Suhdanteeseen sopeutuen, kestävää menestystä rakentaen

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 VUOSIKERTOMUS 2014 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 TUOTTAJAN HYVINVOINTI 4 ELÄINTEN HYVINVOINTI 5 TILASERTIFIOINTI JA LIITON LAATUTYÖ 6 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI 7 EDUNVALVONTA 8 VIESTINTÄ 9 LABORATORIO JA PLASMASYTOOSIN TORJUNTA 11 JÄSENET, TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ 12 KONSERNITALOUS 14 Tilintarkastuskertomus 15 Konsernituloslaskelma 16 Konsernitase 17 Emon tuloslaskelma 18 Emon tase 19 Yhdistelmä konsernin ja emon liitetiedoista 20

3 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Suhdanteeseen sopeutuen, kestävää menestystä rakentaen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolla (ProFur) on takanaan mielenkiintoinen vuosi: ennätyksellisen pitkään jatkunut turkisten hyvä kysyntä ja hintojen nousu taittuivat. Näistä syistä vuotta leimasivat muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja heikentyneeseen kannattavuuteen sopeutuminen, mutta kuitenkin toiveikas tulevaisuuteen suuntautuminen. Turkiselinkeino on oppinut elämään nopeasti ja jyrkästi vaihtelevissa suhdanteissa. Siksi elinkeinolla oli kuluneen vuoden aikana malttia keskittyä kestävän menestyksen rakentamiseen. Suuntaa siihen haettiin pitkästä ja monivaiheisesta tulevaisuusprosessista, joka tehtiin tulevaisuustutkijoiden sekä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Alalla on yksimielinen käsitys tulevaisuuden haasteista, joita ovat kilpailukyvyn ja hyväksyttävän, vastuullisen mielikuvan säilyttäminen. Verstaassa esiin nousseissa tulevaisuuden kuvissa näkyy turkisten nykyistä monipuolisempi käyttö ja kaikki kiertää -ajattelu. Nahka saattaa olla sivutuote, jonka lisäksi hyödynnetään lanta, liha, sisäelimet ja kudokset. Villeimmissä visioissa turkiseläimiä ruokitaan synteettisellä rehulla ja kasvatetaan virtuaalisessa ympäristössä ilman häkkiä. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus laati työn tuloksista Turkisalan tulevaisuus raportin, jossa uusiksi menestystekijöiksi kirjattiin muun muassa verkostoissa toimiminen, ekologiset ratkaisut ja teknologioiden hyödyntäminen. Tulevaisuustyöskentely toimi hyvänä johdantona liiton uuden strategian valmistelulle. Vuosille laaditussa strategiassa jatketaan ponnisteluja tuottajan, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Uutena ja ajankohtaisena painotuksena strategiassa korostuvat pyrkimykset turkiseläinten ravitsemuksen ja rehuhuollon kehittämiseksi sekä määrätietoinen tutkimuksen hyödyntäminen. Saavutusten varmistamiseksi näille osa-alueille rekrytoitiin ja nimitettiin asiantuntevat vastuuhenkilöt. Vaativassa ja pitkäjänteisessä sertifiointityössä saavutimme yhden tavoitteen, kun liiton toiminnoille myönnettiin ISO sertifikaatti. Seuraava tavoitteemme on, että tilatason auditointijärjestelmä läpäisee ulkopuolisen auditoinnin ja DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab myöntää myös sille ISO sertifikaatin. Kiitän kaikkia kumppaneitamme hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Erityisen suuret kiitokset kuuluvat liiton ja paikallisyhdistysten palveluksessa työskentelevälle henkilöstölle. Teidän työllenne omistautuminen, siihen sitoutuminen ja ammattiylpeytenne ovat valtakunnan huippua! Marja Tiura 3

4 TUOTTAJAN HYVINVOINTI Kustannuksia alas, tehoa toimintaan Lähes neljä vuotta jatkunut vahva kasvu taittui turkisten hintojen käännyttyä laskuun vuoteen 2014 tultaessa. Tämä merkitsi väistämättä turkiseläintilojen kannattavuuden heikentymistä. Onneksi elinkeinon taloudellinen lähtöasema oli niin hyvä, että tuottajat kestivät suhdannemuutoksen, vaikka turkistuotannon sopeutuminen muutoksiin on rakenteellisista syistä kankeaa. Kannattavuuden heikennyttyä paineet tuotantokustannusten laskemiseen olivat kovat. Nahan hintojen laskettua rehun 60 prosentin osuus tuotantokustannuksista oli aivan liian suuri, mutta neuvottelemalla rehun hintaa onnistuttiin hieman kohtuullistamaan. Kenttäorganisaatiolle vaativa ponnistus oli tuotantoeläinten lopettamisesta vuonna 2013 annettu asetus uusine vaatimuksineen. Asetus edellyttää tuottajilta lopetuskoulutusta, tilakohtaisen lopetussuunnitelman laatimista ja lopetuslaitteiden omavalvontaa. Auttaakseen ja opastaakseen tuottajia vastaamaan lainsäädännön uusia vaatimuksia liitto toteutti Lupa lopettaa -kampanjan. Jokaiselle turkistilalle laadittiin tilakäynnin aikana tilakohtainen eläinten lopetussuunnitelma sekä tarkastettiin lopetuslaitteiden toimivuus ja kunto. Käynnin yhteydessä tuottajan kanssa käytiin läpi myös kohdat, joissa on todettu puutteita valvovan viranomaisen aiemmin tekemissä eläinlääkäritarkastuksissa. Urakka oli mittava, mutta hyödyllinen: turkiselinkeino on järjestelmällisesti jalkauttanut uuden asetuksen käytäntöön. Samalla on osoitettu, että eläinten lopettaminen hoidetaan asiantuntevasti asetuksen vaatimukset täyttäen. Elinkeinon oma-aloitteisuus on saanut runsaasti kiitosta myös viranomaisilta ja virkamiehiltä. Tuottajan hyvinvointia palvelee myös ProFurin osaksi omistamalla Luova-tutkimustilalla tehtävä työ, jonka tavoitteena on kehittää turkistiloille tehokkaita tuotantomenetelmiä. Liitto osallistuu myös Luovassa käynnissä oleviin ruokintatutkimuksiin, joissa selvitetään muun muassa rehun hyötysuhdetta ja optimaalista koostumusta sekä ravinnon vaikutusta siniketun karvan silkkisyyteen. Tutkimuksen tehostamiseksi aloitettiin mittava yhteispohjoismaisen turkistutkimuksen koordinointijärjestelmän suunnittelu yhdessä Tanskan, Norjan ja Ruotsin turkiseläinten kasvattajaliittojen kanssa. Tavoitteena on parantaa rajallisten pohjoismaisten tutkimusresurssien järkevää hyödyntämistä, poistaa päällekkäisiä tutkimuksia sekä parantaa tutkimusinvestointien laatua ja tarkoituksenmukaisuutta. Pyrkimyksenä on myös nykyistä sujuvampi ja nopeampi tutkimustulosten ja uusien innovaatioiden pumppaaminen käytännön sovelluksiksi. Toimintavuoden merkittäviä konkreettisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita olivat mobiilisovellus tilan toiminnan ohjaukseen ja kirjanpitoon sekä Kestävä siniketun jalostus -hanke. Tämän tavoitteena on vertailla vaihtoehtoisia tulevaisuuden siniketun jalostusstrategioita sekä perinnöllisen edistymisen että jalostusohjelman taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Vuoden lopussa julkaistiin myös historian ensimmäiset turkiseläinten valtakunnalliset jalostusarvot. 4

5 Turkiseläinrehun koostumus ,4 % 2,0 % 8,3 % Vesi Muut 6,9 % 13,4 % 37,4 % Rasvat ja öljyt Kuivat valkuaisrehut Vilja ja viljatuotteet 30,5 % Kala ja kalasivutuottet Teurassivutuotteet ELÄINTEN HYVINVOINTI Hyvää hoitoa, tautien torjuntaa Vuotuiset rehupäivät järjestettiin alkuvuodesta. Aiheina olivat viimeaikaisten ruokintatutkimusten tulokset Pohjoismaissa sekä turkiseläinten terveydenhoitoon liittyvät ajankohtaiset asiat. Uutena rehupäivien ohjelmassa oli raaka-ainetoimittajien puheenvuorot. Syyspuolella tuottajat kokoontuivat ympäristöpäiville, joiden keskeistä antia olivat lupa- ja valvonta-asioissa tapahtuvat muutokset. Laatuun liittyviä asioita pidettiin esillä säännöllisesti läpi vuoden. Nahkanäyttely, tuottajien keskinäinen laatukilpailu, palasi pitkän tauon jälkeen Pohjanmaalle. Tuottajat ja näytteilleasettajat ottivat Seinäjoella järjestetyn näyttelyn innostuneesti vastaan. Omavalvontaan kuuluvia auditointikäyntejä jatkettiin järjestelmään kuuluvalla tahdilla: uusintaauditointeja tehtiin vuoden aikana 117. Vuoden lopussa 849 suomalaisella tilalla oli voimassa oleva sertifikaatti. Tämä on lähes 90 prosenttia kaikista tiloista. Maamme kettu- ja suomensupikannasta 99 prosenttia kasvoi sertifioiduilla tiloilla ja minkeistä 89 prosenttia. ProFur pyrkii turvaamaan ja parantamaan turkiseläinten hyvinvointia ja terveyttä niin, että eläimet voivat elää hyvissä oloissa ja saavat tarvittavia eläinlääkärin määräämiä hoitoja nopeasti. Liiton ylläpitämien eläinlääkäri- ja laboratoriopalvelujen sekä tiloilla tehdyn järjestelmällisen sertifiointityön ansiosta eläinten terveydentila ja hyvinvointi olivat turkistiloilla keskimäärin hyvällä tasolla. Läänineläinlääkärit löysivät turkistiloilta edellisen vuoden aikana tekemillään otantakäynneillä aiempaa vähemmän huomautettavaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tarkastetuista turkistiloista 67 prosenttia oli moitteettomassa kunnossa. Täysin puhtaat paperit saaneiden osuus oli selvästi suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 40 prosenttia. Eläinsuojelusäädösten noudattamisessa todettiin puutteita 33 prosentilla tiloista. Vieroitusripulia esiintyi runsaasti sekä minkillä että ketulla. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoittama hanke, jossa selvitetään turkiseläinten ripulin syitä. Näytteenottovaihe tiloilla saatiin päätökseen ja tulosten analysointia jatketaan kuluvana vuonna. Taudinsyyn selvittäminen kiinnosti tuottajia. Eviraan lähetettiin tutkittavaksi aiempaa enemmän eläimiä, minkä ansiosta hoidon kohdentaminen tarkentui. Tutkimuslaboratorion resurssipulan vuoksi tulosten saaminen kuitenkin hidastui vuoden mittaan. Tilanteen heikentyessä entisestään liitto selvitti uusia mahdollisuuksia tautitutkimuksen turvaamiseksi. 5

6 Tautitartuntojen ehkäisemiseksi ProFurin oma laboratorio välittää tuottajille minkin kolmoisrokotetta, penikkatauti- ja parvovirusrokotetta. Markkinoilla on tarjolla lisäksi penikkatauti/parvovirus-yhdistelmärokotetta. Rokotusaste oli kiitettävä ja tilanne näissä taudeissa rauhallinen. Rokotusreaktioita esiintyi minkeillä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Minkkitilojen plasmasytoositilanne ei ole parantunut odotetusti. Useat pitkään puhtaana olleet tilat ovat saaneet tartunnan, mutta saneerauksen jälkeen tautitilanne on saatu hallintaan. Onnistuneita saneerauksia on tehty useita. Niistä huolimatta tartuntariski on olemassa, sillä tiloilla on edelleen puutteita tautivastustusrutiineissa. Vilkas peruskorjaus- ja uudelleenrakentaminen saattavat myös levittää virusta. Plasmasytoosin tautidiagnostiikan kehittämisen lisäksi elinkeino on mukana useissa turkiseläinten terveydentilaa tutkivissa tieteellisissä hankkeissa. Tutkimuksen ja kehitystyön kohteena on diagnostiikka turkiseläinten naama-tassuruven selvittämiseksi. Hankkeet ketun pentukuolleisuuden ja kasvukaudella esiintyvän kettujen takapään heikkouden selvittämiseksi ovat myös käynnissä. Turkiseläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon edistämiseksi aloitettiin Fureva-terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Järjestelmän ohjelmisto rakennettiin toimintavuoden aikana. Seuraava vaihe on eläinlääkäreiden kouluttaminen ohjelmiston käyttäjiksi ja tuottajien saattaminen järjestelmän piiriin. Tuottajan työn helpottamiseksi turkistiloille lähetettiin uudistetut Turkistilan eläinkirjanpito -kansiot. Niihin koottiin turkistiloja koskevan lainsäädännön mukaiset osiot lääke-, sairaus- ja kuolleisuuskirjanpidosta sekä lopetusasetuksesta. Kansiota käyttämällä tila ja hoitava eläinlääkäri saavat selkeän kuvan tilan terveydentilasta ja mahdollisista hoitoa tai ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vaativista sairauksista. Turkiselinkeinoa esiteltiin eläinlääkäreille ja eläinlääkäriopiskelijoille useaan otteeseen. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin turkistuotantoa ja turkiseläinten sairauksia käsittelevä luentokokonaisuus. Vuoden aikana eläinlääketieteen opiskelijat vierailivat turkistilalla. Vallitsevan eläinlääkäripulan vuoksi ProFur varmisti jäsentilojen eläinlääkäripalvelujen saatavuuden palkkaamalla neljännen eläinlääkärin. TILASERTIFIOINTI JA LIITON LAATUTYÖ Jatkuvaa kehittämistä, ulkopuolista tunnustusta ProFur käynnisti vuonna 2005 turkistilojen sertifiointityön. Sertifiointi perustuu asetettujen vaatimusten mukaiseen tuotantoketjuun, joka on huolellisesti dokumentoitu ja läpinäkyvä. Sen päämäärä on ylläpitää ja parantaa suomalaisilla turkistiloilla kasvatettavien eläinten hyvinvointia, tuotannon laatua ja turkiseläinkasvattajan ammattitaitoa. Vuoden lopussa 849 suomalaisella tilalla oli voimassa oleva sertifikaatti. Tämä on lähes 90 prosenttia kaikista tiloista Suomessa. Maamme kettu- ja suomensupikannasta 99 prosenttia kasvoi sertifioiduilla tiloilla ja minkeistä 89 prosenttia. Saga Furs Oyj päätti vastaanottaa huutokauppakaudella vain sertifioiduilta tiloilta tulevia ketunnahkoja. Tilasertifioinnin työrukkaseksi perustettiin tuottaja- ja toimihenkilöjäsenistä koostuva sertifiointitoimikunta. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää tilasertifiointia sekä tukea auditoijien työtä. Toimikunnan esityksestä otettiin käyttöön ns. lepäävä sertifikaatti, jolla vauhditetaan tiloja korjaamaan auditointikäynnillä havaittuja poikkeamia. Päämääränä on, että tulevaisuudessa ulkopuolinen sertifiointilaitos sertifioi tilat ISO standardin mukaan ja liittää ne osaksi liiton sertifikaattia. Kuluneena vuonna DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab teki liiton sertifioimilla tiloilla auditointikierroksen, jossa arvioitiin liiton oman sertifiointijärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta tiloilla. Liiton laatujärjestelmä sai tunnustusta, kun sille myönnettiin toukokuussa ISO standardin mukainen sertifikaatti. Standardin vaatimuksia verrattiin liiton johtamisjärjestelmään keväällä tehdyssä sertifiointiarvioinnissa, jonka teki akkreditoitu sertifiointilaitos DNV GL Business Assurance Finland Oy Ab. Sertifikaatti kattaa liiton organisaation ydintoiminnot. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, ja sen vaatimuksenmukaisuutta arvioidaan vuosittain tehtävillä määräaikaisarvioinneilla. 6

7 YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Tarpeellista neuvontaa, yhtenäisempiä käytäntöjä Työ ympäristön hyväksi edellyttää paljon paperityötä, jossa viranomaisprosessien ja määräysten tarkka tunteminen on tärkeää. ProFur neuvoi ja avusti tuottajia vaatimukset täyttävien hakemusten ja muiden materiaalien laadinnassa. Jäsenten käytettävissä oli liiton järjestämä ja kustantama ympäristölupien esitarkistuspalvelu. Tarjotulla asiantuntijapalvelulla tuetaan ja sujuvoitetaan sekä luvan hakijan että hakemuksen käsittelijän työtä. Palvelulla varmistetaan myös viranomaisille jätettyjen lupahakemusten yhdenmukaisuus, minkä uskotaan nopeuttavan käsittelyä. Viranomaisia ja päättäjiä tavatessaan liiton edustajat peräänkuuluttivat selkeitä ja valtakunnallisesti yhtenäisiä ympäristölupakäytäntöjä. Samoin edellytettiin toimivaltarajoihin muutoksia, joiden seurauksena kuntien käsiteltäviksi tulisi nykyistä enemmän ympäristölupia. Uudistuvassa ympäristössä toimivien tuottajien ja muiden alan ammattilaisten tietoja päivitettiin ympäristöasioihin keskittyneessä kaksipäiväisessä koulutustilaisuudessa. Tuotanto-% paikallisyhdistyksittäin kaudella 2013/2014 SÖP 55,1 % Å 0,1 % U-H 0,2 % L-S 0,2 % S 0,2 % S-K 0,5 % PSTK 43,7 % SÖP 60,8 % S-K 0,8 % U-H 1,1 % L-S 1,1 % S 1,1 % PSTK 35,0 % Tuottajakyselyllä selvitettiin tilojen ympäristönhoidon tilaa ja viimeisten vuosien aikana tehtyjä investointeja. 300 vastaajan tuloksista kävi ilmi, että ala on toteuttanut toimenpiteet yhteisesti sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Turkistuotantoalueella vireillä olevat lukuisat tuulivoimalahankkeet huolestuttavat, sillä tilan läheisyydessä toimiva tuulivoimala muodostaa vakavan uhkan eläinten hyvinvoinnille. Tuottajia valistettiin asiasta ja siitä laadittiin lausunto, joka toimitettiin alueen kunnille ja tuulivoimalahankkeista vastaaville tahoille. Liitto on aktiivisesti mukana ELY-keskuksen koordinoimassa alueellisten vesienhoitotavoitteiden suunnittelussa. KETUT MINKIT 7

8 EDUNVALVONTA Tehokasta edunvalvontaa, vaikuttavia verkostoja Kotimaan edunvalvonnan näkökulmasta vuosi oli kiireinen. Elinkeinon edustajien asiantuntemus oli käytössä maa- ja metsätalousministeriön turkisasetuksen valmistelutyöryhmässä ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelussa. ProFur isännöi tilavierailuja, joihin molempien ryhmien jäsenet osallistuivat saadakseen omakohtaisen kokemuksen työnsä kohteesta. Euroopan Unionin päätöksentekoa liitto seurasi elinkeinon oman edunvalvontaorganisaation kautta. Edustus Brysselissä tehostui, kun alan eurooppalaiset tuottajat ja kaupan organisaatiot yhdistivät toimintansa perustamalla Fur Europe -nimisen yhdistyksen. Suomella on vahva asema koko arvoketjua edustavan yhdistyksen luottamustehtävissä. Fur Europen Brysselissä järjestämän This is fur -tapahtuman ansiosta Euroopan parlamentin edustajilla oli mahdollisuus tutustua turkiselinkeinoon omalla työpaikallaan. Suomalaisille tuottajille ja heitä edustaville luottamushenkilöille tilaisuus tarjosi mahdollisuuden lukuisiin päättäjätapaamisiin ja henkilökohtaiseen vaikuttamiseen. Elinkeinolle tärkeiden viestien vieminen Eurooppaan oli esillä kotimaassa europarlamenttivaalien alla. Turkiselinkeinon toimijat tukivat yhdessä eurolla 16 ehdokasta. Tukea saivat myönteisesti elinkeinoon suhtautuvat ehdokkaat. Suomalainen turkisosaaminen esittäytyi näyttävästi pääkaupunkiseudulla järjestetyissä kahdessa suuressa tilaisuudessa. Päättäjänaiset 2014 ja Option Gaala -tilaisuudet veivät turkisalan lähelle elinkeinoelämän vaikuttajia ja soivat kaivatun mahdollisuuden arvokkaisiin kontakteihin. Lisääntyneen näkyvyyden ansiosta suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin turkiselinkeinoon. TNS Gallupin tekemän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti turkiseläinten kasvattamiseen eettisesti suomalaisilla sertifioiduilla tiloilla. 8

9 VIESTINTÄ Hyödyllistä jäsenpalvelua, uutta kontaktipintaa Turkiselinkeino näkyi toimintavuoden aikana julkisuudessa useita kertoja. Julkisuus oli pääsääntöisesti myönteistä ja keskittyi elinkeinon taloudelliseen merkitykseen, tulevaisuustyöskentelyyn ja uusien verkostojen luomiseen. Elinkeinon vastustajien turkisten käyttäjiä syyllistävä kampanjointi jäi pöhinäksi sosiaalisessa mediassa. Se ei onnistunut tavoittamaan valtaväestöä. Maaliskuun huutokaupan jälkeen TNS gallup teki mielipidekyselyn, jossa puhelinhaastatteluin selvitettiin suomalaisten suhtautumista turkistoimialaan. Turkiseläinten kasvatukseen myönteisesti suhtautuvia oli jonkin verran enemmän kuin edellisessä mittauksessa. Mielipidekysely on toteutettu lähes vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Päivittäisessä jäsenviestinnässä keskityttiin sähköisiin kanaviin sekä tekstiviesteihin, joilla tuottajat tavoitetaan hyvin ja nopeasti. Vuoden lopussa julkaistiin Turkis-kalenteri, joka sisältää päivitetyn toimintakäsikirjan. Elinkeinon keskeiset tunnusluvut sisältävä Tilastot-vihkonen julkaistiin ja postitettiin painettuna kaikille jäsenille. Pellervon taloustutkimus (PTT) laati vuoden aikana julkaistut selvitykset elinkeinon sosioekonomisista vaikutuksista. Tuottajan työn helpottamiseksi turkistiloille lähetettiin uudistetut Turkistilan eläinkirjanpito -kansiot. Niihin koottiin turkistiloja koskevan lainsäädännön mukaiset osiot lääke-, sairaus- ja kuolleisuuskirjanpidosta sekä lopetusasetuksesta. Vuoden aikana liitto julkaisi 20 yleisölle ja tiedotusvälineille ja sidosryhmille tarkoitettua tiedotetta ja kommenttia ajankohtaisiin kysymyksiin. Kasvatusalan ammattilaisten ja koululaisten tavoittamiseksi liitto osallistui Helsingissä järjestetyille Educa-messuille, jossa oli yhteisosasto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa. Opetusalan ammattilaisten tapahtumassa juhlistettiin Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n 40-vuotista taivalta, ja siellä vieraili kahden päivän aikana kävijää. 9

10 Elinkeinon omien koululähettiläiden ja koululaisryhmien Saga Congress Centeriin tekemien vierailujen avulla välitettiin tietoa turkiselinkeinosta yhtenä tuotantoeläinalana. Kontaktipinnan laajentamiseksi elinkeino osallistui omalla osastolla OKRA-maatalousnäyttelyyn. Oripäässä järjestetyssä näyttelyssä vieraili neljän päivän aikana noin henkilöä. Eteläsuomalaisille järjestettiin mahdollisuus vierailla turkistilalla Ypäjällä aidossa ympäristössä. Avoimien ovien vierailukutsua noudatti noin 40 henkilöä. Joukossa oli myös lukuisia elinkeinon vastustajia, joille tarjoutui mahdollisuus nähdä omin silmin, miten tuottaja pitää huolta eläimistään. Neljättä kertaa järjestetty tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Saga Furs Oyj:n kanssa. Kotisivukokonaisuuden uudistamista jatkettiin. Toimintavuonna Turkistieto.fi-sivuston kielivalikoimaa laajennettiin julkaisemalla materiaali myös englanniksi. Sisältöä täydennettiin kattamaan sairaseläinkuvat ja -kertomukset. Paikallisyhdistyksiä ja jäseniä rohkaistiin avoimuuteen ja kannustettiin kanssakäymiseen sidosryhmien kanssa. Fäbodan tuotantoalue toimi esimerkillisesti yhteistyössä lähiseudun asukkaiden kanssa ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Kuunteleva ja yhteisön osallistava ongelmanratkaisuote sai kiitosta viranomaisilta ja kuntalaisilta. Maalahtelainen tuottajaperhe avasi ovensa dokumenttiryhmälle, joka seurasi tilan arkea vuoden ajan. Aiheesta tehtiin televisiossa esitettävä dokumentti. 10 Turkistalous-lehti Turkistalous-jäsenlehti ja sen ruotsinkielinen versio Finsk pälstidskrift ilmestyi kahdeksan kertaa vuonna Lehden painosmäärä oli sekä suomen- että ruotsinkielisenä Touko- ja marraskuun lehtien painosmäärä oli nelisensataa suurempi, ja nämä numerot postitettiin myös elinkeinon sidosryhmien edustajille. Jäsenten lisäksi lehden vuosikerran saivat entiseen tapaan Saga Furs Oyj:n pohjoismaiset asiakkaat ja Turkiskaupan liiton jäsenet. Maksettuja tilauksia oli 374. Toimintavuonna sisällön painopiste oli uusissa teknisissä ratkaisuissa ja tutkimuksessa. Kolmas keskeinen aihealue oli eläinten hyvinvointi: lehdessä oli useita artikkeleita WelFur ja Turkistila hankkeista sekä tautien torjunnasta. Toukokuussa lehden liitteenä oli liiton vuosikertomus ja marraskuussa Pellervon taloustutkimuksen raportti turkisalan kokonaistaloudellisesta merkityksestä.

11 LABORATORIO JA PLASMASYTOOSIN TORJUNTA Luotettavaa palvelua, myönteistä kehitystä ProFurin omistama akkreditoitu testauslaboratorio Fin FurLab Oy Ab (T074) tukee omalla toiminnallaan eläinten hyvinvointia. Laboratoriolla on standardin EN ISO/ IEC mukainen, FINASin arvioima ja päteväksi toteama laatujärjestelmä. Laboratorio toimii turkiseläinten rehuja valmistavien rehusekoittamoiden omavalvontalaboratoriona, Eviran hyväksymänä yhteistyökumppanina viranomaisnäytteiden salmonellatutkimuksessa ja sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksyttyjen käsittelylaitosten omavalvontalaboratoriona. Toimintavuonna valtakunnalliseen rehuvalvontaan osallistui kymmenen rehusekoittamoa ja rehunäytteitä tut- kittiin 479. Rehujen salmonellamäärityksiä tehtiin reilut Yksityisille rehunvalmistajille järjestettiin koulutuspäivät Eviran kanssa. Plasmasytoosiosastolla tutkittiin toimintavuonna lähes näytettä. Suomen minkkitiloista plasmasytoosin torjuntatyöhön osallistui 87 prosenttia. Tautivapaita A-tiloja on 169, eli enemmän kuin koskaan. Vuotuiset rehupäivät järjestettiin alkuvuodesta. Aiheina olivat viimeaikaisten ruokintatutkimusten tulokset Pohjoismaissa sekä turkiseläinten terveydenhoitoon liittyvät ajankohtaiset asiat. Uutena rehupäivien ohjelmassa oli raaka-ainetoimittajien puheenvuorot. Laboratorion asiantuntemusta käytettiin, kun liitto antoi lausuntoja elinkeinoa koskeviin laki- ja asetusehdotuksiin. Plasmasytoositestaukset Minkkitilojen kokonaismäärä Testattujen tilojen määrä % Testatut tilat prosentteina % 88 % % Minkkitilojen määrä % 52 % 53 % 62 % 72 % 71 % 71 % 72 %

12 JÄSENET, TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ Jäsenet Kaikki STKL:n perustajajäsenet ovat edelleen keskusjärjestön jäseninä. Vuonna 2014 paikallisyhdistyksissä oli sääntöjen mukaisen jäsenmaksun suorittaneita jäseniä seuraavasti: Jäseniä Muutos kpl Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf (SÖP) Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry (PSTK) Savo-Karjalan Turkistuottajat ry (S-K) Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry (U-H) 11 0 Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry (S) Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry (L-S) Ålands Pälsodlarförening rf (Å) 1 0 Yhteensä Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Kalajoella. Kaikki jäsenjärjestöt Ålands Pälsodlarförening rf:iä lukuun ottamatta olivat edustettuina kokouksessa. Henkilöstö Liitossa työskenteli vuonna 2014 keskimäärin 39 henkilöä. 12

13 Hallitus 2014 (Suluissa jäsenen edustama yhdistys ja henkilökohtainen varamies) Kenneth Ingman, puheenjohtaja (SÖP, Johan Mattbäck) Lasse Joensuu, varapuheenjohtaja (PSTK, Olli-Pekka Hietamäki) Markku Kujanen (PSTK, Jorma Eilonen) Isto Kärkäinen (S-K, U-H, S, L-S, Å, Ari Starck) Marko Meriläinen (PSTK, Jorma Kauppila) Marcus Nordmyr (SÖP, Kent Herrgård) Stefan Wik (SÖP, Tobias Andersson) Hallitus piti 12 kokousta. Hallituksen sihteerinä toimi Susanne Moilanen. Hallituksen nimeämät toimikunnat Tuottajan hyvinvointi, puheenjohtaja Marcus Nordmyr, sihteeri Henrik Ingo Eläinten hyvinvointi, puheenjohtaja Marko Meriläinen, sihteeri Hannu Kärjä Taudintorjuntatoimikunta, puheenjohtaja Pirjo Aronen, sihteeri, Hannu Kärjä Ympäristön hyvinvointi, puheenjohtaja Stefan Wik, sihteeri Hannu Kärjä Rehurukkanen, puheenjohtaja Isto Kärkäinen, sihteeri Henrik Ingo Tutkimustoimikunta, puheenjohtaja Markku Kujanen, sihteeri Henrik Ingo ProFurin jäsenyydet Aikakauslehtien liitto Eläintautien torjuntayhdistys European Fur Breeders Association Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Maaseudun Työnantajaliitto Maatalouden Erikoisyhdistysten Liitto ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Svenska Lantbrukssällskapens Förbund Turkiskaupan liitto Työtehoseura ProFurin johtoryhmä Toiminnanjohtaja Marja Tiura Varatoiminnanjohtaja ja johtaja Hannu Kärjä (eläinten ja ympäristön hyvinvointi) Viestintäjohtaja Liisa Hakola Laboratorion johtaja Pirjo Aronen (laboratorio ja rehu) Johtaja Henrik Ingo (tuottajan hyvinvointi saakka, tutkimus) Asiamies Steven Frostdahl (tuottajan hyvinvointi lähtien) Talous- ja henkilöstöpäällikkö Tiina Helmi Tilintarkastajat KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, Helsinki KHT Anders Björk, varalla KHT Tatu Huhtala, Seinäjoki 13

14 KONSERNITALOUS Vahva talous, vakaa pohja Tilikauden tulos oli noin euroa ylijäämäinen. Konsernin emoyhtiö on liitto ja tytäryhtiönä on konserniin yhdistelty Fin FurLab Oy Ab. Laboratoriotoimintaa harjoittavan Fin FurLab Oy Ab:n koko osakekanta on liiton omistuksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernituloslaskelma esitetään ProFur-hyvinvointistrategian mukaisessa mallissa, jolloin tytäryhtiö on yhdistelty laboratorio- ja rehutoimintoon. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin euroa. Säästöä edelliseen vuoteen verrattuna kertyi euroa. Tuottajien hyvinvoinnissa jatkettiin tuottajien koulutusta sekä kehitettiin tuotanto- ja rakennustekniikkaa osallistumalla muun muassa tilan toiminnan ohjauksen ja kirjanpidon mobiilisovelluksen kehittämiseen. Eläinten- ja ympäristön hyvinvoinnissa panostettiin eläinlääkäripalvelujen lisäämiseen ja aloitettiin Furevaterveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen. Edellisvuoden tapaan jatkettiin tilakohtaisia sisäisiä auditointikäyntejä ja Lupa lopettaa -kampanjaa. Jäsenkyselyllä selvitettiin tilojen ympäristönhoidon tilaa, ja jäsenten käytettävissä oli liiton järjestämä ympäristölupien esitarkistuspalvelu. Laboratorio- ja rehutoiminnossa jatkui lääketukkutoiminta penikkatauti-, parvovirus- ja kolmoisrokotteiden maahantuonnilla. Plasmasytoositestauksia sekä rehuja salmonellamäärityksiä tehtiin edellisvuoden tapaan. Vuoden lopulla aloitettiin uuden rehuneuvojan rekrytointi. sa tilavierailuissa ja näyttelytapahtumissa. Jäsenlehteä julkaistiin edellisvuosien tapaan ja jäsenviestinnässä keskityttiin aiempaa enemmän sähköisiin kanaviin. Tutkimus- ja tuotekehityksessä panostettiin Luova-tutkimustilalla tehtävään tutkimukseen ja Kestävä siniketun jalostus -hankkeeseen. Hallinnossa jatkettiin liiton laatutyötä, jonka tuloksena liiton toiminnoille myönnettiin ISO sertifikaatti. Toimintavuonna aloitettiin strategian valmistelu vuosille Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot nousivat Saga Furs Oyj:ltä saatujen noin euron osinkotuottojen ansiosta. Liitto on Saga Furs Oyj:n suurin osakkeen omistaja ja liiton omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. SEB:lle sijoitetut varat on hajautettu matalan ja keskisuuren riskin sekä koti- että ulkomaisiin rahastoihin. Varainhankinnan tuottoja kertyi yhteensä noin euroa. Jäsenmaksutuotot nousivat edellisvuodesta kasvaneiden eläin- ja nahkamäärien seurauksena. Maa- ja metsätalousministeriöltä saatu yleisavustus kohdennettiin jalostus-, eläinlääkinnälliseen ja ympäristöneuvontaan. Vuosille laaditussa strategiassa jatketaan ponnisteluja tuottajan, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi. Uutena ja ajankohtaisena painotuksena strategiassa korostuvat pyrkimykset turkiseläinten ravitsemuksen ja rehuhuollon kehittämiseksi sekä määrätietoinen tutkimuksen hyödyntäminen. Saavutusten varmistamiseksi näille osa-alueille rekrytoitiin ja nimitettiin asiantuntevat vastuuhenkilöt. Konsernin vuoden 2015 budjetti osoittaa noin euron alijäämää. 9 % Jäsenmaksukertymä 2014 Edunvalvonnassa käynnistettiin tulevaisuusprosessi, jonka lopputuloksena valmistui Turkisalan tulevaisuus raportti. Kotimaan edunvalvonnassa kiinnitettiin huomiota turkisasetuksen valmistelutyöhön ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Euroopan Unionin päätöksentekoa seurattiin yhdessä FurEuropen kanssa. Suomalainen turkisosaaminen esittäytyi monis- 54 % 37 % Perusmaksut Siitosnaaraskohtaiset Nahkakohtaiset 14

15 15

16 KONSERNITULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuottajan hyvinvointi Tuotot , ,40 Henkilöstökulut , ,48 Poistot 1 577, ,12 Muut kulut , , , , , ,40 Eläinten ja ympäristön hyvinvointi Tuotot 0,00 291,35 Henkilöstökulut , ,58 Poistot , ,41 Muut kulut , , , , , ,71 Laboratorio ja rehu Tuotot , ,25 Henkilöstökulut , ,18 Poistot , ,23 Muut kulut , , , , , ,80 Edunvalvonta Tuotot , ,41 Henkilöstökulut , ,94 Poistot 4 042, ,59 Muut kulut , , , , , ,08 Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstökulut , ,28 Poistot 636,20 45,24 Muut kulut , , , ,60 Hallinto Henkilöstökulut , ,38 Poistot , ,88 Muut kulut , , , ,77 Katastrofiapurengas Tuotot 6 486, ,54 0, ,95 Siirto renkaalle ,20 0, ,41 0,00 Plasmasytoosiapurengas Tuotot , , , ,24 Siirto renkaalle ,31 0, ,38 0,00 Kulujäämä , ,36 VARAINHANKINNAN TUOTOT Jäsenmaksut , ,68 Perusmaksut , , , ,68 Kulujäämä , ,68 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , , , , , ,03 Tuottojäämä , ,35 Satunnaiset tuotot 0, ,13 Yleisavustukset valtiolta , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ EUR ,18 EUR ,48 16

17 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,89 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,50 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,17 Katastrofiapurengas Sijoitukset , ,53 Plasmasytoosiapurengas Sijoitukset , ,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,97 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,59 Lainasaamiset , ,15 Muut saamiset , ,27 Siirtosaamiset , , , ,85 Rahat ja pankkisaamiset , ,22 EUR ,85 EUR ,78 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto , ,24 Lainanlyhennysrahasto , ,57 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,70 Tilikauden ylijäämä , , , ,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Laina Katastrofiapurenkaalta , ,43 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,43 Katastrofiapurengas Velka renkaan jäsenille , ,53 Plasmasytoosiapurengas Velat , ,65 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,61 Muut velat , ,25 Siirtovelat , , , ,18 EUR ,85 EUR ,78 17

18 SUOMEN TURKISELÄINTEN KASVATTAJAIN LIITTO ry TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuottajan hyvinvointi Tuotot , ,40 Henkilöstökulut , ,48 Poistot 1 577, ,12 Muut kulut , , , , , ,40 Eläinten ja ympäristön hyvinvointi Tuotot 0,00 291,35 Henkilöstökulut , ,58 Poistot , ,41 Muut kulut , , , , , ,71 Laboratorio ja rehu Tuotot 0,00 890,20 Henkilöstökulut , ,60 Poistot 654,64 872,86 Muut kulut , , , , , ,64 Edunvalvonta Tuotot , ,41 Henkilöstökulut , ,94 Poistot 4 042, ,59 Muut kulut , , , , , ,08 Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstökulut , ,28 Poistot 636,20 45,24 Muut kulut , , , , ,60 Hallinto Henkilöstökulut , ,38 Poistot , ,88 Muut kulut , , , , ,77 Katastrofiapurengas Tuotot 6 486, ,54 0, ,95 Siirto renkaalle ,20 0, ,41 0,00 Plasmasytoosiapurengas Tuotot , , , ,24 Siirto renkaalle ,31 0, ,38 0,00 Kulujäämä , ,20 VARAINHANKINNAN TUOTOT Jäsenmaksut , ,68 Perusmaksut , , , ,68 Kulujäämä , ,52 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , , , , , ,90 Tuotto-/kulujäämä , ,62 Satunnaiset tuotot 0, ,13 Yleisavustukset valtiolta , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ EUR ,31 EUR ,51 18

19 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,08 341,60 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,41 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,25 Katastrofiapurengas Sijoitukset , ,53 Plasmasytoosiapurengas Sijoitukset , ,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,87 Lainasaamiset , ,15 Muut saamiset , ,19 Siirtosaamiset , , , ,29 Rahat ja pankkisaamiset , ,52 EUR ,56 EUR ,25 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Käyttörahasto , ,24 Lainanlyhennysrahasto , ,57 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,41 Tilikauden ylijäämä , , , ,73 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Laina Katastrofiapurenkaalta , ,43 Katastrofiapurengas Velka renkaan jäsenille , ,53 Plasmasytoosiapurengas Velat , ,65 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,94 Muut velat , ,78 Siirtovelat , , , ,91 EUR ,56 EUR ,25 19

20 YHDISTELMÄ KONSERNIN JA EMON LIITETIEDOISTA SELVITYS KONSERNIYHTIÖISTÄ Konsernin emoyhtiö on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (STKL), Vantaa. Tytäryhtiönä on konserniin yhdistelty STKL:n täysin omistama, syyskuussa 2012 varsinaisen toimintansa aloittanut Fin FurLab Oy Ab, Vaasa. Jäljennös konsernitilipäätöksestä on saatavissa verkko-osoitteesta tai emoyhtiön pääkonttorista, PL 5, Vantaa. STKL omistaa Saga Furs Oyj:n osaketta. STKL:n omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. STKL-konserniin ei ole yhdistelty Saga Furs Oyj:tä, Helven Säätiötä, Reino Rinteen Säätiötä eikä tilikaudella hankittua osakkuusyhtiötä Kannuksen tutkimustila Luova Oy:tä. Konsernitilinpäätös antaa näin oikeamman kuvan STKL-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernin sisäiset tapahtumat, saamiset ja velat on eliminoitu. ELÄKEMENOT Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. EMOYHTIÖN SAADUT AVUSTUKSET Valtiolta saadut yleisavustukset on esitetty tuloslaskelman erässä yleisavustukset. KULUJEN KOHDISTUSPERIAATTEET Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista. Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta. PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. TILINPÄÄTÖSTEN LIITETIEDOT KOKONAISTUOTOT JA -KULUT Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Kokonaistuotot , , , ,74 Kokonaiskulut , , , ,02 Siirto renkaille , , , ,79 Ylijäämä , , , ,51 KONSERNIN SATUNNAISET TUOTOT Tilikaudella 2014 ei syntynyt satunnaisia tuottoja, mutta tilikaudelle 2013 STKL:lle syntyi ,13 euron satunnainen tuotto tanskalaisen Andelsselskabet Saga Furs of Scandinavia -osuuskunnan ylijäämän palautuksesta sääntöjen ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. POISTOT Käyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan: Perusparannusmenot tasapoistot 10 vuodessa Muut pitkävaikutteiset menot tasapoistot 5 vuodessa Koneet ja laitteet 25 % menojäännöspoisto Kalusto 25 % menojäännöspoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi. 20

21 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Osinkotuotot , , , ,00 Voitto-osuudet sijoitusrahastoista , , , ,51 Arvonalennuksen palautus , , , ,27 Korkotuotot , , , ,39 Tuotot yhteensä , , , ,17 Sijoitustoiminnan kulut , , , ,42 Arvonalennus 0, ,22 0, ,22 Korkokulut , ,95-704,20-919,63 yhteensä , , , ,27 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä , , , ,90 HENKILÖSTÖKULUT Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Palkat ja palkkiot , , , ,02 Eläkekulut , , , ,89 Muut henkilöstösivukulut , , , ,35 Yhteensä , , , ,26 Henkilöstön määrä tilikauden aikana keskimäärin Vakinaisessa työsuhteessa Tilapäisessä työsuhteessa Yhteensä JÄSENMAKSUT Perusmaksut 170,00 euroa/v 170,00 euroa/v Varsinaiset jäsenmaksut Nahkakohtaiset jäsenmaksut Tuotettu minkin-/hillerinnahka 0,14 euroa 0,14 euroa Tuotettu ketun-/suomensupinnahka 0,28 euroa 0,28 euroa Siitosnaaraskohtaiset jäsenmaksut Minkki-/hillerisiitosnaaras 0,71 euroa 0,71 euroa Kettu-/suomensupisiitosnaaras 1,26 euroa 1,26 euroa Jäsenmaksutuotot yhteensä ,87 euroa ,68 euroa KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET Muut pitkävaikutteiset menot Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 menojäännös , ,62 341,60 683,20 lisäykset tilikaudella , , ,60 0,00 vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 poistot tilikaudella , , ,12-341,60 Menojäännös , , ,08 341,60 Koneet ja kalusto menojäännös , , , ,19 lisäykset tilikaudella , , , ,72 vähennykset tilikaudella 0,00-800,00 0,00-800,00 poistot tilikaudella , , , ,50 Menojäännös , , , ,41 21

22 OSAKEOMISTUKSET Saga Furs Oyj:n osakkeet osuus a.o. äänimäärä äänimäärä kpl sarjan osakkeista osaketta kohti yhteensä Sarja A ,3 % Sarja C ,6 % Yhteensä ,0 % kaikista osakkeista = 61,7 % kokonaisäänimäärästä Saga Furs Oyj:n arvo-osuuksien kirjanpitoarvo on ,40 euroa. Saga Furs Oyj:n arvo-osuuksien markkina-arvo laskettuna C-sarjan markkina-arvon ( /22,00 euroa/kpl) mukaan on ,00 euroa. Fin FurLab Oy Ab:n osakkeet Emoyhtiö STKL omistaa 100 prosenttisesti tytäryhtiönsä Vaasan Turkistalossa toimivan Fin FurLab Oy Ab:n. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n osakkeet Emoyhtiö STKL omistaa 38 prosenttia Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n osakekannasta. Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n vuoden 2013 tilikauden tulos oli ,15 euroa ja oma pääoma oli ,10 euroa. Konsernin muut osakkeet ja osuudet Aikaisemmin arvonalennetut osuudet palautettiin hankinta-arvoon tai sitä alempaan markkina-arvoon Palautuksen jälkeen muiden osakkeiden ja osuuksien (pois lukien Saga Furs Oyj:n arvo-osuudet) kirjanpitoarvo oli yhteensä ,26 euroa. Muihin osakkeisiin ja osuuksiin sisältyvien julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli ,20 euroa ja vastaava markkina-arvo oli ,63 euroa. EMOYHTIÖN SAAMISET JA VELAT SAMAN KONSERNIN YHTIÖILTÄ/YHTIÖILLE Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,19 Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille 490,85 0,00 OMA PÄÄOMA JA RAHASTOT SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET Oma pääoma Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Käyttörahasto , , , ,24 Lainalyhennysrahasto , , , ,57 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,41 Tilikauden ylijäämä , , , ,51 Yhteensä , , , ,73 KATASTROFIAPURENGAS Saldo , ,77 Liittymismaksut 5 782, ,90 Katastrofikorvaukset 0, ,26 0, ,69 Eronneille palautetut osuudet , ,83 Korot 704,20 736,64 Saldo , ,53 KATASTROFIAPURENKAAN TASE Vastaavaa Sijoitukset/STKL , ,53 Vastattavaa Velka renkaan jäsenille , ,53 22

23 PLASMASYTOOSIAPURENGAS Saldo , ,92 Tuki kasvattajilta Saga Furs Oyj:n kautta , ,70 Tuki STKL:ltä , ,08 Tuki paikallisyhdistyksiltä , ,24 Avustukset eläinhankintoihin , ,50 Avustukset testeihin yleisistä varoista , ,54 Avustukset testeihin jäsenten varoista , ,20 Muut kulut -1,28-4,00 Korkotuotot 657, ,84 Palautetut osuudet -130, ,77 Siirtyvien erien muutos 2 135, ,88 Saldo , ,65 PLASMASYTOOSIAPURENKAAN TASE Vastaavaa Saatava/STKL 0, ,06 Sijoitukset/Pietarsaaren OP 3 906, ,92 Ennakkomaksut Fin FurLab Oy Ab:lle 0, ,88 Siirtosaatavat , , , ,65 Vastattavaa Velka renkaan jäsenille , ,93 Velka STKL:lle 358,72 0,00 Yleiset varat , ,18 Siirtovelat , , , ,65 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET ANNETUT PANTIT OMIEN VELKOJEN VAKUUTENA Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Velka Katastrofiapurenkaalle , , , ,43 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo , , , ,00 Pantattujen osakkeiden vastaava markkina-arvo , , , ,00 LEASINGVASTUUT Konserni 2014 Konserni 2013 Emo 2014 Emo 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,16 Myöhemmin maksettavat 5 544, , , ,02 Yhteensä , , , ,18 EMOYHTIÖN VASTUUSITOUMUKSET TYTÄRYHTIÖN PUOLESTA Emoyhtiön antamat takaukset tytäryhtiön puolesta , ,93 SAADUT VAKUUDET Saga Furs Oyj on pantannut lainasaamisen vakuudeksi tytäryhtiönsä Saga Services A/S:n osakkeet. Vantaalla 25. maaliskuuta 2015 Kenneth Ingman Lasse Joensuu Stefan Wik Markku Kujanen Isto Kärkäinen Marko Meriläinen Marcus Nordmyr Marja Tiura 23

24 PL 5 (Martinkyläntie 48) Vantaa puh faksi sähköposti: stkl.vantaa@profur.fi PL 92 (Kuninkaankartanontie 58 A) Vaasa yhteystiedot: faksi sähköposti: stkl.vaasa@profur.fi