Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila.

PÄÄTÖS Nro 101/08/1 Dnro ISY-2007-Y-253 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2008 HAKIJA Orimattilan kaupunki ASIA Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaaminen kiinteällä padolla, Orimattila. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 9.11.2007 toimittamallaan ja 12.11.2007 sekä 22.11.2007 täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa asiakohdassa mainittuun rakentamiseen. Mallusjärvi sijaitsee Orimattilan kaupungin luoteispuolella noin 10 km keskustasta ja on Porvoonjoen vesistöalueen suurin järvi. Järven pinta-ala on 5,4 km 2 ja sen valumaalueen pinta-ala on 88 km 2. Järven vedet laskevat noin kilometrin pituisen Vähäjoen kautta Porvoonjokeen. Mallusjärven luusuassa esiintyviä virtaamia kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Ylin virtaama (HQ) 9,6 Keskiylivirtaama (MHQ) 6,0 Keskivirtaama (MQ) 0,90 Keskialivirtaama (MNQ) 0,09 Alin virtaama (NQ) 0,01 Arvo (m 3 /s) Hakoisten mylly on perustettu alun perin 1600-luvulla. Alkuperäistä myllylupaa ei ole

2 löytynyt. Myllystä on tällä hetkellä jäljellä vain säännöstelypato, jota hoitaa kalastuskunta. Padosta vastaa Orimattilan kaupungin pääosin omistama Hakoisten Mylly Oy. Kaupunki hankki yhtiön osakkeet vuonna 1999. Yhtiöllä ei ole ollut toimintaa kaupungin omistusaikana. Padosta ja Mallusjärven vedenkorkeudesta on ollut erimielisyyttä jo 1770-luvun lopulla. Senaatin 14.12.1832 antaman päätöksen mukaan pato oli uudelleen rakennettava ja työt toteutettiin 1835-36. Myöhemmin pato siirrettiin entiseltä paikaltaan kosken vastakkaiselle rannalle ja samalla patoamisehdot jätettiin huomioimatta. Maaherran määräyksestä toimitetussa katselmuksessa 25.4.1935 määritettiin sallittu padotuskorkeus, joka Helsingin vesipiirin vesitoimiston vuonna 1976 tekemän mittauksen mukaan on N 60 + 46,00 m. Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 15.11.1938 Hakoisten myllyn omistaja velvoitettiin suurentamaan padossa olevaa tulva-aukkoa ja poistamaan padon päältä veden vapaata juoksua haittaavat esteet. Lisäksi padolle tuli hakea vesioikeuslain mukaista lupaa. Sittemmin vesistötoimikunta on päätöksellään 11.6.1959 nro 27/1959 jättänyt padon pysyttämistä koskevan hakemuksen sillensä, koska Hakoisten Mylly hakijana oli luopunut hakemuksesta. Myllyä on Helsingin vesipiirin vesitoimiston tietojen mukaan käytetty viimeksi vuonna 1960. Helsingin vesipiirin vesitoimisto on antanut 14.1.1976 lausunnon Mallusjärven säännöstelystä ja todennut, että sallittu padotuskorkeus N 60 + 46,00 on ylitetty kaikkina vuosina. Ylitykset eivät kuitenkaan ole välttämättä johtuneet padosta ja sen hoidosta, koska Porvoonjoki tulviessaan muuttaa virtaaman suuntaa järvelle päin. Nykyisen säännöstelypadon heikkoudet ovat vaivanneet järveä jo pidemmän aikaa. Ongelmana ovat olleet mm. patolankkujen häviäminen, padon avaaminen ja sulkeminen liian myöhään tai liian aikaisin, padon hoidon vaatima suuri työmäärä sekä turvallisuuspuutteet. Hankkeen tavoitteena on estää Mallusjärven vedenkorkeuden haitalliset vaihtelut sekä parantaa Mallusjärven kalataloutta ja virkistyskäyttöä. Hankkeen tavoitteena on myös järven alimpien vedenkorkeuksien nostaminen. Säännöstelypato korvataan rakentamalla Hakoisten sillan kohdalle hakemuksen suun-

3 nitelman liitteessä 5.1 olevan asemapiirroksen sekä liitteissä 5.2 ja 5.3 olevien leikkauspiirrosten mukainen kiinteä pato, jonka harjan pituus on 14 m. Sillan molempien virtausaukkojen kohdalle rakennetaan 0,9 m leveät alivirtaama- ja kalannousuaukot, joiden alimmat tasot ovat N 60 + 45,62 m ja reunaluiskat nousevat kaltevuudessa 1:3 tasoon N 60 + 45,77 m. Tästä harja nousee kumpaankin rantaan ja padon keskikohtaan 6 cm. Rannassa reunaluiskat nousevat keskikaltevuudessa 1:3 tai loivempina. Padon yläpuolisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alapuolisen luiskan kaltevuus on 1:30 tai loivempi. Pato ja alapuolinen luiska kivetään ja kynnystetään luonnonmukaisen näköiseksi ja kalankulun mahdollistavaksi. Patoon upotetaan maisemakiviä. Kalojen nousu-ura kivetään hydraulisesti karkeaksi ja allastetaan siten, että kalan nousu on mahdollisimman suuren osan ajasta mahdollista. Pato rakennetaan maa- ja kiviaineksesta ja verhoillaan lajittumattomalla luonnonkivellä, jonka D 65 > 0,30 m. Patoon ei ole suunniteltu tiivisteseinämää, mutta siihen voidaan tarvittaessa rakentaa puuponttitiivisteseinä, jonka yläreuna on suunnitelmapiirustuksissa mainitulla tiiviin osan yläreunan tasolla. Rakennettava pato sijoittuu Hakoisten sillan kohdalla yleiselle tiealueelle (maantie nro 1635) ja muualla yhteiselle vesialueelle RN:o 876:3:0 sekä Malluskylässä Eskolan tilalle RN:o 1:95 ja Terriniemen kylässä Hakoistenmyllyn tilalle RN:o 1:6. Hakemukseen on liitetty 7.11.2007 päivätty sopimus, millä Hakoisten Mylly Oy on luovuttanut kaikki Hakoisten myllyä, vesivoimaa ja patoa koskevat oikeudet ja velvollisuudet Orimattilan kaupungille ja antanut kaupungille pysyvän käyttöoikeuden uuden padon ja kalaportaan rakentamiseksi tarvittaviin alueisiin Hakoistenmyllyn tilalla RN:o 1:6. Lisäksi hakemukseen on liitetty hakijan ja padon rakentamiseen tarvittavien muiden alueiden omistajien kanssa tehdyt sopimukset padon sijoittamiseksi tiealueelle sekä tarvittavien käyttöoikeuksien saamiseksi muihin alueisiin korvauksetta. Mallusjärven havaittuja ja suunniteltuja tulevia vedenkorkeuksia kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Nykyinen (N 60 + m) Tuleva (N 60 + m) Muutos (m) Ylin vesi (HW) + 47,34 + 47,34-0,00 Keskiylivesi (MHW) + 46,45 + 46,45-0,00 Keskivesi (MW) + 45,86 + 45,90 + 0,04 Keskialivesi (MNW) + 45,59 + 45,79 + 0,20 Alin vesi (NW) + 45,42 + 45,69 + 0,27

4 Ympäristöhallinnon käytössä olevan julkisen havaintoaineiston perusteella Mallusjärven vedenkorkeus on vaihdellut seuraavasti: Mallusjärvi W 1800110 47 46,8 Vedenkorkeus (N60 + m) 46,6 46,4 46,2 46 45,8 45,6 MW 45,4 45,2 1.1.77 1.1.78 1.1.79 1.1.80 1.1.81 1.1.82 1.1.83 1.1.84 1.1.85 1.1.86 1.1.87 1.1.88 1.1.89 1.1.90 1.1.91 1.1.92 1.1.93 1.1.94 1.1.95 1.1.96 1.1.97 1.1.98 1.1.99 1.1.00 1.1.01 1.1.02 1.1.03 1.1.04 1.1.05 1.1.06 1.1.07 1.1.08 Päivämäärä Hakemuksen suunnitelman liitteessä 6 esitetyistä purkautumiskäyristä ilmenee, että rakennettava pato vaikuttaa Mallusjärven vedenkorkeutta nostavasti virtaaman ollessa alle 2 m 3 /s. Virtaamalla noin 2 m 3 /s on Mallusjärven vedenkorkeus N 60 + 46,00 m. Rakennettava pato ei aiheuta vedenkorkeuksien nousua nykyiseen verrattuna, kun virtaama on suurempi kuin 2 m 3 /s. Hankkeesta aiheutuvana hyötynä on vedenkorkeuden säätöön käytettävien laitteiden hoidon helpottuminen. Lisäksi hanke parantaa Mallusjärven virkistyskäyttöarvoa. Rannalla tai aivan rannan tuntumassa olevien 70 80 vakituisen tai loma-asunnon arvo nousee vedenkorkeuden vaihteluiden pienenemisen seurauksena vähintään 300 3 000 euroa/kiinteistö. Hyöty on siten vähintään 20 000 30 000 euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 7.1.2008.

5 MUISTUTUKSET 1) Hämeen ympäristökeskus on esittänyt seuraavan sisältöisen muistutuksen: "Hakoistenkosken säännöstelypatoa koskeva viimeisin päätös on Turun hovioikeuden 28.3.1939 antama päätös, jolla on vahvistettu Uudenmaan lääninhallituksen 15.11.1938 antama päätös. Päätöksessä on todettu ylin korkeus, johon vettä saatiin padottaa, mutta suoranaista määräystä sallituista alimmista vedenkorkeuksista ei ole annettu. Tuolloin asetetut määräykset olivat voimassa kunnes vesioikeuslain mukainen hakemus vesilaitoksen pysyttämiseksi on käsitelty. Kyseisestä hakemuksesta on kuitenkin luovuttu ja vesistötoimikunta on 11.6.1959 antanut päätöksen n:o 27/1959, jossa on harkittu jättää asian käsittely sikseen. Näin ollen viimeaikoina on pyritty noudattamaan 30-luvulla annettua päätöstä. Mallusjärven vedenkorkeutta on havainnoitu säännöllisemmin vasta vuodesta 1977 lähtien. Jaksolta 1999 2004 havainnot puuttuvat. Havaintojen perusteella Mallusjärvelle voidaan laskea seuraavat vedenkorkeudet (N 60 ): HW MHW MW MNW NW + 47,34 m + 46,45 m + 45,86 m + 45,59 m + 45,42 m Järven säännöstelykäytännön seurauksena Mallusjärven keskivedenkorkeus on vuosien 1977 2005 havaintojen perusteella muotoutunut siis tasolle N60 + 45,86 m. Hakemuksen mukaan tuleva keskivedenkorkeus on N60 + 45,90 m, eli 4 cm ylempänä kuin nykyinen keskivesi. Ylimmät vedenkorkeudet eivät tule muuttumaan. Ympäristökeskus katsoo, että koska keskivedenkorkeus ei nouse aikaisemman luvan salliman ylimmän padotuskorkeuden ylitse, kyseessä ei ole varsinainen vedennostohanke, vaan nykyisen padotuskäytännön vakiinnuttamista koskeva hanke. Näin ollen ympäristökeskus katsoo, ettei pysyvän käyttöoikeiden myöntäminen veden alle jääviin alueisiin ole tarpeen. 30-luvulla annetun päätöksen mukaan vettä on ollut lupa padottaa tasolle N 60 + 46,00 m, eli 10 cm ylemmäksi kuin tuleva keskivedenkorkeus. Lisäksi voidaan todeta, että koska 4 cm:n keskivedenkorkeuden nousu on hyvin pieni, maastossa tuskin havaittava ja kartalle jopa vaikea piirtää, ympäristökeskus katsoo, että keskivedenkorkeuden muutos ei aiheuta sellaisia vaikutuksia rantakiinteistöillä, että tilakohtainen hyöty-haittaselvitys olisi edes tarpeen. Hakija on muuttanut hakemusta siten, että pysyvää käyttöoikeutta padon alle jäävään alueeseen ei haeta. Ympäristökeskus toteaa, että hakijan sopimuksin hankkimat omistajien suostumukset eivät yksinään voi tuottaa sellaista pysyvää käyttöoikeutta kiinteistöön, jota vesilain 2 luvun 7 1 momentissa tarkoitetaan, vaan hakija tarvitsee pysyvän käyttöoikeuden padon alle jääviin alueisiin. Ympäristökeskus katsoo, että pysyvä käyttöoikeus voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin perusteella. Edellä kerrotun lisäksi voidaan todeta, että vesilain mukaiset edellytykset luvan myöntämiseksi ovat ympäristökeskuksen mielestä olemassa ja hakijalle voidaan myöntää

lupa nykyisen säännöstelypadon muuttamiseksi kiinteäksi padoksi. Luvan saaja tulee velvoittaa havaitsemaan päivittäin Mallusjärven vedenkorkeuksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla." 6 2) Hämeen TE-keskus on puoltanut luvan myöntämistä hankkeeseen ja katsonut, että oikein toteutettuna hanke nostaa alueen kalataloudellista arvoa ja mahdollistaa myös taimen- ja rapukantojen elpymistä. Rakentamistyöt on tehtävä vähän veden vallitessa esimerkiksi loppukesällä tai talvella niin, että alapuoliseen vesistöön ajautuvan aineksen määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Kalojen nousumahdollisuus padon yli on turvattava. Rakennettavan padon ylä- ja alapuolelle tulisi mahdollisuuksien mukaan perustaa myös kutusoraikkoja. Soraikot tulee sijoittaa niin, että niiden päällä virtaa vettä talvellakin riittävästi. Koskeen tuodun kutusoran raekoko tulisi olla 5 50 mm ja sorapatjan tulisi olla yli 20 cm. Kutusoraikkojen alapuolisessa virrassa niiden välittömään läheisyyteen on perustettava poikasille sopivia elinympäristöjä. Taimenen 1+ - poikasille sopiva pohjakivien koko on 70 300 mm ja veden syvyys 10 30 cm. Kyseinen kivikoko tarjoaa suojapaikkoja myös ravuille. Poikaskivikoiden tulisi olla riittävän paksuja, useamman kivikerroksen korkuisia. 3) Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 4) AA (Kesäniemi RN:o 14:26) on ilmoittanut, että kesällä 2007 järven vesi oli niin korkealla, että aallokko söi rannan pensaikon juurakkoa järveen koko kesän Kuorlahdessa. Levää esiintyi edellistä kesää runsaammin. Muistuttajan tontin vieressä on yksi harvoista yhteisrannoista, josta moni uimari joutui lähtemään pettyneenä pois. Vähäjokea ei saa padota niin, että veden vaihtuminen estyy. 5) BB (Rakuunapelto RN:o 1:126) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Yleinen etu ei vaadi padon rakentamista. Orimattilan kaupunki ja Hakoisten Mylly Oy eivät ole yhteisen vesialueen osakkaita. Järvikunnan jakokunnan vesialueiden osakkaat ovat asianomistajia tässä asiassa. Rakentaminen estää vesivoiman hyväksikäytön. On mahdotonta vaatia pysyvää käyttöoikeutta. Pato kasaa myllylammen, vanhan sillan ja uuden sillan edustan täyteen lietettä ja haisevaa roinaa. Vanha pato on mahdollista muuttaa sähkökäyttöiseksi.

7 SELITYS Hakija on selityksessään ilmoittanut TE-keskuksen muistutuksen johdosta, että hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä TE-keskuksen kalatalousyksikön kanssa, jolloin kutusoraikko on otettavissa huomioon. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Orimattilan kaupungille luvan Mallusjärven Vähäjoen Hakoistenkosken säännöstelypadon korvaamiseen kiinteällä padolla, Orimattilan kaupungissa. Säännöstelypadon korvaava uusi pato rakennetaan Hakoisten sillan kohdalle hakemuksen suunnitelman liitteen 5.1 osoittamaan paikkaan. Padon rakenne näkyy suunnitelman liitteinä 5.2 ja 5.3 olevista leikkauspiirroksista. Padon harjan pituus on 14 m. Hakoisten sillan molempien virtausaukkojen kohdalle rakennetaan 0,9 m leveät alivirtaama- ja kalannousuaukot, joiden alimmat tasot ovat N 60 + 45,62 m ja reunaluiskat nousevat kaltevuudessa 1:3 tasoon N 60 + 45,77 m. Tästä harja nousee kumpaankin rantaan ja padon keskikohtaan 6 cm. Rannassa reunaluiskat nousevat keskikaltevuudessa 1:3 tai loivempina. Padon yläpuolisen luiskan kaltevuus 1:3 tai loivempi ja alapuolisen luiskan kaltevuus on 1:30 tai loivempi. MÄÄRÄYKSET 1. Rakennustyöt tulee toteuttaa niin, että veden samentuminen ja siitä aiheutuvat haitat vesistössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Rakentamiseen on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. Patopenkereen luiskat on suojattava veden ja jään kulutusta vastaan. 3. Työalueet on maisemoitava ympäristöön sopivalla tavalla. 4. Luvan saajan tulee pitää rakenteet suunnitelman mukaisessa kunnossa.

8 5. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 6. Ennen työn aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle sekä Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Hämeen ympäristökeskukselle sekä Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin on tarkkailtava ainakin viiden vuoden ajan niin, että varmistetaan tavoiteltujen suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien saavuttaminen. Tiedot tarkkailusta on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle sen edellyttämällä tavalla. Vedenkorkeustiedot tulee säilyttää ja antaa pyydettäessä niiden nähtäviksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. PERUSTELUT JA LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Hakoistenkosken säännöstelypadon alkuperäinen käyttötarve on päättynyt. Sen korvaaminen kiinteällä lähes huoltovapaalla padolla vähentää olennaisesti Mallusjärven vedenkorkeuksien säilyttämiseen tarkoitetun padon käyttämisestä johtuvaa työmäärää. Uuden padon rakentamisen seurauksena vedenkorkeudet säilyvät nykyistä paremmin, kun vedenkorkeus on tasoa N 60 + 46,00 m alempana ja erityisesti keskimääräistä alempien vedenkorkeuksien vallitessa. Tämän seurauksena järvessä esiintyvät alimmat vedenkorkeudet nousevat keskimäärin 0,2 m ja keskimääräinen vedenkorkeus nousee 0,04 m. Ylimmät vedenkorkeudet, jotka määräytyvät Porvoonjoen tulvan aikaisen vedenkorkeuden perusteella, eivät hankkeen seurauksena nouse. Vesialueen raja maata vasten ei hankkeen seurauksena muutu, eikä hankkeesta aiheudu haitallista vettymistä maa-alueilla. Luvan saaja on sopinut pysyvän käyttöoikeuden saamisesta kaikkiin pa-

don rakentamiseksi tarvittaviin alueisiin. Hanke on tarpeen hyötyisän tarkoituksensa vuoksi, eikä siitä aiheudu kenellekään vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. 9 Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kutusoraikkoa koskevan vaatimuksen osalta viitataan hakijan selityksessään esittämään. Liian korkeasta vedenkorkeudesta aiheutuvia rannan syöpymisvahinkoja koskevien 4) muistutuksen kannanottojen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että Mallusjärvelle on ollut tyypillistä melko suuri vedenkorkeuksien vaihtelu myös kesäaikana, eivätkä vuoden 2007 kesällä esiintyneet vedenkorkeudet ole poikenneet Mallusjärvessä tyypillisesti esiintyvistä kesäaikaisista vedenkorkeuksista. Rakentamisen seurauksena alimpien vedenkorkeuksien nousu ei ennalta arvioiden aiheuta Mallusjärven vedenkorkeuksien vaihtelussa sellaisia muutoksia, jotka lisäisivät rannan syöpymistä. Hankkeella ei myöskään ole vaikutusta Mallusjärven veden laatuun. Hakemuksen hylkäämistä koskevien 5) muistutuksen vaatimusten osalta todetaan, että edellytykset luvan myöntämiseen ovat edellä luparatkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla olemassa. Hanke ei loukkaa muistuttajan etua Mallusjärvestä yli 400 metrin etäisyydellä olevan Rakuunapellon RN:o 1:126 tilan ja siihen kuuluvien yhteisiä alueita koskevien osuuksien osalta. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 847 euroa. Maksuperustetaulukon mukaista maksua 4 300 euroa (kiinteä pato, jolla padotetaan vesialuetta yli 4 km 2 ) on alennettu 35 %, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää (15 25 htp) pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000).

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8088

V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 11.8.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.