Informaatioverkostojen koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Toimittanut: Suunnittelija Susanna Reunanen Unigrafia Oy Helsinki 2012
Lukijalle Kädessäsi olevassa opinto-oppaassa kerrotaan informaatioverkostojen koulutusohjelmassa suoritettavien tutkintojen (TkK, DI) rakenteesta sekä opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi (https://oodi.aalto.fi/), jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi antaa palautetta suoritetuista kursseista. Noppa-portaali (https://noppa.aalto.fi/), jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Perustieteiden korkeakoulun Into-sivuille on kerätty kaikkia opiskelijoita koskevia asioita mm. lukukausi-ilmoittautumisesta, opetusperiodeista ja erilaisista opiskelijoille tarkoitetuista palveluista. Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite on https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu. Informaatioverkostojen omat sivut Intossa ovat osoitteessa https://into.aalto.fi/display/fiiv/etusivu Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain.
SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 1 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU... 3 2.1 Hallinto ja johto... 3 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 6 3.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK)... 6 3.1.1 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet... 6 3.1.2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet... 6 3.2 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI)... 8 3.2.1 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet... 8 3.2.2 Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet... 9 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA... 12 4.1 Tavoitteet... 12 4.2 Pääaineet... 13 4.2.1 Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008)... 14 4.2.2 Media (IL3009)... 15 4.2.3 Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008)... 15 4.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot... 16 4.3.1 Perusopinnot-moduuli (T902-P)... 16 4.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (T902-O)... 17 4.3.3 Informaatioverkostojen perusmoduuli (T100-1)... 17 4.3.4 Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2)... 17 4.3.5 Media-jatkomoduuli (T210-2)... 18 4.3.6 Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2)... 18 4.3.7 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (T902-K)... 19 4.3.7.1 Kandidaattiseminaari... 19 4.3.7.2 Kandidaatintyö... 20 4.3.7.3 Kypsyysnäyte... 20 4.3.8 Vapaasti valittavat opinnot (T902-V)... 21 4.3.9 Malliohjelma... 21 4.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot... 22 4.4.1 Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3)... 22 4.4.2 Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3)... 23 4.4.3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3)... 23 4.4.4 Liiketoimintaverkostot-syventävä moduuli (T120-3)... 24 4.4.5 New Media -syventävä moduuli (T310-3)... 25 4.4.6 Tietoyritykset-syventävä moduuli (T140-3)... 25 4.4.7 Tieteen metodiikan opinnot (T902-M)... 26 4.4.8 Informaatioverkostojen erikoismoduulit... 26 4.4.8.1 Viestintä-erikoismoduuli (T300-C)... 26 4.4.8.2 Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C)... 27 4.4.8.3 Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C)... 27
4.4.8.4 Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C)... 27 4.4.9 Diplomityö (T902-D)... 28 4.4.9.1 Diplomityön aiheen vahvistaminen... 28 4.4.9.2 Kypsyysnäyte... 29 4.4.9.3 Seminaariesitelmä... 29 4.4.9.4 Diplomityön hyväksyminen ja arvostelu... 29 4.4.9.5 Käytännön ohjeita... 29 4.4.10 Teknispainotteinen moduuli... 30 4.4.11 Vapaasti valittavat opinnot (T902-W)... 30 4.5 Perustieteiden laaja oppimäärä... 30 4.5.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 31 4.5.2 Diplomi-insinöörin tutkinto... 32 5 VALMISTUMINEN JA TUTKINTOTODISTUS... 32 5.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 32 5.2 Diplomi-insinöörin tutkinto... 32 5.3 Valmistumisjuhla... 33 5.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 33 6 OPISKELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ... 34 6.1 Lukuvuosi-ilmoittautuminen... 34 6.2 Opetusperiodit ja arviointijaksot... 34 6.3 Luku- ja tenttijärjestykset... 34 6.4 Opintoja ja opiskelua koskeva säännöstö ja ohjeet... 35 6.5 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 35 6.6 Opetuksen ja opiskelun verkkopalveluja... 35 6.7 Kurssit... 36 6.8 Tentit... 36 6.9 Opintosuoritusmerkinnät ja opintosuoritusrekisteri... 37 6.10 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 38 6.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 39 6.12 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 40 6.13 Kirjastot... 41 6.13.1 Aalto-yliopiston kirjaston Otaniemen kampuskirjasto... 41 6.13.2 Aalto-yliopiston muut kampuskirjastot... 42 6.13.3 Tietotekniikan talon kirjasto... 42 7 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 43 7.1 Tuutorointi... 43 7.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 44 7.3 Opintoneuvoja... 45 7.4 Opintosihteeri... 46 7.5 Opintojen suunnittelija... 46 7.6 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 47 7.6.1 Opintotuki... 47 7.6.2 Terveydenhoito... 47 7.6.3 Opintopsykologi... 47
7.6.4 Esteetön opiskelu... 48 7.6.5 Muita palveluja... 48 8 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 49 8.1 Opetusmenetelmiä... 49 8.1.1 Lähiopetus... 49 8.1.2 Verkko-opetus... 49 8.1.3 Itsenäinen työskentely... 49 8.2 Oppimisen arviointi ja arvostelu... 50 8.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 50 9 HARJOITTELU... 52 9.1 Harjoittelun tavoitteet... 52 9.1.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 52 9.1.2 Diplomi-insinöörin tutkinto... 52 9.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 52 9.3 Kansainvälinen harjoittelu... 53 9.4 Harjoittelun hyväksyminen... 53 10 AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA AALTO-KURSSIT.. 55 10.1 Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus... 55 10.2 Aalto-kurssit... 55 11 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 56 11.1 Opintoyhteistyö Suomessa... 56 11.1.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 56 11.1.2 Muut joustavat opiskelumahdollisuudet... 56 11.2 Kansainvälinen opiskelu... 57 12 AALTO-YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 62 13 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 63 14 AALTO-UNIVERSITETET... 64 15 STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER... 65 15.1 Att studera på svenska... 65 15.2 Begränsning av studietiderna... 66 15.3 Studier vid andra högskolor... 66 15.4 Studiehandledning... 67
1 1 AALTO-YLIOPISTO Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva yliopisto, jonka tavoitteena on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta. Ne ovat Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja entisestä Teknillisestä korkeakoulusta muodostetut Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Yliopistossa on lähes 20 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 5 000, joista noin 350 on professoreja. Kansainvälisesti tunnustettu tutkimusyliopisto Aalto-yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Aalto-yliopisto on kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Toimintakulttuuri yliopistossa on innostava ja kannustaa korkeatasoiseen jatkuvaan uuden oppimiseen. Uusi yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihin. Korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua. Aalto-yliopisto muodostaa toimintamuodoiltaan ja työkulttuuriltaan ainutlaatuisen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskittymän. Yliopisto vaikuttaa merkittävästi kansalliseen ja eurooppalaiseen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiostrategiaan. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä. He ovat mukana rakentamassa yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat.
2 Maisteritason yhteiset sivuainekokonaisuudet International Design Business Management (IDBM) on poikkitieteellinen maisteritason sivuainekokonaisuus. Tietoa kokonaisuudesta löytyy ohjelman kotisivuilta http://idbmfi.virtualserver23.nebula.fi/. Creative Sustainability -sivuainekokonaisuus on avoin kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tieto kokonaisuudesta ja hausta löytyy ohjelman kotisivuilta http://www.creativesustainability.info/. MediaBizLab -sivuainekokonaisuus on avoin sekä kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville että kandidaattitason opintojen loppuvaiheessa oleville. Siinä perehdytään media-alan liiketoimintamalleihin sekä kaupallistamisprosessiin. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tarkempaa tietoa ohjelmasta ja hakuajasta löytyy ohjelman kotisivuilta http://mediabizlab.fi/. Factoryt - uuden osaamisen pajat Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- ja viestintäalaan ja Service Factory palveluosaamiseen. Lisää tietoa Aalto-yliopistosta löytyy osoitteesta http://www.aalto.fi/fi/ sekä erityisesti yliopiston opiskelijoille suunnatusta Into-portaalista. Portaalin etusivu on osoitteessa https://into.aalto.fi/display/fi/etusivu.
3 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Korkeakouluun kuuluu myös kielikeskus, joka vastaa kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, O.V. Lounasmaa laboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Suomenkielisen koulutusohjelmien lisäksi tarjolla on neljätoista ylemmän tutkinnon englanninkielistä maisteriohjelmaa, joista useat sisältävät mahdollisuuden suorittaa kaksoistutkinto. Korkeakoulussa on yli 2 500 tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja yli tuhat tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 80. Vuonna 2011 korkeakoulussa suoritettiin 220 tekniikan kandidaatin, 155 diplomi-insinöörin ja 54 tohtorin tutkintoa. Perustieteiden korkeakoulun verkkosivut ovat osoitteessa http://sci.aalto.fi/fi/. 2.1 Hallinto ja johto Korkeakoulun dekaani on professori Kimmo Kaski. Varadekaani on professori Eero Eloranta vastuualueenaan opetus ja sidosryhmät. Perustieteiden korkeakoulun johto (ml. laitosten johtajat) yhteystietoineen löytyy osoitteesta http://sci.aalto.fi/fi/about/contact/management. Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulussa on lisäksi tohtorinkoulutusneuvosto ja perustieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto sekä informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusneuvostot. Korkeakoulussa on lisäksi dekaanin nimeämä johtaja kullekin koulutusohjelmalle ja tohtoriohjelmalle.
4 Dekaani Dekaani johtaa korkeakoulun toimintaa. Aalto-yliopiston johtosäännön 23 :n mukaan dekaanin tehtävänä on mm. ottaa korkeakoulun opiskelijat ja myöntää tutkinnot, käsitellä opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuasiat sekä tehdä rajattuun opintoaikaan tai menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Akateeminen komitea Akateemisen komitean tehtävänä on yliopiston johtosäännön 25 :n mukaan mm.: tehdä yliopiston akateemisten asioiden komitealle esitys koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista. Yliopiston akateemisten asioiden komitea voi päätöksellään siirtää em. tehtäviä korkeakoulun akateemisten asiain päätettäväksi. Yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut edellä mainituista asioista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Koulutusneuvosto Koulutusneuvoston tehtävänä on Perustieteiden korkeakoulun ohjesäännön 9 :n mukaan: tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista; nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t); arvostella diplomityöt; päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä sekä käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston keskeisenä tehtävänä on olla korkeakoulun koulutusohjelmien yhteisenä keskustelufoorumina. Koulutusohjelman johtaja Koulutusohjelman johtaja vastaa Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 41 :n mukaan koulutusohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tarkempaa tietoa korkeakoulun hallinnosta ja toimielimistä tehtävineen voi katsoa osoitteesta http://sci.aalto.fi/fi/about/organization/administration/. Osoitteesta löytyy myös linkit koulutusneuvostojen sivuille. 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opintoasiainpäällikkö on Mari Knuuttila ja kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Kujanpää. Korkeakoulun opinto- ja opiskelupalvelupiste (OOP) Tietotekniikan talo, huone A225 Koulutusohjelmien opintopalvelut informaatioverkostot, Tietotekniikan talo suunnittelija Susanna Reunanen, huone C215 opintosihteeri Marjo Korhonen, huone C214 tietotekniikka, Tietotekniikan talo suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen, huone C213 opintosihteeri Paula Nyman, huone C212 tuotantotalous, TUAS-talo,
suunnittelija Tarja Timonen, huone 1156 opintosihteeri Laura Pellikka, huone 1157 opintosihteeri Nina Ramberg, huone 1161 teknillinen fysiikka ja matematiikka, Konetalo suunnittelija Johanna Bovellán, huone K138 opintosihteeri Taru Bister-Hämäläinen, huone K140 5 Korkeakoulun ja koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot ja henkilöstö yhteystietoineen löytyy osoitteesta http://sci.aalto.fi/fi/about/contact/services/student/. Into-portaali, opiskelijan lähtöpaikka mm. opiskeluun liittyvään tietoon Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu Informaatioverkostojen koulutusohjelman etusivun osoite https://into.aalto.fi/display/fiiv/etusivu
6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Perustieteiden korkeakoulussa suoritetaan alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) ja ylempänä korkeakoulututkintona diplomi-insinöörin tutkinto (DI). Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, ja se on päätoimisesti opiskellen mahdollista suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Tutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 3.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) 3.1.1 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön (TS) 6 :n mukaan alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4. valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 7. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin. 3.1.2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet Alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 8 :n mukaan: 1. koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); 2. koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15 25 op); 3. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulin laajuus 18 22 op); 4. kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä 5. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Perusopintoja sisältävän moduulin ja koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduulin opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä.
7 Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Koulutusohjelman jatkomoduuli (A2) Perusmoduuli (B1) tai toinen koulutusohjelman jatkomoduuli (B2) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) Vapaasti valittavat opinnot (V) Perusopinnot (P) Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on tekniikan kandidaatin tai diplomiinsinöörin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavutta- Koulutusohjelman perusmoduuli (A1) Koulutusohjelman yhteiset opinnot (O) Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (B1) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (B2). (TS 8 ) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaatintyö laaditaan koulutusohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. (TS 10 ja 11 ) Kielitaito ja sen osoittaminen Korkeakoulun tutkintosäännön 5 :n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
8 neensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 op:n laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan tutkintosäännön 12 :n mukaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan tutkintosäännön 12 :n mukaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan tutkintosäännön 13 :n mukaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai osoittamat vieraan kielen kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Kielikeskuksen sivuilta osoitteesta http://kielikeskus.aalto.fi/fi/ löytyy tieto koulusivistyskielen määrittämisestä sekä lisätietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyy luvusta 9. 3.2 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) 3.2.1 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 17 :n mukaan ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
9 Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. 3.2.2 Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet Ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 19 :n mukaan: 1. tieteen metodiikan opintoja (9-11 op); 2. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus 18-22 op); 3. diplomityö (30 op); sekä 4. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Vapaasti valittavat opinnot (W) Tieteen metodiikan opintoja (M) Diplomityö (D) Koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli (A3) Muu moduuli, esim. jatkomoduuli (B2) Muu moduuli, esim. erikoismoduuli (C) Pää- ja sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Se muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka tutkintoon sisältyviin opintoihin kuuluisi useampi samaan jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli, tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. (TS 20 ) Tutkinnossa on sivuaine, jos opiskelija suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli (B1) ja sen jatkomoduuli (B2) tai jatkomoduuli (B2) ja sen syventävä moduuli (B3). Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. (TS 20 ) Sivuaineen voi valita myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).
10 Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten suoraan diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja (TS 20 ). Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Opintojen tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä. Lisätietoa opinnoista löytyy luvusta 4.4.7. Erikoismoduuli Erikoismoduulin sisältö voi olla oman tai tekniikan alan muun koulutusohjelman suunnittelema tai se voi koostua opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista. Tällöin sen sisältö hyväksytään HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Moduulia voi hyödyntää esim. tukemaan pääaineen opintoja. Henkilökohtaiseksi erikoismoduuliksi ei voi hyväksyä mitä tahansa kurssien kokoelmaa, vaan opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja niiden tulee olla diplomi-insinöörin tutkintoon soveltuvia. Tutkinto on tietyin edellytyksin mahdollista suorittaa ilman erikoismoduulia (vrt. luku 4.4). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Kielitaitovaatimukset Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 23 :n mukaiset kielitaitovaatimukset löytyvät luvusta 3.1.2. Suomen ja ruotsin kielitaidon osoittaminen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomiinsinöörin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Jos opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa niitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee korkeakoulun tutkintosäännön 24 :n mukaan osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (vrt. luku 3.1.2). Jos opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä.
11 Tieto koulusivistyskielen määrittämisestä ja vaikutuksesta opintoihin sekä tietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy kielikeskuksen sivuilta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/. Harjoittelu Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelusta ja sen hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 9.
12 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJEL- MAN OPETUSSUUNNITELMA Informaatioverkostojen koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 1999 Teknillisen korkeakoulun kolmen osaston, tietotekniikan osaston, automaatio- ja systeemitekniikan osaston sekä tuotantotalouden osaston, yhteistyönä. Koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tällä hetkellä mediatekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset yhdessä. Koulutusohjelman sisällöstä ja kehittämisestä vastaa informaatioverkostojen koulutusneuvosto koulutusohjelman johtajan johdolla. Tahtotila alan tulevaisuudesta Tietoteknistyvässä, globalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan tieteellisen peruskoulutuksen omaavia diplomi-insinöörejä, jotka kykenevät sosioteknistaloudellisten ekosysteemien analysointiin, ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen. Informaatioverkostojen koulutusohjelma vahvistaa osaamisintensiivisen yhteiskunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä tuottamalla elinkeinoelämään moniulotteisesti tieto-, viestintä- ja mediateknistä tietoa tuottavia, integroivia, hyödyntäviä ja soveltavia osaajia. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit Alalla tarvitaan kykyä ymmärtää, soveltaa ja luoda tieto- ja viestintä- sekä mediateknologiaan, ihmisten toimintaan sekä kestävään tuote- ja palvelutuotantoon perustuvia ratkaisuja ja kehittämismalleja. Lisäksi tarvitaan hyvät valmiudet monikulttuurisissa asiantuntijaryhmissä työskentelyyn, avoimeen vuorovaikutteisuuteen sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun. Myös kyky oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen sekä arvostavaan johtajuuteen niin ryhmä- kuin yhteisötasolla ovat tulevaisuudessa alalla tarvittavia kompetensseja. Koulutusohjelman johtaja on professori Tapio Takala. Koulutusohjelman etusivun osoite Into-portaalissa on https://into.aalto.fi/display/fiiv/. Koulutusohjelman verkkosivut löytyvät osoitteesta inf.tkk.fi. 4.1 Tavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on synnyttää monitieteelliseen pohjaan perustuvaa osaamista vastaamaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin tieto-, tietoliikenne- ja viestintäsovellusten kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Koulutusohjelma kouluttaa uudenlaisia (tietotalouden) diplomi-insinöörejä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät yhdessä käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa kestävää kehitystä ja ihmislähtöistä elinympäristöä tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa ja johtavat tähän liittyvää tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut ymmärtää ja osaa soveltaa teknisille tieteille tyypillistä analyyttis-systeemistä ajattelua rajattujen tieto- ja viestintäteknisten ongelmien ratkaisuun tunnistaa ja soveltaa tieto-, tietoliikenne- ja viestintätekniikan sovellusten kehittämiseen tarvittavia matemaattisia perusmenetelmiä
13 osaa ohjelmoida ja ymmärtää ohjelmistokehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia käyttäjään, työhön, liiketoimintaan ja yhteiskuntaan filosofisista, sosiologisista, työpsykologisista ja tuotantotaloudellisista näkökulmista osaa eritellä teknologia-, tuote-, palvelu- tai prosessikehitykseen liittyvää moniulotteisuutta hahmottaa alansa monitieteisyyden kyeten alansa kehittymisen monipuoliseen seuraamiseen ja soveltamaan taitojaan työelämässä omaa valmiuden ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen hallitsee tieteellisen työskentelyn perusteet osaa tavoitteellisen ja tuloksellisen ryhmätyöskentelyn taidot osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti niin oman alan asiantuntijoille kuin muulle yleisölle. Diplomi-insinöörin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut osaa analysoida ja arvioida koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineensa syvällisen tietoaineksen tuntemuksen kautta alansa kehittämistehtävien toteuttamiskelpoisuutta, toteutuksen ennakoitua tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaa kerätä korkealaatuista, relevanttia ja validia tietoa käyttäjistä, teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä luokittelee, vertaa, muokkaa ja yhdistää kerättyä tietoa johtopäätösten tekemiseksi osaa luoda ja toteuttaa ratkaisumalleja ja -ehdotuksia alansa kehittämistehtäviin osaa käyttää alansa tieteellisen työskentelyn menetelmiä ongelman ratkaisuun osaa esitellä ja perustella ratkaisunsa alansa asiantuntijoille kuin muulle yleisölle omaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä monialaisten ryhmien jäsenenä tai johtajana omaa hyvän suullisen ja kirjallisen kansainvälisen viestintätaidon omaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiuden jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. 4.2 Pääaineet Koulutusohjelmassa on kolme pääainevaihtoehtoa: Ihminen ja vuorovaikutus, Media sekä Tietointensiivinen liiketoiminta. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista (A1) ja joko Ihminen ja vuorovaikutus-, Media- tai Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaine muodostuu tavallisesti tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä suoritetusta Informaatioverkostojen perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä yhdestä ao. jatkomoduuliin perustuvasta syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla syventäväksi moduuliksi voi valita myös jonkun muun koulutusohjelman syventävistä moduuleista.
14 Pääaineet muodostuvat seuraavan kaavion mukaisesti. Yhtenäisellä viivalla yhdistetyt moduulit muodostavat kokonaisuuden, jossa asteittain syvenevät opinnot pohjautuvat suoraan edeltäviin opintoihin. Katkoviivalla jatkomoduuliin (A2) liitetyn syventävän moduulin (A3) valinta diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaineen syventäväksi moduuliksi on myös mahdollista mutta voi edellyttää esitietojen suorittamista. Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) Tietoyritykset (A3) Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Ihminen ja vuorovaikutus -pääaine koostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi Digitaaliset palvelut -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai Human Media Interaction -syventävä moduuli. Tarvittavat esitie- Liiketoimintaverkostot (A3) Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) Ihminen ja vuorovaikutus (A2) Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) New Media (A3) Media (A2) Human Media Interaction (A3) Digitaaliset palvelut (A3) 4.2.1 Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Människa och interaktion, Human and Interaction Ihminen ja vuorovaikutus -pääaineessa tarkastellaan ihmisen yksilö- ja ryhmätason ominaisuuksia ja toimintaa suhteessa vuorovaikutteiseen tekniikkaan ja sen suunnitteluun. Pääaineen suorittanut opiskelija ymmärtää tekniikan ja ihmisen välisen yhteistoiminnan sujuvuuden merkityksen mielekkään ja tehokkaan tuotanto- ja palvelujärjestelmän osana. Opinnot suorittanut opiskelija osaa valita ja käyttää tarkoituksenmukaisia käyttäjänäkökulmaa painottavia suunnittelumenetelmiä ja menettelytapoja ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opituilla keinoilla varmistetaan asiakas- ja käyttäjävaatimusten toteutuminen monimutkaisissa liiketoiminta- ja järjestelmäympäristöissä. Opiskelijan valitsemasta kurssivalikoimasta riippuen mahdolliset työtehtävät voivat vaihdella teknisestä käyttöliittymä- ja järjestelmäsuunnittelusta organisaation ja toiminnan kehittämiseen.
15 dot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi edellisten lisäksi olla myös Liiketoimintaverkostot, New Media tai Tietoyritykset. Pääaineesta vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Heikki Saikkonen, Tapio Takala ja Matti Vartiainen 4.2.2 Media (IL3009) Media, Media Digitaalisen median merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa koko ajan. Alan tekninen kehitys etenee nopeasti, ja uusien innovaatioiden myötä sovellusalueiden kirjo levenee entisestään. Nykyaikainen digitaalisen median kenttä on hyvin laaja-alainen ja tarvitsee monenkaltaisia osaajia. Pääaineessa käsitellään mediaa sovellusten ja soveltamisen kautta. Media-pääaineopinnot suorittanut pystyy toimimaan esimerkiksi tuottajana nykyaikaisen mediakentän tuotantoprosesseissa. Myös teknisen toimittajan tehtävänkuvalle syntyy vahva pohja. Toisaalta pääaineopinnoissa voi keskittyä median käsittelyn teknisempään puoleen. Tekninen asiantuntija (esimerkiksi mediatalossa) hallitsee tuotantoprosessit ja osaa rakentaa uusia palveluita niihin. Toinen mahdollinen toimenkuva on median infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Media-pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Media-jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai New Media -syventävä moduuli. Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Liiketoimintaverkostot tai Tietoyritykset. Pääaineesta vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen, Marko Nieminen, Pirkko Oittinen, Heikki Saikkonen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa 4.2.3 Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Kunskapsintensiv affärsverksamhet, Knowledge Intensive Business Tietointensiivisessä liiketoiminnassa informaatio ja tieto sekä niihin liittyvät palvelut ovat keskeiset yrityksille ja asiakkaille arvoa tuottavat tekijät. Tieto-, tietoliikenne- ja viestintäteknologian roolina on tyypillisesti synnyttää uutta liiketoimintaa tai kasvattaa ja tehostaa aiempaa liiketoimintaa. Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaineen sisältönä on sähköinen liiketoimintaympäristö ja liiketoimintastrategia, verkottuneet liiketoimintaprosessit ja - mallit sekä organisaatioiden johtaminen. Pääainetta tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskeltuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian, talouden ja ihmisten toiminnan muodostaman systeemin dynamiikkaa globaalin liiketoiminnan kontekstissa, osaa tunnistaa tietointensiivistä liiketoimintaa edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä toteuttaa pienimuotoisia liiketoiminnan kehittämishankkeita. Syvennettyään pääainettaan diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa, kasvuhakuista liiketoimintaa. Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kehittämään ja johtamaan verkottuneita liiketoiminta- ja palveluprosesseja tai luomaan ja johtamaan uutta tietointensiivistä liiketoimintaa ja aloittavan yrityksen liiketoimintaa. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduu-
16 lista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi joko Liiketoimintaverkostot- tai Tietoyritykset -syventävä moduuli. Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät tai New Media. Pääaineesta vastaavat professorit: Eero Eloranta (koordinaattori), Karlos Artto, Eila Järvenpää, Juha Laine ja Riitta Smeds. 4.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät opintokokonaisuudet ovat: Perusopinnotmoduuli (P), Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (O), Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1), pääainevalinnasta riippuen ao. jatkomoduuli (A2), yksi muu moduuli (sivuaine), Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). Pääaine Pääaine (40 opintopistettä) muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja pääainevalinnan mukaisesta koulutusohjelman jatkomoduulista. Sivuaine Sivuaineena (20 opintopistettä) voi olla koulutusohjelman pääainetta vastaava sivuaine. Tietyin edellytyksin sen voi valita myös Aalto-yliopiston tekniikan alan muiden koulutusohjelmien tarjoamista sivuaineista. Sivuaine on mahdollista suorittaa myös tekniikan alan korkeakoulujen ulkopuolella edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan HOPSiin. Alempaan tutkintoon on sisällyttävä sivuaine. 4.3.1 Perusopinnot-moduuli (T902-P) Moduuli kartuttaa koulutusohjelman opiskelijalle myöhemmille osaamistavoitteille välttämättömän matemaattis-, yhteiskuntatieteellisen sekä tietoteknisen tieto- ja taitopohjan. Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillisen alan matemaattisten ongelmien ratkaisun perustaidot, ohjelmoinnin perusteet sekä tunnistaa koulutusohjelmalle keskeisen monitieteisen ajattelun. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T902-P Perusopinnot (P) 80 op T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-I 5 T-106.1250 Informaatioverkostojen ohjelmointikurssi 10 Inf-0.1202 Filosofia 5 Inf-0.1220 Sosiologia 5 Inf-0.1300 Estetiikka 5 Inf-0.3101 Verkostojen perusteet 5 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU-53.1010 Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU-53.1030 Knowledge and competence management 3 T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet 3 T-75.4900 tai T-76.3601 Havaitseminen Introduction to Software Engineering 4 5
17 Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi/suomi) kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi/suomi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito)* 3 * Tarkista osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/ kielikeskuksen järjestämät kurssit, jotka täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. HUOM! 3 op saman kielen opintoja. 4.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (T902-O) Moduuli kehittää opiskelijoiden kykyä soveltaa perusopintojen sosioteknistaloudellisia sisältöalueita. Moduulia suorittaessaan opiskelija oppii itsestään ja omasta toimintatavastaan ryhmässä sekä kerää kokemuksia johtajuudesta ja sen merkityksestä ryhmäja projektityöskentelyssä. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T902-O Ohjelman yhteiset opinnot (O) 20 op T-106.2001 Informaatioverkostot: Studio 1 4 T-75.2300 Informaatioverkostot: Studio 2 2 TU-22.2600 Informaatioverkostot: Studio 3 4 T-111.2211 Informaatioverkostot: Studio 4 4 TU-91.2500 Marketing 3 T-75.1110 XML-kuvauskielten perusteet 3 4.3.3 Informaatioverkostojen perusmoduuli (T100-1) Moduuli vahvistaa pääaineiden edellyttämää esitietopohjaa laajentamalla perusopintojen sisältöalueita erityisesti viestintäteknologiassa, käyttäjäkeskeisessä tuotekehityksessä sekä tuotannollisen toiminnan suunnittelussa. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella projekteja sekä arvioida niiden tuloksellisuutta ja toteutustapaa. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) 20 op HOPS-1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (alempi perustutkinto) 0 T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 T-121.3110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyöt 3 TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 3 T71C00800 Viestinnän ja mediatutkimuksen perusteet 4 4.3.4 Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Moduulin sisältö kohdentuu ihmisten ja tekniikoiden rajapintoihin. Se edustaa laajaa HCI (human-computer interaction, ihminen-tietokone-vuorovaikutus) näkökulmaa ja HCH (human-computer-human, tietokoneavusteinen yhteistyö) näkökulmaa. Moduulin tarkoituksena on antaa perustiedot ihmisen havainto-, kognitio- ja toimintatason ominaisuuksista ja niiden merkityksestä ihmisen ja tietotekniikan välisessä ja välittämässä vuorovaikutuksessa ja ryhmäviestinnässä. Kurssit käsittelevät havainto- ja kognitiopsykologian perusteita, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen perusteita.
18 Moduuli muodostuu ihmisläheisen ohjelmisto- ja tietojärjestelmäsuunnittelun sekä ryhmävuorovaikutuksen perusteita tarkastelevista kursseista. Kursseilla tarkastellaan yksilön psykologisia ja kognitiivisia piirteitä, jotka vaikuttavat järjestelmien vuorovaikutteisuuden ja käyttöliittymien suunnitteluun. Psykologisten ja kognitiivisten piirteiden tarkastelua ja oppimista tuetaan uudella harjoitustyökurssilla, jolla perehdytään käyttöliittymäsuunnittelussa perinteisesti paljon sovellettuihin kvantitatiivispainotteisiin laboratoriotesteihin. Lisäksi perehdytään ryhmäprosesseihin ja -ilmiöihin. Moduuli tukee etenkin Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction - ja Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävän moduulin valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Tapio Takala ja Matti Vartiainen T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy T-75.4900 Havaitseminen 4 T-75.4950 Havaitsemisen kokeellinen tutkiminen L 5 TU-53.1351 Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 T-76.1143 Tiedonhallintajärjestelmät 5 T-76.3601 Introduction to Software Engineering 5 T-121.5300 User Interface Construction 3-4 Helsingin yliopistossa JOO-opintoina suoritettava Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen (6 op). 4.3.5 Media-jatkomoduuli (T210-2) Media-jatkomoduuli käsittelee nykyaikaisen median tuotanto- ja käsittelyprosesseja, niissä käytettäviä teknologioita sekä ihmisen ja median suhdetta. Moduuli tukee etenkin Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - ja New Media -syventävän moduulin valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Marko Nieminen, Pirkko Oittinen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa T210-2 Media (A2) 20 op T-75.4900 Havaitseminen 4 T-111.4360 Design of WWW Services 4 T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus 4 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T-75.4100 Digitaalinen kuvatekniikka 4 T-75.4210 Media Production and Use Processes 4 T-111.4310 Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka 4 T-111.4800 Sosiaalinen media 4 T-121.5300 User Interface Construction 4 4.3.6 Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Moduuli antaa perustiedot yritysten sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä sekä liiketoiminnan strategisesta johtamisesta ja operatiivisesta ohjaamisesta. Moduulin suo-
19 ritettuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian roolia ja merkitystä liiketoiminnan prosessien hallinnassa. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Liiketoimintaverkostot ja Tietoyritykset valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Eero Eloranta (koordinaattori), Eila Järvenpää ja Riitta Smeds T110-2 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) 20 op TU-22.1308 Aalto Introduction to Services P 2-5 TU-53.1320 Organizations and Networks 4 TU-91.1011 Principles of Strategic Management 4 TU-91.2003 New Venture Development I 3 TU-124.4100 Informaatioverkostot: Networked Business Forum 2 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy TU-22.1302 Quality Management 3 TU-53.1360 Cross-Cultural Management 3 T-76.3601 Introduction to Software Engineering 5 4.3.7 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (T902-K) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, joka koostuu kandidaatintyö ja seminaari -kurssista (INF.kand) sekä kypsyysnäytteestä (INF.kyps). Opintokokonaisuuden laajuus on 10 op. Seminaarin opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti seminaarin opetuskielellä ja kypsyysnäyte aina koulusivistyskielellä. 4.3.7.1 Kandidaattiseminaari Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaiseksi opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti sekä oppii tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä. Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponentille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden kandidaatintöitä. Seminaariin kuuluu koulutusohjelmaan liittyvän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Luennoilla ja harjoituksissa, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä, käsitellään tieteellistä ajattelua, tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Se on kahden opetusperiodin pituinen siten, että se alkaa ja loppuu saman lukuvuoden aikana. Seminaarin aloittaminen edellyttää, että opiskelijalla on vahvistettu HOPS tekniikan kandidaatin tutkintoa varten. Informaatioverkostojen koulutusohjelman kandidaattiseminaarin vastuuopettaja lukuvuonna 2012 2013 on lehtori Stina Immonen.