9206/75 riittävän teholdcaasti. Täytäntöönpanomenette Sakkojen täytäntöönpano ei nykyisin toimi lyä ei ole saatu kohdistumaan kaikkiin sakkoon tuomittuihin. Sakoista etsintäkuulutettu jen määrä on tuntuvasti lisääntynyt. Perussyynä ilmenneisiin epäkohtiin on, että sakkojen rahana periminen ei ole riittävän te hokasta. Sakkojen tätäntöönpanotoimi niin teellisesti organisoitu. Ulosottoviranomaisilla ei kaaseen suorittamiseen tarvittavia tietoja sako desta. Huomattavan suuri osa ulosottomiehille taan etsintäkuuluttamaan. keva menettely on nykyisellään raskassoutuinen yhteydessä ole ollut mahdollista ryhtyä. Sak kojen täytäntöönpanomenettely on kuitenkin peammaksi. Esityksellä pyritään sakkojen täy tomiksi osoittautuneiden perimis- ja ulosotto toimien jälkeen sakotettu haastetaan sakon ja aiheuttaa etenkin ulosottoviranomaisffle pal perittäväksi tulleista sakkoasioista joudutaan jatkuvasti siirtämään ulosottopiiristä toiseen. Merkittävin haitta tietojen puutteesta on kui tetun asuinpaikasta sekä tuloista ja omaisuu ole käytettävissä täytäntöönpanotoimen tehok Sakon muuntorangaistuksen määräämistä kos vällä tavalla. Tuomitun muuntorangaistuksen saatava nykyistä yksinkertaisemmaksi ja no maksamiseen riittävän haasteajan jälkeen pidet kuin täytäntöönpanotoimi yleensäkin on puut tenkin se, että suurta osaa sakotetuista ei ta voiteta ulosottoperinnässä, vaan heidät joudu jon työtä. Sakotettujen haastaminen muunto rangaistusmenettelyyn ei ole sujunut tyydyttä täytäntöönpanokin on ollut monimutkaista. Tilanteen korjaamiseksi esitetään sakkojen täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä uudis tettavaksi. Sakkojen varsinaista perintätointa ratkaisevasti parantaviin uudistuksiin ei tässä täntöönpano saamaan sellaiseksi, että tulokset heissa mahdollisuus sakon maksamiseen rahana olo ei poliisin haastaessa olisi enää tarpeen. sin olisi tavoittaessaan sakosta etsintäkuulute messa sekä muuna aikana ja muussa paikassa voisi lykätä nimenomaan sakon maksamista ei ole saatu perityksi ulosottotoimin eikä mak täntöönpano johdonmukaisesti eteneväksi ja va tävään muuntorangaistusmenettelyyn. Tämän jälkeen muuntorangaistusmenettely on pyrit pantava täytäntöön joutuisasti. Saattamalla täy pyritään siihen, että sakkoja maksettaisiin ra Muuntorangaistusmenettelyn vireffie panon nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi olisi hana nykyistä enemmän. tävä saattamaan loppuun ja muuntorangaistus raamalla samalla sakotetulle menettelyn eri vai telyyn, jollei sakotettu tällöin välittömästi maksa sakkoaan. Ulosottoviranomaisen läsnä miseksi esitetään, että tällainen asia olisi mah Säännös, jonka mukaan tuomioistuin voi selle sakon perimistoirnien jatkamista varten. Keskeisimmät uudistusehdotukset ovat seu raavat: sunlykkäyksen myöntämiseen ole syytä. Polii dollista käsitellä ns. yhden miehen tuomioistui ulosottoviranomaisen haastettava sakotettu muuntorangaistusmenettelyyn heti kun sakkoa tun haastettava hänet muuntorangaistusmenet Muuntorangaistusta koskevan oikeudenkäyn timenettelyn nopeuttamiseksi ja yksinkertaista kuin mitä alioikeuden istunnoista yleensä on yksinkertaistettava. Oikeudenkäyntiä ei enää suutta siirtää asiaa takaisin ulosottoviranomai istuimella ei myöskään enää olisi mahdoffi määrätty. Pöytäldrjan ja tuomion muotoa olisi varten, vaan ainoastaan samoilla perusteilla kuin rikosoikeudenkäynnin yleensä. Tuomio määrätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanon LLINEN SISÄLTÖ.
ehdotetaan kumottavaksi. ei mainitun asetuksen 2 luvun uuden 1 e säännöksen mukaan kuiten1caan voitaisi panna täytäntöön sinä aikana, jona muuntorangaistuk seen tuomittu on hoidettavanahuoltolassa tai lastensuojelulaitoksessa. Lisäksi olisi ulosotto miehen lykättävä muuntorangaistuksen täytän töönpanoa sakotetun pyynnöstä kolmella kuukaudella siitä, kun sakotettu on päästetty huol tolasta tai lastensuojelulaitoksesta. Täytäntöönedellytyksin voitaisiin saamisten täytäntöönpa nosta luopua. Sakkojen etuoikeusasemaa ulosotossa ja kon kurssissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että sakko tulisi samaan asemaan muiden etuoikeu dettomien saatavien kanssa. Sakkojen täytäntöönpanoa pyritään lisäksi yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan useilla asetusteitse toteutettavifia uudistuksila. YLEISPERUSTELUTO Sakkojen täytäntöönpanosäännösten kehitys. Sakkorangaistuksen käyttämisessä on kuiten kin kaksi merkittävää ongelmaa. Ensiksikin on Sakko on yleisimmin tuomittu rangaistus vaikeutena saada sakkorangaistus kohdistu maassamme. Viime vuosina on sakkoon tuo- maan yhtä tuntuvana eri varallisuusasemassa mittujen osuus ensimmäisessä oikeusasteessa oleviin henkilöihin. Lisäksi on vaikea ratkaista, rangaistukseen tuomituista ollut seuraava: kuinka on meneteltävä silloin kun sakko on.. jäänyt rahana perimättä. Vuosi Rangaistukseen Naista sak- Sakkoon tuomit-... tuomittuja koon tuo- tujen ¾-osuus Paivasakkojarjestelma otettiin Suomessa yhteensä mittuja rangaistukseen käyttöön vuonna 1921. Ennen silloin toteu tuomituista tettua lainmuutosta sakot tuomittiin määrämar 1965 240 277 226 320 94.2 koin eli ns. rahasakkoina. Päiväsakkojärjestel 1966 250 149 235 862 94.3 mään siirtymisen pääasiallisena perusteena oli 1967 26$ 920 253 675 94.3 hallituksen esityksen mukaan (hail. esitys n:o 196$ 22$ 288 213 119 93.4 36/1920 vp.) pyrkimys saada rangaistus koh 1969 196 234 181 028 92.3 distumaan oikeudenmukaisesti eri varallisuus- 1970 208 441 192 790 92.3 asemassa oleviin henkilöihin. Samalla pyrittiin 1971 206 955 186 397 90.1 järjestelmään, joka tekisi sakon suuruuden en tistä riippumattomammaksi rahan arvon vaih Noin 80 % sakoista määrätään rangaistus- teluista markan arvo oli hallituksen esityk määräysmenettelyssä. sen antamisaj ankohtaan mennessä laskenut kah Sakkorangaistus on useimmiten vapausran- denteentoista osaan sotia edehäneestä arvostaan. gaistusta käyttökelpoisempi seuraamusmuoto. Päiväsakkojärjestelmää puollettiin myös sillä Siihen ei liity samoja haitallisia vaikutuksia perusteella, että rangaistuksen yleis- ja erityis kuin laitosseuraamuksiin. estävyyden kannalta on eduksi, jos sakkotuo
mukaan, vaan muuntorangaistukse määräämi nen olisi jätettävä tuomi6istuimen harkitta uudessa oikeudenkäynnissä. Sälisi voitu maksamatta. Hallitus katsoi ktiltenkin olevan hin, ar den 1921 useaan ot myös selvittää, mistä syystä Iq oli jäänyt vaksi kussakin tapauksessa... syyta. teeseen virefflä1, sianjtua eri komiteoiden miseksi. Ehdotuksen mukaan sakon maksami ta. Mujpgaistus olisi ehdotuksen mukaan vioitiin selviteltävänä valmistui oikeusministeriössä nen osittain ja maksunlykkäyksen myöntämi vuonna 1941 ehdotus sakkorangaistuksen täy Sal& ilnen on vuo LIJ - kilr sefldcoi jajstettavassa kaikkein rätä jo sakkoa tuomittaessa kiinteän asteikon täntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudista nen olisi tullut mahdolliseksi. Edelleen ehdo suurempi, j ätettäisiin vankeudeksi muuntamat ta, ellei sakon maksant jättäminen johtunut tull.tärättäväksi vasta eriifisessä oikeudenkäynnissä, mikäli sakoretzjäyttäytyminen an lausunnossa korkein oikeus katsoi, etteivät eh sakkoon tuomittuja joutumas ta kärsimään tävä erillisessä oikeudenkäynnissä.jolloin se rammaksi tai lievemmäksi. Uudistussuunnitel Vuonna 1963 annettu hallituksen esitys toi siihen 1,aihetta. Ehdtiiksesta antamassaan (hail. esitys n:o 13/1963 vp.) johti samana myos voitaisiin maarata saannonmuiista anka ma kuitenkin raukei tässä vaiheessa. muuntorangaistusta. Korkein oikeus esittikin, sakoternnkpittelusta,.tai huolimattomuudes että sakon muuntorangaistiista ei tulisi mää tettiin, että sakko, joka ei olisi 20 päiväsakjcoa että sakon muuntorangaistus olisi aina määrät dotetut toimenpiteet riittävässä määrin 1estäisi Sakon määräämistä koskevat perussäännök set ovat rikoslain 2 luvun 4 :ssä. Sakkoran Sakkorangaistusta ja sen täytäntöönpanoa koskevat nykyiset säännökset. tys sakkorangaistusta ja sen täytäntöönpanoa 180 päivästä 90 päivään vankeutta. dotuksesta antaassaan lausunnossa laintarkas tuskunta puplsi eriifiseen xnuuntomenettelyyn esitti, etteivät sinomäaijperimisn tehosta muuntomenettelyyn siirtymiseen liittyviä kysy tavien sakkojen muuntorangaistuksen enim Vuoden 196%. uudistukseen johtaneesta eh siirtymistä. ij Perust i; laintarkastuskunta tävästi muuntorangaistuksen sovittajien mää kivaliokunta ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että uudistuksesta saatavien kokemusten pohjalta. mäisaika 10 vuodesta 180 päivään vankeutta. miseen tähtäävät toimenpiteet vähentäisi riit esityksen käsittelyn yhteydessä eduskunnan la sakkolainsäädäntöä kehitettäisiin edelleen Vuoden 1968 alussa annettiin sakkorangais tuksen täytäntöönpanosta hankittujen selvitys lainsäädäntötoimiin vuonna rt1969. Vuoden ten ja siltä saatujen kokemusten pohjalta esi koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (hail. enimmäismäärä 300 päiväsakosta 120 päivä sakkoon ja muuntorangaistuksen enimmäisaika torangaistusmenettelyyn. Samassa.. tyneet sakkorangaistuksen erityiset enimmäis rikoksesta tuomittavan sakkorangaistuksen poistettiin rikoslakiin ja muihin lakeihin sisäl yhteydessä sella alennettiin myös yhdellä kertaa suoritet rää. Hallitus katsoi kuitenkin, ettei erifiiseen esitys n:o 174/1967 vp.). Tämä esitys johti myksiä ollut tarpeeksi selvitetty. Haffituksen 1969 uudistuksessa siirryttiin eriifiseen muun ja vähimmäismäärät sekä alennettiin yhdestä
hänen maksukykyynsä vaikuttavat seikat. Myös uhkasakkoa pakkokeinona asetettaessa tulee ot taa huomioon tuomittavan maksukyky. Sakkojen perintää koskevat perussäännökset ovat rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 1 5 :ssä ja sakkorangais tuksen sekä eräiden muiden rikosoikeudeifisten seuraamusten ja valtiolle maksettavaksi tuo mittujen korvausten täytäntöönpanosta ulos ottotoimin annetussa laissa. Sakkoa määrät täessä sakotetulle annetaan tilillepanokortti sa kon maksamista varten. Sakon määrännyt tuo mioistuin, rangaistusmääräystuomari tai hallin noifinen viranomainen merkitsee tuomitse mansa sakot sakkoluetteloon ja lähettää otteen sakkoluettelosta kuukausittain lääninhallituk selle. Lääninhallituksessa sakkoluetteloon teh dään merkinnät ennakolta suoritetuista mak suista ja tarkistetaan sakkopäätöksen lainvoi rnaisuus. Maksamatta jääneitä sakkoja koske vat otteet lääninhallitus lähettää täytäntöön pantavaksi kunkin tuomitun asuinpaikan ulos ottomiehelle. Lääninhallituksilta saatujen tieto jen mukaan perittäväksi tulleiden sakkojen ra hamääris tä kertyy ennakkomaksuina nykyisin noin puolet. Jos sakotettu ei maksa sakkoa ennakolta, sakko tulee ulosottomiehen perittäväksi 3 5 kuukauden kuluttua sakon määräämisestä. Mi käli sakotettu ei suorita sakkoaan ulosotto viranomaisen antaman maksukehotuksen perus teella, ulosottomiehen on ryhdyttävä toimiin sakon perimiseksi ulosottotoimin. Kun sakon täytäntöönpanossa on todettu, että sakotetun maksamat ja häneltä mahdollisesti ulosotetut kaan varat eivät ole riittäneet sakon koko mää rän maksamiseen, ulosottomiehen on siirret tävä asia viralliselle syyttäjälle muuntorangais tuksen määräämistä koskevan oikeudenkäyn nin vireifiepanemista varten. huolehdittava siltä, että sakotettu etsintäkuu lutetaan maksamatta jääneestä sakosta. Paitsi sakkoon tuomittujen etsintäkuuluttamisesta lääninhallituksen on huolehdittava myös niiden henkilöiden etsintäkuuluttamisesta, jotka on tuomittu menettämään valtiolle määrätty rahamäärä rikoksen johdosta saatuna taloudeifisena hyötynä tai omaisuuden arvona taikka suorit tamaan valtiolle korvausta ja joilta niitä ei ole saatu kokonaan perityiksi. Sakkolainsäädän nössä näitä rahamääriä ja korvauksia kutsu taan saamisiksi. Etsintäkuulutukset sakoista ja saamisista on tähän saakka julkaistu keskus. rikospoliisin toimittaman Poliisisanomien ker ran kuukaudessa ilmestyvissä B-kuulutuksissa. Mikäli sakoista etsintäkuulutettu sitten tava taan, hänet on haastettava vastaamaan muunto rangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin, jollei sakotettu suorita sakkoa heti rahana tai jollei sakkoa saada häneltä perityksi ulosottotoimin. Jos sakko saadaan osittain tai kokonaan perityksi tai jos sakotettu haastetaan muuntorangaistusmenettelyyn, etsintäkuulutus on lääninhallituksen toimesta peruutettava. Et sintäkuulutusten peruutukset on julkaistu Po liisisanomien lyhyin väliajoin ilmestyvissä C kuulutuksissa. Parhaillaan on käynnissä polii sin henkilöetsintäjärjestelmän siirtäminen atk perusteiseksi. Sakkojen ja saamisten etsin täkuu luttamisessa on siirrytty uuteen järjestel mään toukokuun alusta 1975 lukien. Poliisisanomien B- ja C-kuulutusten julkaisemisesta on samalla luovuttu. Sakon vankeudeksi muuntamista ja muunto rangaistusmenettelyä koskevat perussäännökset ovat rikoslain 2 luvun 3 :ssä ja rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 6 13 :ssä. Sakon muuntorangaistus määrä tään tuomioistuimessa virallisen syyttäjän vaa timuksesta. Sakkoa vankeudeksi muunnettaessa
pano raukeaa. määräyksestä tai anomuksesta otettu huolto Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjille tuo mittujen sakkojen ja muuntofangaistusten täy täntöönpanosta on voimassa erityissäännöksiä. dosta pantavaksi täytäntöön, sen täytäntöön mista tehdystä rikoksesta tuomittua sakkoa ole laan hoidettavaksi, ei ennen hoitoajan alka on päihäyttävien aineiden väärinkäytön vuoksi Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase tuksen 6 luvun 11 :n mukaan, jos sakotettu tyttyä voi tuomioistuin määrätä, että edellä mainittu sakko tai muuntorangaistus raukeaa huoholaan, sakon tai muuntorangaistuksen täy tapahtua ennen kuin sakotettu alkaa suorittaa deksi eikä sen sijasta määrättyä muuntoran tai määrätä muuntorangaistuksen täytäntöön sovelletaan myös lastensuojelua koskevassa lain säädännössä tarkoitettuun kasvatuslaitokseen si konsa vielä muuntorangaistuksen määräämisen tetty määrättäväksi tai hän on anonut päästä joitettuun lapseen tai nuoreen henkilöön. hoitoaikana perittävä tai muunnettava vankeu gaistusta pantava täytäntöön. Hoitoajan pää panon lykkäytymään. Mikäli sakotettu on esi täntöönpanoa on lykättävä. Samoja säännöksiä muuntorangaistusta. piirin alueelta tavoiteta, ulosottomies siirtää sen suorittamisesta. Muunnettavana olleiden Sakotetulla on mahdollisuus maksaa sak jälkeenkin ja siten vapautua muuntorangaistuk sakkojen rahamäärä on tällöin kuitenkin mak settava kokonaisuudessaan, ja maksun tulee Alioikeuden on ilmoitettava määfäämäs tään muuntorangaistuksesta lääninhaifitukselle. hallitus lähettää täytäntöönpanokirjan täytän töönpanoa varten tuomitun asuinpaikan ulos ottomiehelle. Jos tuomittua ei ulosottomiehen Muuntorangaistuksen saatua lainvoiman läänin Syyt tämänkrtaiseen uudistukseen. sen kalenterivuoden aikana seuraavat määrät: vuutta. Työryhmä toimeenpani useita laajah Oikeusministeriö asetti syksyllä 1972 työ nettelystä mm. lähettämällä tiedustelun maan punkien poliisilaitoksile ja lääninhallituksilte tystä valmistehaessa on selvitystä täydennetty kertyipisestä selvityksen toimittamisen jälkei täntöönpanon eri vaiheissa Jcuvaava kaavio on muuntorangaistuksina täytäntöönpantujen sak rahana täytäntöönpannuksi kolmen ensimmäi sekä alituomareille. Ahvenanmaan maakun lyä koskevien säännösten käytäntöön soveltu ryhmän selvittämään sakkojen täytäntöönpanon nykytilaa ja varsinkin erillistä muuntomenette koja selvityksiä sakkojen täytäntöönpanome kaikille nirnismiehille, kaupunginvoudeffle, kau hankkimalla lääninhallituksilta tietoja saldcojen taan tiedustelulomakkeita ei lähetetty. Tätä esi Selvitysten mukaan on tuomitut sakot saatu vuoden 1969 uudistuksen jälkeen rahana peri kojen rahamäärien yhteismäärä miltei kaikissa liitetty tähän esitykseen (liite 1). seltä ajalta. Varojen kertymistä sakkojen täy tyksi samassa määrin kuin ennen uudistusta. selvästi pienempi kuin aikaisemmin. Sen vuoksi on kokonaiskertymä eli rahana kertyneiden ja Vuösina 1964, 1969, 1970 ja 1971 perittä lääneissä laskenut. viksi tulleista sakoista on eri lääneissä saatu tettujen määrä on ollut uudistuksen jälkeen Sen sijaan muuntorangaistusta suorittavien sako toksessa vai vankilassa. sen siitä, onko rangaistus suoritettava avolai mista tehtävä ilmoitus oikeusministeriön van keinhoito-osastolle, jotta tämä antaisi määrävk on ennen tuomitun rangaistuslaitokseen saatta ukseen tuomittujen osalta
Lapin lääni 77.0 85.0 94.0 91.9 Kokonaiskertymä eli rahana ja muuntoran gaistuksina täytäntöönpannuksi saatujen sakko jen rahamäärien yhteismäärä on vastaavasti ollut: Lääni Uudenmaan lääni Turun ja Porin 1. Hämeen lääni Kymen lääni Mikkelin lääni Kuopion lääni Pohjois-Karjalan 1. Vaasan lääni Keski-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Kertynyt rahana ja muunto rangaistuksina 1964 1969 1970 1971 ¾ ¾ ¾ 94.3 86.1 85.5 84.9 96.8 86.5 95.0 93.7 98.1 925 94.2 92.3 97.0 94.4 94.4 94.0 99.1 95.5 93.8 95.7 98.9 92.1 95.6 94.1 97.8 94.5 95.7 94.0 96.9 95.8 96.7 97.5 98.8 93.1 93.0 93.4 95.7 90.5 94.5 94.7 83.2 87.0 97.0 95.3 Vuoden 1969 sakkolainsäädännön uudista misen yhtenä tavoitteena oli saada sakkonsa muuntorangaistuksena suorittavien määrä tun tuvasti laskemaan. Tältä osin uudistuksen ta voite on saavutettu. Viime vuosina on muunto rangaistusta suorittamaan saapunut sakotettuja seuraavat määrät: Vuosi Muuntorangaistusta suorittamaan saapuneita 1963 1964 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 7 836 6 486 6 696 896 174 304 413 524 539 vät siinä määrin kuin aikaisemmin joudu täy täntöönpanon pano on on viime uudistuksen jälkeen voimakkaasti li kohteeksi. Erityisesti sakoista etsintäkuulutettuihin kohdistuva täytäntöön osoittautunut vaikeasti j ärj estettäväk si. Vireillä oleviei; etsintäkuulutusten määrä sääntynyt: Vuosi Etsintäkuulu- Etsintäkuulu- Lisäys tuksia julkaistu tuksia peruu- tai sakoista tai tettu vähennys saamisista 1967 41 918 44 602 1968 52 498 47 79$ 1969 25 793 36 579 1970 24 187 19 403 1971 27691 19035 1972 27 394 22 777 1973 25905 26536 1974 25958 30917 + + + + 2 684 4 700 10 786 5 288 8 656 4 914 631 4 959 Keskusrikospoliisista saatujen tietojen mu kaan oli 14. 1. 1975 sakoista ja saamisista etsintäkuulutuksia vireillä yhteensä 96 444. Näistä oli etsintäkuulutuksia sakoista 45 390. Etsintäkuulutusten suurta lukumäärää voi en sinnäkin pitää merkkinä siitä, että varsinainen täytäntöönpanomenettely ei toimi asianmukai sesti. Vireifiä olevien etsintäkuulutusten mää rän kasvu taas osoittaa, että etsintäkuulutus ten nojalla tapahtuva täytäntöönpano ei toimi tyydyttävästi. Uudistuksen ylefsperiaatteet. Sakkorangaistus on varallisuusrangaistus. Sakkojen täytäntöönpanoa muuntorangaistuk sena ei näin ollen voida pitää onnistuneena rat kaisuna. Sakkojen perintätoimet olisi pyrittävä järjestämään siten, että täytäntöönpano koh
nykyisin järjestämättä. Paikallistasolla sakko jen täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet ovat osoittautuneet suurimmiksi ns. vanhoissa kau pungeissa, joissa ulosottotoimesta, syyttäjän toimesta ja poliisitoimesta huolehtivat eri vi ranomaiset. Säännökset eri viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista ovat puutteeffi sia. Myös on ollut havaittavissa eri viranomais ten välillä riittävän yhteistyön puutetta. Sakko jen rahaperintää on myös vaikeuttanut se, että täytäntöönpanovifanomaiset eivät nykyisin saa riittävästi tietoja tuomitun asunnosta ja työpaikasta. Esimerkiksi Ruotsissa täytäntöönpano viranomaiset ovat oikeutettuja saamaan tie toja veroviranomaisilta, väestökirjaviranomai silta sekä muilta valtion viranomaisilta. Täy täntöönpanoviranomaiset saavat siellä myös jatkuvasti ilmoituksia erityiselle toimipaikka rekisterille työnantajilta tulleista tiedoista. Suomessa täytäntöönpanoviranomaiset eivät nykyisin saa sakon perinnästä erityisiä perimis tai toimenpidepalkkioita eivätkä aina edes mat kakulujen korvausta niin kuin eräistä muista perintätelitävistä. Tämä saattaa osaltaan vai kuttaa periinisen tehokkuuteen. Sakkojen var sinaista perintätointa ratkaisevasti parantavia uudistuksia ei ole katsottu voitavan toteuttaa tämän esityksen yhteydessä, koska rnuuntoran gaistusmenettelyssä ilmenneisiin epäkohtiin on puututtava kiireellisesti siltä osin kuin se on mahdollista. Erikseen on kuitenkin ryhdytty toimenpiteisiin sakkoon tuomittua koskevien tietojen toimittamiseksi täytäntöönpanoviran omaisille atk-menettelyä hyväksi käyttäen. Hal litus tulee myös antamaan erikseen esityksen sakkojen ja saamisten pefinnästä täytäntöön panoviranomaisille suoritettavista palkkioista ja matkakulujen korvauksesta. Sakon ja sakon muuntorangaistuksen täy täntöönpanomenettely olisi saatava nykyistä yk sinkertaisemmaksi ja nopeammaksi. Esityksellä Tärkeimmät uudistukset. Keskeisimmät uudistukset on seuraavassa esitetty täytäntöönpanon etenemisjärjestyksessä. Kokonaiskuvan saamiseksi tässä yhteydessä selos tetaan myös sellaisia uudistuksia, jotka on tar koitus toteuttaa asetusteitse. Vuodesta.1963 lähtien sakotetulla on ollut mahdollisuus maksaa sakkonsa välittömästi sakon määräämisen jälkeen. Alioikeudessa vi rallinen syyttäjä antaa sakotetuffle tiifilepano kortin sakon maksamista varten, tavallisimmin välittömästi tuomion antamisen jälkeen. Mikäli on ilmeistä, ettei sakotettu tule suorittamaan sakkoaan muutoin kuin ulosottoteitse, ei tilille panokorttia nykyisin kuitenkaan tarvitse sako tetulle antaa. Rangaistusmääräysmenettelyssä tilillepanokortin antaa sakotetulle asianomainen rangaistusvaatimuksen tiedoksiantava poliisimies, useimmiten rikospaikalla välittömästi suoritetun tutkinnan jälkeen. Tietoja sakkojen kertymisestä ennakkomaksuina eri lääneissä vuosina 1971 ja 1972 on liitteessä (ffite 3). Sakkojen täytäntöönpanon tehostamiseksi on tärkeää pyrkiä edistämään sakkojen ennakolta maksamista. Sakkorangaistus on rangaistuksena tehokkaimmillaan silloin, kun se pannaan täy täntöön mahdollisimman pian rikkomuksen ta pahc.]uttua. Mitä vähemmän on sakkoja varsinaisessa täytäntöönpanossa, sitä enemmän ulosottoviranomaisille jää aikaa suuritöisempien perintäasioiden hoitoon ja perintään ylipäänsä. Edellä mainitun työryhmän selvitysten nojalla näyttää ilmeiseltä, että käytännössä eri syyt täjät arvioivat eri tavalla sen, milloin tilille panokortin antaminen sakotetulle on tarpee tonta. Työryhmän selvitysten tulokset antavat myös eräitä viitteitä siitä, että siellä missä sakkoja kertyy ennakkomaksuina vähiten, on tilillepanokortin antamatta jättäminen tavalli
oikeudettomat saatavat. Vuoden 1974 alusta voimaan tulleet lait ulosottolain muuttamisesta (389 ja 394/73) edellyttävät eräiden muutos ten tekemistä sakkolainsäädäntöön. Vireillä olevien etsintäkuulutusten vähentä miseksi ehdotetaan saamisten etsintäkuulutta mista koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että saamisten etsintäkuuluttamisesta luovuttal sun niissä tapauksissa, joissa varattomaksi tode tulla tuomirnila on ulosottoviranomaisten tie dossa oleva asuinpaikka. Niistä tapauksista, jol loin saamisen etsintäkuuluttamisesta voitaisiin luopua tai jo julkaistu etsintäkuulutus peruuttaa, annettaisiin lääninhaliituksille tarkemmat ohjeet asernksella. Äsetuksella voitaisiin ehdotuksen mukaan myös säätää niistä edellytyksistä, joiden vallitessa saamisen täytäntöönpanosta voitaisiin kokonaan luopua. Ulosottomiehen on ilmoitettava viralliselle syyttäjälle siitä, että sakotettu ei ole maksanut sakkoaan eikä sitä ole saatu häneltä ulosotto toiminkaan perityksi. Syyttäjän on ilmoituksen saatuaan huolehdittava sakotetun haastamisesta vastaamaan muuntorangaistusmenettelyyn. Tämä järjestely on omiaan hidastamaan ja vaikeutta maan täytäntöönpanoa etenkin vanhoissa kau pungeissa, joissa ulosotto- ja syyttäjäntoimista yleensä vastaavat eri henkilöt. Menettelyä esite tään nopeutettavaksi ja yksinkertaistettavaksi siten, että täytäntöönpanosta huolehtinut ulos ottomies tai ulosottoapulainen velvoitetaan haas tamaan sakotettu muuntorangaistusmenettelyyn heti kun on käynyt ilmi, ettei sakkoa saada perityksi. Haastamismenettelyn helpottamiseksi haastelomaketta pyritään yksinkertaistamaan. Samalla tullaan poistamaan ulosottomiehen vel vollisuus laatia selvitys sakotetun maksukykyyn vaikuttavista seikoista ja sakon maksamatta jää miseen johtaneista syistä. Sakoista etsintäkuulutetut tavoittaa useim miten poliisi tavallisimmin päihtymyksen vuoksi ottoviranomaisen läsnäolo ei poliisin haastaessa olisi enää tarpeen. Poliisimiehen oikeudesta ja velvollisuudesta sakoista suoritetun rahamää rän vastaanottamiseen ja näiden varojen tilit tämisestä annetaan säännökset asetuksella. Ehdotetun liaastamisj ärjestelmän kannalta on välttämätöntä, että ulosotto- ja poliisiviranomai sula on ennalta tieto niistä oikeudenkäyntipäi vistä, joina muuntorangaistusasioita asianomai sessa alioikeudessa käsitellään. Koska tällaista järjestelyä ei ole kaikkien alioikeuksien osalta saatu aikaan, esitetään lakiin otettavaksi säännös, jonka mukaan tuomioistuimen on ilmoitettava nämä istuntopäivät toimialueensa virallisille syyt täjille sekä ulosotto- ja poliisiviranomaisffle. Julkisen kannevallan valvojana muuntoran gaistuksen määräämistä koskevassa oikeudenkäynnissä olisi edelleen virallinen syyttäjä. Muuntorangaistusta koskevan oikeudenkäynti menettelyn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttami seksi ehdotetaan, että tuomioistuin voisi käsi tellä tällaisen asian normaalia yksinkertaisem massa kokoonpanossa. Raastuvanoikeudessa tuo mioistuimen muodostaisi silloin sen yksi lain oppinut jäsen ja kihiakunnanoikeudessa puheen johtaja. Istunto voitaisiin ehdotuksen mukaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin mitä tuomioistuimen istunnoista yleisesti on määrätty. Tällöin voitaisiin alioikeuden is tunnot pitää esimerkiksi rangaistuslaitoksessa. Mainittu järjestely tekisi tarpeettomaksi ny kyään voimassa olevan säännöksen, jonka mu kaan rangaistus- tai hoitolaitoksessa olevaa hen kilöä koskeva muuntorangaistusasia voidaan kä sitellä myös laitosta lähinnä olevan kaupungin raastuvanoikeudessa. Valmistelutyön aikana on ollut harkittavana myös mahdollisuus järjestää muuntomenettely rangaistusmääräysmenettelyn kakaiseksi. Täl laista järjestelyä ei kuitenkaan ole pidetty onnis tuneena, koska sen selvittämiseksi, mistä syystä
2 92O6/7 seksi ehdotetaan, että tuomioistuin tai tuomari voisi tällöin oikaista muuntorangaistusta koske käys ei käytännön kokemusten mukaan ole saa tietoa maksusta. Nykyisin on tällaisessa sakon sijasta, osan sakoista juuri ennen muunto van päätöksen. Jos sakko tai sakot on ennen keaa. tuomionpurkua. Menettelyn yksinkertaistami muuntorangaistuksen suorittamisen alkamista maksettu kokonaan, ei päätöstä olisi tarpeen jos muuntorangaistus on määrätty useamman Jos sakotettu on maksanut osan sakosta tai, mukset. rangaistuksen määräämistä, ei tuomioistuin aina tapauksessa haettava korkeimmalta oikeudelta istuin voi lykätä muuntorangaistuksen määräämistä koskevan asian varatakseen sakotetulle oikaista, koska muuntorangaistus tuolloin rau Voimassa olevien säännösten mukaan tuomio- tilaisuuden sakon maksamiseen. Tällainen lyk lykkäämisestä tällä perusteella ehdotetaan iuo miseen ennen muuritorangaistuksen täytäntöön panoa. Muuntorangaistuksen määfäämistä koske kuin rilcosasiain oikeudenkäynnissä yleensä. Koska tällä säännöksellä ei ole kokemusten mu vassa oikeudenkäynnissä olisi edelleen mah doffista myöntää lykkäystä samoilla perusteilla sakon peri mistoimenpiteiden jatkamista varten. Sakkoa vankeudeksi muunnettaessa on pää voi siirtää asian takaisin ulosottoviranomaiselle muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen vä hintään kuukauden pituinen aika sakon maksa vaikutusta, siitä ehdotetaan luovuttavaksi. juurikaan tuottanut tulosta. Tämän vuoksi asian vuttavaksi. Sakotetulle jää joka tapauksessa Nykyisten säännösten mukaan tuomioistuin rangaistuksen enimmäispituus on kuitenkin sakkoa vata yhden päivän vankeus. Muunto kaan ollut sakkojen raliana kertymistä edistävää sääntönä, että kutakin maksamatta olevaa päivä säännöstä sovellettu verrattain harvoin. Alituo nykyisin voimassa olevien säännösten mukaan ole jäljempänä mainittua rangaistusten täytän sakon muuntorangaistus voitaisiin sen sijaan säännös päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjälle siksi saatettava alioikeuden käsiteltäväksi, joka sakon muuntorangaistusta saa panna täytäntöön sakotettu on päässyt huoholasta ja hänen hoitoaikansa on lopullisesti päättynyt, täytäntöön tarkoitettua erityistapausta lukuun ottamatta mareilta saatujen tietojen mukaan säännöstä on sovellettu lähinnä sellaisiin tapauksin, joissa rangaistuksen tuomitsematta jättämistä, mikä ei töönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 ssä mahdollista. Mahdollisuudesta määrätä muunto yleisestävältä kannalta. sieltä poispäässeiden joutuminen suorittamaan rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytymään eh täytäntöönpano raukeaa. Käytännössä on tätä henkilökohtaisiin olosuhteisiin ffittyvistä syistä jättää ehdotuksen mukaan määräämättä, jollei muuntorangaisrnksen määrääminen olisi tarpeen Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase muksista. Pykälän 1 momentin mukaan ei ennen tuksen 6 luvun 11 :ssä on nykyisin erityis täytäntöönpanosta. Säännöksen tarkoituksena on kohtuusnäkökohdat olisivat puoltaneet muunto dotetaankin luovuttavaksi. Erityisistä sakotetun tuomitun sakon ja sen muuntorangaistuksen ollut estää allcoholistihuoltolassa olevien tai muuntorangaistusta sakoista, jotka on tuomittu mittuja sakkoja eikä myöskään jo tuomittua juopottelevaan elämäntapaan liittyvistä rilcko täytäntöönpano on keskeytettävä jo silloin kun sakotettu on esitetty määrättäväksi tai hän on hoitoajan alkamista tehdyistä rikkomuksista tuo anonut päästä huoltolahoitoon. Vasta sitten kun hoitoaikana. Pykälän 2 momentin säännöksen mukaan sakkojen ja sakon muuntorangaistuksen panotoimia voidaan jatkaa. Tällöin asia on en
nykyisinkin erilaisista päihtymykseen liittyvistä järjestysrikkomuksista. Juopumuksen dekrimi nalisointiln johtaneessa hallituksen esityksessä todettiin, että tutkimusten mukaan ei juopumuk sesta määrätyijiä sakoilla ollut olennaista yleis eikä erityisestävää vaikutusta. Yleisen käsityksen mukaan päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiin tulisikin kohdistaa rangaistusseuraarnusten sijasta huoltotoimenpiteitä. Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huolto on kuitenkin maassamme tällä hetkellä vielä puutteellista. Selviämisasemia koskevat suunni telmat ovat toistaiseksi toteuttamatta. Varsi naisia allcoholistihuoltolapaikkoja on tuntuvasti tarvetta vähemmän. Lähinnä näistä syistä ran gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 :n säännöksilä ei ole käytännössä ollut sellaista vaikutusta kuin sitä säädettäessä edellytettiin. Lisäksi on käynyt ilmi, että säännös hidastaa sakkojen täytäntöönpanoa odotettua enemmän ja vaikeuttaa tuntuvasti täytäntöön panon tarkoituksenmukaista järjestämistä. Sen seikan selvittämiseksi, onko sakotettuun sovel lettava pykälän säännöksiä, viranomaiset joutu vat vuosittain hankkimaan sosiaalihallituksen pitämästä rekisteristä yli 6 000 rekisterinotet ta, vaikka tapauksia, joihin pykälän 1 moment tia on todella jouduttu soveltamaan, on sa mana aikana ollut vain muutamia kymmeniä. Niissä tapauksissa, joihin säännöstä on sovel lettu, täytäntöönpano on jouduttu keskeyttä mään jopa useiksi vuosiksi. Varsinkin 2 momen tin säännös on antanut sakotetulle mahdollisuu den täytäntöönpanon viivästyttämiseen ja estä miseen tekemällä jatkuvasti anomuksia huolto laan pääsemiseksi. Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol toa koskevan lainsäädännön uudistaminen on parhaillaan vireillä. Huoltoa koskevien uudis tusten toteuduttua on arvioitava uudelleen, millä tavoin huoltotoimenpiteet olisi otet tetaan otettavaksi myös uuteen lakiin. Huolto lassa olevan henkilön taloudellinen asema on pitkäaikaisen päihteiden väärinkäytön ja siihen usein liittyvän työpaikan menettämisen vuoksi heikentynyt siinä määrin, että hän ei heti huol tolasta päästyään pysty maksamaan sakkoa eikä siten voi välttyä suorittamasta sakkoa muunto rangaistuksena. Sakotetun tietoisuus siitä, että hänet välittömästi huoltolasta pääsyn jälkeen tullaan toimittamaan rangaistuslaitokseen, on myös omiaan vaikuttamaan epäedullisesti huoltoja hoitotoimenpiteiden onnistumiseen. Sen vuoksi ehdotetaan, että ulosottomiehen olisi sakotetun pyynnöstä lykättävä muuntorangais tuksen täytäntöönpanon alkamista siihen saakka kunnes kolme kuukautta on kulunut siitä, kun sakotettu on päässyt hoitolaitoksesta. Täytän töönpanoon olisi ehdotuksen mukaan kuitenkin ryhdyttävä, milloin siihen olisi erityistä syytä. Muita 11 :ssä nykyisin olevia säännöksiä ei ehdoteta otettavaksi uuteen lakiin. Kun ehdo tetut uudet säännökset tulisivat koskemaan vain jo tuomitun muuntorangaistuksen täytäntöön panon lykkäämistä, säännökset on ehdotuksessa otettu rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 lukuun sen uudeksi 1 e :ksi. Mai nittuja säännöksiä sovellettaisiin myös lastensuojelua koskevan lainsäädännön nojalla lasten suojelulaitokseen sijoitettuun henkilöön. Täytäntöönpanojärjestelmän yksinkertaistami seksi ehdotetaan, että oikeusministeriö ei enää saisi myöntää lykkäystä muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon, vaan tämä oikeus olisi vain ulosottomiehellä. Muuntorangaistuksen täytän töönpanoa on tarkoitus yksinkertaistaa myös siten, että täytäntöönpanoviranomaisen ei ennen tuomitun toimittamista rangaistuslaitokseen tar vitsisi enää hanklcia oikeusministeriön vankein hoito-osastoha määräystä siitä, onko raniistus pantava täytäntöön avolaitoksessa vai vankilas sa. Tämä uudistu toteutettaisiin asetuksen muu-
sun esimerkiksi 1 2 päiväsakon suumisia sak korangaistuksia, saattaisivat myös muunnetta vaksi tulevat, 10 päiväsakkoa pienemmät sak korangaistukset yhä lisääntyä. Periaatteessa ei ole oikein, että vähäisestä sakosta määrätään suhteellisesti ankarampi YKSITYISKOHTÄISET PERUSTELUT. Laki rikoslafn 2 luvun 5 :n muuttamisesta. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan sakkoon tuomittu, joka ei ole sakkoa suorittanut ja jolta ei ulosottotoiminkaan ole saatu siitä täyttä maksua, on maksamatta olevan sakkomäärän sijasta tuomittava pidettäväksi vankeudessa. Kun sakoista etsintäkuulutetut olisi ehdotuksen mukaan haastettava tavattaessa välittömästi muuntorangaistusmenettelyyn varsinaisiin ulos ottotoimiin ryhtymättä, pykälän 1 momentin sanamuotoa olisi vastaavasti muutettava. Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan sakko muunnetaan vankeudeksi siten, että kutakin maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus. Muuntorangaistuksen vähim mäisaika on kuitenkin yleensä 10 päivää ja 4 momentissa mainitussa erityistapauksessa 6 päivää vankeutta. Nykyistä lakia säädettäessä arvioitiin, että sellaisia tapauksia, joissa sako tettu joutuisi suorittamaan 10 päiväsakkoa pie nemmän sakkorangaistuksen muuntorangaistuk sena, ei juuri esiintyisi. Huomattavan suuri osa viime vuosina suoritetuista sakon muuntoran gaistuksista on kuitenkin selvityksen mukaan määrätty 10 päiväsakkoa pienemmän sakon sijasta. Päiväsakon rahamäärää koskevia sään nöksiä on hail. esityksessä n:o 109/1975 II vp. ehdotettu uudistettavaksi siten, että päi väsakon rahamäärä tulisi vielä nykyistä enem män sakotetun maksukykyä vastaavaksi. Sakon määräämiskäytäntöä pyritään myös kehittä mään nykyisestään yhä enemmän siihen suun taan, että asteikkoa 1 120 päiväsakkoa sovel lettaislin koko laajuudessaan. Jos vähäisistä ±ikkomuksista uudistuksen jälkeen tuomittai muuntorangaistus. Tämän vuoksi tulisi muunto rangaistus esimerkiksi 1 päiväsakosta olla 1 päivä vankeutta. Näin lyhyen muuntorangaistuksen täytäntöönpano on kuitenkin käytännössä vai keaa, koska jo matka rangaistuslaitokseen saat taa kestää tuota aikaa pitemmän ajan. Tämän uudistuksen yhteydessä ei myöskään ole mah doifista muuttaa täytäntöönpanoj ärjestelmää siten, että lyhyet muuntorangaistukset voitai siin panna täytäntöön tuomitun asuinpaikka kunnalla. Edellä esitetyn perusteella pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että muuntorangaistuksen vähimmäisaika olisi kaikissa tapauksissa 6 päivää. Enimmäisaika olisi edelleen 90 päivää. Määrämarkoin tuomitun uhkasakon muunta mista koskeva säännös, joka nykyisin on pykälän 3 mornentissa, ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 momenttiin. Kun määrämarkoin tuomittu uhkasakko muuntorangaistusta määrättäessä en sin muutetaan päiväsakoiksi, vastaa jokainen täyden kymmenen markan määrä pykälän nykyi sen 3 momentin mukaan yhtä päiväsakkoa. Tämä määrä ehdotetaan korotettavaksi kahteenkymmeneen markkaan. Korotus on tarpeeffinen rahan arvon alentumisen vuoksi ja siitä syystä, että uhkasakkojen rahamäärät määrätään käy tännössä usein niin korkeiksi, että muunto rangaistus saattaa muodostua kohtuuttoman ankaraksi.
dyistä alkoholin väärinkäyttöön liittyvistä nk komuksista, kuten alkoholin nauttimisesta ylei sellä paikalla, sekä käytännössä myös muissa tapauksissa, joissa säännönmukaista muunto rangaistusta on pidetty liian ankarana seuraa muksena. Muuntorangaistus voitaisiin edelleen Idn määrätä säännönmukaista lievempänä. Lie ventämistä koskeva säännös otettaisiin nykyistä sanamuotoa hieman muuttaen pykälän 3 mo menttiin. Yleisperusteluissa ja jäljempänä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun kohdalla mainituista syistä luvun 9 :n mukai sesta mahdollisuudesta määrätä muuntorangais tuksen täytäntöönpano lykkäytymään ja 11 :ssä tarkoitetusta mahdollisuudesta määrätä päihdyt tävien aineiden väärinkäyttäjälle tai lastensuo elua koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuun kasvatuslaitokseen sijoitetulle lapselle tai nuo relle henkilölle tuomittu sakko ja muuntoran gaistus raukeamaan tai muuntorangaistus lyk käytymään ehdotetaan luovuttavaksi. Eräissä tapauksissa on sakotetun toimittaminen ran gaistuslaitokseen suorittamaan lievennettyäkin muuntorangaistusta kohtuutonta tai epätarkoi tuksenmukaista. Tämän vuoksi pykälän 3 mo menttiin ehdotetaan otettavaksi myös säännös, jonka mukaan tuomioistuimella olisi erityi sistä sakotetun hcnkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvistä syistä oikeus jättää sakon muunto rangaistus määräämättä. Tällainen erityinen syy saattaisi olla esimerkiksi satkotetun vakava vam mautuminen tai pysyvä sairastuminen tai muu vastaavanlainen sakotetun maksukyvyn ratkai seva heikentyminen. Koska tapaukset, joihin säännöstä olisi sovellettava, ovat hyvin erilaisia, niistä ei ole otettu säännökseen edes esimerkin luonteista kuvausta. Lopullinen harkinta jäisi kussakin yksittäistapauksessa tuomioistuimelle. Sakon muuntorangaistusta ei ehdotuksen mu lakia tullaan soveltamaan kaikkiin tapauksiin. Yksityiskohtaisempien säännösten ottaminen voimaantulosäännökseen ei näin ollen ole tar peen. Laki rangaistusten täytiintöönpanosta annetun asetuksen muuttamisesta. 2 luku. Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja sakon muuntorangaistuksesta. 1 d 5. Pykälän nykyisen 3 momentin mu kaan täytäntöönpanoviranomaisena toimivalla maistraatffia tai nimismiehellä on oikeus lykätä vapausrangaistuksen ja sakon muimtorangaismk sen täytäntöönpanotoimenpiteiden loppuunsaat tamista eli tuomitun toimittamista rangaistuslaitokseen enintään kolmella kuukaudella. Pykä iän nykyisen 1 momentin mukaan oikeusministe niöllä on vastaavasti oikeus lykkäyksen myöntä miseen enintään vuodeksi kerrallaan. Eräiden täy täntöönpanoviranomaisten käsityksen mukaan mahdollisuutta saada oikeusministeniöltä lykkäys tä sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon käytetään usein vain keinona sakon maksun tarpeettomaan lykkäämiseen. Mahdollisuudesta saada oikeusministeniöltä lykkäystä muuntoran gaistuksen täytäntöönpanoon pykälän 1 momen tissa tarkoitetuista sosiaalisista syistä ehdotetaan luovuttavaksi. Sakotetulle jäisi joka tapauksessa edelleenkin riittävästi tilaisuuksia maksaa sak konsa ennen muuntorangaistuksen täytäntöön panoa. Lisäksi olisi muuntorangaistukseen tuo mitulla edelleenkin mahdollisuus saada paikaifi selta täytäntöönpanoviranomaiseita eli ulosotto mieheltä tarvittaessa lykkäystä muuntorangais tuksen tävtäntöönpanoon enintään kolme kuu kautta. Pykälän 1 ja 3 momenttia olisi tämän
maksamalla sakkonsa. Sakko tai, mikäli ensimmäisellä vuosipuoliskolla suoritetuista yh gaistuksen määräämisen jällceenkin mahdollisuus kon sijasta, kaikki muunnetut sakot on täl löin maksettava kokonaan, ja maksun on teensä 441 muunto -angaistuksesta oli 217 ran rittaa muuntofangaistusta. Muuntorangaistusta tapahduttava eimenkuin tuomittu alkaa suo Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase tuksen 6 luvun nykyisen 10 S:n ja ehdotetun vapautua muuntorangaistuksen suorittamisesta muuntorangaistus on määrätty useamman sa ennestään rangaisrnslaitoksessa suorittamassa rangaistuslaitoksessa ennestään vapausrangais tusta suon ttamassa tai siellä tutkintavankeudessa gaistus- tai tutkintavankien suorittamia. Jos suorittaneista ofi viime aikoina lähes puolet ollut muuntorangaistusta tai vapausrangaistusta tai tutkintavankeudessa. Esimerkiksi vuoden 1974 viipymättä, ellei tuomittu välittömästi maksa pumisesta, rangaistuslaitoksen johtaja saattaa olevan suoritettavaksi tulee sakon muuntoran gaistus, sen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä gaistuksen täytäntöönpanon aloittamista muuta käytännössä mahdollisuus suorittaa sakkonsa täytäntöönpanokirjojen fangaistuslaitokseen saa sakkoaan. Mikäli on ilmeistä, että vanki voi maksaa muunnetut sakot lyhyen ajan kuluessa nykyisen käytännön mukaan lykätä muuntoran man päivän odottaakseen sakkojen rahana mak samista. Mahdollisuudesta muuntorangaistuksen pauksissa ei kuitenkaan ole nykyisin nimenomai mista, pykälän 4 momenttiin on ehdotettu otet rahana ennen rangaistuksen suorittamisen alka tavaksi säännös, jonka mukaan rangaistuslaitok sia säännöksiä. Jotta vapautta vailla olevilla täytäntöönpanon lykkäämiseen mainituissa ta muuntorangaistukseen tuomitui Ila olisi myös 2 luvun 1 b ja 1 c S:n perusteella. 12 :n mukaan sakotetulla on vielä muuntoran momentissa sekä 25 :ssä mainittua sairaalaa tässä momentissa päihdyttävien aineiden väärin koskeva säännös on nykyisin rangaistusten täy Yleisperusteluissa tarkemmin mainituista syis tuisi suorittamaan sakon muuntorangaistusta tä pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan sakotettu ei yleensä jou 15 5:n 2 momentissa, 21 S:ssä, 23 5:n 4 ja 5 Huoltolaa vastaavalla laitoksella tarkoitetaan käyttäjien liuollosta annetun lain (96/61) tai muuta vastaavaa laitosta. Vastaavanlainen muuntorangaistuksen täytäntöönpanon estettä täntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 välittömästi huoholasta tai vastaavasta hoito laitoksesta päästyään. Momentin mukaan olisi mista siihen saakka kunnes kolme kuukautta on määräaika laskettaisiin siitä päivästä, jona hoitolaitoksessa ollut sakotettu on sieltä tosiasiallisesti teista. Mikäli muuntorangais tuksen täytäntöönpanoa pauksissa johtaa siihen, että sakotettu hakeu siten muuntorangaistuksen täytäntöönpanolta. antaa huoltolasta riiässeelle tilaisuus kuntoiitu rahana. Lykkäysajan kuluessa saattaa kuitenkin tetun mahdollisesta huoltolassa olosta. Sanottu saan aina viran puolesta hankkia selvitystä sako tuisi toistuvasti ennen lykkäysajan päättymistä miseen ja taloudellisten asioidensa hoitamiseen, olisi aina lylcättävä, tämä saattaisi joissakin ta lyhyeksi ajaksi huoltolahoitoon välttyäkseen ulosottomiehen lykättävä täytäntöönpanon alka 5:n 1 momentissa. Täytäntöönpano olisi lykättävä kuitenkin vain sakotetun pyynnöstä. Ulosottomiehen ei siten tarvitsisi muuntorangaistusta täytäntöönpannes Täytäntöönpanon lvkkäämisen tarkoituksena on kulunut sakotetun pääs tämisestä laitoksesta. poistunut riippumatta poispäästämisen perus jotta hän voisi lykkävsaikana suorittaa sakkonsa sakotetun käyttäytymisen perusteella käydä ilmi,
kuten sairaalasta. Näitä tilanteita varten ei nyt ehdoteta erityissäännöstä. Näissä tapauksissa kasvatuslaitoksen lisäksi myös muita sanotussa seen sijoitettuun henkilöön. Säännöksen sovel sessa, sekä myös niillä muilla sakotetuilla, jotka (432/65) nojalla ovat tai ovat olleet elatus Pykälän 1 ja 2 momentin säännökset koskisi väärinkäyttäjien huollosta annetun lain (96/61) dettavana katkaisuhoitoasemalla, sairaalassa tai sia. koskevan lainsäädännön nojalla kasvatuslaitok tamisala on kuitenkin laajennettu koskemaan nojalla ovat tai ovat olleet hoidettavana sanotun lain mukaisessa huoholassa tai muussa vastaa vassa hoitolaitoksessa. Vastaavanlainen tarve saada muun torangaistuksen täytäntöönpanoon mielisairaalassa tai jotka lapsen elatusavun tur iainsäädännössä arkoitettuja lastensuojelulaitok vat niin kuin nykyiset 6 luvun 11 :n vastaavat säännökset vain niitä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä, jotka päihdyttävien aineiden lykkäystä saattaa myös olla niillä päffidyttävien aineiden väärinkäyttäjillä, jotka ovat olleet hoi vaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain vast ikään ovat päässeet jostakin laitoksesta, velvollisuuden laiminlyörnisen vuoksi työlaitok ulosottomiehellä olisi kuitenkin mahdollisuus kaan eli määrään, joka rikoslain 2 luvun 3 :n 3 markkaa, ehdotettu korotettavaksi 20 mark Sakosta ja sakon muuntorangaistuksesta. 1 5 S. Luvun 1 :n 2 momenttiin on 6 luku. lykätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa tämän lain 2 luvun 1 d :n nojalla. 2 momentissa mainittu vähin mahdollinen osasuoritus määrämarkoin tuomitusta uhkasakosta, tehty sanonnallinen muutos. Lisäksi on 3 :n senaan vain ns. vanhoissa kaupungeissa, joissa varten. Käytännössä pykälää sovelletaan sellai kaupunginviskaali. Nimismiespiireissä, joissa toiseen aiheutuu jo sinänsä viivästymistä. Usein viranomaisen eli ulosottomiehen tai ulosotto enää haastamisvaffieessa tavoiteta. Pykälää eh apulaisen olisi haastettava sakotettu muunto sakkoa tai sitä saada perityksi häneltä ulos rangais tusmenettelyyn, jollei sakotettu maksa Asia siirrettäisiin vasta haastamisen jälkeen viralliselle syyttäj älle menettelyn jatkamista Sakoista etsintäkuulutetut eivät nykyisin teeksi. Nykyisessä laissa edellytetään, että myös sakko pyritään perimään rahana tai ryhdytään mista varten on osoittautunut vaikeasti järjes sestä järjestelystä yhteistoimin. Kaikissa van set huolehtivat näiden tehtävien käytännölli :r löön ottamisen yhteydessä. Säilöönotot tapah tettujen haastaminen hidastaa huomattavasti ottoteitse, eikä maksunlykkäykseen ole aihetta. ulosottomiehen ja viraffisen syyttäjän tehtävistä näistä toimista samoin kuin poliisitoimestakin huolehtivat eri viranomaiset, kaupunginvouti ja huolehtii sama viranomainen, haastaa sakotetun muuntorangaistusmenettelyyn käytännössä ulos ottoviranomainen perimistoimenpiteiden pää tyttyä. Varsinkin vanhoissa kaupungeissa sako täytäntöönpanoa. Asian siirtymisestä virastosta näyttää myös käyvän niin, että sakotettua ei dotetaankin muutettavaksi siten, että ulosotto varten. Säännös tästä tulisi 6 :n 1 momenttiin. ulosottotoimiin. Etsintäkuulutetut sakotetut tuvat kuitenkin yleensä virka-ajan ulkopuolella, joudu riittävästi perimistoirnenpiteiden koh ennen sakoista etsintäkuulutetun haastamista jolloin ulosottomiehen tai ulosottoapulaisen saa minen paikalle ulosottotoimenpiteiden suoritta tavataan useimmiten päihtymyksen vuoksi säi tettäväksi. Nykyiset säännökset edellyttävät, että ulosotto, syyttäjä- ja poliisiviranomai
kaikista niistä sakoista, jotka ovat jääneet ko konaan tai osaksi maksamatta. Ulosottoviran omaiset ovat velvollisia ryhtymään sakon ja saamisen täytäntöönpanoon myös etsintäkuu lutuksen perusteella. Ulosottoviranomaisen oli si tavoittaessaan sakosta etsintäkuulutetun haastettava sakotettu 6 :n 1 momentin sään nöksen mukaan vasta sitten kun ulosottotoi met ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Sään nökset poliisin velvollisuudesta etsintäkuulute tun haastamiseen on otettu pykälän 2 momen tiksi. Pykälän 2 momentissa nykyisin oleva säännös asevelvollisen ja siviilipalvelusmiehen haastamisesta siirtyis,i sanamuodoltaan muutet tiina pykälän 3 momentiksi. 7 5. Pykälän 1 momentin mukaan muunto rangaistuksen määräämistä koskeva asia käsi tehäisiin edelleenkin sakotetun asuinpaikan tai tapaamispaikan yleisessä alioikeudessa. Sano tussa momentissa on nykyisin lisäksi säännös, jonka mukaan muuntorangaistusasia niissä ta pauksissa, joissa sakotettu kärsii vapausrangais tusta tai on muusta syystä vapautta vailla, voi daan käsitellä myös hänen säilytyspaikkaansa lähinnä olevassa raastuvanoikeudessa. Tätä sään nöstä ei ole ehdotettu otettavaksi pykälään, koska säännöstä on sovellettu käytännössä erit täin harvoin ja koska ehdotettu pykälän 2 mo mentti lisäksi osaltaan vähentää sen tarpeeffi suutta. Kihlakunnanoikeuden yleisiä istuntoja ei vielä nykyisinkään pidetä kaikissa käräjäkunnissa joka kuukausi. Talvikäräjien ja syyskäräjien istuntokausien välillä on kesäalkana vähintään 2 3 kuukauden pituinen aika, jolloin yleisiä istuntoja ei pidetä. Istuntokausien välillä muun torangaistusasia voidaan ottaa käsiteltäväksi väli käräjissä. Välikäräjien pitäminen mahdollisesti vähälukuistenkin muuntorangaistusasiain käsit telemistä varten ei useinkaan ole tarkoituksen 3/1973) on ehdotettu, että rrikoksesta epärnyn raastuvanoikeudessa vain yhden lakimiesj äsenen läsnäollessa. kunnan Muun ehdotuksessa muassa haffiwksen lainvalmistelu esitykseksi esi tutkintaa, puolustusta ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädännöksi ( Oikeus ministeriön lainsäädäntöosastonct julkaisu n:o vangitsemista koskeva asia olisi mahdollista käsitellä yhden miehen tuomioistuimessa. Äilcai semmin on suunniteltu myös vähäisten liikenne rikosasioiden käsittelyä tällaisessa tuomioistui messa. Yhden miehen tuomioistuin näyttää so veltuvan myös muuntorangaistusasioiden käsit telyyn istuntoj en j ärjestämisen joustavuuden vuoksi. Muuntorangaistus määrätään säännön mukaisesti laissa olevan kiinteän mittaamis ohjeen mukaisesti. Yhden miehen tuomioistui men käyttöön ottamista puoltaa osaltaan myös se, että vain pieni osa sakotetuista on näissä oikeudenkäynneissä saapuvifia. Ehdotetun rikoslain 2 luvun 5 S :n 3 momentin mukaan muunto rangaistus voidaan kuitenkin myös määrätä säännönmukaista lyhyemmäksi ja jättää jopa määräämättäkin. Päätöksenteko muuntorangais tusasiassa edellyttäi siten vastaavanlaista har kintaa kuin muissakin rikosasioissa. Näin ollen yhden miehen tuomioistuimen käyttöön otto liittyy laajempaan periaatteelliseen kysymykseen siitä, missä laajuudessa kihlakunnanoikeuden lautakunta ja raastuvanoikeuden kaksi jäsentä poissulkien voidaan antaa ratkaisuvaltaa yhdelle lainoppineelle tuomarille. Ottamatta laajemmal ti kantaa tähän kysymykseen hallitus pitää yh den miehen menettelyn käyttöön ottamista muuntorangaistusasioissa tarkoituksenmukaise na ja katsoo, että näin voidaan menetellä sa kotetun oikeusturvaa vaarantamatta. Tässä suh teessa on myös otettava huomioon, että sako tetulla on oikeus hakea muutosta muuntoran gaistusta koskevaan päätökseen ja näin saattaa
vä lisenä aikana ja istuntojen pitämiseen myös tuomioistuimen kanslian tiloissa ja tarvittaessa esimerkiksi rangaistuslaitoksessa. Koska näistä yhden miehen tuomioistuimista ja niiden is tunnoista ei ole annettu erityissäännöksiä, eh dotetaan 2 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan kililakunnanoikeuden tällaisesta istunnosta olisi soveltuvin osin voimassa, mitä välikäräjistä on säädetty. Siten ei näistä istun noista tarvitse kuuluttaa. Niistä on kuitenkin laadittava istuntopäiväkirja ja niissä käsitel tävät asiat on merkittävä tuomioluetteloon. Muuntorangaistusmenettelyssä laadittavat pöy täkirjat, joiden sisällöstä on jäljempänä eri tyissäännöksiä, kuuluvat osana kihlakunnan oikeuden varsinaisasioiden pöytäkirjaan. Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan muun torangaistuksen määräämistä koskeva asia pan naan vireille ja käsitellään rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevassa järjestyksessä, jollei luvussa toisin säädetä. Tämä momentti siirtyisi pykälän 3 momentiksi. 8. Muuntorangaistusmenettelyn vireille pa nernisessa ja asian käsittelyssä noudatetaan 7 S:n 3 mornenttiin otettavaksi ehdotetun säännöksen mukaan rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevaa järjestystä. Mikäli tästä järjestyksestä kat sotaan muuntorangaistusmenettelyssä olevan tar peen poiketa, siitä on otettava säännökset tähän lukuun. Tähän pykälään on otettu asian vireille panemista eli sakotetun haastamista koskevat säännökset sekä 9 13 :ään muut tätä menet telyä koskevat erityissäännökset. Edellä luvun 6 n kohdalla ehdotetaan haas tamismenettelyä nopeutettavaksi ja yksinkertais tettavaksi siten, että tuloksettomien perimis- ja ulosottotoimenpiteiden jälkeen sakotetun haastaisi muuntorangaistusmenettelyyn täytäntöön panoviranomainen ja että sakoista etsintäkuulu tettu olisi aina tavattaessa haastettava, ellei hä eivät olisi haastemiehiä, vaan tämän lain mu kainen haastaminen kuuluisi heidän virkatehtä viinsä. Selvyyden vuoksi on momenttiin otettu myös säännös haastetodistuksesta. Pykälän 2 momenttiin on otettu säännös haas teen sisällöstä. Ehdotuksen mukaan haasteessa olisi ilmoitettava, minä kalenteripäivänä ja missä asia käsitellään. Haasteessa sakotetulle olisi myös ilmoitettava hänen esteettömästä poissa olostaan oikeudenkäynnistä aiheutuvista seu rauksista sekä hänen oikeudestaan kirjallisen vastineen jättämiseen. Pykälän 3 momenttiin on ehdotettu otetta vaksi säännös haas teaj asta. Sakoista etsintäkuu lutetut ovat muihin sakotettuihin nähden sikäli erityisasemassa, että he eivät ennen haastamista useimmiten ole lainkaan joutuneet säännönmu kaisten perimistoimenpiteiden kuten maksu kehoitusten ja ulosottoyritysten kohteeksi. Heil lekin olisi varattava mahdollisuus maksaa sak konsa ennen oikeudenkäyntiä. Sakkojen rahana kertymisen kannalta tämä ilmeisesti on eduksi. Riittävä haasteaika vähentänee myös muunto ranga istusoikeudenkäyntejä. Muun torangaistus menettelyyn haastetuista maksaa sakkonsa ny kyisin noin puolet ennen oikeudenkäyntipäivää. Momenttiin on ehdotettu otettavaksi säännös, jonka mukaan asian käsittelypäivää määrättäessä olisi kiinnitettävä huomiota myös mahdollisuu teen sakon maksamiseen ennen oikeudenkäynti päivää. Ehdotuksen mukaan haasteaika ei saisi koskaan olla yhtä kuukautta lyhyempi. Pykälän 4 momenttiin on otettu oikeuden käymiskaaren 11 luvun 25 :ää vastaava sään nös haasteen tiedoksiantajan todistuksen todis tusarvosta. 9 5. Jotta sakotettu voitaisiin haastaa joko perimis- tai uloso ttotoimenpiteiden yhteydessä tai etsintäkuulu tuksen perusteella tavoitettaessa, ulosottomiehellä, ulosottoapulaisella tai poliisi miehellä tulisi haastettaessa olla tieto niistä
3 9206/75 tetut olisivat läsnä muuntorangaistusmenettelys lisessa ja välittömässä oikeudenkäynnissä, jossa tarvittavat seikat tulevat parhaiten esille suul edelleenkin julkista kannevaltaa viraffinen syyt 10. Muuntorangaistusmenettelyssä valvoisi viraffisffle syyttäjille sekä ulosotto- ja poffisi Ehdotuksen mukaan olisi raastuvanoikeuden ja kihlakunnantuomarin annettava toimialueensa nyt nimenomainen säännös. Esitystä valmistel hen kanteesta tai hakemuksesta. Tällöin vältyt toteuttamiskelpoisena. Muuntorangaistusasian käsittelemiseen tuomioistuimessa ulosottomie käsittelyä hakemusasiana ei voida oikeusturva näkökohdat huomioon ottaen pitää hyväksyt telyn osalta otettava säännös tähän lukuun. viranomaisille tieto käsittelypäivistä niin hyvissä täisiin asian siirtämiseltä viranomaiselta toiselle. Tällaista muutosta ei kuitenkaan ole pidetty ajoin, että 8 :n 3 momentissa tarkoitettua aikaa aina voitaisiin noudattaa. täjä. Tästä on otettu pykälän 4 momenttin taessa on tutkittu myös mahdoffisuutta asian tissa nykyisin oleva säännös siltä, että muunto siinä, että sakotettua ei voida velvoittaa saapu Muuntorangaistusmenettely eroaa muusta tävänä. Vapaudenmenettämisestä päättärniseen on kaksi asianosaista, syyttäjä ja vastaaja. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan selvyyden vuoksi myös otettavaksi luvun 8 :n 2 momen kosasian asianomistajalla ole enää puhevaltaa. maan oikeudenkäyntiin. Ainoa haitallinen seu raus sakotetulle hänen esteettömästä poissa lussaan saattaa tulla esille rangaistukseen lieven Asian selvittämiseksi olisi suotavaa, että sako rangaistusmenettelyssä ei jutun alkuperäisen ri rikosasiain oikeudenkäynnistä muun muassa olostaan on, että hänen suullisessa kuuluste tävästi vaikuttavia seikkoja, joista oikeus ei hänen poissaollessaan saa tietoa. Sakotetut ovat harvoin läsnä muuntorangaistusmenettelyssä. ja haittaa. Menettelyn nopeuttamiseksi ehdote tavaksi muodollisuudeksi, mikä näyttää pääasial myydestä asiaan todella vailcuttavien tietojen lisesti johtuneen sakotettujen välinpitämättö antamiseen. Velvoffisuudesta lomakkeen laati mioon otettavi-a seildcoja mutta jotka eiyät voi tulla oikeuden istuntoon henkilökohtaisesti, olisi sille sakotetuffle, jotka haluavat esittää oikeu miseen on tarkoitus luopua ensi tilassa. Sellai delle muuntorangaistuksen määräämisessä huo Jos sakotettu on laiffisen esteen vuoksi jäänyt kirjallisesti. Sen vuoksi ehdotetaan pykälän 2 saapumaan muuntorangaistuksen määräämistä säännös sakotetun oikeudesta vastineen antami seen ennen oikeudenkäyntipäivää. Vastineen an on lykättävä. Kun sakotettu ei ole velvoifinen 1 momenttia vastaavan säännöksen lisäksi myös muodostunut viranomaisille vain lisätyötä aiheut kuitenkin varattava tilaisuus antaa selvityksensä momenttiin otettavaksi luvun nykyistä 8 n suunniteltua lomaketta käyttäen. timinen on taminen kävisi parhaiten päinsä sitä varten saapumatta muuntorangaistusmenettelyyn, asia velvoiteta saapumaan asian j atkokäsittelyyn. Näin ollen hänelle ei lain mukaan tarvitsisi ilmoittaa asian jatkokäsittelystä. Käytännössä tuomioistuin kuitenkin velvoittaa viraifisen syyt käyttäen, jolloin asian käsittelyä joudutaan siir koskevaan oikeudenkäyntiin, häntä ei myöskään täjän antamaan sakotetulle tiedon asian uudesta käsittelypäivästä. Tieto käsittelypäivästä joudu taan usein antamaan etsintäkuulutusmenettelyä tämään epämääräiseksi ajaksi. Tästä aiheutuu muuntorangaistusmenettelylle ja sakkojen täy taan pykälän 3 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan virallisen syyttäjän on annettava vain, mikäli sakotetun olinpaikka on tiedossa. Selonottovelvoifisuus lykkäyspäätöksen sisällös täntöönpanolle yleensäkin tarpeetonta viivytystä sakotetulle tieto uudesta oikeudenkäyntipäivästä
nen säännös. siltä, että ennen kuin sakkojen täytäntöönpano on ollut käytössä vuodesta 1938 lähtien, sakon Tällä esitykseilä pyritään lähinnä tehosta vielä senkin jälkeen, kun sakotettu on alkanut panoa. On odotettavissa, että sakkovankien lu vaiheen jälkeen sakkovankien määrä asettunee rangaistuksesta maksamalla sakon. Myös osasuoritus vapauttaa hänet suoritusta vastaavasta sissa, jossa sal&ojen muuntorangaistusmenettely pakkoperintä. Pykälän mukaan sakkojen perimistä ei muuntorangaistuksen määräämisen jäl keen saa ulosottotoimin jatkaa. maksamatta oleva määrä tai, jos muuntorangais tus on määrätty useamman sakon sijasta, kaikista mukaan oikeus maksaa sakkonsa vielä muunto rangaistuksen määrämisen jälkeenkin. Sakosta merkitystä niissä jutuissa, joissa haetaan muu tosta alioikeuden päätökseen. Mikäli muutoksen töä jäljennöstä, vaan akti toimitetaan hovioikeu teen virkateitse. Tuomioistuimen mahdollisuu vuosina 1971 ja 1972 tuomittiin kumpanakin tettua. Lisäksi on mainittuina vuosina suoritta vuonna 1973 524 ja vuonna 1974 539 sako jan liitteeksi, vaan niistä muodostetaan eril Eräissä alioikeuksissa noudatetaan muunto rangaistusasioissa menettelyä, jossa kaikkia oi keudelle jätettyjä asiakirjoja ei oteta pöytäkir vuonna keskimäärin noin 3 000 muuntorangais tusta, kun taas muuntorangaistusta suorittamaan mukaan useimmat muuntorangaistukseen tuomi muuntorangaistuksen täytäntöönpanon alka saapui vuonna 1971 304, vuonna 1972 413, tuista maksavat sakkonsa ennen muuntorangais tuksen suorittamisen alkamista. Siten esimerkiksi noista sakoista suorittamatta oleva määrä on gaistuksen määräämiseen päättyy myös sakkojen kuitenkin tuolloin maksettava kokonaan. Maksu mista eli ennen kuin sakotettu on alkanut suo on säännöksen mukaan suoritettava ennen rittaa sakon muuntorangaistusta. Muuntoran hakijalle tarpeettomaksi katsottavista asiakir pykälän 2 momenttin otettavaksi nimenomal joista muodostetaan eriffinen ldrjavihko, niistä desta käyttää tällaista menettelyä ehdotetaan laiseen järjestelmään siirtymisestä on käytännön ei muutoksenhakijalle kirjoiteta ilman eri pyyn linen asialdrjavihko. Kysymyksellä mainitun Oikeusministeriössä toimitetun selvityksen 12 5. Sakotetulla on luvun nykyisen 10 :n sen suorittamisen alkamista, muuntorangaistuk sen katsotaan vallitsevan käsityksen mukaan kumäärä tulee välittömästi uudistuksen jälkeen nousemaan nykyisestään tuntuvasti. Ylimeno suunnilleen nykyiselle tasolle. On myös har täväksi siten, että sakon saisi maksaa kokonaan erikseen, jos uudistusta lisäselvitysten perus teella voidaan pitää toteuttamiskelpoisena. Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että taisiin tämän pykälän 1 ja 2 momenteiksi. maksetaan kokonaan ennen muuntorangaistuk Mikäli muunnettujen sakkojen rahamäärä suorittaa sakkojaan muuntorangaistuksena. Kun mutkistaisi menettelyä, vaatii lisätutkirnuksia, muutosehdotuksesta on tämän esityksen yhtey luvun nykyistä 10 S:ää vastaava säännös otet olisi toteutettava, jotta se ei tarpeettomasti dessä luovuttu. Asiasta tullaan antamaan esitys sen seikan selvittäminen, millä tavoin uudistus kittu mahdollisuuksia sakon maksamiseen lisät sena. Lakia muutettiin kuitenkin vuoden 1965 rittamasta muuntorangaistusta tuomitun pitui maksaminen muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen ei aluksi vapauttanut sakotettua suo alusta siten, että sakotettu vapautuu muunto maan ja yksinkertaistamaan sakkojen muunto vankien lukumäärän tuntuvaa kasvua. Ruot menettelyä ja muuntorangaistuksen täytäntöön maan, mainitunlainen säännös aiheuttaisi sakko osasta muuntorangaistusta. menettely saadaan nykyistä paremmin toimi
suoritettu kokonaan, muuntorangaistus raukeaa suorittanut sakosta vain osan eikä suorita jään vassa pykälässä tarkoitettu oikaisu olisi tarpeen. selle syyttäj älle muuntorangaistusmenettelyä var sen mutta joskus r myös lääninhallituksen on voi kuitenkin joskus käydä niin, että sakotettu eikä päätöstä nykyisenkään käytännön mukaan ole tarpeen purkaa. Mikäli sakotettu taas on ten, maksun vastaanottaneen täytäntöönpano ilmoitettava maksusta viralliselle syyttäj ilile. netta tai osasuofitus voidaan ottaa huomioon muuntorangaistusta määrättäessä. Käytännössä suorittaa maksun sakosta juuri ennen oikeuden 13 5. Mikäli sakotettu maksaa sakkonsa misen jälkeen, mutta ennen sen suorittamisen ja loput sakoista muuntorangaistuksen määrää on suoritettu jo ennen muuntorangaistuksen määräämistä tai osaksi ennen sen määräämistä alkamista, ei päätöksen purkaminen tai seuraa vasta sen jälkeen kun asia on siirretty viralli viranomaisen eli useimmiten ulosottoviranomai Virallinen syyttäjä voi tällöin sakkojen koko naan maksamisen vuoksi luopua ajamasta kan käyntiä, jolloin tieto maksusta ei ehdi ajoissa syyttäjälle tai tuomioistuimelle. Jos sakot on noista jo maksetuista sakoista sekä muunnetta tuksen. Jotta näiden asioiden saattamiseha kor seksi on jouduttu nykyisin hakemaan tuomion semmin määrätyn muuntorangaistuksen raukea panotoimiin ryhtymistä, päätöksen oikaisemi purkua korkeimmaha oikeudeha. Vastaavasti on tuomionpurkua jouduttu hakemaan niissä ta nöserää ennen muuntorangaistuksen täytäntöön pauksissa, joissa tuomioistuin tietämättä aikai misesta sakon maksamisen vuoksi on määrännyt vana olleista sakoista yhteisen muuntorangais pykälässä ehdotetaan otettavaksi käyttöön me nettely, jossa muuntorangaistuksen määrännyt keimman oikeuden ratkaistavaksi vältyttäisiin, kea ratkaista, miten oikaisu olisi tehtävä. Lä samoja muuntorangaistuksen määräämisperus täessä. rangaistus. on määrätty 7 S:n 2 momentin laisessa tuomioistuimen kokoonpanossa. Muun Säännös koskisi myös yhden miehen tuomio 1 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu oikeus tai yhteisen muuntorangaistuksen rikosrangaistuksen enimmäisaika 90 päivää vankeutta, kin purkumenettelyssä olla jossakin määrin vai teita kuin muuntorangaistusta alunperin määrät muuntorangaistuksen määrännyt alioikeus tai saattaa oikaisumenettelyssä niin kuin nykyisin hinnä näitä tapauksia varten ehdotetaan pykälän Pykälän 2 momentin mukaan oikaisun tekisi tuvanoikeuden puheenjohtaja. Jos muunto torangaistuksen oikaisemista edellyttävä sa kon osasuoritus tulee ilmi usein vasta sitten kun sakotettu on jo muuntorangaistusta suorit varten on momenttiin otettu säännös, jonka sissa voitava oikaista viipymättä. Näitä tapauksia kaan päätöstä oikaistaessa on noudatettava mukaisessa yhden miehen tuomioistuimessa, tamassa. Muuntorangaistus olisi näissä tapauk yhteisen muuntorangaistuksen määrännyt raas voitaisiin myös oikaisupäätös tehdä saman mukaan siinä tapauksessa, että asia ei siedä viivytystä, kihlakunnanoikeuden puolesta pää töksen voisi oikaista myös sen puheenjohtaja tai kihlakunnantuomari tai käräjätuomari sekä raastuvanoikeuden puolesta sen puheenjohtaja. istuimen päätöksen oikaisemista. Ehdotuksen tettava asianosaisille, mikäli se on mahdollista; ratkaissut muuntorangaistuksen määräämistä sen määräämistä koskevaan päätökseen ja ilmoi Siinä tapauksessa, että ylempi oikeus on susta olisi tehtävä merkintä muuntorangaituk Jos päätöksestä on haettu muutosta, olisi oikai susta myös ilmoitettava ylemmälle oikeudelle. ei tarvitsisi olla oikaisua tehtäessä läsnä. Oikai mukaan muuntorangaistusasian asiansaisten
tarkoitetusta oikaisusta olisi muutoksenhaku keinona kantelu. Aika kantelun tekemiseen on yleensä kuusi kuukautta. Ehdotuksen mukaan näissä kiireellisiksi katsottavissa asioissa 1kanteluaika olisi sama kuin oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 :ssä tarkoitetusta oikaisusta eli 30 päivää siitä päivästä, jona sakotettu sai mää räämisestä tai oikaisusta tiedon. Esitystä valmisteltaessa on tutkittu myös mah doffisuutta muutokseneahia koskevan säännök sen laatimiseen siten, että alioikeuden muunto iangaistuksen määräämistä koskevaan päätök seen ei saisi enää hakea muutosta muutoin kuin kanteluteitse. Hovioikeuksista saatujen tietojen mukaan muutoksenhaut johtavat näissä asioissa alioikeuden päätösten merkittäviin muutoksiin vain erittäin harvoin. Siten esimerkiksi Itä- Suomen hovioikeudessa vuoden 1974 aikana ratkaistuissa noin 40 muuntoasiassa asia jätet tiin kaikissa tapauksissa alioikeuden päätöksen varaan. Ilmeisesti muutoksenhakua käytetään usein vain keinona muuntorangaistuksen täytän töönpanon lykkääntymiseen. Huomattava myös on, että muuntorangaistuksen määräämistä kos keva asia poikkeaa muusta rikosasiasta ratkaise vasti siinä, että muuntoasiassa ei enää ole kysy mys usein vaikeasti selvitettävästä vastaajan syyllisyydestä rikokseen. Toisaalta muuntoran gaistusasiassa on kysymys vapausrangaistuk sesta. Muuntorangaistuksen määräämisestä on tosin laissa tarkat säännökset rangaistuk sen mittaamisesta säännönmukaisessa tapauk sessa. Ehdotetut uudet säännökset antavat kui tenkin mahdollisuuden muuntorangaistuksen jättämiseen kokonaan määräämättä. Muuntoran gaistus voidaan edelleenkin määrätä säännön mukaista lievempänä. Ehdotuksen mukaan muuntorangaistusasia voidaan myös käsitellä yhden miehen tuomioistuimessa. Muuntoran gaistukseen tuomitun intressiä saada asiansa ylemmän tuomioistuimen tutkittavaksi on edel lä mainitut seikat huomioon ottaen pidetty sii muuntorangaistuksen jättäminen olisi paremmin ollut paikallaan. Yleisperusteluissa mainituista syistä ei lukuun esitetä otettavaksi myöskään sen nykyisen 8 :n 3 ja 4 momentin säännöksiä muuntorangaistuk sen määräämistä koskevan asian lykkäämisestä maksamistilaisuuden varaamiseksi sakotetulle sekä asian palauttamisesta ulosottoviranomai selle. Voimaantulosäännös. Useimmat ehdotetuista säännöksistä koskevat muuntorangaistusmenet telyä. Tällaisista prosessuaalisista säännöksistä voimassa olevan periaatteen mukaan niitä so velletaan lain voimaantulopäivästä alkaen. Eräistä mahdollisesti tulldntavaikeuksia aiheut tavista tapauksista on kuitenkin syytä ottaa voimaantulosäännökseen yksityiskohtaiset mää räykset..: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun ehdotetun 1 d :n mukaan oikeusministeriöllä ei olisi enää oikeutta mää rätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanon al kamista lykkäytymään. Lain voimaantulohet kellä oikeusministeriössä mahdollisesti ratkaise matta olevien hakemusten loppuun käsittele mistä varten voimaantulosäännökseen ehdote taan selvyyden vuoksi otettavaksi säännös, jon ka mukaan oikeusministeriöllä olisi oikeus mää rätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanon al kaminen lyl&äytymään niissä tapauksissa, joissa hakemus on saapunut oikeusministeriölle ennen voimaantulopäivää. Rangaistusten -täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 ssä nykyisin olevasta erityissäännöksestä päihdyttävien aineiden vää rinkäyttäjälle tai lastensuojelua koskevassa lain säädännössä tarkoitettuun kasvatuslai tokseen sijoitetulle lapselle tai nuorelle henkilölle tuo mitun sakon ja2. sen muuntorangaistuksen täy täntöönpanosta on ehdotettu luovuttavaksi. Sa kon muuntorangaistusta ei kuitenkaan ehdote tun 2 luvun uuden 1 e :n mukaan edelleen-