YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 163/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 425 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 163/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 425 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2006 ASIA Paalunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Paalunevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Juupakylän itäpuolella. Hankealueen tuotantokelpoinen turpeennostopinta ala on kuuluttamisen jälkeen toimitetun tarkistuksen mukaan 22 ha, joka on tuotannossa. Vapo Oy on 29.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 24.5.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Paalunevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuuluttamisen jälkeen 7.12.2005. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Paalunevan alueella ei ole aiempia lupia eikä viranomaispäätöksiä. Hakijan hallussa on Paalunevalla 75 ha, joka on kokonaan vuokrattu. Vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2012 ja 2015. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Sen mukaan Lapuanjoen vesistöalueella turvetuo

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 tannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Paaluneva on turvetuotannossa lukuun ottamatta tuotannosta poistettuja alueita, jotka ovat tukialueina. Paalunevan lähiympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Pohjoispuolella on peltoa ja tuotantoalueen läpi kulkee kylätie. Alle 500 m:n päässä tuotantoalueesta on kaksi loma asuntoa. Lähin asuinrakennus sijaitsee tuotantoalueen eteläpuolella 150 m:n etäisyydellä. Lähialueella sijaitsevat Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Vehkanevan turvetuotantoalueet. Paalunevan länsipuolella on yksityisiä turvetuotantoalueita. Hakemuksen mukaan hankealueen lähellä ei ole suojelukohteita, arvokkaita pienvesiä tai pohjavesialueita. Lähin suojelukohde on Pirjatannevan alue (FI0800028), joka sisältyy Natura 2000 verkostoon ja sijaitsee 1,7 km:n päässä tuotantoalueesta. Se on edustava suoalue, jolla on harvinaisia ja uhanalaisia kasvi ja lintulajeja. Hankealue sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman valuma alueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Haapaluoman valuma alueen pinta ala laskussa Lehmijokeen on 91 km 2, josta hankealueen sekä hakijan muiden tuotantoalueiden osuus tukialueineen on 7 %. Haapaluoman keskivirtaama laskussa Lehmijokeen on 0,86 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,05 m 3 /s. Lehmijoen valuma alueen pinta ala laskussa Nurmonjokeen on 114 km 2, josta hankealueen sekä hakijan muiden tuotantoalueiden osuus tukialueineen on 6 %. Lehmijoen keskivirtaama laskussa Nurmonjokeen on 1,08 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,06 m 3 /s. Haapaluoman veden laadusta ei ole tietoja. Haapaluomaan tulevat hankealueen lisäksi Vuorenneva Vierunnevan (420 ha), Riihinevan (71 ha), Haapanevan (79 ha) ja Tervanevan (24 ha) turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan Nurmonjoesta Ylijoen kohdalta on otettu vesinäytteitä vuosina

3 1995 1998. Vesi oli tummaa ja hieman hapanta ja sen ravinne ja kiintoainepitoisuudet korkeita. TURVETUOTANTO Paalunevan ojitus aloitettiin vuonna 1973 ja tuotanto 70 ha:n alalla vuonna 1975. Paalunevalla on tuotantokelpoista aluetta 22 ha. Vuoteen 2005 mennessä käytöstä on poistettu 48 ha, joka on tuotannon tukialueena. Paalunevalta on nostettu alkuvuosina palaturvetta. Jyrsinpolttoturvetta on nostettu 1980 luvulta alkaen tuotantovuosina keskimäärin 16 600 m 3 vuodessa. Jyrsinpolttoturve nostetaan imuvaunulla tai mekaanisella kokoojavaunulla. Paalunevan tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2010. Polttoturve käytetään pääosin Seinäjoen voimalaitoksella. Tuotantopäiviä on 30 50 kesän aikana. Vuokratuilla alueilla jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Hakijalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Paalunevan vesienkäsittelyrakenteina on sarkaojarakenteet ja kaksi laskeutusallasta. Länsi Suomen ympäristökeskus on 24.9.1998 tekemässään tarkastuksessa todennut, että altaiden mitoituksessa oli puutteita. Ympäristökeskus katsoi altaiden olevan riittäviä, koska tuotannosta on poistunut paljon alueita. Altaiden tuli kuitenkin vastata metsäojitushankkeiden altaiden mitoitustasoa. Ojissa on virtaamaa hidastavia kiviä ja kasvillisuutta. Lisäksi alueella on tehty massansiirtoja ja niissä syntyneet matalat altaat tasaavat virtaamia rankkasateiden aikana. Paaluneva on vanha ja matalaturpeinen tuotantoalue, jonka vuoksi virtaamansäätö ei hyvin sovellu vesienkäsittelyyn. Jos virtaamansäätö on toteutettava, se voidaan tehdä kokoojaojaan ennen laskeutusaltaita. Kuivatuksen vaikeutumisen vuoksi poistumaennusteet eivät pidä paikkaansa, vaan tällöin tuotanto tulee jatkumaan muutaman vuoden pidempään. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, sarkaojapidättimien asennus ja paikallaan pysyminen, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatoja.

4 Päästöt vesistöön Hakija on arvioinut hankealueelta tulevan nettokuormituksen Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen tarkkailusoiden vuosien 2000 2002 keskimääräisen ominaiskuormituksen perusteella seuraavaksi: Tuotantoalue Pinta ala ha Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Paaluneva Laskuoja 22 670 150 5 Hakijan arvion mukaan kuormitus tulee pienenemään tuotantoalan vähenemisen ja vesienkäsittelyn tehostumisen myötä. Arviossa ei ole huomioitu tukialueena olevaa tuotannosta poistettua aluetta. Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa, erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Hyvin maatunut turve, auman läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä. Uusi imuvaunumalli (JIK 40) aiheuttaa merkittävästi vähemmän pölyämistä kuin vanha. Melua aiheutuu lähinnä työkoneista ja raskaista ajoneuvoista tuotannon ja kuljetuksen aikana. Tuotanto ja kuljetuspäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Meluun voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Äänekkäimmät työvaiheet ovat palaturpeen nosto kentälle sekä jyrsinturpeen koonti mekaanisella tai imuvaunulla. Paalunevalta turve kuljetetaan työmaatien kautta Sikosaarentietä pitkin valtatielle 672 Peräseinäjoen tai Alavuden suuntaan. Kuljetukset tapahtuvat marras huhtikuussa siten, että yhdessä Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Vehkanevan tuotannon kanssa kuljetuksia on 30 50 rekkakuormaa vuorokaudessa 30 55 vrk:n ajan. Varastointi ja jätteet Yhdessä Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Vehkanevan kanssa Paalunevalla käytetään polttoöljyä noin 220 000 l, voiteluöljyä 1 500 l ja muita voiteluaineita 300 kg vuodessa. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella paikassa, josta ne eivät pääse leviämään vahinkotapauksissa vesistöön tai pohjavesiin. Tuotantoalueilla on jätehuoltosuunnitelma. Yhteensä em. alueilla arvioidaan syntyvän jäteöljyjä 1 500 l, kiinteää öljyistä jätettä 250 kg, akkuromua 70 kg, elohopeaa sisältäviä jätteitä 2 kg, metalleja 1 000 kg, talousjätettä 7 m 3 ja aumanpeittomuoveja 12 tonnia vuodessa. Tukikohtien jätekatoksissa on keräyspisteet, joista ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Romurauta myydään välittäjälle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimite

5 taan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Yhdessä Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Vehkanevan kanssa hankkeen työllistävä vaikutus on noin 73 henkilötyövuotta. Paaluneva on tuotannossa eikä sen maisema muutu nykyisestä. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähistöllä on siihen sopivia alueita. Paalunevan turvetuotannon vaikutukset kohdistuvat Haapaluomaan. Yhdessä Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan ja Haapanevan kanssa hankealueen turvetuotannon aiheuttama pitoisuudenlisäys vuoden 2002 nettokuormitusarvoilla keskivirtaamatilanteessa on Haapaluomassa kiintoaineen osalta 0,42 mg/l, typen osalta 91 µg/l ja fosforin osalta 2,8 µg/l. Vuoden 2000 kuormitusarvoilla laskettuna pitoisuudenlisäykset ovat suurempia, enimmillään lähes kolminkertaisia hakemuksessa esitettyihin verrattuna. Hakemuksen mukaan hankealueen kuivatusvedet aiheuttavat lievää ravinne ja humuspitoisuuden nousua Haapaluomassa. Hakijan turvetuotantoalueiden nostopinta ala on noin 4 % Haapaluoman valuma alueesta. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu alapuolisten vesistöjen virkistys tai talousvesikäytölle korvattavaa haittaa. Tuotantoalueelta laskevilla ojilla ja puroilla ei hakijan mukaan ole kalataloudellista merkitystä. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet voivat aiheuttaa happipitoisuuksien alenemista, pohjan liettymistä ja pyydysten likaantumista Hakemuksessa on arvioitu, että hankkeella ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun eikä antoisuuteen. Hakemuksen mukaan näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain tuotantoaikana olla 500 m:n päässä turvetuotantoalueen reunasta ja pienhiukkasia noin 1 km:n päässä. Vallitsevat tuulet ovat tuotantokautena etelästä ja lännestä. Pölyn leviämistä vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä. Pölyä voi levitä kasvien pinnalle, mutta siitä ei liene haittaa viljelylle. Lähimmälle asutukselle tuotannon pölystä voi hakemuksen mukaan aiheutua viihtyvyyshait

6 taa, joka ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja tuotantoalan supistumisen myötä se vähenee. Lähellä asutusta käytetään uusia imuvaunuja ja mekaanisia kokoojavaunuja ja tuulen suunta huomioidaan eri työvaiheissa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Hakijalle ei ole tullut pölyä koskevia valituksia hankealueen läheisyydestä. Hakemuksen mukaan melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity asuinrakennusten kohdalla. Melua voidaan vähentää jaksottamalla työtä niin, että asutuksen lähellä ei työskennellä tuntikausia yhtäjaksoisesti ja vältetään yöllä työskentelyä. Melu voidaan kokea häiritseväksi ohjearvoja pienemmilläkin meluarvoilla. Hakijalle ei ole tullut melua koskevia valituksia hankealueen läheisyydestä. Hakija on katsonut, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta pöly tai melurasitusta. Toiminnalle ei ole tarpeen asettaa sen vuoksi rajoittavia lupamääräyksiä. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo ja pelastusorganisaatio ja työmaan henkilöstön valmiuksia ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työ ja ympäristöohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Alueella on käyttötarkkailu, mutta ei päästö eikä vaikutustarkkailua. Hakemuksessa on esitetty päästötarkkailun tekemistä kahtena vuonna sulan maan aikana Paalunevan purkupisteestä. Vastineessa hakija on todennut, että yksi pisimpään tuotannossa olevalla alueella sijaitseva tarkkailuasema on riittävä lähialueiden turvetuotantoalueiden päästöjen ympärivuotisessa tarkkailussa. Tarkkailussa noudatettaisiin hakijan yhteistarkkailun ohjelmaa. Lisäksi esitetään vesistötarkkailua Haapaluomassa. Hakemuksessa hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kalatalous, pöly tai melutarkkailua. Vastineessa hakija on ilmoittanut olevansa valmis tekemään kertaluonteiset pöly ja melumittaukset kohteissa, jotka sijaitsevat 150 m tai sitä lähempänä tuotantoaluetta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa ja Peräseinäjoen kunnassa varannut asianosaisille ti

7 laisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.7. 30.8.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 22.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Alavuden kaupungilta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven ja Peräseinäjoen kunnallissanomissa ja Viiskuntalehdessä 29.7.2004. Lausunnot 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että virtaamansäätö ei ole riittävä puhdistusmenetelmä, koska siitä on vasta teoreettista tietoa. Hakijan tulee esittää ympäristölupavirastolle suunnitelma päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan myöntäminen edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Luvan saajan on lisäksi maksettava TE keskukselle vuosittain kalatalousmaksua 8 000 euroa yhdessä Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Vehkanevan tuotantoalueiden kanssa käytettäväksi kala ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksun määritysperusteena on käytetty kiintoaine, humus ja ravinnekuormituksen suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kala ja raputaloudelliseen arvoon. Jos hakija tehostaa vesiensuojelua tai tuotantopinta ala vähenee, maksua voidaan pienentää kuormituksen suhteessa. Lupaehdot on tarkistettava ja ajankohta on sovitettava yhteen muiden samalla alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa edellyttäen, että kaikille tuotantolohkoille rakennetaan virtaamansäätöpadot. Vesiensuojelurakenteiden riittävyys on tarkastettava ja rakenteet pidettävä kunnossa koko tuotantojakson ajan. Rakentaminen sekä ojastojen ja laskeutusaltaiden puhdistaminen tulee tehdä aikana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on esitettävä päästö ja vesistötarkkailuohjelmat ja tuotannon jälkeiselle ajalle on tehtävä jälkitarkkailuohjelma ympäristökes

Muistutukset ja mielipiteet 8 kuksen hyväksyttäväksi. Valumavesien määrän ja kuormituksen arvioimiseksi on tehtävä virtaamanmittauspadot ja erityisesti tulee tarkkailla vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Vesistötarkkailua on tehtävä Haapaluomassa. Kalataloustarkkailuohjelma on tehtävä TEkeskuksen hyväksyttäväksi ja siihen tulee sisällyttää sähkökalastukset Haapaluomassa. Ottaen huomioon lähimpien kiinteistöjen etäisyyden tuotantoalueesta aiheutuvat pöly ja meluhaitat tulee selvittää kertaluonteisesti luotettavin mittauksin jokaisen tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevan vapaa ajan ja vakituistesti asutun kiinteistön kohdalta. Selvitykset tulee toimittaa vuoden 2005 tuotantokauden aikana. 4) Alavuden kaupunki on todennut, että hankealueen turvetuotannolla on huomattava työllistävä ja energiataloudellinen merkitys, joten tuotannon jatkuminen on tärkeää. Ympäristölautakunta antaa erikseen lausunnon kuivatusvesistä, tarkkailuista sekä pöly ja meluhaitoista. 5) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että esitetyt vesiensuojelurakenteet (virtaamansäätöpadot) ovat tarpeen vesistöjen virkistyskäytön ja veden laadun turvaamiseksi. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden tyhjennykset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana. Laskuojien kasvillisuuden poisto tulee tehdä vain osalla ojaa kerrallaan. Suoritetuista toimenpiteistä tulee pitää kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormituksen tarkkailemiseksi tulee suunnitella näytteenotto ja virtaamamittaukset valuma alueittain eri jokiin tulevan kuormituksen tarkkailemiseksi. Näytteitä on otettava myös talvella, jos vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvaa ja pintavalutuskenttien tehoa seurata. Polttoainesäiliöiden tulee olla laponestolla varustettuja ja joko kaksoisvaippasäiliöita tai tiiviillä katoksellisella alustalla. Öljyiset maat tulee poistaa öljyn varastopaikoilta. Jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti ja aumamuovit tulee kerätä pois ja toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Toiminnassa on huomioitava meluohjetasot. Jälkikäyttöratkaisut tulisi tehdä kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuen siten, ettei enää aiheutettaisi mainittavaa kuormitusta. Vuositarkkailuraportit on toimitettava ympäristölautakunnalle. 6) Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa, jos suunnitelmassa esitetyt vesien

9 suojelurakenteet toteutetaan ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotannon ajan. Hakijan vastine Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Paaluneva on lopuillaan oleva tuotantoalue, jolle ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan rakentaa pintavalutuskentän tasoista puhdistusmenetelmää. Kun poistuvat alueet muodostavat riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia, hakija esittää ympäristölupavirastolle jälkihoitosuunnitelmat. Jälkihoito tulee erottaa jälkikäytöstä. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnosta hakija on viitannut edellä lausumaansa ja todennut, että hakemusselvityksen mukaan hankkeiden vaikutukset ulottuvat Haapaluomaan eivät Nurmonjokeen ja Lapuanjokeen. Hakija on pitänyt kalatalousmaksua aiheettomana ja paljoksunut sen määrää. Tarkkailusta ei ole ollut huomauttamista. Alavuden kaupungin ja ympäristölautakunnan lausunnosta vesiensuojelusta hakija on viitannut ympäristökeskuksen kohdalla lausumaansa. Yksi ympärivuotinen, pisimpään tuotannossa olevalla alueella sijaitseva päästötarkkailuasema on riittävä ja sen tarkkailussa noudatettaisiin hakijan yhteistarkkailun ohjelmaa. Vesistötarkkailu tehdään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttö ja päästötarkkailusta päätetään lupapäätöksessä. Kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla eikä sen tarvitse huomioida paikallisen ympäristönsuojeluviranomaisen huomautuksia tarkkailutavoista tai menetelmistä. Länsi Suomen ympäristökeskus ei nähnyt syitä pöly ja melutarkkailuun. Hakija on valmis tekemään kertaluonteiset pöly ja melumittaukset kohteissa, jotka sijaitsevat 150 m tai sitä lähempänä tuotantoaluetta. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että kasvillisuuden poisto laskuojista ei ole tarkoituksenmukainen ja mielekäs toimenpide. Tarkkailuista sekä jälkikäytöstä ja hoidosta hakija on viitannut edellä lausuttuun. Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutuksesta ei ole ollut huomauttamista. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 24.8.2005 suorittanut asiassa tarkastuksen, jonka tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. MERKINNÄT Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät 1.1.2005 Seinäjoen kaupungiksi. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 159/2006/4, 160/2006/4, 161/2006/4 ja 162/2006/4, myön

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 10 tänyt Vapo Oy:lle luvan Vuorenneva Vierunnevan, Riihinevan, Haapanevan ja Vehkanevan turvetuotantoon Alavuden ja Seinäjoen kaupungeissa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Paalunevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 70 ha:n hankealuetta, josta 48 ha on poistettu tuotannosta. Lupa on määräaikainen. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 22 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

11 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.7.2007 mennessä. Rakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol

12 tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähimmän asuinkiinteistön alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

13 Korvaukset Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista ja viimeistään 31.3.2010 tehtävä jälkihoitosuunnitelma Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Paaluneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä tuotannossa olevilla alueilla on yleensä pin

Lupamääräysten perustelut 14 tavalutus. Paalunevalla siihen ei ole mahdollisuutta. Koska tuotantoalue on enää vähän aikaa tuotannossa, tässä tapauksessa ei edellytetä tehostettua vesienkäsittelyä. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Päästöjen rajoittamiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen pienentämiseksi on tarpeen tuottaa turve lyhyessä ajassa ja käynnistää jälkihoitotoimet mahdollisimman pian Sen vuoksi lupa on määräaikainen. Hakija on arvioinut tuotannon päättyvän vuonna 2010, mutta virtaamansäädön voivan aiheuttaa ajan pidentymistä. Ympäristölupavirasto on sen vuoksi määrännyt voimassaolon ajan vuoteen 2011. Kun otetaan huomioon Paalunevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta ja tuotannosta poistetulta tukialueelta tulevien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus jälkihoitosuunnitelmasta on otettu huomioon lupamääräyksessä 17). Vesienkäsittelyn tehostamisvaatimusta ei ole hyväksytty Luvan myöntämisen edellytykset kohdasta ilmenevin perustein. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen tarkkailu ja kalatalousmaksuvaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 14) ja 16). Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Alavuden kaupungin lausunto on otettu huomioon luparatkaisussa. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). Jätteitä ja polttoaineiden säilytystä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla ja tarkkailua koskevat vaatimukset lupamääräyksissä 13) ja 14). Meluohjetasot on määrätty lupamääräyksessä 7). Jälkikäytöstä ympäristölupavirasto ei voi antaa määräyksiä, mutta jälkihoidosta on lupamääräys 17). Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 31.12.2011 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.

16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta

PAALUNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan Paalunevan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja jouluhelmikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.