Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?

Samankaltaiset tiedostot
METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Tree map system in harvester

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Other approaches to restrict multipliers

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Efficiency change over time

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Integrating full climate change impacts balances and management

Liikaa ja liian vähän vettä Eurooppa Juha Kämäri. Suomen ympäristökeskus, SYKE

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

ProAgria. Opportunities For Success

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. for Health, Kuopio

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

ARVO ohjelmisto. Tausta

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Integrating wood quality considerations in landscape-level forest planning

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

ARVO ohjelmisto. Tausta

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Jätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa

Stormwater filtration unit

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

I. Principles of Pointer Year Analysis

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285)

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pelletizing trials Autum 2008

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

ACTA FORESTALIA FENNICA

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Plant protection of cereals current situation

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

ACTA FORESTALIA FENNICA

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

saatavuus energiantuotantoon

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Mitä nyt Baltia?

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Optimal Harvesting of Forest Stands

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Allometric equations for biomass estimations of Ensete ventricosum grown in indigenous agroforestry systems, southern-eastern Ethiopia

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

The effect of harvesting method on the nutrient content of logging residues in the thinning of Scots pine stands on drained peatlands

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Gap-filling methods for CH 4 data

7. Product-line architectures

Transkriptio:

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Tuula Nuutinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012

Perinteinen ekosysteemin määritelmä Ekosysteemi tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Hän [ihminen] pystyy halutessaan tuhoamaan ekosysteemejä sekä myös hallitsemaan niitä tekniikallaan. (Wikipedia, haettu 26.8.2012)

Mobiiliekosysteemin määritelmä laitevalmistajat puhelinohjelmistoalustan kehittäjä sovellusten kehittäjät erilaisten palveluiden toteuttajat puhelinoperaattorit Esimerkkinä a third (mobile) ecosystem

Muut määritelmät? Geo-, eko- ja teknosysteemi (Pulliainen & Seiskari 2011) Ekonomia- eli taloussysteemi? latin. oeco, kreik. oikos The economy is like an ecosystem with various organisms interacting with each other in various unusual and complex ways. (Moffat 2006)

Tämän esityksen näkökulmat ekosysteemeihin Ekosysteemidynamiikan mallintamisessa haasteena on tekno- ja taloussysteemin (lue: ihmisen) huomioon ottaminen eli metsätalouden dynamiikka Monimutkainen mallintaminen edellyttää moni- ja poikkitieteellistä yhteistyötä (= mallinnusekosysteemi )

ESIMERKKI METSÄTALOUDEN MALLINTAMISESTA JA ANALYYSEISTÄ 2.9.2012 6

Tavoite vastata kysymykseen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen puuvaroihin, raaka- ja energiapuun hankintamahdollisuuksiin sekä metsien hiilivarastoihin soveltaa metsätalouden mallia (MELA), joka kuvaa metsätalouden eko-, tekno- ja taloussysteemin sisäisine riippuvuuksineen Suomen metsävarat ja niiden kehittymisen ottaen huomioon ympäristötekijöiden vaihtelun ja vaikutuksen puuvarat yksittäisinä puina, joista voidaan laskea erilaisia tunnuslukuja (ml. energiapuujakeet) täydentää mallia ilmaston muutoksen vaikutuksilla puiden kehittymiseen

Mallinnusyhteistyö: Metla ja JoY (nyk. UEF) Finnish Global Change Research Programme (FIGARE), 1999 2002 Assessing the adaptive capacity of the Finnish environment and society under a changing climate (FINADAPT) consortium, 2004 2005 Climate Change Adaptation Research Programme (ISTO), 2006 2010 Tuloksena mm. kaksi väitöskirjaa: Matala, J. 2005. Impacts of climate change on forest growth - a modelling approach with application to management. Joensuun yliopisto, 2005. Metsätieteellinen tiedekunta / Väitöskirja metsätiede. Dissertationes forestales, no 7. Kärkkäinen, L. 2005. Evaluation of performance of tree-level biomass models for forestry modeling and analyses (väitöskirja). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja - The Finnish Forest Research Institute, Research Papers 940. 108 p. + appendices

Framework* Field studies & theoretical knowledge about growth of trees and stands Physiological model FinnFor / Kellomäki, University of Joensuu Conditions Photosynthesis Tree growth in current and changed climate Transfer models (Matala et al. 2006 Ecological modelling): estimating the effect of changed climate at tree level The MELA system: Stand simulator: - models for predicting tree and stand development and calculating tree variables (e.g. biomass of different components) + transder models for different climate scenarios - models for treatments - automatic generation of multiple treatment and development paths at stand level Regional optimization: -selection of regional production programme corresponding to production and state targets defined in the optimization task Max (removal): max NPV 5 % Sust (removal): max NPV 4 % with non-declining removal, saw log removal, net income or the value of forest Data: Stands represented by all NFI9 sample plot and tree data covering 13+1 forestry centres Land-use data for defining feasible treatments for sites of specific intrest Climate change (CC) scenario: Gradual temperature increase 5,6-6 ºC and CO 2 350ppm 683ppm / 100 years Results - removal and logging residue - growing stock (increment increase built-in) and its carbon * Kärkkäinen et al. 2008, Biomass and bioenergy; Matala et al. 2009, Eur J Forest Res

Four scenarios Regional cutting strategy* Max (potential) (Max) sustainable CU (Current Climate) CU Max CU Sust CC (Changing climate) CC Max CC Sust *Note: these strategies were defined for analysis purposes only, not for an implementation programme or to forecast most probable development

Annual cutting drain (sawlogs, pulpwood, million m 3 120 100 80 60 40 20 0 wastewood), mill. m3/year 105 103 74 76 85 80 88 64 2003-2012 2013-2022 2023-2032 2033-2042 2043-2052 Saw logs Pulpwood Wastewood Kärkkäinen et al. 2008, Biomass and bioenergy

Tg 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Annual logging residues (roots, stump, branches, foliage, stem+bark wastewood), biomass, Tg 35 (of which less than 13 from spruce dominated final cuttings) 29 25 26 22 2003-2012 2013-2022 2023-2032 2033-2042 2043-2052 Roots Stump Branches Foliage Stem+bark of wastewood 29 Kärkkäinen et al. 2008, Biomass and bioenergy

Logging residue, mill. m/year spruce-dominated final fellings Periods Max 1-5 Crown and wastewood (CU) 14.9 5.7 5.7 4.6 1.5 Crown and wastewood (CC) 14.6 5.7 6.0 4.9 2.7 Stump and roots (CU) 14.4 5.1 5.1 4.1 1.4 Stump and roots (CC) 14.1 5.1 5.5 4.4 2.5 Sust Crown and wastewood (CU) 6.9 7.9 7.2 6.1 4.8 Crown and wastewood (CC) 7.6 8.4 7.5 6.2 4.4 Stump and roots (CU) 6.9 7.8 7.0 5.9 4.6 Stump and roots (CC) 7.4 8.1 7.2 5.8 4.0 Kärkkäinen et al. 2008, Biomass and bioenergy

Growing stock, mill. m3 1060 mill. tons carbon million m 3 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 (3885 Tg CO 2 ) 765 mill. tons carbon (2802 Tg CO 2 ) 2003 2013 2023 2033 2043 2053 Scots pine Norway spruce Birch spp. Other deciduous species Kärkkäinen et al. 2008, Biomass and bioenergy

Päätelmiä Tuoreimmat MELA-tulokset: http://www.metla.fi/metinfo/mela Kehittämistä tarvitaan ekosysteemin ja sen muutosten kuvauksessa (esim. ilmaston ja muiden luonnonprosessien kuten tuhojen tai hiili- ja ravinnekierron väliset suhteet) sekä tekno- ja taloussysteemien ja niiden muutosten kuvauksessa (esim. uudet korjuumenetelmät, niiden tuottavuus ja yksikköhinnat; uudet puuhun ja metsiin perustuvat tuotteet ja palvelut hintoineen), jotta voidaan laskea, miten tekno- ja taloussysteemin muutokset vaikuttavat puuvarojen optimaaliseen tai todennäköiseen allokointiin eri käyttömuotojen välillä.

MONI- JA POIKKITIETEISEN MALLINNUSEKOSYSTEEMIN TULEVAISUUSKUVIA? 2.9.2012 16

Onko näin? Vai näin? Maija Paavilainen: Valoa (1994) 2.9.2012 17

Kiitos