P. E. Svinhufvud valtiopäivämiehenä Professori 28.4.2014
Suomalaisen kansanvallan pitkät juuret Miten kansa on eri aikoina puolustanut henkilökohtaista vapauttaan ja millä tavoin se on kehittänyt eriasteista itsehallintoaan (Arvi Korhonen, Suomalaisen kansanvallan kehitys) Suomalaisilla edustus Ruotsin valtiopäivillä, suomalaisen oikeusvaltion perusteet rakentuivat Ruotsin vallan aikana Itsehallinnon instituutiot rakentuivat Venäjän vallan aikana (hallinnollinen autonomia)
Kielikysymys teki Svinhufvudista poliitikon Svinhufvud af Qvalstad suvun päämies, Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, 1899-1906 1885 antoi valtiopäiville valtakirjan fenno, raittiusmies lääket.lis. A. A. Granfeltille 1888 valtakirja suomenmieliselle dosentti Kustavi Grotenfeltille 1894 osallistui itse ja puolusti oikeutta käyttää suomenkieltä Ritaristossa ja aatelissa, perusteena laki ja sananvapaus. Lakien mukaan täysi-istunnossa on jokaisella säädyn jäsenellä oikeus pöytäkirjaan vapaasti puhua ja lausua mielipiteensä, toisin sanoen julistavat tuon kaikille eduskuntalaitoksille niin kallis sananvallan vapauden.
Säätyvaltiopäivät (1809)1863-1906 25.3.-19.7.1809 (Porvoossa) 15.9.1863-15.4.1864 22.1.-31.5.1867 1.2.-15.6.1872 23.1.1877-24.1.1878 19.1.-6.6.1882 14.1.-23.5.1885 17.1.-31.5.1888 20.1.-28.5.1891 22.1.-2.6.1894 22.1.-1.6.1897 ylim. 19.1.-30.5.1899 (asevelvollisuusl.) 23.1.-6.6.1900 8.12.1904-15.4.1905 ylim. 20.1.-18.9.1906 (valtiopäiväuud.) Ritaristo ja aateli Porvarissääty Pappissääty Talonpoikaissääty Yksinvaltainen keisari
Kansanvalta valtiopäivillä ja kunnissa Säädyt valtiopäivillä Talonpoikaissääty Max 64 jäsentä valittiin tuomiokunnittain kuntakokousten valitsemien valitsijamiesten toimesta Porvaristo Max 75 Kaikki kaupungit (Hki 16) Pappissääty max 48 edustajaa, piispat sekä pappien, yliopiston, oppikoulujen opettajien valitsemat edustajat Ritaristo ja aateli. Jokaisen suvun päämies. Max 203 aateliston edustajaa. Kunnat ja kaupungit 1865 kirkollinen ja maallinen hallinto erilleen, kuntakokous, äänoikeus sidottu veronmaksuun: yksi veroäyri yksi ääni (max. 1/6 kaikista), myös omaa omaisuuttaan hallitsevilla naisilla äänioikeus 1873 kaupungit, äänioikeus sidottu veronmaksuun, naimattomilla täysivaltaisilla naisilla äänioikeus 1875 muttei vaalioikeutta
Venäjän yhtenäistämispolitiikka: Tuleeko tuomarin noudattaa lakia? Edvard Eetu Isto, Hyökkäys, 1899, Helmikuun manifestin herättämän reaktion kuvitus 1902 tuomareiden menettelytapakiista. Jos kysymys nousee siitä, mille kannalle maan tuomarikunnan on asetuttava jälkeen 1899 perustuslakejamme vastaan ilmestyneitten asetusten suhteen, on mielipiteeni, että tuomarikunnan tulee edelleen uskollisena valallensa, seurata ainoastaan maan perustuslakeja ja niitten mukaan syntyneitä lakeja ja asetuksia sekä olla noudattamatta perustuslain-vastaisia säännöksiä. (PES kirje Allan Serlachiukselle 1902 )
Ensimmäinen sortokausi 1899-1905 1890 postimanifesti 1898 kenraalikuvernööri Bobrikovin ohjelma: armeija yhdistettävä Venäjän sotaväkeen; valtiosihteerinvirasto lakkautettava, lakien kodifiointi; venäjä virkakieleksi senaatissa, hallinnossa ja oppilaitoksissa, venäläisille pääsy virkoihin; yliopisto valvontaan ja oppikirjat tarkistettava; Suomen erilliset tulli- ja rahalaitokset poistettava; Suomeen venäjänkielinen lehdistö; valtiopäivien juhlamenot yksinkertaistettava; kenraalikuvernöörin ohjesääntö uudistettava 1899 Helmikuun manifesti: Suomen lähentäminen Venäjän keisarikuntaan, separatismin rajoittaminen ja hallinnon tehostaminen sekä venäläistäminen 1901 asevelvollisuuslaki ja kutsunnat, omien joukkoosastojen lakkautus 1903 Bobrikov karkotti 1903 yli 50 suomalaista (Leo Mechelin, Eero Erkko), virasta erottamiset (Svinhufvud)
Vastarinnan eri menettelytavat Myöntyvyys. Neuvotteleva, pragmaattinen, tarkoituksenmukainen (tärkeintä säilyttää suomen kieli) Perustuslaillisuus. Tinkimätön, periaatteellinen (tärkeintä lakien kunnioitus) Passiivinen vastarinta, aseeton, väkivallaton toiminta (Kagaali) Aktiivinen vastarinta, väkivallanteot, kaartien perustaminen, valmistautuminen aseelliseen toimintaan (Bobrikovin murha 1904) Suuret kansanliikkeet: herätys, kansanopetus, raittius, osuustoiminta, naisasia, yhdistykset Työväestön järjestäytyminen. Ammatillinen ja poliittinen, lakkoliikkeet, omien kaartien muodostuminen (Suomen Työväenpuolue 1899) Kagaalin johtoa 1901 ylh. vas. Th. Schwindt, P. E. Svinhufvud, A. von Bonsdorff, A. Törngren, K. Grotenfelt, Edvin Castrén, Harald Neovius, E. Polón, E. Erkko, W. Zilliacus, Ernst Estlander, Th. Homén, J. E. Reuter. Svinhufvud ja Polon palasivat samalla junalla Siperian karkotuksesta 29.3.1917
Pehr Evind Svinhufvud tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881, mol. oik.kand. 1886, varat. 1886 Turun hovioikeuden ja lainvalmistelukunnan virkamies 1889-1903 Asianajaja Helsingissä 1903-1906 Heinolan ja Lappeen tuomiokunnan tuomari 1906-1914 Karkotettu Siperiaan 1914-1917 Prokuraattori 1917-1918 Suomen vakuus oy:n pääjohtaja 1919-1920 Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, 1899-1906 Kansanedustaja (nuorsuomalaiset) Mikkelin läänin vaalipiiri 1907 1908, Viipurin läänin itäinen vaalipiiri 1908-1917, (kokoomus) Uudenmaan läänin vaalipiiri 1930 1931 Senaatin puheenjohtaja (pääministeri, valtionpäämies) 27.11.1917-27.5.1918 Valtionhoitaja 18.5. - 12.12.1918 Pääministeri 4.7.1930-18.2.1931 Presidentti 1931-1937
Suurlakko loka-marraskuu 1905 22.1. Pietarin verisunnuntai Lokakuu Venäjällä yleislakko 30.10. Keisari suostui duuman perustamiseen 29-30.10. suurmielenosoitukset Suomessa 30.10. Vanhasuomalainen senaatti pyysi eron 1.11. Tampereen punainen julistus 4.11. Helsingin rautatientorilla valittiin väliaikainen hallitus 4.11. Keisari Nikolai II allekirjoitti Marraskuun manifestin, joka kumosi helmikuun manifestin ja lupasi kutsua valtiopäivät säätämään kansanedustuslaitoksen uudistuksesta ja kansalaisvapauksista. 6-8.11. Suurlakko päättyi 1.12. Mechelinin senaatti Leo Mechelinin senaatti oli ensimmäinen poliittinen hallitus 1.12.1905 4.6.1908
Eduskuntauudistus 1905-1906 Hermanssonin komitea (Santeri Alkio, T.J. Boisman, J.R. Danielson, Felix Heikel, Heikki Lindroos, J.K. Paasikivi, Thiodolf Rein, Emil Schybergson, E.N. Setälä, Yrjö Sirola, P.E. Svinhufvud, Juho Torppa ja Edvard Valpas Hänninen Yksikamarinen eduskunta (suuri valiokunta) 200 jäsentä, 3 vuoden kausi Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisille 24 vuoden ikäraja
Eduskunta 1907-1916 Eduskuntavaalit: 15-16.3.1907 1-2.7.1908 1-13.5.1909 1-2.2.1910 2-3.1.1.1911 1-2.8.1913 1., 3.7.1916 1-2.10.1917 Svinhufvud puhemies 23.05.1907-31.01.1913 SDP Van has Nuor s RKP Maa laisl 1907 80 59 26 24 9 2 1908 83 55 26 24 10 2 1909 84 48 29 25 13 1 1910 86 42 28 26 17 1 1911 86 43 28 26 16 1 1913 90 38 29 25 18 1916 103 33 23 21 19 1 1917 92 32 24 21 26 Krist
P. E. Svinhufvud eduskunnan ensimmäinen puhemies 23.05.1907-31.01.1913 Svinhufvud puhemieheksi, koska hän oli SDP:n mukaan laittomuuden tunnetuin vastustaja Hän loi vakaan ja arvokkaan tyylin Eduskuntavaalit: 15-16.3.1907 2-3.1.1.1911 1-2.7.1908 1-2.8.1913 1-13.5.1909 1., 3.7.1916 1-2.10.1917 1-2.2.1910
Toinen sortokausi 1909-1917 1909 Keisarin alisti Suomen asiat valtakunnan ministerineuvostolle 1910 laki edellytti Suomen senaattia lähettämään kaksi edustajaa valtakunnanneuvostoon ja neljä duumaan. 1912 yhdenvertaisuuslaki: venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisille 1914 suuri venäläistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Suomesta Venäjän maakunta Suomeen sotatila 1.8.1914, maasta tuli sotaleiri, Maaliskuun vallankumous 1917 Nikolai II, keisari 1894-1917 Albert Edelfelt, 1896
Laillisuusmies P. E. Svinufvud uhmasi tietoisesti laittomana pitämäänsä järjestystä 31.10.1914 Lappeen tuomiokunnan tuomari Svinhufvud lähetti prokuraattori Kasanskille kirjeen, jossa hän ei pitänyt tätä laillisena prokuraattorina, koska tämä oli nimitetty Svinhufvudin laittomana pitämän yhdenvertaisuuslain nojalla 13.11.1914 kenraalikuvernööri Seyn erotti Svinhufvudin sotatilalain nojalla, mutta PES ei aikonut erota, koska piti sotatilalakia laittomasti syntyneenä. Tämän johdosta Viipurin kuvernööri esitti kenraalikuvernöörille Svinhufvudin karkottamista johonkin keisarikunnan etäiseen kuvernementtiin.
Svinhufvudin pidätys 25.11.1914 25.11.1914 PES pidätettiin Luumäen käräjäsalista. En voi ruveta herrojen kanssa tappelemaan! Viekää mihin viette, mutta laitonta se on!. Tunti aikaa kerätä omat tavarat. Vietiin Viipurin lääninvankilaan. Luumäen nimismies Oskar Nordström erotettiin virastaan, koska ei pidättänyt Svinhufvudia Tuomarin apulainen Toivo Tapanainen neljä kuukautta vankeutta, koska ei ottanut tuomarin virkaa vastaan Hovioikeudenauskultantti Elias von Hertzen viisi kuukautta vankeutta, koska arvosteli hovioikeuden toimenpiteitä Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla, Wäinö Aaltonen
Karkotus 1914-1917 26.11.1914 Kenraalikuvernööri Seyn kerkotti PES:n niin pitkäksi aikaa, kuin sotatila Suomessa on voimassa, Tomskin lääniin. Svinhufvud uskoi palaavansa Jumalan ja - - Hindenburgin avulla 8-14.12.1914 Junamatka Tomskiin, josta kuvernööri karkotti hänet Tymskojeen, jonne P. E. ja Ellen Svinhufvud saapuivat joulun alla 1915-1917 Kolyvan. Svinhufvud sai kesällä 1915 tiedon että hän saisi siirtyä uuteen karkotuspaikkaan Simbirskin kuvernementtiin Euroopan puolelle, mutta halusi jäädä Kolyvaniin 29.3.1917 P. E. ja Ellen Svinhufvud saapuivat Helsinkiin
Erkki Räikkönen, Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Otava 1928, näköispainos 2007.
Suomalaisten karkotukset Siperiaan Venäjän vallan aikana 1500-luvulla alkanut, 1753 ja 1822 venäläinen karkotusjärjestelmä. Törkeät rikolliset pakkotöihin, lievemmät ammattinsa mukaisiin töihin. Tavoitteena Siperian asuttaminen, vrt. englantilaiset Australiaan Kaikkiaan Suomesta karkotettiin Siperiaan rikollisina 2 859 miestä ja 462 naista, yhteensä 3 321 henkeä: - 899 kuolemaantuomitut - 1 312 elinkautista, armahdus ja uudisasukkaiksi - 1 110 irtolaiset, omasta anomuksesta siirretyt Kalterijääkärit, n. 60: rikoksena jääkärivärväys, etapit eli maasta poistumisen avustaminen. Tunnetuimmat Shpalernajan vangit: Aarne Sihvo, ylioppilaspoliitikko Yrjö Ruutu, lääkäri Väinö Lindén, opettaja Artturi Leinonen, maanviljelijä Vihtori Kosola, kirjailija Kyösti Wilkuna
Jääkäriliikkeen syksy 1914 17.11. Marraskuun manifesti: venäläistämisohjelma, 23.11. Svinhufvudin erottaminen 20.11. Ylioppilaiden ns. Kassahuoneen kokous Ostrobotnialla 27.11. Ostrobotnian toinen kokous: Ylioppilaskomitea, päätös lähettää tekn. yo. Bertel Paulig ja lääk. Yo. Walter Horn Tukholmaan Jouluk. alussa Berliinissä Fritz Wetterhoff, Herman Gummerus 5.12. Paulig ja Horn tapasivat Gummeruksen ja Carl Mannerheimin ja laativat kirjelmän 150 miehen sotilaskoulutuspyynnön Saksalle 8.12. Gummerus toimitti kirjeen Saksan sotilasasiamiehelle
Jääkäreiden paluu Suomeen helmikuussa 1918
Venäjän imperiumi: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Valko-Venäjä, Tšekkosloavia, Transkaukasian liittovaltio (Armenia, Georgia ja Azerbaidžan), Tannu-Tuva Itävalta-Unkari: Itävalta, Unkari, Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia Saksa: Puola, Danzig, Memel Iso-Britannia: Irlanti Ottomaanien valtakunta: Turkki Hajoavia imperiumeja
Mannerheim ja Svinhufvud Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon 23.3.1918 Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim
Kaksi miestä Venäjältä Suomeen 1917 P. E. Svinhufvud G. Mannerheim Oikeustaistelija Suomessa 1899-1917 Palasi maaliskuussa 1917 Siperian 2 v 4 kk karkotuksesta Prokuraattori 1917 Senaatin puheenjohtaja 1917-1918 Korkeimman vallan haltija (valtionhoitaja) 1918 Pääministeri 1930-1931 Presidentti 1931-1937 Tsaarin upseeri Venäjällä 1887-1917 Palasi joulukuussa 1917 Vapaussodan ylipäällikkö tammi-toukokuu 1918 Valtionhoitaja 1918-1919 Ylipäällikkö 30.12.1918-26.7.1919 Suomen armeijan ylipäällikkö 1939-1945 Presidentti 1944-1946
Paluu Helsinkiin 29.3.1917 prokuraattori, pääministeri Suomessa sosialistienemmistöinen eduskunta ja hallitus Maaliskuu: Venäjän keisari luopui vallasta, Kerenskin hallitus Heinäkuu: valtalakikiista ja eduskunnan hajotus, uudet vaalit Marraskuu: Venäjän vallankaappaus ja suurlakko, eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917
Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin 75 000 venäläistä sotilasta tammikuussa 1918 Mannerheimista tuli Svinhufvudin johtaman hallituksen joukkojen ylipäällikkö
Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus
Vahva valtionpäämies Svinhufvudista valtionhoitaja 18.5.1918 18.5. Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin puheenjohtajuuden. Ulkopolitiikan katsottiin olevan hänen tärkein toimialueensa.
Paluu politiikkaan 1931 Kansanedustaja
Vuoden 1918 sodan sotasurmat Kuolintapa Mannerin kannattajat Svinhufvudin kannattajat Muut Yhteensä Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403 Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720 Kuollut vankileireillä Kuollut vankileireiltä vapauduttu aan 11 652 4 1 790 13 446 607-6 613 Kadonnut 1 767 46 380 2 193 Muut kuolintavat Kaikki yhteensä 443 291 531 1 265 27 038 5 179 4 423 36 640
Mäntsälän kapina 1932 Tasavallan suojelulain nojalla asetus 29.2.1932. Hallituksen määräys Lapuan liikkeen johtomiesten pidättämisestä Presidentin julistus suojeluskuntalaisille, lukijana puolustusministeri Lahdensuo 1.3.1932 Hallitus valitsi 2.3. presidentti Svinhufvudin johtamaan kapinan kukistamista. Hän muodosti esikunnan, johon kuuluivat puolustusministeri Jalo Lahdensuo, sotaväen päällikkö kenraali Aarne Sihvo, suojeluskuntien päällikkö kenraali Lauri Malmberg ja Yleisesikunnan jalkaväentarkastaja kenraali Hugo Österman
Kapinan kukistaminen 2.3.1932 Presidentti Svinhufvud 2.3.1932 radiossa: Presidentti P. E. Svinhufvud Kuopion ampumaradalla 25.8.1934. Kuva Tuttu Jänis. "Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisista nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa." Kun nyt olen omalla vastuullani, kenestäkään riippumatta, ottanut vastatakseni rauhan palauttamisesta maahan, kohdistuu jokainen salahanke tästä lähtien paitsi laillista järjestystä, myöskin minua vastaan henkilökohtaisesti, joka itse olen suojeluskuntalaisten riveissä marssinut yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.
P. E. Svinhufvudin jättämä perintö Kansanvalta. Eduskuntauudistus 1906-1907. Ensimmäinen puhemies Vapaus. Itsenäistyminen 1917-1918. Pääministeri, ensimmäinen valtionpäämies Oikeusvaltio. Laillisuuden ja kansanvallan kriisi 1931-1933. Pääministeri, presidentti