BIOJÄTTEEN LAJITTELU Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräykset velvoittavat vähintään neljän talouden asuinkiinteistöt sekä kiinteistöt, joilla on ruokala, elintarvikemyymälä tai vastaava, lajittelemaan syntyvän biojätteen. Biojäte on kompostoitava pienkiinteistöillä, haja-asutusalueella ja taajamassa, muilta kiinteistöiltä se voidaan toimittaa erilliskeräyksen mukana kompostoitavaksi. Biojätteen kompostointia suositellaan kaikille kiinteistöille. Biojätteen lajitteluohjeet Kyllä ruuantähteet kuivuneet, pilaantuneet ja poisheitettävät elintarvikkeet hedelmien, vihannesten, juuresten ja kananmunien kuoret marjojen, kalojen yms. perkuujätteet luut, jähmettynyt paisto- ja kinkkurasva kahvin ja teen porot suodattimineen ja pusseineen talouspaperit, paperiset lautasliinat, kananmunakennot puutarhajätteet, kukkamulta, kasvinosat, kuihtuneet kukat kotieläinten häkkien siivousjätteet, pienet määrät kissanhiekkaa Huom! Älä laita biojätteen erilliskeräysastiaan suuria oksankappaleita, ne haittaavat kompostin toimintaa. Ei muovi, metalli, lasi, posliini, kartonki tekstiili, kumi, nahka vaipat, terveyssiteet muovitetut paperit tupakantumpit, kalkki, tuhka, imurin pölypussit ongelmajätteet Nestemäiset ruokajätteet viemäriin, ei kuitenkaan öljyjä ja rasvoja. Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräykset velvoittavat kiinteistöjä lajittelemaan jätteensä. Biojätteen lajittelun ja erilliskeräyksen tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen määrää ja helpottaa jätteen käsittelyä. Sekajätteen joukossa mädäntyessään biojäte tuottaa kasvihuonekaasuja, aiheuttaa kaatopaikalla hajuhaittoja ja houkuttelee sinne haittaeläimiä. Biojätteen erilliskeräyksessä mukana olevat laitokset lajittelevat biojätteet keittiössä ja pakkaavat ne paperipussiin, sanomalehtikääreeseen tai biohajoavaan pussiin. Kananmunakotelo biojätepussiin silputtuna on hyvä kosteudenimijä. Jäte viedään pihalla olevaan biojäteastiaan, jonka jätteenkuljetusyritys tyhjentää. Biojätteet kuljetetaan kaatopaikalla olevalle kompostointikentälle. Älä laita erilliskeräysastiaan isoja tai paksuja oksia, ne haittaavat kompostointilaitoksen toimintaa. Biojäte kannattaa suojata kääreellä. Kääre estää jätettä jäätymästä talvella kiinni biojäteastiaan ja kesällä se vähentää hajuhaittoja ja kärpäsiä. Keräysastia pysyy myös puhtaampana kun muistaa suojata biojätteet.
Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähenee ja säästyy energiaa sekä rahaa. Kompostoija voi käyttää syntyvää multaa omalla pihallaan ja puutarhassaan maanparannukseen ja lannoitukseen. KOMPOSTIN HOITO Kompostoinnissa järjestetään jätteitä hajottaville pieneliöille mahdollisimman hyvät olosuhteet. Jätteitä hajottavat mm. bakteerit, sienet, sädesienet ja erilaiset maaperän madot ja hyönteiset. Pieneliöt pystyvät tekemään työnsä hyvin jos huolehditaan kompostoinnin perusvaatimuksista: hapesta, ravinteista sekä sopivasta kosteudesta ja lämmöstä. Happi Komposti ei toimi ilman happea, pieneliöt tarvitsevat happea hengittääkseen. Liian tiivis komposti on hapeton ja muuttuu mätäneväksi tunkioksi. Kompostin sekoittaminen ja riittävä seosaineen käyttö pitävät kompostin kuohkeana. Hapensaantia helpottaa, jos pohjalla on muutaman sentin ilmatila. Kompostorin ilmanvaihtoaukot kannattaa pitää avoimina myös talviaikaan. Kosteus Kosteus on kompostin pieneliöille yhtä tärkeää kuin happi. Liian märästä kompostista loppuu happi ja liian kuivassa pieneliöiden toiminta lakkaa. Komposti on sopivan kosteaa, kun siitä nyrkissä puristettaessa irtoaa muutama pisara vettä. Liian märkään kompostiin lisätään seosainetta, liian kuivaa on kasteltava. Lämpö Kompostin pieneliöt tarvitsevat lämpöä toimiakseen. Pieneliöt myös tuottavat lämpöä, mutta varsinkin talvella lämpö haihtuu kompostista. Komposti tarvitseekin ulkopuolisen lämpöeristyksen. Talousjätteelle tarkoitetussa kompostorissa kannattaisikin olla noin 5 cm paksuinen eriste. Ravinteet Talousjätekompostori ei tarvitse lisäravinteita. Puutarhajätteessä on usein vähänlaisesti typpeä, ja sitä kannattaakin siihen lisätä. Puutarhajätekomposti on usein myös liian kuiva. Molemmat ongelmat ratkeavat, jos kompostia kastellaan typpipitoisella lämpimällä vedellä. Typpeä saa esimerkiksi liuottamalla kanankakkarakeita tai muuta typpipitoista lannoitetta lämpimään veteen. Seosaine
Kun viet jätettä kompostiin, muista aina peittää jäte seosaineella. Seosaineeksi sopii oksahake, haravointijätteet ja kuorike. Turvetta ja sahanpuruakin voi käyttää, kunhan muistaa sekoittaa ne karkeamman seosaineen joukkoon. Seosaine pitää kompostimassan ilmavana, sitoo liian kosteuden ja estää kärpästen pesiytymisen kompostoriin. Jälkikypsytys Kun kompostista ei enää erota mitä sinne on laitettu, se on valmista jälkikompostiin. Jälkikompostointi on helpointa, jos käytössä on toinen kompostori. Kompostimassan voi myös kasata suojaisaan paikkaan ja peittää, etteivät ravinteet huuhtoudu. Jälkikomposti ei tarvitse niin paljon happea kuin aktiivisesti toimiva, joten sen voi peittää, kunhan huolehtii hapen saannista. KOMPOSTIMULLAN KÄYTTÖ Kompostimulta on valmista kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummaksi, tuoksuvaksi humukseksi. Aikaa voi kulua 1-3 vuotta. Kompostia voi käyttää puutarhassa aikaisemminkin. Hyvin toimivasta kompostorista saadaan jo muutaman viikon kompostoinnin jälkeen puolikypsää kompostia. Sitä voi käyttää puutarhassa kateaineena esimerkiksi puiden ja pensaiden juurilla. Puolikypsän kompostin voi myös muokata syksyllä maahan. Kasvualustana käytettävän kompostin täytyy olla hyvin maatunutta eli komposti kannattaa jälkikompostoida. Kypsäkään komposti ei käy sellaisenaan kasvualustaksi. Sen ominaisuuksia voi parantaa sekoittamalla 3 osaa lannoitettua kasvuturvetta 1 osaan kompostia. Kompostia voi käyttää myös maanparannusaineena. Parhaan vaikutuksen saamiseksi komposti kannattaisi levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä. Tällöin kompostin ravinteet eivät pääse huuhtoutumaan sateiden mukana hukkaan. Keväällä maahan muokattavan kompostin on oltava kypsää, syksyllä maahan voi muokata raaempaakin kompostia.
Kompostorit Hyvässä talousjätteen kompostorissa on hyvä lämpöeristys seinissä, kannessa ja pohjassa toimiva ilmanvaihto jyrsijöiltä ja linnuilta suojatut ilmanottoaukot ja pohja helposti avautuva mutta hyvin kiinni pysyvä kansi riittävän suuret täyttö- ja tyhjennysaukot Pelkkiä puutarhajätteitä, kuten puunlehtiä, oksia ja ruohoa voi kompostoida ilman kompostoria asianmukaisessa kehikossa. Kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäs tontin rajaa, ellei kyseessä ole rakennuslupaan merkitty jätehuollolle varattu tila. Rakennusohjeet: LÄMPÖKOMPOSTORI TYÖVAIHEET 1. Puutavaran sahaus Lautojen mitat ja määrä 100 cm - 48 kpl 145 cm - 12 kpl 135 cm - 12 kpl 140 cm - 4 kpl 50 cm - 26 kpl 26 cm - 4 kpl Lankkujen mitat ja määrä 145 cm - 3 kpl Vanerilevyn mitat 140 cm x 70 cm - 2 kpl 2. Puutavaran maalaus Maalataan molemmin pulin, myös vanerilevyt. 3. Rakennetaan pohja Pohjan kasaamiseen käytetään lankut ja 12 kpl 145 cm:n lautaa. Kiinnikkeinä käytetään nauloja. Pohjaan kiinnitetään esimerkiksi minkkiverkko jyrsijäsuojaksi.
4. Rakennetaan seinät Yhteen seinään käytetään 3 kpl 135 cm:n ja 12 kpl 100 cm lautoja. Laudat ruuvataan kiinni. Seinät sisustetaan verkolla, styroksilla ja muovilla. Styroksi kiinnitetään nauloilla, styroksin päälle asetetaan muovia. Kaiken päälle tulee verkko, joka kiinnitetään niiteillä. 5. Rakennetaan kansi Molempiin kannenosiin kiinnitetään styroksia ja muovia edellä mainitulla tavalla. Kannet yhdistetään toisiinsa kahdella 15 cm pitkällä saranalla. Toiseen kannenosaan kiinnitetään tuki jonka tarkoituksena on pitää kantta tarvittaessa ylhäällä. 6. Kaikki eri osat yhdistetään. Kolme seinää yhdistetään toisiinsa nauloilla. Neljäs seinä yhdistetään toisiin neljällä lukolla. Seinät asetetaan pohjan päälle kiinnittämättä niitä. Kansi asetetaan kaiken päälle ja kiinnitetään neljällä lukolla.
KOMPOSTORI ON VALMIS! Ennen kompostoinnin aloittamista tutustu huolellisesti kompostointiohjeisiin. PUUTARHAJÄTEKOMPOSTORI PUUTARHAJÄTEOKOMPOSTORIN RAKENNUSOHJEET Tarvikkeet - kehikon laudoitukseen: 46 kpl 100 cm pitkiä 95 x 20 mm lautoja kyllästämätön ja höyläämätön vajaasärmäinen lauta käy hyvin ja on myös halvinta - kehikon kulmapuiksi: 4 kpl 100 cm pitkiä 50 x 50 lautoja - kanteen: 29 cm x 112 cm ja 80 cm x 112 cm palat vesivaneria (kannen voi tehdä myös laudoista, mutta silloin siitä tulee painavampi) 2 kpl saranoita ja ruuvit
- etuseinän kiinnitykseen: 4 kpl pikasalpoja ja ruuvit - 50 mm kuumasinkittyjä nauloja - kannen kiinnitykseen 7 kpl ruuveja (esim. 5 mm x 50 mm uppokantaruuveja) - maalia lautojen pintakäsittelyyn Työohjeet: Sahaa laudat metrin pätkiksi. Naulaa kehikon vasen ja oikea sivuseinä, jaa laudat tasaisesti siten, että lautojen väliin jää kapeat ilmaraot. Sahaa sivuseiniin viisteet. Naulaa kehikko kokoon. Naulaa kokoon irrallinen etuseinä. Pintakäsittele kehikko ja etuseinä sisä- ja ulkopuolelta. Käsittele myös kannen vesivanerilevyjen reunat. Kiinnitä etuseinä kehikkoon pikasalvoilla. Ruuvaa kannen takaosa kiinni kehikkoon. aseta kannen etuosa paikalleen ja ruuvaa saranat kiinni.