PÄÄTÖS. Nro 190/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/1172/2016 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 190/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/1172/2016 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2016 ASIA HAKIJA Jätehuoltolaitoksen tuhkan ja kuonan käsittelykentän laajennusalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Ilmajoki Lakeuden Etappi Oy Laskunmäentie 15 60760 Pojanluoma Y-tunnus 1087873-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan koetoimintailmoituksen perusteella jätteenpolton kuonasta erotelluista mineraaliaineksista sekä betoni-, tiili- ja lasimurskasta rakennetun kenttärakenteen pysyvään sijoittamiseen sekä kentän laajentamiseen Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen alueella. Jätehuoltokeskus sijaitsee noin 5 kilometriä Ilmajoen keskustasta itään Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä tilalla Laskunmäki, kiinteistötunnus 145-426- 2-453. Koetoiminta-alue ja rakennettavaksi esitetty laajennusalue sijaitsevat pilaantuneiden maiden käsittelykentän itäpuolella noin kahden hehtaarin suuruisella alueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentti sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 13 f). Koetoiminnasta annetun Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 134/2014/1 (Dnro LSSAVI/84/04.08/2014, 27.6.2014) määräyksen 4 mukaan rakenteiden pysyttämiselle koetoiminnan jälkeen on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 :n kohdan 13 h) perusteella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Lisäksi jätteen hyödyntämispaikka sijaitsee kaatopaikan yhteydessä ja valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee direktiivilaitosten ympäristölupa-asiat. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 1.3.2016. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 27.6.2014 päätöksellään Nro 134/2014/1 (Dnro LSSAVI/84/04.08/2014) hyväksynyt Lakeuden Etappi Oy:n tuhkan hyödyntämistä jätehuoltolaitoksen tuhkan ja kuonan käsittelykentän rakentamisessa koskevan koetoimintailmoituksen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 23.4.2013 antanut ympäristölupapäätöksen (Nro 50/2013/1, Dnro LSSAVI/357/04.08/2010), joka koskee jätehuoltokeskuksen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten määräysten tarkistamista, toiminnan olennaista muuttamista sekä jätehuoltokeskuksen alueelle sijoitettavia uusia toimintoja. Päätöksessä on myönnetty lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta tuhkan ja kuonan käsittelyn ja loppusijoittamisen osalta. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallintooikeus on päätöksellään 2.3.2015, Dnrot 00930-00931/13/5107 päätösnumero 15/0135/3, tarkentanut lupamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 8.4.2016, Dnrot 978/1/15 ja 996/1/15 Taltionumero 1224, tarkentanut lupamääräyksiä. Alueen kaavoitustilanne Voimassa olevassa Laskunmäen asemakaavassa pääosa jätehuoltokeskuksen alueesta on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-2). Alueen itäreuna on merkitty ongelmajätteen käsittelyalueeksi (EJ-1). Koetoimintakenttä ja rakennettavaksi esitetty laajennus sijaitsevat tällä alueella. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 2.4.2001 ja KHO on antanut kaava-asiasta päätöksen 1.4.2003. Kaavamääräykset ovat seuraavat: - Alue on varattu jätealueen ongelmajätteiden käsittelyä, varastointia ja sijoittamista varten - Toiminta-alueen pohja on tiivistettävä tiivisrakenteisia pohjarakenteita käyttäen niin, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun - Alueelle saa rakentaa jätteenkäsittelyä palvelevia tuotanto-, huolto-, toimisto- ja varastotiloja - Loppusijoituspaikan maisemointi tulee suorittaa läjityksen etenemisen mukaan Alueella ei ole yleiskaavaa. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavassa Lakeuden Etapin alue on merkitty tunnuksella ej (= jätteenkäsittelyalue/jätekeskus). Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Kaava on oikeusvaikutteinen.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 3 Sijainti Koetoimintailmoituksen perusteella rakennettu kenttä ja sen nyt rakennettavaksi esitetty laajennusalue sijaitsevat Lakeuden Etappi Oy:n jätekeskuksen alueella pilaantuneiden maiden käsittelykentän itäpuolella noin kahden hehtaarin suuruisella alueella. Jätehuoltokeskuksen välitön lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Laskunmäentien varrella jätehuoltokeskuksen eteläpuolella on lisäksi teollisuusalue, jolla toimivat Revisol Oy ja Lakeuden metallikierrätys Oy. Ympäristön tila ja laatu Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 600 m:n päässä Lakeuden Etapin rajasta koilliseen. Kiinteistöt muodostavat nauhamaisen, Tuomiluoma - nimisen joen ja Tuomikyläntien varrelle keskittyneen asutuksen. Lähimmät yksittäiset pellot sijaitsevat noin 350 m:n päässä jätehuoltokeskuksesta etelään. Laajemmat yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat 500 m:n päässä koilliseen Tuomiluoman suunnassa. Lähin vesistö on Tuomiluoma (vesistöalue 42.034), joka on lähimmillään noin 500 m etäisyydellä jätekeskuksesta ja noin 950 m etäisyydellä hakemuksessa esitetyistä käsittelykentistä. Tuomiluoma on osa Kyrönjoen vesistöaluetta (42) ja se kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Jätehuoltokeskuksen alue ympäristöineen on melko tasaista, loivasti pohjoisluoteeseen viettävää kallioista moreenimaastoa. Maaperäkerros on ohut ja kalliopaljastumia on runsaasti. Kallioperä on pääosin kiinteää ja vähärakoista, eikä merkittäviä ruhjevyöhykkeitä esiinny. Vallitseva irtomaalaji alueella on moreeni. Maaperä on tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää. Tutkittujen moreeninäytteiden vedenläpäisevyydeksi on määritetty K= 6,9 10-7 6,0 10-9 m/s. Toiminta-alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Luhtalanmäen kalliopohjavesialue, joka sijaitsee noin 4 km alueesta luoteeseen. Toinen pistemäinen pohjavesialue sijaitsee noin 3 km alueesta luoteeseen. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 900 metrin etäisyydellä jätehuoltokeskuksesta pohjoiseen. Lähialueen kaivojen ja lähteiden vesiä on tarkkailtu koko Lakeuden Etapin toiminnan ajan eikä vesien laadussa ole havaittu Etapin toiminnoista johtuvia muutoksia. Lakeuden Etapin alueella tai sen läheisyydessä ei ole sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lakeuden Etappi Oy on rakentanut kesällä 2014 koetoimintailmoituksen perusteella noin yhden hehtaarin suuruisen tuhkan ja kuonan käsittelykentän, jonka rakenteissa on hyödynnetty jätteenpolton kuonasta eroteltuja mineraa-

4 liaineksia, betoni- ja tiilimursketta sekä lasimursketta. Lakeuden Etappi Oy hakee ympäristölupaa kyseisen kenttärakenteen pysyvään sijoittamiseen sekä käsittelykentän laajentamiseen koetoiminta-alueen viereen noin hehtaarin alueelle vastaavilla rakenteilla ja suunnitelmilla kuin koetoimintakentässä. Kuonien ja tuhkien käsittelykenttä rakennettiin 1.7. 6.10.2014 välisenä aikana. Kentän asfaltointi saatiin valmiiksi 28.5.2015. Käsittelykenttä rakennettiin osana TEKES-hanketta, jonka tarkoituksena oli etsiä käytännön ratkaisuja ja menetelmiä jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämiseen maarakentamisessa. Käsittelykentän laajennuksen (kakkosvaiheen) rakentaminen on tarkoitus aloittaa viimeistään vuonna 2021. Jätemateriaalit Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksessa on käsitelty Westenergy Oy:n jätevoimalan pohjakuonaa kuivaerotustekniikalla metallien erottamiseksi. Kyseisellä käsittelyllä kuonan ominaisuudet paranevat huomattavasti ja jäljelle jääneet mineraalijakeet soveltuvat tutkimusten mukaan maarakentamiseen. Kuivaerottelukäsittelyssä metallien tehokas talteenotto edellyttää hienoaineksen erottamista kuonakäsittelyn ensivaiheessa. Hienoaineksen erottelun seurauksena käsittelystä syntyy useita raekooltaan erilaisia jakeita. Nämä kaikki eivät ole teknisiltä ominaisuuksiltaan suoraan rakentamiskelpoisia, joten jakeista suhteutetaan rakentamiseen sopivia seoksia. Seossuhteet ja kerrospaksuudet on laadittu siten, että kentän kantavuusvaatimukset täyttyvät (tavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä 180 MN/m 2 ). Kantava 2 -kerroksessa mineraalijaefraktioiden osuudet olivat 0-2 mm 15 %, 2-5 mm 15 %, 5-12 mm 15 % ja 12-50 mm 55 %. Jakavassa kerroksessa mineraalijaefraktioiden osuudet olivat 0-2 mm 35 %, 2-5 mm 25 %, 5-12 mm 25 % ja 12-50 mm 15 %. Suodatinkerroksessa käytettiin 0-2 mm mineraalijaefraktiota. Hakemuksessa ei ole esitetty käsitellyn pohjakuonan mineraaliaineksen kokonaispitoisuuksia. Käsittelemättömän pohjakuonan kokonaispitoisuudet vuonna 2012 ylittivät valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006 ja muutos 403/2009 tuhkalle asetetut raja-arvot kuparin (2600 mg/kg) ja sinkin (2900 mg/kg) osalta. Jätteenpolton pohjakuona ei kuitenkaan kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan. Käsitellyille jätteenpolton pohjakuonan mineraalijaefraktioille tehtyjen liukoisuustestien (VTT 17.12.2013) mukaan käsittelyfraktionäytteistä liukeni niiden omassa verrattain emäksisessä ph-arvossa suoritetuissa liukoisuustesteissä lähinnä kloridia ja sulfaattia sekä lisäksi jonkin verran kromia, kuparia, molybdeenia ja antimonia. Tutkittujen haitta-aineiden liukoisuudet alittivat VTT:n tässä yhteydessä soveltamat kriteerit tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Laadunvaihtelu käsittelyfraktioiden yksittäisnäytteiden liukoisuuksissa oli kromia lukuun ottamatta verrattain pientä. Liukoisuudet alittivat kromia ja kloridia lukuun ottamatta valtioneuvoston asetuksessa 591/2006 ja sen muutoksessa 403/2009 tuhkalle asetetut päällystetyn rakenteen raja-arvot. Jätteenpolton pohjakuona ei kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan.

5 Lasi on peräisin kotitalouskeräyksestä ja se on käsitelty jätehuoltokeskuksessa murskaamalla ja seulomalla. Lasi ei sisällä muita jätteitä eikä vaarallisia tai haitallisia aineita. Betonimurskeen kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet eivät hakemuksen liitteenä olevan ympäristökelpoisuuslausunnon (16.1.2014) mukaan ylitä valtioneuvoston asetuksen 591/2006 ja sen muutoksen 403/2009 mukaisia peitetyn tai päällystetyn rakenteen raja-arvoja. Kenttärakenne Toteutettu kenttä Koetoimintailmoituksella toteutetun käsittelykentän rakenne: Tuhkan ja kuonan käsittelykenttä rakennettiin kahdessa osassa. Pohjakerroksessa hyödynnettiin ympäristöluvan (LSSAVI/357/2010, 23.4.2013, Nro 50/2013/1) mukaisesti MARA-asetuksen 591/2006 (muutos 403/2009) rajaarvojen mukaisia, soveltuvia jätemateriaaleja, betonia ja tiiltä sekä lasia. Kuonien kuivaerottelukäsittelyssä syntyneitä mineraalijakeita hyödynnettiin kenttärakenteen pintakerroksessa. Rakenne koostui seuraavista kerroksista: päällystekerros murskekerros kantava kerros jakava kerros suodatinkerros LDPE-kalvo täytemateriaali/pohjamaa Suodatinkerroksen alapuolelle asennettiin LDPE-kalvo (paksuus 0,5 mm). Kalvon päälle rakennettiin salaojitus. Kenttä suunniteltiin ja toteutettiin siten,

6 että pohjaveden pinta ei korkeimmillaankaan nouse kalvon tasalle, vaan kalvon ja pohjavedenpinnan välillä on aina vähintään 80 cm ero. Koetoimintailmoituksessa esitettiin käsittelykentän rakenteissa hyödynnettäväksi 17 000 tonnia jätteenpolton kuonasta kuivaerotustekniikalla eroteltua mineraaliainesta, 3 400 t betoni- ja tiilimursketta sekä noin 4 000 t lasimurskaa. Hyödynnettävien jätemateriaalien kokonaismääräksi arvioitiin 24 400 tonnia. Mittausaineiston virheestä johtuneesta syystä suodatinkerroksesta (mineraalijae) jouduttiin tekemään 10 cm suunnitelmaa paksumpi (toteutunut paksuus 500 mm), jotta kenttä olisi samalla tasolla viereisen, pilaantuneiden maiden käsittelykentän kanssa. Toteutetussa kentässä käytettiin yhteensä 15 426 tonnia kuonan mineraaliainesta (kantavassa kerroksessa 4 749 t, jakavassa kerroksessa 4 622 t ja suodatinkerroksessa 6 055 t). Betoni ja tiilijätettä käytettiin yhteensä 3 712 tonnia (ylitys 312 t = 9%) ja lasimursketta 3481 tonnia. Betoni ja tiilijätteen ylitys perustuu ympäristöluvan määräykseen 74. jonka mukaisesti jätteitä saa hyödyntää enintään sen paksuisena, kuin rakenteen tekniset vaatimukset edellyttävät. Yhteismäärä jätemateriaalien käytössä kuitenkin alittui. Rakennettava kenttä Hakemuksessa esitetään jo toteutetun käsittelykentän viereen rakennettavaksi noin hehtaarin suuruista laajennusta (kakkosvaihe) samoilla rakenteilla ja materiaaleilla. Rakenteessa käytettävä kuonan mineraaliaineksen määrä on samaa luokka kuin ensimmäisessä vaiheessa, eli yhteensä n. 17 000 t. Mikäli tarvittavia mineraaliaineksia ei ole saatavilla rakennushetkellä, ne korvataan neitseellisillä kiviaineksilla siten, että tekniset vaatimukset täyttyvät. Mineraalirakenteen alapuolisessa kerroksessa käytetään betoni-, tiili- ja lasimursketta siten, että uusi kenttärakenne saadaan samalle tasolle ensimmäisen vaiheen kanssa ja täytetään kentän tekniset vaatimukset. Mikäli näitä materiaaleja ei ole rakennusvaiheessa saatavilla, korvataan ne neitseellisillä kiviaineksilla. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Liikenne Lakeuden Etappi Oy:llä on standardien SFS-ISO 9001 ja SFS-ISO 14001 mukainen sertifioitu toimintajärjestelmä. Viimeisin auditointi on tehty 25.2.2016. Liikennemäärät eivät lisäänny normaaliin maarakentamiseen verrattuna. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen jäteperäisillä materiaaleilla on jätelain etusijajärjestyksen mukaista toimintaa ja edistää jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Lisäksi kuonien loppusijoittaminen vähenee.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin 7 Tuhkakentän rakenneratkaisut estävät veden pääsyn kenttärakenteista maaperään tai pohjaveteen. Tuhkarakenteen alla on salaojitus ja 0,5 mm LDPEkalvo. Salaojavedet ohjataan altaaseen 3 (muiden vesien allas) ja siitä edelleen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien seuranta toteutetaan voimassa olevan jätehuoltokeskuksen ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Päästöt ilmaan Kentän pysyttämisestä ei aiheudu ilmapäästöjä. Laajennuskentän rakentamisen ilmapäästöt eivät merkittävästi poikkea tavanomaisesta maarakentamisesta. Melu ja tärinä Rakentamisesta ei aiheudu normaalia maarakentamista suurempia melupäästöjä tai tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuonakentältä saatujen tutkimustulosten mukaan kuonan tutkittujen haittaaineiden kokonaiskuormitus jätekeskuksen alueella on vähäinen alittaen tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot ja lisäksi myös ns. MARA-asetuksen mukaiset muille tuhkille asetetut raja-arvot päällystetylle rakenteelle. Asfaltoimisen jälkeen kuonakentän kokonaiskuormitus ei tarkkailujakson jälkeen merkittävästi enää kohoa, koska vettä ei juurikaan pääse enää suotautumaan rakenteeseen sisään. Jätteenpolton kuonasta tehdyllä kenttärakenteella ei saatujen tulosten mukaan näin ollen ole merkittäviä vaikutuksia alueen vesistöön ja sen käyttöön. Lisäksi rakenteiden alla olevan LDPE -kalvon ja tiiviiden reunarakenteiden avulla vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen voidaan pitää merkityksettöminä. Jätteenpolton kuonasta rakennettu kenttärakenne voidaan turvallisesti jättää osaksi jätekeskusaluetta, jonka vesien laatua tarkkaillaan myös jatkossa osana jätekeskusalueen muuta tarkkailua. Päästöt maaperään (estäminen) Kenttärakenne on erotettu pohjamaasta suodatinkankaalla ja kuonarakenne alapuolisista kerroksista LDPE-kalvolla. Arvio perustilaselvityksen tarpeesta Hakija katsoo, että erillistä perustilaselvitystä ei tarvita, sillä alueen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jo ennen käsittelykentän rakentamista, joten alueen perustila on selvillä ja käsittelykentän vesien tarkkailu on osoittanut, että riski haitta-aineiden pääsylle vesistöihin on vähäinen.

8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Kenttärakenteella ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tutkimustulosten perusteella ei voida olettaa, että rakenteella olisi vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön. Toteutetun kentän rakennusaikaisten rakennetutkimusten ja ympäristövaikutusten seurannasta saatujen tulosten perusteella kentän rakenne on toimiva ja ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Vaikutukset ilman laatuun Kenttärakenteesta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Kentän rakenteet estävät haitta-aineiden liukenemisen maaperään tai pohjaveteen. Lähialueen kaivojen ja lähteiden tarkkailutulosten mukaan kenttärakenteella ei ole vaikutuksia pohjaveteen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Kenttärakenteella ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailu Toteutettu tarkkailu ja sen tulokset Jo rakennetun tuhkien ja kuonien käsittelykentän Tekes-hankkeeseen kuuluva vesientarkkailujakso oli kestoltaan yhden vuoden. Tarkkailua tehtiin 18.9.2014 18.9.2015 välisenä aikana. Kuonakentän sisäisiä vesiä tarkkailtiin kahdesta salaojakaivosta (H1 ja H10). Lisäksi kentän laidalle asennettiin neljä kappaletta sademittareita, joilla seurattiin seurantajakson aikana satavan veden laatua. Sisäisiä vesiä tarkkailtiin ensimmäisen viikon aikana rakenteiden valmistumisen jälkeen päivittäin (yhteensä 5 näytettä/kaivo). Tämän jälkeen näytteitä otettiin kahden viikon välein (yhteensä 2 näytettä/kaivo). Lokakuun lopusta alkaen näytteitä otettiin läpivirtaavan kumulatiivisen vesimäärän perusteella 300 m 3 välein, ja sitä jatkettiin niin kauan kunnes oli saatu L/S 0,1 vastaava vesimäärä (n. 1500 m 3 ) virtaamaan kentän rakennekerrosten läpi (16.3.2015 mennessä). Näin ollen, virtaamaan perustuvia vesinäytteitä otettiin viisi kappaletta molemmista kaivoista (virtaama 300 m 3 =1.näyte, 600m 3 =2.näyte, 900m 3 =3.näyte jne.). Maaliskuun puolenvälin jälkeen näytteitä otettiin vielä yhteensä 7 kappaletta molemmista kaivoista. Molemmista kaivoista otettiin tarkkailujakson aikana 19 kappaletta näytteitä eli yhteensä näytteitä otettiin 38 kappaletta.

9 Sisäisestä vedestä analysoitiin ph, metallien (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, V, Zn ja Hg) kokonais- ja liukoiset pitoisuudet, kloridi ja sulfaatti. 12 näytteestä analysoitiin myös liuennut orgaaninen hiili (DOC), PAHyhdisteet ja kiintoaine. Sadevedestä analysoitiin ph, metallien (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, V, Zn ja Hg) kokonais- ja liukoiset pitoisuudet, kloridi, DOC, PAH-yhdisteet, kiintoaine ja sulfaatti. Kuonakentän sisäisessä vedessä liukoisten metallien ja kokonaismetallien pitoisuudet olivat lähestulkoon samansuuruisia kaikilla analysoiduilla yhdisteillä. Tästä voidaan todeta, että kentän läpi suotautuvassa vedessä olevat metallit ovat kaikki lähestulkoon liukoisessa muodossa. Kuonakentän sisäisen veden pitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet ajan myötä ennen asfaltointia, kun vesi on päässyt vapaasti virtaamaan kuonarakenteen läpi. Ainoastaan vanadiinin (V) osalta pitoisuudet ovat kohonneet tarkkailujakson alusta lähtien. Asfaltoinnin jälkeen pitoisuudet lähtivät kaikilla muilla yhdisteillä, paitsi kromilla nousemaan. Mahdollisia syitä pitoisuuden nousuun osalla yhdisteistä on muun muassa virtaaman pieneneminen asfaltoinnin jälkeen, jolloin rakenteen läpi virtaava vesimäärä on pienempi ja yhdisteet konsentroituvat vesinäytteeseen. Lisäksi myös muutokset muun muassa pholosuhteissa, veden lämpötilassa sekä orgaanisen aineen määrässä vaikuttavat eri yhdisteiden liukoisuuskäyttäytymiseen. Eri yhdisteiden kumulatiivista kuormitusta (mg/kg) LS suhteessa 0,17 verrattiin valtioneuvoston asetuksen 331/2013 tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuihin raja-arvoihin sekä ns. MARA-asetuksen (VNa 591/2006 ja muutos 403/2009) muille tuhkille päällystetyssä rakenteessa asetettuihin rajaarvoihin (LS 10). Saatujen tulosten mukaan kaikki analysoidut yhdisteet alittavat L/S suhteessa 0,17 tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut rajaarvot sekä myös MARA-asetuksen raja-arvot päällystetylle rakenteelle alittuvat. Kuonakentän seurantajakson aikana kerätyn sadeveden (pintavalunta) haitta-ainepitoisuudet olivat merkityksettömiä verrattuna sisäisen veden keskimääräisiin haitta-ainepitoisuuksiin. Toteutetun kuonakentän suotovesien tarkkailua on jatkettu omaehtoisesti myös TEKES-hankkeen jälkeen (20.10.2015 12.7.2016). Tuloksista käy ilmi, että pitoisuuksien trendi on laskeva. Tulosten mukaan haitta-aineiden kuormitus kenttärakenteesta on ollut vähäinen eikä kentän rakenteissa oleva kuona kuormita alueen vesiä. Syksystä 2016 lähtien alueen vesien tarkkailu liitetään normaaliin kuukausittaiseen ympäristöluvan mukaiseen tarkkailuun altaan 3 vesistä. Vuonna 2015 jätehuoltokeskuksen alueella toteutettiin konttitestaus samalla rakenteella kuin tuhkakentässä. Testauksen tarkoituksen oli mm. selvittää kuonakentän vaikutuksia veden laatuun pitkällä aikavälillä. Konttitestauksen tulokset osoittivat, että tuhkakentän läpi suotautuvan veden pitoisuudet vähenevät nopeasti niin pieneksi, että ne alittavat selvästi Mara-asetuksen tuhkalle asettamat pitoisuusrajat, eivätkä näin ollen aiheuta haittaa ympäristölle pitkänkään ajan kuluessa.

10 Tuleva tarkkailu Koetoimintailmoituksen perusteella rakennetun tuhkien ja kuonien käsittelykentän sadevedet ohjataan altaaseen 3 (muiden vesien allas) ja sen vesien tarkkailu sisältyy laitoksen tarkkailuohjelmaan (päivitetty 30.4.2014). Myös rakennettavaksi esitetyn laajennuskentän vedet ohjataan altaaseen 3. Altaan vedet johdetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Jätehuoltokeskuksen tarkkailuohjelman mukaisesti altaan 3 vesinäytteistä analysoidaan 12 kertaa vuodessa kiintoaine, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, sulfaatti, lyijy, nikkeli, mineraaliöljyt ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Seleenipitoisuus määritetään neljä kertaa vuodessa. Vuosittain syksyllä otettavista näytteistä tutkitaan seuraavat metallit: kromi (VI), kadmium, kupari, elohopea, sinkki, syanidit, natrium sekä kloorifenolit, TOC, AOX ja VOC. Altaan 3 vedestä määritetään lisäksi pilaantuneiden maiden käsittelykentällä käsiteltävistä maa-aineksista ja vaarallisten jätteiden kaatopaikalle sijoitetuissa jätteissä olevat haitta-aineet kerran vuodessa. Täydennyksessään 29.9.2016 hakija esittää, että kentän salaojavesien erillinen tarkkailu lopetetaan ja jatkossa tarkkaillaan säännöllisesti muiden vesien allasta (allas 3) voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti kuukausittain. Tarkkailun lopettamista puoltaa se seikka, että salaojavesistä tuleva kuormitus ei ole merkittävä ja tarkkailun aikana mitatuilla pitoisuuksilla ja veden määrällä ei ole ollut vaikutusta altaan 3 vesien laatuun. Altaassa on huomattavissa WE:n pohjatuhkien varastoinnin ja käsittelyn alkaminen Lakeuden Etapissa vuonna 2013, mutta tuhkakentän sisäisillä vesillä ei ole ollut vaikutusta altaan veden laatuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen on esitetty jätehuoltokeskuksen tarkkailuohjelmassa (päivitys 30.4.2014). ESITYS VAKUUDEKSI Hakija esittää toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ) koskevaksi vakuudeksi 20 000. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 29.9.2016 ja 11.10.2016. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla 20.10.2016 21.11.2016. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Ilmajokilehdessä 20.10.2016. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä hakemusasiakirjat keskeisiltä osin ovat lisäksi olleet luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ilmajoen kunnassa.

11 Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Ilmajoen kunnalta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei näe estettä tuhkan ja kuonan sijoittamiseen pysyvästi käsittelykentän rakenteisiin. ELYkeskus katsoo, että alueelta tulevia suotovesiä voidaan tarkkailla toiminnanharjoittajan hakemuksen mukaisesti tasausaltaan 3 tarkkailun yhteydessä. ELY-keskus huomauttaa, että lausunnoilla olevan MARA-asetuksen 11.11.2016 päivätyn luonnoksen mukaan kyseistä asetusta sovellettaisiin myös yhdyskuntajätteen polttolaitoksella syntyvään käsiteltyyn kuonaan. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa toiminnanharjoittajan esittämän vakuuden määrään. Muuten ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin määräyksin. Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa Lakeuden Etapin hakemusta koetoimintailmoituksen perusteella rakennetun käsittelykentän pysyvään sijoittamiseen sekä kentän laajentamista samoin rakentein, sillä tarkkailussa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella kentän aiheuttamaa ympäristön pilaantumisen riskiä voitaisiin pitää erityisen suurena. Hakijan esitystä tarkkailun toteuttamisesta tapahtuvaksi osana Lakeuden Etapin kuukausittaista tarkkailua voidaan pitää perusteltuna valmiin kentän osalta. Laajennusalueelle tulisi harkita lyhytaikaista tarkkailua ja varata vähintään mahdollisuus suotovesien tarkkailuun, joka parantaisi laitoksen valmiuksia mahdollisten ennakoimattomien riskien hallintaan. Ilmajoen kunnanhallitus antaa lausuntonsa ympäristönsuojeluviranomaisen (ympäristölautakunnan) esityksen mukaisena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut kirjeellä 1.12.2016 hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija toteaa vastineessaan 5.12.2016 seuraavaa: Lakeuden Etappi Oy:llä ei ole huomauttamista Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Ilmajoen ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausuntoihin hakija vastaa, että suotovesien hyvä laatu taataan sillä, että rakenteisiin käytettävien mineraaliaineksien pitoisuudet ja liukoisuudet tutkitaan ennen niiden käyttä-

12 mistä rakennusmateriaalina. Jo rakennetun kentän tutkimustuloksiin viitaten, haitta-aineiden liukoisuuksilla ei oleteta olevan vaikutusta muiden vesien altaan veden laatuun. Muiden vesien altaan tarkkailuohjelman mukaisella tarkkailulla saadaan vielä varmistettua asia ja tarvittaessa Iaajentamaan tarkkailua rakennettavan tuhkakentän tarkastuskaivoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lakeuden Etappi Oy:lle ympäristöluvan koetoimintailmoituksen perusteella rakennetun tuhkan ja kuonan käsittelykentän pysyvälle sijoittamiselle ja jätteiden hyödyntämiselle käsittelykentän laajennuksen rakenteissa sekä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Ilmajoen kunnassa lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toiminnassa tulee lisäksi noudattaa koko jätehuoltokeskuksen toimintaa koskevaa ympäristölupapäätöstä (23.4.2013, Nro 50/2013/1, Dnro LSSAVI/357/04.08/2010). Alue on merkitty päätöksen liitteenä olevaan karttaan. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätemateriaalit 1. Koetoimintailmoituksen perusteella toteutetun, noin yhden hehtaarin suuruisen tuhkan ja kuonan käsittelykentän pysyvä sijoittaminen käsittää seuraavat jätemäärät: kuonan mineraaliainesta yhteensä 15 426 tonnia (kantavassa kerroksessa 4 749 t, jakavassa kerroksessa 4 622 t ja suodatinkerroksessa 6 055 t), betoni ja tiilijätettä yhteensä 3 712 tonnia ja lasimursketta 3 481 tonnia. 2. Jo rakennetun tuhkan ja kuonan käsittelykentän viereen rakennettavan noin yhden hehtaarin suuruisen käsittelykentän laajennuksen rakenteissa voidaan hyödyntää hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti jätteenpolton kuonasta kuivaerotustekniikalla eroteltua mineraaliainesta (jätekoodi 19 01 12) yhteensä enintään 17 000 tonnia, betoni- ja tiilimursketta (17 01 01, 17 01 07) enintään 3 400 tonnia sekä lasimurskaa (17 02 02) enintään 4 000 tonnia. Jätemateriaaleja ei saa kuitenkaan käyttää enemmän kuin rakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta on tarpeen. 3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jätemateriaalien laadusta. Mikäli kohteeseen tuodaan materiaalia, jonka käsittelyyn ei ole lupaa, on se viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava luvan omaavalle vastaanottajalle. 4. Käsitellyn kuonajätteen mineraaliaineksen koostumuksen ja liukoisuuksien pitää vastata hakemuksessa esitettyä. Kenttärakenteessa

13 käytettävän jätteenpolton kuonan mineraaliaineksen laatu tulee tutkia ennen rakentamisen alkamista ja aina alkavaa 10 000 tonnia kohden. Betoni- ja tiilimurskeen haitta-ainepitoisuuksien ja liukoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksen 403/2009 liitteessä 1 betonimurskeelle peitetyssä rakenteessa asetetut raja-arvot. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen laatu tulee varmistaa ennen rakenteeseen hyväksymistä laadunvalvontatutkimuksin valtioneuvoston asetuksen 591/2006, muutos 403/2009, liitteiden 1 ja 2 mukaisilla haittaaineiden pitoisuus- ja liukoisuustutkimuksilla. Betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Muun rakennusjätteen osuus betoni- ja tiilijätteessä saa olla enintään 1 painoprosentti. Hyödynnettävä jäte ei saa sisältää havaittavissa määrin kevyitä materiaaleja, kuten mineraalivillaa. Maarakenteissa hyödynnettävä jäte ei saa sisältää PCB- tai lyijypitoisia saumanauhoja, eristeitä tai asbestia. Lasimurska ei saa sisältää muuta jätettä eikä vaarallisia tai haitallisia aineita. Rakenteet 5. Kenttärakenne on toteutettava hakemuksessa esitetyn sekä 29.9.2016 päivätyn täydennyksen liitteen 1 (suunnitelmakartta) ja liitteen 2 (leikkaukset) mukaisesti. Jätekuonan mineraaliaines tulee levittää ja tiivistää välittömästi kuorman purkamisen jälkeen. LDPE-muovikalvon asennukseen on kiinnitettävä kentän reunoilla erityistä huomiota, jotta rakenteen sisälle ei pääse kulkeutumaan vesiä kenttäalueen luiskista. Kenttärakenne pitää toteuttaa yhtäjaksoisesti ja rakennusaika tulee pitää mahdollisimman lyhyenä. Kenttä pitää päällystää kaksikerrosasfaltilla mahdollisimman pian rakennekerrosten valmistumisen jälkeen. Asfaltin kuntoa pitää seurata säännöllisesti ja havaitut vauriot pitää korjata välittömästi. 6. Sekä toteutetun että suunnitellun kentän salaoja- ja hulevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti altaaseen 3 (muiden vesien allas). Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Työ on keskeyttävä ja ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin suojaustoimiin, jos tuulen tai sateen vaikutuksesta taikka muusta vastaavasta syystä voi aiheutua pohjakuonan merkittävää leviämistä ympäristöön. Rakentamisen aikana tulee pitää saatavilla riittävä määrä sopivaa maa-ainesta tai muuta sopivaa materiaalia rakennekerrosten äkillistä peittämistarvetta varten. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tapahtumasta tulee raportoida Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös kirjallisesti kuukauden kuluessa. Raportissa tulee arvi-

14 oida häiriötilanteessa aiheutuneet päästöt tai vaikutukset ympäristöön sekä syntyneet jätteet. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 8. Toteutetun kentän salaojavesiä tulee tarkkailla altaasta 3 jätehuoltokeskuksen voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Rakennettavan kentän salaojavesien laatua tulee lisäksi tarkkailla 29.9.2016 päivätyn täydennyksen liitteeseen 3 (Nykytilannekartta ja vesien johtaminen 1:3000, pvm 14.9.2016) merkityistä näytteenottokaivoista kerran kuukaudessa yhden vuoden ajan. Näytteistä tulee analysoida ph, metallien (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, V, Zn ja Hg) kokonais- ja liukoiset pitoisuudet, kloridi ja sulfaatti. Mittaustulokset tulee toimittaa koko jätehuoltokeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristöviranomaiselle. Mikäli näytetulokset eivät anna aihetta erillisen tarkkailun jatkamiseen, tarkkailua voidaan tämän jälkeen suorittaa altaasta 3 jätehuoltokeskuksen voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa perustellusta syystä muuttaa tarkkailua edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. 9. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on tehtävä CEN-, ISO-, SFS-, tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 10. Kenttärakenteen työnaikainen valvontaohjelma (suunnitelma) tulee lähettää ennen töiden aloittamista Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kuukautta ennen töiden aloittamista ja lopettamisesta heti töiden valmistuttua Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristöviranomaiselle. 11. Hyödynnettävästä jätteestä on pidettävä kirjaa. Jätteet on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. Kirjanpidosta on käytävä ilmi eri materiaalien määrä, laatu, alkuperä ja sijoituspaikka. Lisäksi on pidettävä kirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 12. Loppuraportti, jossa on selvitetty lyhyesti työn kulku, hyödynnettyjen jätteiden määrä, yhteenveto kirjanpidosta, työaikaisten tarkkailujen tulokset, mahdolliset poikkeustilanteet ja lupamääräysten täyttyminen työn aikana, tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja

15 ympäristökeskukselle kolmen kuukauden sisällä kenttärakenteen valmistumisesta. 13. Jätemateriaalien hyötykäytölle rakentamiskohteessa on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että toimintaa harjoitetaan lupaehtojen mukaisesti. Henkilön nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pidettävä ajan tasalla. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan jätteiden hyödyntämiseen koetoimintailmoituksen perusteella rakennetun tuhkan ja kuonan käsittelykentän ja sen laajennuksen rakenteissa, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon lausunnot sekä muutoinkin mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu, asetettavat lupamääräykset ja hankkeen sijoituspaikka huomioon ottaen, terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että esitettyjen jätemateriaalien hyötykäyttö rakenteissa täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteiden mukaista. Toiminnanharjoittajalla katsotaan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Toiminta ei ole ristiriidassa voimassaolevan kaavoituksen kanssa. Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaan toiminnanharjoittajan, joka harjoittaa jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa, on asetettava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävän suuri vakuus tai esitettävä vastaava muu järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi huomioiden toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioiden vähäiset. Vakuutta ei ole vaadittu, koska kyseessä on kertaluontoinen toiminta ja jätemateriaalit sijoitetaan rakenteeseen pysyvästi. Vaikka hakija harjoittaa kaato-

16 paikkatoimintaa, käsittelykentän rakentamisessa ei ole kyse jätteen sijoittamisesta, vaan jätemateriaaleilla korvataan luonnonmateriaaleja. Lisäksi kuonan mineraaliaineksen koostumus ja ympäristövaikutukset tunnetaan, se aiotaan käyttää vakiintuneella tavalla maarakennuksessa ja on selvää, ettei hankkeesta tule aiheutumaan merkittäviä jätehuoltokustannuksia. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016 2021 mukaan Kyrönjoen yläosan ekologisen tilan luokka on välttävä. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa hanke ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman hyvän tavoitetilan saavuttamista Lupamääräysten yleiset perustelut Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on noudatettava mahdollisuuksien mukaan etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, on jäte hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, on jäte loppukäsiteltävä. Aluehallintovirasto katsoo, että jätemateriaalien hyödyntäminen kenttärakenteessa edistää jätelain (646/2011) mukaista jätehierarkiaa. Jätemateriaalien hyödyntäminen on valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman (Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020) tavoitteiden mukaista. Hankkeessa ei käytetä jätemateriaaleja enemmän kuin rakennusteknisesti tarvitaan. Hyödynnettäville jätemateriaaleille on perusteltu käyttötarve ja ne korvaavat luonnonmateriaaleja rakenteissa. Ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset muun muassa hyödynnettävien jätteiden laadulle, jätteiden hyödyntämiselle rakenteissa, toiminnan ympäristövaikutusten ehkäisemiselle ja toiminnan tarkkailulle. Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Jätemateriaalien hyödyntäminen tapahtuu jätehuoltokeskuksen alueella ja koetoimintailmoituksella rakennetun tuhkien ja kuonien käsittelykentän tarkkailutulosten perusteella kenttärakenteesta ei ole aiheutunut haittaa ympäristölle. Salaoja- ja hulevedet ohjataan altaaseen 3 ja sieltä Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon, joten rakenteesta ei aiheudu päästöjä vesistöön tai pohjaveteen. Jo rakennetun käsittelykentän (koetoimintakenttä) tarkkailu on määrätty tehtäväksi altaasta 3, koska kentän toimivuudesta on jo tarkkailutuloksia eikä suotovesien laadussa oleteta tapahtuvan suuria muutoksia. Rakennettavan kentän (tuleva laajennusosa) määräaikainen erillinen tarkkailu kentän näytteenottokaivoista on määrätty sen varmistamiseksi, että tarkkailu kohdistuu juuri rakennettavaan kenttään. Näin voidaan varmistaa, että kenttä toimii suunnitellusti ja mahdolliset asennusvirheet tai poikkeavat tulokset huomataan.

17 Rakennettavan kentän toteutusaikataulusta ei ole määrätty tarkemmin. Mikäli kuonan mineraaliainesta ei ole riittävästi saatavilla, rakenne toteutetaan neitseellisillä materiaaleilla. Rakentamisen voidaan olettaa olevan lyhytkestoista, koska koetoimintailmoituksen perusteella toteutetun kentän rakentamisaika oli noin kolme kuukautta. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi eräiden jätteiden hyödyntämiseksi maarakentamisessa (ns. MARA-asetuksen muutos, luonnos 11.11.2016) on lausuntokierroksella. Ehdotuksessa on lisätty asetukseen uusia jätemateriaaleja ja käyttökohteita, mm. käsitelty jätteenpolton kuona (jätenimike 19 01 12). Mikäli asetusmuutos hyväksytään, voidaan käsiteltyä jätteenpolton kuonaa jatkossa hyödyntää ilmoitusmenettelyn kautta. Päätöksessä on huomioitu asetusehdotuksen linjaukset. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Kentän pysyvä sijoittaminen ei aiheuta ympäristölle haittaa tai vaaraa. Kenttä on rakennettu määräyksessä esitetyillä materiaaleilla ja materiaalimäärillä. Määräykset 2-4 Käsittelykentän rakentamiseen on hyväksytty vain hakemuksessa esitettyä jätettä. Hyödynnettävien materiaalien laadusta tulee olla edustavaa ja ajankohtaista tietoa. Pitoisuuksien seuranta on tarpeen annettujen raja-arvojen valvomiseksi. Määräys 5 Yhtäjaksoinen rakentaminen on tarpeen, jotta rakenne ei ole tarpeettoman pitkään avoinna ilman tiiviitä pintakerroksia. Rakenteen tiiviys myös reunaluiskissa on tärkeää, koska veden pääsy rakenteeseen lisää kuormitusta. Asfaltoinnin kunnossapidolla estetään sade- ja hulevesien pääsy kenttärakenteeseen. Määräys 6 Vedet tulee johtaa hallitusti jätehuoltokeskuksen vesienkäsittelyyn. Määräys 7 Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite ovat tarpeen välittömän ympäristövahingon torjumisen onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Luvansaajan tulee olla tietoinen toiminnan ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Määräys 8 Rakennettavan kentän salaojavesien erillisellä tarkkailulla varmistetaan, että rakenne toimii suunnitellusti ja että päällysrakenne on tiivis. Toteutetun kentän tarkkailutulosten perusteella altaasta 3 suoritettava tarkkailu on alkuvaiheen jälkeen riittävä myös rakennettavan kentän vaikutusten tarkkailuun.

18 Määräys 9 Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä ympäristönsuojelulain 209 :n mukaisesti pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset 10 12 Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Määräys 13 Jätteenkäsittelylaitoksella tulee jätelain mukaan olla nimetty vastuuhenkilö. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvoville viranomaisille. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Ilmajoen kunnan ja ympäristöviranomaisen lausunnossa esitetty tarkkailu on otettu huomioon lupamääräyksessä 8. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan oleelliseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa (YSL 29 ). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lakeuden Etappi Oy on hakenut ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen täytäntöönpanosta hakemuksen ja lupamääräysten mukaisilla menettelyillä ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen poistamalla hyödynnetyt jäterakenteet ja korvaamalla ne neitseellisillä materiaaleilla, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa. Aluehallintovirasto katsoo, että haettu toiminta voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa varten tulee asettaa 20 000 euron erillinen vakuus Etelä-Pohjanmaan ELY-

19 keskukselle ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on palauttaa tilanne ennalleen. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen toimeenpanon. (YSL 201 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 12, 16, 17, 29, 48, 49, 51 53, 58, 59, 62, 65, 66, 87, 198, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 118, 119 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 12, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, muutos 403/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 6 350 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista vuonna 2016 annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseisen maksutaulukon mukaan jätteiden käsittelylaitoksen, jossa käsitellään jätettä vähintään 20 000 t/v, maksu on 9 770 euroa. Maksu peritään 35 % pienempänä, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Käsittelymaksu on siten 6 350 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Lakeuden Etappi Oy Tiedoksi (sähköisesti) Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Suomen ympäristökeskus

20 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Kartta Christel Engman-Andtbacka Satu Jaakkonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Jaakkonen.

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.1.2017. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeuden-käyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

23 KARTTA LIITE