhemmin, hän kirjautuu vaalijärjestelmään uudelleen edellä kerrotulla tavalla. Kun jäsen on vahvistanut äänestyksensä, hän on käyttänyt äänioikeutensa. Hän ei pääse enää uudelleen äänestämään sähköisesti. Sähköisesti annettu ääni merkitse sitä, ettei postitse tullutta ääntä oteta vaalituloksen laskennassa enää huomioon.
7(8) 10. Äänten laskeminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen Vaalituloksen laskeminen aloitetaan äänestysajan päätyttyä. Sähköisesti äänestäneiden määrä ja äänten jakautuminen ehdokkaiden kesken saadaan sähköisestä vaalijärjestelmästä. Postiäänestyksen osalta ensin lasketaan äänestyslippuja avaamatta niiden lukumäärä. Äänestyslippujen avaamisen jälkeen erotetaan omiksi ryhmikseen hylätyksi katsottavat ja tyhjät äänestysliput. Äänestyslippu on hylätty, jos 1) äänestyslipussa on numeroin osoitettu useampia kuin yksi ehdokas; 2) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei täysin selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; 3) palautuskuoressa on useampi kuin yksi äänestyslippu; 4) äänestyslippuun on tehty asiaton merkintä, tai 5) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua äänestyslippua. Äänestyslipun hylkäämisestä päättää vaalilautakunta. Ääniä laskettaessa saman ehdokaslistan ehdokkaan hyväksi annetut äänet muodostavat ehdokaslistan eli siinä olevan ehdokkaan äänimäärän. Samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen eli niissä olevien ehdokkaiden hyväksi annetut äänet muodostavat yhteen laskettuina vaaliliiton äänimäärän. Vaaliliitossa olevien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy heidän henkilökohtaisesti saamiensa äänimäärien perusteella. Saman äänimäärän saaneiden kesken ratkaisee arpa. Jos ehdokas on menettänyt vaalikelpoisuutensa ennen äänestyksen päättymistä, hänelle annettuja ääniä ei oteta laskennassa huomioon. Vaalin tulos määräytyy vertauslukujen perusteella. Vaaliliitossa eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet siitä jne. Vaaliliittoon kuulumattoman ehdokaslistan ehdokkaan vertausluvuksi tulee tämän ehdokkaan saama äänimäärä. Äänestyksen tuloksen vahvistamiseksi kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan heidän lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle kirjoitetaan hänen vertauslukunsa. Saman vertausluvun saaneiden välillä ratkaisee arpa. Tämän jälkeen vaalilautakunta julistaa valituiksi suurimman vertausluvun
8(8) saaneista lähtien niin monta, kuin vaalissa on valittava toisaalta liittokokousedustajia ja toisaalta edustajiston jäseniä. Varajäseniksi vaalilautakunta määrää kussakin vaalipiirissä ensimmäisen, toisen jne. valitsematta jääneen ehdokkaan siitä vaaliliitosta, josta liittokokousedustaja tai edustajiston jäsen on valittu, tai jos sellaista valitsematonta ei ole, sen ehdokkaan, jolla on valittujen jälkeen suurin vertausluku. Liittokokousedustajille ja edustajiston jäsenille valitaan varajäseniä yhtä monta kuin varsinaisia jäseniä. Jos vaalipiirissä ei ole riittävästi ehdokkaita, jotta kaikille liittokokousedustajille ja edustajiston jäsenille voitaisiin valita varajäsenet, valitaan varajäseniä ainoastaan niin monta kuin on ehdokkaita. Loput varapaikat jätetään täyttämättä. 11. Vaalin tuloksesta ilmoittaminen Vaalilautakunta ilmoittaa viimeistään seitsemäntenä päivänä äänestystuloksen laskemisen jälkeen vaalitulokset SuPerin liittohallitukselle sekä vaaliliittojen asiamiehille ja vaaliliittoon kuulumattomien valitsijayhdistysten asiamiehille. Vaalitulos voidaan ilmoittaa internetin kautta tai sähköpostilla. 12. Erityisiä määräyksiä Liittohallitus laatii yhdistyslain 31 :ssä tarkoitetun pöytäkirjan, jonka allekirjoittaa liiton puheenjohtaja. Pöytäkirja liitteineen sekä äänestysliput ja äänioikeutettujen luettelot sijoitetaan SuPerin arkistoon ainakin seuraaviin vaaleihin saakka. 13. Liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten valtakirjat Liittohallitus antaa valtakirjan kullekin valitulle liittokokousedustajalle ja edustajiston jäsenelle.