2015 VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2015 1
VUOSIKERTOMUS 2015 SIVU 03 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS SIVU 04 TUOTTAJAN HYVINVOINTI SIVU 05 ELÄINTEN HYVINVOINTI SIVU 06 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI SIVU 07 REHU SIVU 08 LABORATORIOPALVELUT SIVU 09 TUTKIMUS SIVU 10 EDUNVALVONTA SIVU 11 TILASERTIFIOINTI JA LIITON LAATUTYÖ SIVU 12 VIESTINTÄ SIVU 14 KONSERNITALOUS SIVU 15 JÄSENET, TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ SIVU 16 KONSERNITULOSLASKELMA SIVU 17 KONSERNITASE SIVU 18 TULOSLASKELMA SIVU 19 TASE SIVU 20 LIITETIEDOT SIVU 25 TILINTARKASTUSKERTOMUS Vastuullisesti ja jatkuvasti kehittäen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolla (ProFur) on takanaan työntäyteinen vuosi. Sitä leimasivat uuden strategian toimeenpano, eduskuntavaalit ja turkisasetuksen valmistelu. Lähivuosille laatimamme strategia perustuu edellisellä kaudella hyväksi ja toimivaksi todetulle hyvinvointiajattelulle. Sen mukaan turkisala voi hyvin, kun tuottaja, eläimet ja ympäristö voivat hyvin. Jatkamme näiden hyvinvointialueiden kehittämistä uusilla, muuttuneen markkinatilanteen vaatimilla painotuksilla. Valittujen hyvinvointialueiden jatkuva kehittäminen on tapamme osoittaa vastuullisuuttamme ja lunastaa olemassaolomme oikeutus. Se vaikuttaa myös tuottajien ja edelleen elinkeinon kilpailukykyyn sekä alan kiinnostavuuteen yhteiskunnallisena toimijana. Ponnisteluissamme meitä auttaa maallemme valittu uusi, erittäin elinkeinomyönteinen hallitus. Sen tehtävä ei kuitenkaan ole helppo, sillä vastassa on valtavia haasteita. Edestä löytyvät väistämättä suuret rakenteelliset uudistukset sekä edellytysten luominen uudelle talouskasvulle ja työllisyydelle. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS välisen talouden vaikea tila, länsimaiden Venäjään kohdistamat pakotteet, mittava pakolaisuus ja aseelliset konfliktit kahdessa valtiossa järkyttävät myös suomalaista yhteiskuntaa. Turkiselinkeino on tärkeä osa kansainvälistä taloutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Vakauden järkkyminen näkyy suurena epävarmuutena tuottajien keskuudessa. Nyt odotettavissa on haasteellisia aikoja, joista selviytyminen voi olla joillekin meistä ylivoimaista. Tästä syystä toivon ja uskon, että vahva yhteishenki auttaa meitä kaikkia selviämään vaikeiden aikojen yli. Kaveria ei jätetä - pidetään siis huolta toisistamme! Kiitän kaikkia kumppaneitamme hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Erityisen suuret kiitokset kuuluvat liiton ja paikallisyhdistysten palveluksessa työskentelevälle henkilöstölle. Teidän työllenne omistautuminen, siihen sitoutuminen ja ammattiylpeytenne ovat valtakunnan huippua! Marja Tiura Elinkeinomme näkökulmasta eduskuntavaalit toivat paljon positiivista. Sipilän hallitus on sitoutunut parantamaan yrittäjyyden edellytyksiä, nopeuttamaan lupa- ja valitusprosesseja ja keventämään pienten ja keskisuurten yritysten ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuuksia. Hallituksen linjan mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö päätti alkusyksystä, että se ei anna uutta turkisasetusta. Hallitus luottaa omaehtoiseen kehittämiseen, eikä vaatimuksia kiristämällä tee elinkeinomme taloudellisesti kannattavaa harjoittamista mahdottomaksi. Laskelmiemme mukaan rauennut asetustekstiluonnos sisälsi yli 125 miljoonan euron edestä uusia vaatimuksia. Tällaisina talouden aikoina Suomella ei ole kerta kaikkiaan varaa tuhota elinkelpoista ja merkittäviä vientituloja ja veroeuroja tuottavaa elinkeinoa. Jos tulevaisuuden ennustaminen on aikaisemmin ollut vaikeaa, on se nyt lähes mahdotonta. Kaikkialla ympäröivässä maailmassa tapahtuu suuria ja yhteiskuntajärjestystä mullistavia asioita, joiden vaikutus ulottuu tänne asti. Kansain- 2 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 3
TUOTTAJAN HYVINVOINTI ELÄINTEN HYVINVOINTI Eläinten hyvinvointi turvaa toimeentulon TUOTANTO-% PAIKALLISYHDISTYKSITTÄIN KAUDELLA 2014/2015 MINKIT KETUT U-H 1 U-H 0,4 L-S 1,5 L-S 0,2 S 0,9 S 0,2 S-K 0,8 S-K 0,3 PSTK 39,4 PSTK 44,8 SÖP 56,4 SÖP 53,8 Å 0,2 Tuottajan hyvinvointi turvaa jatkuvuuden Tuottajien fyysinen, henkinen ja taloudellinen hyvinvointi markkinoista ja jalostuksesta. Myös tuottajien puheenvuorot turvaavat elinkeinon jatkuvuuden. Liitto edistää tuottajien kiinnostivat yleisöä, jota oli paikalla noin 200 henkilöä. hyvinvointia avustamalla tilakohtaisen kannattavuuden seurannassa, tarjoamalla tuottajien henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä palveluja sekä organisoimalla liiton jäsenille infotilaisuudet, joita pidettiin neljänä päivänä. Niissä kuultiin Syyspuolella olivat vuorossa turkistilojen sukupolvenvaihdos- tarkoitettuja palveluja. asiantuntijoiden neuvoja siihen, miten suunnitellaan ja valmistaudutaan sukupolvenvaihdoskauppaan ja miten se toteutetaan. Aiheen koki kiinnostavaksi 50 henkilöä. Nahkojen hinnan laskettua huomattavasti osa tuottajista on lujilla. Pahiten markkinatilanteen muutos koettelee minkinkasvattajia ja niitä, jotka ovat investoineet vieraalla pääomalla. Turkistilojen tuotantokustannuksia ja kulurakennetta selvitettiin Taloudellisten vaikeuksien lisäksi tuottajien keskuudessa on puolestaan tarhatutkimuksella. Vuosittain toistuvan tutkimuksen aiempaa enemmän henkistä huonovointisuutta. teki Norlic, joka totesi tuotantokustannusten olevan korkeahkot, mutta hieman edellisvuodesta laskeneen. Tuottajan hyvinvoinnissa panostettiin monipuolisten jäsentapahtumien järjestämiseen. Aktiivinen viranomaisyhteistyö palkittiin: elinkeino onnistui säilyttämään turkistilojen lomitusjärjestelmän. Se on yksi keino Alkuvuodesta Seinäjoella pidetty valtakunnallinen nahkanäyttely osoittautui jälleen merkittäväksi koulutustapahtumaksi, vaikuttaa tuottajien työssä jaksamiseen. joka sai paikalle 800 kävijää. Järjestelyihin osallistuivat liitto, Pitkäaikainen yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa jatkui ja turkistiloille saatiin neuvoteltua mahdollisuus PSTK, SÖP ja Saga Furs. katastrofivakuutukseen. Turkiseläin on tuotantoeläin, jonka hyvinvointi on tuottajan ylpeyden aihe. Hyvinvoiva eläin tuottaa parhaan mahdollisen tuloksen työstä ja turvaa työrauhan tuottajalle. Liitto edistää turkiseläinten hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla jäsentiloille terveydenhuoltojärjestelmä Furevan. Se on hyvinvointityötä palveleva tietojärjestelmä turkistiloille, eläinlääkäreille ja viranomaisille. Järjestelmän avulla voidaan seurata tiloilla tehtyjä terveydenhuoltokäyntejä sekä terveydenhuoltotyön edistymistä ja tavoitteiden toteutumista. Fureva-järjestelmä käyttöliittymineen valmistui toimintavuoden aikana. Tuottajille järjestelmää markkinoitiin monissa tilaisuuksissa. Sen tuloksena Furevaan oli vuoden loppuun mennessä joko liittynyt tai ilmoittautunut lähes 50 tuottajaa. Terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta keskeinen resurssi on turkiseläimet tunteva eläinlääkäri. Ammattikunnan kiinnostuksen herättämiseksi kunnallisille ja yksityisille eläinlääkäreille järjestettiin Pohjanmaalla esittelytilaisuuksia, joihin osallistui 25 toimialueen eläinlääkäriä. Toimintavuoden aikana elinkeinon harjoittajien huomio kohdistui turkiseläinten pitoa koskevaan asetukseen. Sen uudistamista valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä, johon elinkeinon edustajina osallistuivat tuottaja Marko Meriläinen ja eläinlääkäri Anna- Maria Moisander-Jylhä. Alkusyksystä ministeriö päätti elinkeinon omaehtoiseen kehittämiseen luottaen olla muuttamatta voimassa olevaa asetustekstiä. Turkiseläinten sairauksien nopean ja luotettavan diagnostisoinnin kannalta tärkeä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Seinäjoen tutkimusosasto oli vuoden aikana säästötavoitteiden vuoksi lakkautusuhan alla. Tutkimusosaston toiminta saa kuitenkin jatkua, minkä ansiosta tilat ja rehukeskukset saavat sieltä edelleen alaansa erikoistunutta palvelua. Plasmasytoosin vastustamistyössä tuottajia opastettiin tila- ja aluekohtaisissa keskustelutilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa päätettiin ja sovittiin yhdessä toimista, joilla sairauden leviämistä ehkäistään. Saneerauksissa liiton eläinlääkärit avustivat tilakohtaisten suunnitelmien laadinnassa. esimerkki oli kettujen pentutuloksen paraneminen lähes 0,5 pennulla paritettua naarasta kohden. Tämän positiivisen ongelman seurauksena kesän ja syksyn aikana oli rakennettava lisää tuotantotilaa yli 250 000 ketunpennulle. Lisärakentaminen ja suurentunut kausirahoituksen tarve aiheuttivat loppuvuodesta jossain määrin maksuvaikeuksia. Helsingin yliopiston kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä turkiseläimillä esiintyvien sairauksien selvittämiseksi ja tautidiagnostiikan kehittämiseksi. ProFurin eläinlääkäripalveluita käytettiin aktiivisesti. Tuottajat hyödynsivät eläinten sairauksiin liittyviä maksuttomia ja maksullisia tilakäyntejä sekä neuvontaan liittyviä palveluita. Toimintavuoden aikana eläinlääkärit perehtyivät lisäksi esiintyvien sairauksien syiden selvittämiseen ja suunnittelemaan rokotteita näiden varalta. Myöhemmin keväällä Kaustisella järjestettiin kaksipäiväiset tekniikkapäivät. Tilaisuudessa puhuttiin taloudesta, Tuottajien rahoituksen turvaamiseksi pankkeja informoitiin elinkeinon näkymistä ja sille tyypillisestä syklisyydestä. Kolean alkukesän ansiosta turkiseläinten pesintä onnistui hyvin ja eläimet olivat terveempiä kuin helteisinä kesinä. Tästä hyvä 4 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 5
YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI REHU Ympäristön hyvinvointi rakentaa tulevaisuutta Ympäristöministeriön kanssa sovittiin uuden turkistiloja koskevan ympäristönsuojeluohjeen laatimisesta. Ohjeen uudistamisen tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää lupaja valvontakäytäntöjä eri viranomaiskäsittelyiden aikana. Tämän seurauksena eri puolilla maata toimivat tuottajat saavat viranomaisilta yhdenvertaisen kohtelun. TURKISELÄINREHUN KOOSTUMUS 2015 Ympäristöhallinnon viranomaisille sekä ELY- ja AVI-työryhmien TEURASSIVUTUOTTEET jäsenille järjestettiin vierailuja turkistiloilla. Turkistila oli yksi KALA JA KALASIVUTUOTTEET 26,6 % RASVAT JA ÖLJYT Ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen on näkyvä osa maastopäivän tutustumiskohde koulutuspäivillä, joihin osallistui VILJA JA VILJATUOTTEET MUUT turkistuotannon vastuullisuutta. ProFur edistää ympäristön useita kymmeniä ympäristölupia myöntäviä ja niiden noudatta- VESI hyvinvointia vaikuttamalla viranomaisiin, hankkimalla ja mista valvovia viranomaisia. Useimmille tuotantoalueen jakamalla ympäristöosaamista ja tutkimalla turkistuotantoon ulkopuolelta tulleille vierailu turkistilalla oli ensimmäinen ja siksi liittyvää kierrättämistä. kiinnostava. Oikea ravitsemus on menestystekijä Turkistilojen toimintaan saatiin toimintavuoden aikana merkit- Loppuvuodesta tuottajille järjestettiin viisi tiedotustilaisuutta, Rehun saatavuus, laatu ja hinta ovat turkistuotannon kriittisiä Kertomusvuonna valmisteltiin raaka-aineiden ja rehujen ami- tävä muutos. Ympäristölupakäsittelyn toimivaltarajaa uudis- joissa asiantuntijoiden opastuksella käytiin läpi sukupolven- menestystekijöitä. ProFur kehittää turkiseläinten ravitsemus- nohappopitoisuuksien tutkimusta ja ottamista osaksi systemaat- tettiin siten, että suurin osa turkistilojen lupakäsittelyistä siirtyi vaihdokseen liittyviä haasteita ja kehityskohteita. tietoa parantamalla rehuosaamista ja rehun saatavuutta. tista rehunvalvontaa. Tämä on tärkeää, jotta valkuaisen laatua kuntaviranomaisille. Tämän ansiosta lupien käsittely nopeutuu 40,8 % 15,7 % KUIVAT VALKUAISREHUT 5,7 % 1,7 % 1% 8,4 % ja määrää rehussa voidaan optimoida. Aminohapot kertovat ja kustannukset laskevat. Nyt kunnallinen viranomainen käsit- Turkiseläinkasvattajia huolestuttavat lähellä tilaa sijaitsevat Toimintavuonna saatiin uusi laki eläimistä saataville sivutuot- telee maksimissaan 1 400 siitoskettu-/suomensupinaaraan tai tuulivoimalat, joiden äänekäs käynti voi haitata tilan tuotantoa teille. Lisäksi sivutuoteasetusta uudistettiin. Uudistukset vaikutta- 2 800 siitosminkki-/hillerinaaraan tilat. erityisesti herkän lisääntymis- ja pesimiskauden aikana. Asia vat rehukeittiöiden toimintaan, eikä niillä ole suurta merkitystä Lisäksi valmisteltiin strategiakauden ruokintatutkimuksia, vaati lisää tietoa, minkä hankkimiseksi suunniteltiin tutkimusta. yksittäiselle tuottajalle. Rehurukkanen osallistui sekä lain että ja rehujen kemiallista ja bakteriologista seurantaa kehitettiin. Se on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. asetuksen valmisteluun. Näin tuottajien käyttöön saadaan aiempaa parempaa tietoa varakeskuksen (LUKE) kanssa käynnistettiin hankesuunnittelu Toimikunnat ja asiantuntijat laativat lausunnot kahteen Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa päivitettiin todellisten lantamäärien selvittämiseksi sekä lannan käytön lausuntopyyntöön, jotka koskivat alueellisia vesienhoito- valtion virallisia raaka-ainetaulukoita turkiseläimille. Samalla tehostamiseksi ja tuotteistamiseksi. Tämän lisäksi tuotanto- suunnitelmia. päivitettiin alan oman raaka-ainetaulukon arvoja viimei- Vuosittain järjestettävien rehupäivien aiheina oli rehun raaka- simpien analyysitulosten ja tutkimusten pohjalta. Rehuarvo- aineisiin liittyvä uusin tutkimustieto Pohjoismaissa. Strategian mukaisesti ympäristöhankkeisiin, erityisesti lannan hyödyntämiseen, käytettiin aikaa ja muita resursseja. Luonnon- valkuaisen laadusta ja sopivuudesta kohde-eläimelle. rehun hyödystä eli vaikutuksesta pentutulokseen, siitosnaaraiden alueella on käynnissä monen organisaation yhteinen biohiili- kasvuun, nahan laatuun ja ruokintakustannuksiin. hanke, jossa turkiseläimen lannasta jalostetaan kaupallisesti Ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja lupahakemusten taulukkoa käytetään reseptien ravintoarvon laskentaan, jolloin arvokasta kuivalannoitetta. Toisaalla kehitetään turkiseläimen laadinnassa jäsenten käytettävissä on suomen- ja ruotsinkieliset parannetaan rehun suunnittelua sekä rehujen vertailtavuutta. Rehuraaka-aineiden saatavuutta selvitettiin kahdella ulko- lantaa hyödyntävää tilakohtaista biokaasulaitosta energian asiantuntijat, jotka tuntevat hyvin turkiselinkeinon ja ovat Tavoitteena on tarjota nykyistä parempaa ja optimoidumpaa maanmatkalla. Brysselissä tutkittiin mahdollisuuksia vaikuttaa tuotantoon. tottuneet asioimaan viranomaisten kanssa. rehua tuottajille. rehukalan saatavuuteen. Englannin ja Irlannin matkalla kartoitettiin erityisesti teurassivutuotteen saatavuutta. 6 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 7
LABORATORIOPALVELUT PLASMASYTOOTESTAUKSET 2004 2015 Tutkimus luo menestyksen edellytyksiä TUTKIMUS 600 100 500 400 300 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 A-TILOJEN OSUUS (%) KAIKISTA TILOISTA KOKO MAAN MINKKITILAT TESTATUT TILAT Laboratoriopalvelut edistävät terveyttä Hyvä ravitsemus sekä sairauksien ennaltaehkäisy, niiden nopea ja tarkka tunnistaminen ja oikea lääkintä ovat turkiseläinkasvatukselle välttämättömiä. ProFur edistää eläin-, ravinto- ja ympäristöterveyttä tarjoamalla toimialan tarpeisiin kehitettyjä laboratoriopalveluja. Liiton omistama akkreditoitu testauslaboratorio Fin FurLab Oy Ab (T074) tukee toiminnallaan eläinten hyvinvointia. Laboratoriolla on standardin EN ISO/IEC 17025 mukainen, FINASin arvioima ja päteväksi toteama laatujärjestelmä. Laboratorio toimii turkiseläinten rehuja valmistavien rehusekoittamoiden omavalvontalaboratoriona, Eviran hyväksymänä yhteistyökumppanina viranomaisnäytteiden salmonellatutkimuksessa ja sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyjen käsittelylaitosten omavalvontalaboratoriona. Toimintavuonna valtakunnalliseen rehuvalvontaan osallistuivat kaikki kymmenen rehusekoittamoa ja rehunäytteitä tutkittiin 582, mikä on 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Rehujen salmonellamäärityksiä tehtiin reilu 7 000. Kasvaneet tutkimusmäärät kertovat tilaajien halusta panostaa hyvälaatuiseen rehuun. Testaamalla varmistutaan rehujen kemiallisesta ja mikrobiologisesta laadusta sekä siitä, että rehut ovat ravitsemukseltaan suositusten mukaisia. Plasmasytoosinäytteitä laboratoriossa tutkittiin 822 000. Rekisteröidyistä tiloista tautivapaita A-tiloja oli 160. Tautitilannetta seurataan säännöllisesti ja siitä raportoidaan myös viranomaisille. Seurannan kohde on A-tilojen eli puhtaiden tilojen määrä verrattuna muihin tiloihin sekä A-tilalla elävien eläinten määrä verrattuna koko Suomen minkkikantaan. Turkiseläinten sairauksien nopean ja luotettavan diagnostisoinnin kannalta tärkeä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Seinäjoen tutkimusosasto oli vuoden aikana säästötavoitteiden vuoksi lakkautusuhan alla. Tutkimusosaston toiminta saa kuitenkin jatkua, minkä ansiosta tilat ja rehukeskukset saavat sieltä edelleen alaansa erikoistunutta palvelua. Rehusekoittamot päättivät ottaa aminohappomääritykset osaksi systemaattista rehuvalvontaohjelmaa vuoden 2016 alusta alkaen. Tästä syystä laboratorioon hankittiin aminohappoanalysaattori. Toimintavuonna laboratoriossa työstettiin pitkän tähtäimen strategiaa. Työ saatettiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja tiedon hankkiminen tutkimalla mahdollistavat turkiselinkeinon kehittymisen, kilpailukyvyn ja menestymisen. ProFur hyödyntää ja jakaa tietoa, etsii verkostoja, solmii kumppanuuksia sekä käynnistää ja koordinoi tutkimushankkeita elinkeinoa palvelevan uuden luotettavan, myös tieteellisesti tutkitun, tiedon hankkimiseksi. Toimintavuoden aikana tehtiin uusi suomalaisen turkistutkimuksen strategia, jossa määriteltiin keskeiset tutkimuksen painopistealueet sekä niille projektit, aikataulu ja toteuttajat. Tavoitteena on nostaa merkittävästi elinkeinon ulkopuolisen rahoituksen osuutta alan tutkimushankkeissa. Vuosi oli vaikea suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Useimmat tutkimuslaitokset supistivat toimintaansa ja suunnittelivat uudelleen tutkimuskohteensa. Turkistutkimuksen asema sen sijaan vahvistui. Tämän mahdollisti yhteistyön tiivistäminen erityisesti Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n, LUKE:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Muun muassa LUKE:n kanssa käytiin läpi turkistutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteita ja korostettiin turkiselinkeinon ja turkistutkimuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. LUKE ottikin viestin hyvin vastaan ja vahvisti organisaatiossaan turkistutkimuksen painotusta. Vuoden aikana käynnistyi myös useita maisteritasoisia ja turkisaiheisia opinnäytetyöprojekteja eläinjalostuksen, eläinten hyvinvoinnin ja maatalousekonomian alueilla. Vuoden aikana valmistuivat muun muassa kokeet, joissa tutkittiin kettujen pesäkoppeja, minkkien vedensaantia ja rehun yhteyttä turkin silkkisyyteen sekä useita rehuraaka-aineiden sulavuuskokeita. Näiden tuloksia esiteltiin muun muassa rehupäivillä ja Turkistalous-lehdessä. Kestävä siniketun jalostus -projekti jatkui ja sen tuloksia esiteltiin rehupäivillä sekä EAAP- ja NJF-konferensseissa. Tutkimustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi hankehakemuksia laadittiin ahkerasti. Syksyllä Maatilatalouden kehitysrahastoon (MAKERA) jätettiin kettujen jalkaterveyteen keskittyvä tutkimushankehakemus. Kettujen jalostus- ja lisääntymisteknologiaan keskittyvä tutkimushankehakemus päätyi Maaseuturahaston hakuun ja Fur Europelle suunnattiin suuri kettujen WelFur-protokollan jatkokehitykseen keskittyvä WelFur III -hankehakemus. Näille kaikille saatiin positiivinen rahoituspäätös vuoden 2016 alkupuolella. ProFur järjesti syksyllä pohjoismaisten turkistutkijoiden (NJF) konferenssin Turussa. Tilaisuuteen osallistui noin 100 turkistutkijaa ja alan ammattilaista ympäri Eurooppaa. Se toimi kenraaliharjoituksena turkistutkijoiden maailmankonferenssille (IFASA 2016), joka järjestetään elokuussa 2016 Vantaalla. Vuoden 2016 alkupuolella tutkimushankkeiden valmisteluiden painopiste on siirtymässä turkiseläinten ruokinnan optimointiin sekä lannan hyötykäytön tehostamiseen keskittyviin hankkeisiin. Kokonaisuuden tärkein hankesuunnitelma keskittyy kokoamaan erilaiset lannan prosessointimenetelmät yhteen ja luomaan niistä sekä ympäristön että tuotannon kannattavuuden kannalta kestäviä kokonaisratkaisuja. 8 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 9
EDUNVALVONTA TILASERTIFIOINTI JA LIITON LAATUTYÖ Edunvalvontaa elintilan puolesta Päätöksenteolla on kauaskantoiset vaikutukset elinkeinon harjoittamiseen. ProFur vaikuttaa paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon menestyäkseen ja säilyttääkseen elintilansa. Se on arvostettu, luotettava ja hyvämaineinen toimija päätöksenteon taustalla. Kotimaan edunvalvonnan näkökulmasta vuosi oli kiireinen. Elinkeinon edustajien asiantuntemus oli käytössä maa- ja metsätalousministeriön turkisasetuksen valmistelutyöryhmässä ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Elinkeinolle tärkeiden viestien vieminen eduskunnassa varmistettiin osallistumalla kevään 2015 eduskuntavaalikampanjoihin. Turkiselinkeino - liitto, paikallisyhdistykset ja huutokauppayhtiö - tuki vaaleissa 80 ehdokasta yhteensä 53 950 eurolla. Tukea saivat ehdokkaat, joiden tiedetään edistävän yrittäjyyttä maaseudulla ja luovan edellytyksiä turkiselinkeinon kilpailukyvylle. Ehdokkaiden saamat summat vaihtelivat pääsääntöisesti 300 eurosta 1 500 euroon. Vain valitun pääministerin ja elinkeinon omasta piiristä olleen ehdokkaan saamat tuet poikkesivat linjasta. Pääministeri Juha Sipilä sai 2 900 euroa ja ruotsinkielisen tuottajayhdistys SÖP:n asiamies Steven Frostdahl 6 000 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö saattoi syksyllä loppuun turkisasetuksen uudistustyön. Ministeriö päätti, että se ei anna uutta turkisasetusta. Se luottaa elinkeinomme tilasertifiointijärjestelmään ja sen omaehtoiseen kehittämiseen, eikä vaatimuksia kiristämällä tee elinkeinon taloudellisesti kannattavaa harjoittamista mahdottomaksi. Laskelmiemme mukaan rauennut asetustekstiluonnos sisälsi yli 125 miljoonan euron edestä uusia vaatimuksia. Kuluneena vuonna esittelimme turkiselinkeinoa monin tavoin eri kohderyhmille. Isännöimme perinteisiä tilavierailuja, joille osallistui lukuisia virkamiehiä, päättäjiä ja muotitalojen edustajia. Joensuussa Farmari-maatalousnäyttelyssä varjotalomme minkkeihin ja suomensupeihin tutustui yli 5 000 näyttelyvierasta. Fur Centerissä elinkeino tuli tutuksi kymmenien sidosryhmävieraiden lisäksi ulkopuolisille kiinnostuneille Etelä-Suomen rotareista lähiseudun marttoihin. Euroopan Unionin päätöksentekoa liitto seurasi elinkeinon oman edunvalvontaorganisaation kautta. Suomalaisedustus Brysselissä vahvistui, kun toimistoon valittiin suomalainen asiantuntija johtamaan WelFur-projektia. Fur Europen Brysselissä järjestämän This is Fur -tapahtuman ansiosta Euroopan parlamentin edustajilla oli mahdollisuus tutustua turkiselinkeinoon omalla työpaikallaan. Suomalaisille tuottajille ja heitä edustaville luottamushenkilöille tilaisuus tarjosi mahdollisuuden lukuisiin päättäjätapaamisiin ja henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Sertifiointi lisää luottamusta Suuret länsimaiset ostajat edellyttävät tuotantoketjun luotettavaa sertifiointia, mikä on suomalaisten turkisten kilpailuetu. ISO 9001 -standardiin, tilasertifioinnin nykytilaan ja tulevai- sertifiointitoimikunnan yhteinen työpaja, jossa paneuduttiin Tästä syystä ISO 9001 -sertifioinnin edistyminen tilatasolle on suudennäkymiin. Tärkeä osa päivän antia oli myös eri tahoilla elinkeinon jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. ProFur tukee toimivien henkilöiden näkemysten kohtaaminen ja mielipiteiden vaihto. tuottajia sertifioinnin eteenpäin viemisessä ja tavoitteena saada heidät oivaltamaan laatujärjestelmätyön taloudellinen hyöty. Turkiseläinasetustyöryhmän työn keskeytyminen toi elinkeinon omalle kehittämiselle ja tilasertifioinnille lisää poliittista painetta ja haasteita turkiseläinten hyvinvoinnin lisääjänä. Vuoden lopussa 92 prosentilla eli 837 suomalaisella tilalla oli voimassa oleva sertifikaatti. Maamme kettu- ja suomensupikannasta 99 prosenttia kasvoi sertifioiduilla tiloilla ja minkeistä lyllä, josta kertynyt palaute on nyt uudistustyöstä vastaavan Sertifiointikriteerien päivittäminen käynnistettiin tuottajakyse- 90 prosenttia. Luvut ovat vakiintuneet vuoden 2014 tasolle: toimikunnan käytettävissä. pitkäkarvaisia kasvattavat tilat ovat lähes kokonaan sertifioinnin piirissä ja sertifioitujen minkkitilojen osuus on kasvanut hieman. Syksyllä turkiselinkeinon toimijoille järjestettiin 15 paikkakunnalla road show -tilaisuuksia, joissa painotettiin sertifioinnin Kuluneena vuonna DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab tärkeyttä sekä elinkeinon että yksittäisen tuottajan menestystekijänä. teki liiton sertifioimilla tiloilla auditointikierroksen, jossa arvioitiin liiton oman tilasertifiointijärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta. Tätä työtä jatketaan päämääränä, että ulkopuolinen sertifiointilaitos voi tulevaisuudessa sertifioida tilat ISO 9001 -standardin teki liiton laatujärjestelmän määräaikaisauditoinnin. Liiton Toimintavuonna DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab mukaan ja liittää osaksi liiton sertifikaattia. johtamisjärjestelmää kehitettiin edelleen ISO 9001 -standardin vaatimusten mukaan. Tällä parannetaan riskienhallintaa ja Toimintavuonna auditoijien toimenkuvaa laajennettiin niin, liiton laatutavoitteita sekä tuottajalähtöistä toimintaa. että tuottajat voivat ostaa tilalla vierailevilta auditoijilta palveluja, muun muassa rokottamista, lopetuslaitteiden testaamista Auditointikäyntien yhteydessä tuottajilta koottiin palautetta ja minkkien plasmasytoosi-testausta. liiton toiminnasta. Palaute toimi merkittävänä apuna liiton toiminnan eri osa-alueiden kehittämisessä. Toukokuussa järjestettiin liiton hallituksen, auditoijien ja 10 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 11
VIESTINTÄ Viestintää omista tarpeista Turkisalan tarpeista toteutettu viestintä on tärkeää elinkeinon piirissä toimivien menestymiselle. Alan kehityspotentiaalin ja uusien mahdollisuuksien luominen ja hyödyntäminen edellyttävät, että elinkeino, sen merkitys ja tarjoamat mahdollisuudet tunnetaan yhteiskunnassa laajasti. Totuudenmukainen maine rakentaa luottamusta, edistää yhteistoimintaa ja turvaa työrauhan. Uuden strategiakauden alkaessa tuottajien palautetta ja toiveita kysyttiin kahdessa yhteydessä: jäsentyytyväisyyskyselyllä nahkanäyttelyssä ja puhelinhaastatteluina toteutetussa tuottajakyselyssä. Niiden tulokset palvelevat liiton toiminnan ja palveluiden kehittämistä. Kyselyistä oli hyötyä viestinnän ryhtyessä toteuttamaan uutta strategiaa, joka perustuu oma media -ajattelulle ja yhteistoiminnalle muiden tuotantoeläinalojen kanssa. Oma media -ajattelun mukaan kehitämme omia viestintäkanaviamme ja kerromme itse merkitykselliset asiamme suurta yleisöä ja mediaa kiinnostavalla tavalla. Näin emme jätä viestin viemistä valtamedian, sosiaalisen median ja vastustajien tai maksetun mainonnan tehtäväksi. Tämän vuoksi Turkistalouslehden sisältöä ryhdyttiin toteuttamaan niin, että lehdessä on myös yleisesti kiinnostavia, journalistisin periaattein toteutettuja juttuja. Uusi strategia näkyy myös liiton verkkosivuilla, joita päivitetään aiempaa useammin. Lehden ja verkon sisältöjä hyödynnetään myös ristiin. Omien viestien ja tarinoiden kertomiseksi uusille kohderyhmille ja uusissa kanavissa tuotettiin videoita. YouTubessa julkaistuissa viidessä lyhyessä videossa elinkeinoa ja sen parissa toimivia henkilöitä esitellään ihmisläheisesti. Toiminta muiden tuotantoeläinalojen kanssa oli vilkasta: ajatusten ja kokemusten vaihdon lisäksi ProFur, Siipikarjaliitto ja Suomen sikayrittäjät järjestivät Joensuun Farmarissa näyttely-yleisölle tarkoitetun Mistä tietää milloin eläin voi hyvin -keskustelutilaisuuden. Muut tuotantoeläinalat olivat myös vahvasti edustettuina toteuttamassamme Tavoitteena vegaani yhteiskunta -seminaarissa. Fur Centeriin kutsutuille kymmenille kuulijoille valotettiin kansainvälisen eläinoikeusliikkeen toimijoita, ideologioita ja tavoitteita Fur Europen ja ProFurin teettämien tutkimusten perusteella. Kesäkuussa turkiselinkeino oli näyttävästi esillä Helsingin Senaatintorilla, jossa järjestettiin Pop-up Pohjanmaa -maakuntajuhlat. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana pohjanmaalaiseen osaamiseen tutustui arviolta 100 000 kävijää. Suuren yleisön tavoittamiseksi elinkeino osallistui heinäkuussa omalla osastolla Joensuussa järjestettyyn Farmari-maatalousnäyttelyyn, jossa vieraili kolmen päivän aikana 70 000 henkilöä. Näyttelyalueelle pystytetyn varjotalon minkkeihin ja suomensupeihin tutustui yli 5 000 näyttelyvierasta. Avointen ovien -tilaisuudet siirrettiin tiloilta toimistolle Tunnetko naapurisi -teemalla. Lokakuun lopussa Fur Centerissä turkiselinkeinoon tutustuivat Etelä-Suomen rotarit. Marraskuussa toimintaamme tutustui noin 70 henkilön ryhmä, joka koostui Martinlaakson ja Myyrmäen Martoista. Kasvatusalan ammattilaisten ja koululaisten tavoittamiseksi liitto osallistui Helsingissä järjestetyille Educa-messuille, joka on kävijöilleen merkittävä vuotuinen koulutustapahtuma. Liitolla oli yhteisosasto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa. Kahden päivän aikana tapahtumassa vieraili yli 14 000 kävijää. Elinkeinon omilla koululähettiläillä oli kysyntää ja koulukäynnit suuntautuivat pääsääntöisesti eri puolille pääkaupunkiseutua. Lisäksi koululaisryhmien Fur Centeriin tekemissä vierailuissa jaettiin tietoa turkiselinkeinosta yhtenä maatalouden tuotantoeläinalana. Tuottajien ja toimihenkilöiden muuttuneen mediaympäristön ymmärrystä ja heidän esiintymisvalmiuksiaan kehitettiin suomen- ja ruotsinkielisissä valmennustilaisuuksissa. Neljään valmennustilaisuuteen osallistui yhteensä noin 30 henkilöä. Tuottajien kutsumana viestintä jalkautui kentälle joulukuussa. Muutamasta päivästä lähes viikkoon kestävän jakson aikana tutustuttiin turkiseläinkasvatuksen vuosikiertoon liittyviin toimintoihin ja osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan tilan töihin. Vuoden aikana tehtiin useita julkaisuja. Vuosikertomus valmistui huhtikuussa. Elinkeinon keskeiset tunnusluvut sisältävä Tilastot-vihkonen julkaistiin kesäkuussa ja postitettiin painettuna kaikille jäsenille. Pellervon taloustutkimus (PTT) laati vuoden aikana julkaistut selvitykset elinkeinon sosioekonomisista vaikutuksista. Marraskuussa julkaistiin Turkis-kalenteri, joka sisältää aikaisempaa laajemmin päivitetyn toimintakäsikirjan sekä kuvallisen yhteystietovihkosen. Joulukuussa julkaistiin Furevaesite ja sertifiointiesitteen päivitetty versio. TURKISTALOUS-LEHTI Turkistalous-lehteä uudistettiin oma media -ajattelun mukaisesti viestinnän yhtenä keskeisenä kanavana. Lehdessä ProFur välittää tärkeää ja hyödyllistä tietoa kaikille elinkeinon palveluksessa oleville. Tämän lisäksi jokaisessa numerossa on myös artikkeleita, joilla herätämme ulkopuolisten henkilöiden kiinnostuksen elinkeinoa kohtaan. Kerromme itse tarinoita, joita toivomme meistä kerrottavan. Pitkäaikaisen päätoimittajan jäätyä eläkkeelle toimitustyö organisoitiin uudelleen: nyt lehden toimittamisesta vastaa Vantaalla toimiva ProFurin viestintä, jolle kentän äänen ja terveiset sisällöntuotantoon tuo asiantuntijoista koottu toimitusneuvosto. Siinä on tilaa myös viestinnästä kiinnostuneille tuottajien edustukselle. Toimintavuonna Turkistalous ilmestyi kahdeksan kertaa. Resurssitarpeen ennustettavuuden ja painokustannussäästöjen vuoksi toimitus päätti loppuvuodesta keskittyä pääsääntöisesti 32-sivuiseen lehteen. Tekstien huolellisen toimittamisen ja harkitun esillepanon ansiosta lehti palvelee lukijaa jopa aikaisempaa paremmin. 12 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 13
KONSERNITALOUS Sijoituksia toiminnan turvaamiseksi JÄSENMAKSUKERTYMÄ 2015 PERUSMAKSU 7,7 % PENTUKOHTAISET JÄSENMAKSUT 42,1 % NAARASKOHTAISET JÄSENMAKSUT 46,3 % YLIMÄÄRÄINEN JÄSENMAKSU 3,8 % Konsernin emoyhtiö on liitto ja tytäryhtiönä on konserniin Eläinten- ja ympäristön hyvinvoinnissa panostettiin eläinlääkäripalvelujen lisäämiseen. Sen mahdollisti paikallis- yhdistelty Fin FurLab Oy Ab. Laboratoriotoimintaa harjoittavan Fin FurLab Oy Ab:n koko osakekanta on liiton omistuksessa. yhdistysten maksama ylimääräinen jäsenmaksu. Furevaterveydenhuoltojärjestelmä valmistui ja tilakohtaisia sisäisiä Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernituloslaskelma esitetään ProFur-hyvinvointistrategian mukaisessa mallissa, jolloin tytäryhtiö on yhdistelty ja lupahakemusten laadinnassa jäsenten käytettävissä oli auditointikäyntejä jatkettiin. Ympäristöön liittyvissä kysymyksissä laboratorio- ja rehutoimintoon. ympäristöasiantuntijat. Toimintavuonna on käynnistynyt uusi strategia vuosille Laboratorio- ja rehutoiminnossa jatkui lääketukkutoiminta 2015 2017. Uutena ja ajankohtaisena painotuksena strategiassa penikkatauti-, parvovirus- ja kolmoisrokotteiden maahantuonnilla. Plasmasytoositestauksia sekä rehu- ja salmonellamääri- korostuvat pyrkimykset turkiseläinten ravitsemuksen ja rehuhuollon kehittämiseksi sekä määrätietoinen tutkimuksen hyödyntäminen. Saavutusten varmistamiseksi näille osa-alueille pitkän tähtäimen strategia. tyksiä tehtiin edellisvuoden tapaan. Laboratoriossa työstettiin rekrytoitiin ja nimitettiin asiantuntevat vastuuhenkilöt. Kotimaan edunvalvonnassa elinkeinon edustajien asiantuntemus oli käytössä maa- ja metsätalousministeriön turkis- Tilikauden tulos oli noin 479 000 euroa alijäämäinen. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin 3 487 000 euroa, asetuksen valmistelutyöryhmässä ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Elinkeinolle tärkeiden viestien missä kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin 165 000 euroa. Kulujen kasvu selittyy mikrobiologisen ja plasmasytoosiosaston vieminen eduskunnassa varmistettiin osallistumalla kevään toimintojen uudelleenorganisoimisella. 2015 eduskuntavaalikampanjoihin. Euroopan Unionin päätöksentekoa seurattiin yhdessä Fur Europen kanssa. Suomalainen Tuottajien hyvinvoinnissa panostettiin monipuolisten jäsentapahtumien järjestämiseen. Turkistilojen tuotantokustannuksia ja telytapahtumissa. Jäsenlehteä uudistettiin ja jäsenviestinnässä turkisosaaminen esittäytyi monissa tilavierailuissa ja näyt- kulurakennetta selvitettiin edellisvuosien tapaan. Edellisvuoden keskityttiin aiempaa enemmän sähköisiin kanaviin. tapaan osallistuttiin tilojen toiminnan ohjauksen ja kirjanpidon ProFur Farmer -mobiilisovelluksen kehittämiseen. Tutkimus- ja tuotekehityksessä jatkui Kestävä siniketun jalostus -hanke. Vuoden aikana tutkittiin muun muassa kettujen pesäkoppeja, minkkien vedensaantia ja rehun yhteyttä turkin silkkisyyteen sekä useita rehuraaka-aineiden sulavuuksia. Uusia hankehakemuksia laadittiin ja osalle hakemuksista on saatu positiivinen rahoituspäätös vuonna 2016. Hallinnossa jatkettiin liiton laatutyötä. DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab teki liiton sertifioimilla tiloilla auditointikierroksen, jossa arvioitiin liiton oman tilasertifiointijärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta. Syksyllä turkiselinkeinon toimijoille järjestettiin 15 paikkakunnalla road show -tilaisuuksia, joissa painotettiin sertifioinnin tärkeyttä sekä elinkeinon että yksittäisen tuottajan menestystekijänä. Katastrofiapurenkaalta maksettiin yksi katastrofikorvaus. Plasmasytoosiapurenkaan toiminta pystyttiin pitämään ennallaan, koska liitto sitoutui maksamaan yleisten varojen alijäämän. Vuoden aikana Plasmasytoosiapurenkaan sääntöjä muutettiin ja samalla uusittiin rahoitusmalli testauskaudelle 2015/2016. Varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä noin 2 052 000 euroa. Jäsenmaksutuotot nousivat edellisvuodesta 258 000 euroa jäsenmaksu-uudistuksen ja ylimääräisen eläintenhyvinvointiin kohdistetun jäsenmaksun seurauksena. Sijoitus- ja rahoitustoiminnasta kertyi 908 000 euron tuotto. Saga Furs Oyj:ltä saatiin osinkoa 757 000 euroa, mikä oli 1 459 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liitto on Saga Furs Oyj:n suurin osakkeenomistaja ja liiton omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. Kesällä liitto siirsi talletuksiaan toimialueen pankkeihin Pohjanmaalla. Syksyllä siirrettiin lisää talletuksia SEB:lle ja samalla tehtiin täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus SEB:n kanssa. Sijoitussalkun rakennetta muutettiin, mistä kertyi liitolle 113 000 euron tuotto. Salkun tuotto oli 7,42 prosenttia vuonna 2015 ja tuotto-odotus pitkällä tähtäimellä on 5,5 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatu 50 000 euron yleisavustus kohdennettiin jalostus-, eläinlääkintä- ja ympäristöneuvontaan. Vuosille 2015 2017 laaditussa strategiassa jatketaan ponnisteluja tuottajan, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Jatkamme näiden hyvinvointialueiden kehittämistä uusilla, muuttuneen markkinatilanteen vaatimilla painotuksilla. Konsernin vuoden 2016 budjetti osoittaa noin 100 000 euron alijäämää. JÄSENET, TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ Kaikki STKL:n perustajajäsenet ovat edelleen keskusjärjestön jäseninä. Vuonna 2015 paikallisyhdistyksissä oli sääntöjen mukaisen jäsenmaksun suorittaneita jäseniä seuraavasti: Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf (SÖP) Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry (PSTK) Savo-Karjalan Turkistuottajat ry (S-K) Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry (U-H) Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry (S) Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry (L-S) Ålands Pälsodlarförening rf (Å) Yhteensä Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 16.6.2015 Tampereella. Kaikki jäsenjärjestöt Ålands Pälsodlarförening rf:iä lukuun ottamatta olivat edustettuina kokouksessa. Henkilöstö: Liitossa työskenteli vuonna 2015 keskimäärin 38 henkilöä. Hallitus 2015 (Suluissa jäsenen edustama yhdistys ja henkilökohtainen varamies) Kenneth Ingman (SÖP, Johan Mattbäck), Lasse Joensuu (PSTK, Olli-Pekka Hietamäki), Markku Kujanen (PSTK, Jorma Eilonen), Isto Kärkäinen (muu Suomi, Ari Starck), Marko Meriläinen (PSTK, Jorma Kauppila), Marcus Nordmyr (SÖP, Kent Herrgård), Stefan Wik (SÖP, Tobias Andersson). Hallitus piti 14 kokousta ja sihteerinä toimi Susanne Moilanen. Hallituksen nimeämät toimikunnat Tuottajan hyvinvointi, puheenjohtaja Marcus Nordmyr, sihteeri Kristian Bengts. Ympäristön hyvinvointi, puheenjohtaja Stefan Wik, sihteeri Hannu Kärjä. Sertifiointitoimikunta, puheenjohtaja Hannu Kärjä, sihteeri Maija Lahti. Eläinten hyvinvointi- ja taudintorjuntatoimikunta, puheenjohtaja Marko Meriläinen, sihteeri Pirjo Aronen. Tutkimustoimikunta, puheenjohtaja Markku Kujanen, sihteeri Jussi Peura. Rehurukkanen, puheenjohtaja Isto Kärkäinen, sihteeri Pirjo Aronen. ProFurin jäsenyydet Aikakauslehtien liitto, Eläintautien torjuntayhdistys, European Federation for Animal Science, European Fur Breeders Association/Fur Europe, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Maaseudun Työnantajaliitto, Maatalouden Erikoisyhdistysten Liitto, ProAgria Keskusten Liitto, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund, Turkiskaupan liitto, Työtehoseura. PROFURIN JOHTORYHMÄ Toiminnanjohtaja Marja Tiura Varatoiminnanjohtaja ja PSTK:n toiminnanjohtaja Hannu Kärjä (eläinten ja ympäristön hyvinvointi) Laboratorion johtaja Pirjo Aronen (laboratorio ja rehu) SÖP:n toiminnanjohtaja Kristian Bengts huhtikuusta lähtien (tuottajan hyvinvointi) Asiamies Steven Frostdahl maaliskuun loppuun saakka (tuottajan hyvinvointi) Viestintäjohtaja Liisa Hakola Talous- ja henkilöstöpäällikkö Tiina Helmi Tutkimusjohtaja Jussi Peura vuoden alusta lähtien (tutkimus) Tilintarkastajat KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, Helsinki KHT Anders Björk, varalla KHT Tatu Huhtala, Seinäjoki Jäseniä 496 401 10 11 7 6 1 931 Muutos 14-15 - 22-17 - 1 0-1 - 1 0-42 14 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 15
SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO ry SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO ry KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 KONSERNITASE 31.12.2015 31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Tuottajan hyvinvointi Tuotot 82 469,50 77 223,00 Henkilöstökulut 121 392,71 103 359,17 Poistot 1 030,31 1 373,75 Muut kulut 689,62-252 112,64-169 643,14 160 222,88-264 955,80-187 732,80 Eläinten ja ympäristön hyvinvointi Henkilöstökulut 502 707,60 397 175,15 Poistot 18 173,47 10 275,50 Muut kulut 170 082,24-690 963,31-690 963,31 200 103,49-607 554,14-607 554,14 Laboratorio ja rehu Tuotot 2 907 549,33 2 782 402,31 Henkilöstökulut 813 212,53 687 498,53 Poistot 88 921,49 87 936,06 Muut kulut 2 338,974 31-3 241 108,33-333 559,00 2 186 448,58-2 961 883,17-179 480,86 Edunvalvonta Tuotot 71 134,25 82 041,25 Henkilöstökulut 389 272,68 344 722,52 Poistot 3 444,05 4 042,07 Muut kulut 385 823,86-778 540,59-707 406,34 538 281,44-887 046,03-805 004,78 Tutkimus- ja tuotekehitys Tuotot 63 649,84 0,00 Henkilöstökulut 154 870,84 211 375,20 Poistot 630,23 840,30 Muut kulut 462 400,60-617 901,67-554 251,83 324 359,78-536 575,28-536 575,28 Hallinto Henkilöstökulut 617 469,53 613 230,74 Poistot 15 578,36 17 452,83 Muut kulut 398 614,70-1 031 662,59 375 215,97-1 005 899,54 Katastrofiapurengas Tuotot 2 575,11 6 486,20-24 986,36 0,00 Siirto renkaalle 22 411,25 0,00-6 486,20 0,00 Plasmasytoosiapurengas Tuotot 393 316,49 345 658,00-381 812,62-403 994,31 Siirto renkaalle -11 503,87 0.00 58 336,31 0,00 Kulujäämä -3 487 486,21-3 322 247,40 VARAINHANKINNAN TUOTOT Jäsenmaksut 2 051 732,41 1 794 139.87 Kulujäämä -1 435 753,80-1 528 107,53 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 923 908,26 2 295 558,72-17 068,30 906 839,96-11 601,01 2 283 957,71 Kulu-/tuottojäämä -528 913,84 755 850,18 Yleisavustukset valtiolta 50 000,00 50 000,00 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ EUR -478 913,84 EUR 805 850,18 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 278 794,36 229 290,83 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 250 797,37 246 767,93 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 4 430 848,80 2 413 201,67 Katastrofiapurengas Sijoitukset 267 323,31 298 486,42 Plasmasytoosiapurengas Sijoitukset 27 607,95 15 547,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 113 468,15 424 345,50 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 421 080,45 515 017,85 Lainasaamiset 1 515 965,36 4 212 007,45 Muut saamiset 85 845,29 40 388,64 Siirtosaamiset 397 439,25 2 420 330,35 455 111,50 5 222 525,44 Rahat ja pankkisaamiset 1 786 484,28 1 239 173,91 EUR 9 575 654,57 EUR 10 089 338,85 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 487 072,24 487 072,24 Lainanlyhennysrahasto 1 239 400,57 1 239 400,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 496 401,36 5 690 551,18 Tilikauden ali-/ylijäämä -478 913,84 7 743 960,33 805 850,18 8 222 874,17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Laina Katastrofiapurenkaalta 267 322,04 298 195,18 Lainat rahoituslaitoksilta 300 000,00 567 322,04 300 000,00 598,195,18 Katastrofiapurengas Velka renkaan jäsenille 267 323,31 298 486,42 Plasmasytoosiapurengas Velat 27 607,95 15 547,15 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 388 455,15 421 813,02 Muut velat 170 131,01 148 398,56 Siirtovelat 410 854,78 969 440,94 384 024,35 954 235,93 EUR 9 575 654,57 EUR 10 089 338,85 16 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 17
SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO ry SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 TASE 31.12.2015 31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Tuottajan hyvinvointi Tuotot 84 569,50 78 868,00 Henkilöstökulut 121 392,71 103 359,17 Poistot 1 030,31 1 373,75 Muut kulut 129 689,62-252 112,64-167 543,14 160 222,88-264 955,80-186 087,80 Eläinten ja ympäristön hyvinvointi Henkilöstökulut 492 707,60 397 175,15 Poistot 18 173,47 10 275,50 Muut kulut 170 262,55-681 143,62-681 143,62 200 439,49-607 890,14-607 890,14 Laboratorio ja rehu Henkilöstökulut 123 858,28 137,328.82 Poistot 1 102,70 654.64 Muut kulut 252 902,88-377 863.86-377 863.86 189,669.51-327 652,97-327 652,97 Edunvalvonta Tuotot 71 134.25 82,041.25 Henkilöstökulut 389 272,68 344,722.52 Poistot 3 444,05 4,042.07 Muut kulut 385 865,86-778 582,59-707 448,34 538 281,44-887 046,03-805 004,78 Tutkimus- ja tuotekehitys Tuotot 63 649,84 0,00 Henkilöstökulut 154 870,84 211 375,20 Poistot 630,23 840,30 Muut kulut 462 400,60-617 901,67-554 251,83 324 359,78-536 575,28-536 575,28 Hallinto Henkilöstökulut 601,469,53 613 230,74 Poistot 15 578,36 17 452,83 Muut kulut 398 614,70-1 015 662,59 375 215,97-1 005 899,54 Katastrofiapurengas Tuotot 2 575,11 6 486,20-24 986,36 0,00 Siirto renkaalle 22 411,25 0,00-6 486,20 0,00 Plasmasytoosiapurengas Tuotot 393 316,49 345 658,00-381 812,62-403 994,31 Siirto renkaalle -11 503,87 0,00 58 336,31 0,00 Kulujäämä -3 503 913,38-3 469 110,51 VARAINHANKINNAN TUOTOT Jäsenmaksut 2 051 732,41 1 794 139,87 Kulujäämä -1 452 180,97-1,674 970,64 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 923 880,57 2 295 192,17-10 348,64 913 531,93-4 546,22 2 290 645,95 Kulu-/tuottojäämä -538 649,04 615 675,31 Yleisavustukset valtiolta 50 000,00 50 000,00 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ EUR -488 649,04 EUR 665 675,31 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 60 908,80 33 966,08 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 67 827,00 77 417,84 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 4 878 373,88 2 860 726,75 Katastrofiapurengas Sijoitukset 267 323,31 298 486,42 Plasmasytoosiapurengas Sijoitukset 27 607,95 15 547,15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 700 000,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 165 642,07 73 741,46 Lainasaamiset 1 615 965,36 4 712 007,45 Muut saamiset 85 699,20 44 632,49 Siirtosaamiset 2 448,30 1 869 754,93 11 464,47 4 841 845,87 Rahat ja pankkisaamiset 799 433,40 1 092 432,45 EUR 8 671 229,27 EUR 9 220 422,56 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 487 072,24 487 072,24 Lainanlyhennysrahasto 1 239 400,57 1 239 400,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 6 446 367,23 5 780 691,92 Tilikauden ali-/ylijäämä -488 649,04 7 684 191,00 665 675,31 8 172 840,04 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Laina Katastrofiapurenkaalta 267 322,04 298 195,18 Katastrofiapurengas Velka renkaan jäsenille 267 323,31 298 486,42 Plasmasytoosiapurengas Velka renkaan jäsenille 9 347,86 22 570,58 Velka STKL:lle 0,00 358,72 Yleiset varat 0,00-22 940,88 Siirtovelat 18 260,09 27 607,95 15 558,73 15 547,15 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 67 522,11 127 629,45 Muut velat 69 514,49 51 333,70 Siirtovelat 287 748,37 424 784,97 256 390,62 435 353,77 EUR 8 671 229,27 EUR 9 220 422,56 18 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 19
YHDISTELMÄ KONSERNIN JA EMON LIITETIEDOISTA TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT SELVITYS KONSERNIYHTIÖISTÄ Konsernin emoyhtiö on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Vantaa. Tytäryhtiönä on konserniin yhdistelty STKL:n täysin omistama, syyskuussa 2012 varsinaisen toimintansa aloittanut Fin FurLab Oy Ab, Vaasa. Jäljennös konsernitilipäätöksestä on saatavissa verkko-osoitteesta www.profur.fi tai emoyhtiön pääkonttorista, PL 5, 01601 Vantaa. STKL omistaa 1 080 950 Saga Furs Oyj:n osaketta. STKL:n omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. STKL-konserniin ei ole yhdistelty Saga Furs Oyj:tä, Helven Säätiötä, Reino Rinteen Säätiötä eikä edellisellä tilikaudella hankittua osakkuusyhtiötä Kannuksen tutkimustila Luova Oy:tä. Konsernitilinpäätös antaa näin oikeamman kuvan STKL-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernin sisäiset tapahtumat, saamiset ja velat on eliminoitu. VERTAILUTIEDOT EDELLISELTÄ TILIKAUDELTA Tuotanto- ja rakennusteknologian kehittämisen kulut sisältyvät tuloslaskelmassa kohtaan tutkimus- ja tuotekehitys, edellinen vuosi on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä. ELÄKEMENOT Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. EMOYHTIÖN SAADUT AVUSTUKSET Valtiolta saadut yleisavustukset on esitetty tuloslaskelman erässä yleisavustukset. KULUJEN KOHDISTUSPERIAATTEET Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista. Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Konserni 2015 Konserni 2014 Emo 2015 Emo 2014 Osinkotuotot 757 471,00 2 216 737,50 757 471,00 2 216 737,50 Voitto-osuudet sijoitusrahastoista 30 148,60 28 451,84 30 148,60 28 451,84 Arvonalennuksen palautus 4 679,65 11 032,50 4 679,65 11 032,50 Korkotuotot 18 743,53 39 336,88 18 726,76 38 970,33 Muut rahoitustuotot 112 865,48 0,00 112 854,56 0,00 Tuotot yhteensä 923 908,26 2 295 558,72 923 880,57 2 295 192,17 Sijoitustoiminnan kulut -4 502,99-3 863,62-4 113,39-3 842,02 Arvonalennus -6 021,93 0,00-6 021,93 0,00 Korkokulut -6 404,25-7 737,39-74,19-704,20 Muut rahoituskulut -139,13 0,00-139,13 0,00 yhteensä -17 068,30-11 601,01-10 348,64-4 546,22 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 906 839,96 2 283 957,71 913 531,93 2 290 645,95 HENKILÖSTÖKULUT Konserni 2015 Konserni 2014 Emo 2015 Emo 2014 Palkat ja palkkiot 2 062 637,56 1 948 605,91 1 489 023,03 1 494 236,69 Eläkekulut 404 300,31 349 961,52 289 516,77 267 029,29 Muut henkilöstösivukulut 78 808,02 58 793,88 51 851,84 45 925,62 Yhteensä 2 545 745,89 2 357 361,31 1 830 391,64 1 807 191,60 Henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin Vakinaisessa työsuhteessa 35 31 21 21 Tilapäisessä työsuhteessa 3 8 2 3 Yhteensä 38 39 23 24 TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT KOKONAISTUOTOT JA -KULUT Konserni 2015 Konserni 2014 Emo 2015 Emo 2014 Kokonaistuotot 6 546 335,19 7 433 509,35 3 640 858,17 4 652 385,49 Kokonaiskulut -7 036 156,41-6 679 509,28-4 140 414,59-4 038 560,29 Siirto renkaille 10 907,38 51 850,11 10 907,38 51 850,11 Ali-/ylijäämä -478 913,84 805 850,18-488 649,04 665 675,31 POISTOT Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan: Perusparannusmenot tasapoistot 10 vuodessa Muut pitkävaikutteiset menot tasapoistot 5 vuodessa Koneet ja laitteet 25 % menojäännöspoisto Kalusto 25 % menojäännöspoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. JÄSENMAKSUT 2015 2014 Varsinaiset jäsenmaksut eur yht eur/kpl eur yht eur/kpl Vuotuinen tilakohtainen perusmaksu 158 100,00 170,00 164 050,00 170,00 Pentukohtaiset jäsenmaksut 864 330,68 Minkin-/hillerinpentu (90 %) 0,14 Ketun-/suomensupinpentu (90 %) 0,28 Nahkakohtaiset jäsenmaksut 661 005,80 Tuotettu minkin-/hillerinnahka 0,14 Tuotettu ketun-/suomensupinnahka 0,28 Jäsenmaksu paritetuista naaraista 950 774,73 Paritettu minkki-/hillerinaaras 0,71 Paritettu kettu-/suomensupinaaras 1,26 Siitosnaaraskohtaiset jäsenmaksut 969 084,07 Minkki-/hillerisiitosnaaras 0,71 Kettu-/suomensupisiitosnaaras 1,26 Ylimääräinen jäsenmaksu Eläinten hyvinvointiin 78 527,00 0,00 Jäsenmaksutuotot yhteensä 2 051 732,41 1 794 139,87 20 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 21
TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET Muut pitkävaikutteiset menot Konserni 2015 Konserni 2014 Emo 2015 Emo 2014 menojäännös 1.1. 229 290,83 223 438,89 33 966,08 341,60 lisäykset tilikaudella 93 682,27 45 516,44 44 292,80 42 457,60 vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 poistot tilikaudella -44 178,74-39 664,50-17 350,08-8 833,12 Menojäännös 31.12. 278 794,36 229 290,83 60 908,80 33 966,08 Koneet ja kalusto menojäännös 1.1. 246 767,93 275 033,50 77 417,84 90 061,41 lisäykset tilikaudella 87 628,61 53 990,44 13 018,20 13 162,40 vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 poistot tilikaudella -83 599,17-82 256,01-22 609,04-25 805,97 Menojäännös 31.12. 250 797,37 246 767,93 67 827,00 77 417,84 OSAKEOMISTUKSET Saga Furs Oyj:n osakkeet kpl osuus a.o. äänimäärä äänimäärä sarjan osakkeista osaketta kohti yhteensä Sarja A 659 285 73,3 % 12 7 911 420 Sarja C 421 665 15,6 % 1 421 665 Yhteensä 1 080 950 30,0 % 8 333 085 kaikista osakkeista = 61,7 % kokonaisäänimäärästä Saga Furs Oyj:n arvo-osuuksien kirjanpitoarvo on 801 422,40 euroa. Saga Furs Oyj:n arvo-osuuksien markkina-arvo 31.12.2015 laskettuna C-sarjan markkina-arvon (31.12.2015 / 17,04 euroa/kpl) mukaan on 18 419 388,00 euroa. Fin FurLab Oy Ab:n osakkeet Emoyhtiö STKL omistaa 100 prosenttisesti tytäryhtiönsä Vaasan Turkistalossa toimivan Fin FurLab Oy Ab:n. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n osakkeet Emoyhtiö STKL omistaa 38 prosenttia Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n osakekannasta. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n vuoden 2014 tilikauden tappio oli -89 478,72 euroa ja oma pääoma oli 210 802,38 euroa. Konsernin muut osakkeet ja osuudet Aikaisemmin arvonalennetut osuudet palautettiin hankinta-arvoon tai sitä alempaan markkina-arvoon ja osalle osuuksista tehtiin arvonalennus markkina-arvoon 31.12.2015. Palautuksen ja arvonalennuksen jälkeen muiden osakkeiden ja osuuksien (pois lukien Saga Furs Oyj:n arvo-osuudet) kirjanpitoarvo oli yhteensä 3 629 426,40 euroa. Muihin osakkeisiin ja osuuksiin sisältyvien julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo 31.12.2015 oli 2 648 025,40 euroa ja vastaava markkina-arvo 31.12.2015 oli 3 277 870,17 euroa. EMOYHTIÖN SAAMISET JA VELAT SAMAN KONSERNIN YHTIÖILTÄ/YHTIÖILLE 2015 2014 Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 700 000,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 760 802,57 4 764 180,40 Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 408,37 490,85 OMA PÄÄOMA JA RAHASTOT SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET Oma pääoma Konserni 2015 Konserni 2014 Emo 2015 Emo 2014 Käyttörahasto 487 072,24 487 072,24 487 072,24 487 072,24 Lainalyhennysrahasto 1 239 400,57 1 239 400,57 1 239 400,57 1 239 400,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 6 496 401,36 5 690 551,18 6 446 367,23 5 780 691,92 Tilikauden ali-/ylijäämä -478 913,84 805 850,18-488 649,04 665 675,31 Yhteensä 7 743 960,33 8 222 874,17 7 684 191,00 8 172 840,04 KATASTROFIAPURENGAS 2015 2014 Saldo 1.1. 298 486,42 295 572,53 Liittymismaksut 2 503,00 5 782,00 Katastrofikorvaukset -24 986,36 0,00 Eronneille palautetut osuudet -8 751,86-3 572,31 Korot 74,19 704,20 Saldo 31.12. 267 325,39 298 486,42 KATASTROFIAPURENKAAN TASE 2015 2014 Vastaavaa Sijoitukset/STKL 267 325,39 298 486,42 Vastattavaa Velka renkaan jäsenille 267 325,39 298 486,42 PLASMASYTOOSIAPURENGAS 2015 2014 Saldo 1.1. 15 547,15 71 878,65 Tuki kasvattajilta Saga Furs Oyj:n kautta 121 295,20 136 984,80 Tuki STKL:ltä 173 261,09 158 287,92 Ylimääräinen tuki STKL:ltä 54 457,64 0,00 Tuki paikallisyhdistyksiltä 43 948,72 49 727,68 Avustukset eläinhankintoihin 0,00-19 230,00 Avustukset testeihin yleisistä varoista -135 952,96-137 330,57 Avustukset testeihin jäsenten varoista -245 859,02-247 432,46 Muut kulut -0,64-1,28 Korkotuotot 353,84 657,60 Palautetut osuudet -1 785,71-130,76 Siirtyvien erien muutos 2 342,64 2 135,57 Saldo 31.12. 27 607,95 15 547,15 PLASMASYTOOSIAPURENKAAN TASE 2015 2014 Vastaavaa Saatava/STKL 26 829,08 0,00 Sijoitukset/Pietarsaaren OP 764,28 3 906,39 Ennakkomaksut Fin FurLab Oy:lle 0,00 0,00 Siirtosaatavat 14,59 11 640,76 27 607,95 15 547,15 Vastattavaa Velka renkaan jäsenille 9 347,86 22 570,58 Velka STKL:lle 0,00 358,72 Yleiset varat 0,00-22 940,88 Siirtovelat 18 260,09 15 558,73 27 607,95 15 547,15 22 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 23
TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET ANNETUT PANTIT OMIEN VELKOJEN VAKUUTENA Konserni 2015 Konserni 2014 Velka Katastrofiapurenkaalle Emo 2015 Emo 2014 267 322,04 298 195,18 267 322,04 298 195,18 102 750,00 102 750,00 102 750,00 102 750,00 2 334 480,00 3 014 000,00 2 334 480,00 3 014 000,00 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12. Pantattujen osakkeiden vastaava markkina-arvo 31.12. LEASINGVASTUUT Konserni 2015 Konserni 2014 Emo 2015 Emo 2014 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 12 820,66 19 340,54 6 921,18 9 120,24 Myöhemmin maksettavat 19 377,73 5 544,13 11 993,53 5 544,13 Yhteensä 32 198,39 24 884,67 18 914,71 14 664,37 EMOYHTIÖN VASTUUSITOUMUKSET TYTÄRYHTIÖN PUOLESTA Emoyhtiön antamat takaukset tytäryhtiön puolesta 2015 250 000,00 2014 262 673,17 SAADUT VAKUUDET Saga Furs Oyj on pantannut lainasaamisen vakuudeksi tytäryhtiönsä Saga Services A/S:n osakkeet. Vantaalla 23. maaliskuuta 2016 Kenneth Ingman Lasse Joensuu Stefan Wik Markku Kujanen Isto Kärkäinen Marko Meriläinen Marcus Nordmyr Marja Tiura 24 VUOSIKERTOMUS 2015 VUOSIKERTOMUS 2015 25
SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO RY PL 5 (MARTINKYLÄNTIE 5) 01601 VANTAA PUH. 09 849 81 I FAKSI 09 849 8436 STKL.VANTAA@PROFUR.FI PL 92 (KUNINKAANKARTANONTIE 58 A) 65101 VAASA YHTEYSTIEDOT WWW.PROFUR.FI I FAKSI 06 318 3602 STKL.VAASA@PROFUR.FI www.profur.fi LAYOUT AWA IDEA 26 VUOSIKERTOMUS 2015